Videopelaajan keski-ikä Suomessa 30vuotta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Interactive Software Federation of Europen tekemän markkinointitutkimuksen mukaan videopelejä pelaavan suomalaisen keski-ikä on 30 vuotta ja Euroopassa videopelien liikevaihto oli 7,3 miljardia.

Kummastuttavatko vieläkin useiden ihmisten kommentit, joiden mukaan pelejä pelaavat vain lapset, ja niiden sisältämään väkivaltaan ja moraalisesti arveluttaviin arvoihin tulisi puuttua jopa sensuurilla?

Vanhemmista 31% lukevat itsensä aktiivipelaajiin ja heistä 54% on sitä mieltä, että videopelit ovat hauskaa koko perheen toimintaa ja 47% kertoo, että videopelien pelaaminen sallii heidän viettää aikaa lastensa kanssa.

Myös pelien euroopanlaajuiset ikärajamerkinnät ovat hallussa 91%:n mielestä. Miksi siis olisi syytä sensurointiin, jos vanhemmat tietävät mitä mitä pelejä heidän lasten ei suositella pelaavan.

http://www.isfe-eu.org/tzr/scripts/down ... _final.pdf

Sivut

Kommentit (87)

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337
Liittynyt29.3.2005

Tuo on totta. Itse pelaan tietokoneella ja pidän sitä samanlaisena viihteenä, kuin elokuvia tai televisiota. Itseasiassa pelaan enemmän, kuin katson telkkua. Ne muutamat vakkarisarjat katson ja jotain satunnaista siihen päälle. Ikää minulla on vaivaiset 37. Tulipa tuokin nyt paljastettua. Minun sukupolveni tutustui pelaamiseen silloin kouluikäisenä, eikä se ole viihteenä telkkaria kummallisempi. Pelejä on aikuisille ja lapsille, samoin kuin elokuvia ja sarjojakin, tai kirjoja. Ikärajat on hyvä olla. Jos ne toimivat elokuvissa, niin en näe syytä, miksi ei peleissä toimisi.

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14020
Liittynyt23.6.2005

Juttelimme aiheesta suomen ainoan "peliprofessorin", Tampereen hypermedialaboratorion johtajan Frans Mäyrän kanssa ([size=85:1cjmfzv0]jolla oli muuten Guitar Hero -läppäri[/size:1cjmfzv0]). Useimmat tutkimukset pelaajien keski-ijistä ovat fuulaa, tuloksia on väännetty tahallaan yläkanttiin jotta videopeleille on saatu "maturen" viihteen mainetta Nintendo-sukupolven lastenviihteeseen jumahtaneiden lapsellisten nörttipentujen digitaalilelujen sijaan.

Tästä tutkimuksesta en tiedä (vielä), aiempien luotettavampien tutkimusten mukaan keski-ikä oli 28 vuoden luokkaa.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija
Neonomide
Juttelimme aiheesta suomen ainoan "peliprofessorin", Tampereen hypermedialaboratorion johtajan Frans Mäyrän kanssa ([size=85:21dx7br0]jolla oli muuten Guitar Hero -läppäri[/size:21dx7br0]). Useimmat tutkimukset pelaajien keski-ijistä ovat fuulaa, tuloksia on väännetty tahallaan yläkanttiin jotta videopeleille on saatu "maturen" viihteen mainetta Nintendo-sukupolven lastenviihteeseen jumahtaneiden lapsellisten nörttipentujen digitaalilelujen sijaan.

Tästä tutkimuksesta en tiedä (vielä), aiempien luotettavampien tutkimusten mukaan keski-ikä oli 28 vuoden luokkaa.




Lössi vanhenee ja keski-ikä nousee =)

Vierailija

Lukeeko siinä raportissa ketä lasketaan videopelaajaksi? Meidän työpaikan mummot ovat kertoneet pelaavansa Mahjonggia kotikoneillaan. Entäs pokerin pelaaminen tietokonevastustajan kanssa? Miinaharava? Varmasti näitä moni vanhempikin räplää.

En nyt siis väitä touhua pelkkien kakaroiden puuhasteluksi (pelaan myös itse) mutta olisi kiva tietää miten eri ikäryhmät käyttävät peleihin aikaa ja rahaa.

Kyselen ihan sillä, että en nyt jaksa kahlata raporttia ja joku sattuisi lonkalta tietämään.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26837
Liittynyt16.3.2005
no_more
Neonomide

Tästä tutkimuksesta en tiedä (vielä), aiempien luotettavampien tutkimusten mukaan keski-ikä oli 28 vuoden luokkaa.



Lössi vanhenee ja keski-ikä nousee =)



Noin minäkin voisin kuvitella. Tuskin se sukupolvi, joka on lapsesta asti tottunut peliviihteeseen niistä missään vaiheessa luopuu.

Marssilainen
Tuo on totta. Itse pelaan tietokoneella ja pidän sitä samanlaisena viihteenä, kuin elokuvia tai televisiota. Itseasiassa pelaan enemmän, kuin katson telkkua.



Kuin myös, pelaan monikymmenkertaisesti sen mitä katson TV:tä. (ei se merkitse sitä, että olen pelinarkomaani, vaan sitä että katson TV:stä lähinnä parhaat palat suurimmista urheilukisoista, ehkä 20 tuntia vuodessa). TV:n aivottoman passiivinen tarjonta ei koskaan voisi pärjätä pelaamiselle, jossa voi itse osallistua tapahtumiin. Parhaissa peleissä voi edetä vaihtoehtoisilla tavoilla ja aidostikin vaikuttaa pelin kulkuun.

Vierailija
Neutroni
TV:n aivottoman passiivinen tarjonta ei koskaan voisi pärjätä pelaamiselle, jossa voi itse osallistua tapahtumiin. Parhaissa peleissä voi edetä vaihtoehtoisilla tavoilla ja aidostikin vaikuttaa pelin kulkuun.

Itselläni ei ole edes tv-antennia katolla, mutta puolustan silti tv:tä tässä kohden. On nimittäin täysin ohjelmasta tai pelistä kiinni onko se aktiivista tai passiivista toimintaa. Monet tv-ohjelmat ja elokuvat herättävät paljon ajatuksia ja tunteita, jolloin itse ainakin koen katselun varsin aktiiviseksi toiminnaksi. Toisaalta joskus tulee pelattua joitakin yksinkertaisia pelejä vaan rentoutumismielessä niin, että samalla voi ajatella vaikka aivan muita asioita. Ja pelien huono puoli on se, että mitään kantaaottavaa tai sivistävää ei pelimarkkinoilla oikein ole tarjolla, toisin kuin tv:ssä ja elokuvissa.

Katson elokuvia ja pelaan pelejä (joskaan en niin paljon kuin toivoisin ehtiväni), ja pelistä ja elokuvasta riippuen molemmat ovat toisinaan varsin aktiivisia kokemuksia. Mainittakoon tähän nyt sivuhuomautuksena vähän niin kuin asiaa läheltä liipaten, että pelien demonisointia en juurikaan ymmärrä, koska samoja väkivaltavirikkeitä saa tv:stäkin ihan vaikka uutisia katsomalla.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26837
Liittynyt16.3.2005
Olen
Itselläni ei ole edes tv-antennia katolla, mutta puolustan silti tv:tä tässä kohden. On nimittäin täysin ohjelmasta tai pelistä kiinni onko se aktiivista tai passiivista toimintaa. Monet tv-ohjelmat ja elokuvat herättävät paljon ajatuksia ja tunteita, jolloin itse ainakin koen katselun varsin aktiiviseksi toiminnaksi.



No varmaan se riippuu ihmisestä. Itse en ole koskaan osannut eläytyä suurella tunteella elokuviin tai romaaneihin. Mutta tiedän kyllä, että jotkut saavat elämyksiä jopa amerikkalaisista ihmissuhdesarjoista.

Toisaalta joskus tulee pelattua joitakin yksinkertaisia pelejä vaan rentoutumismielessä niin, että samalla voi ajatella vaikka aivan muita asioita.



Mikä on sellainen peli, jota pelatessa voi ajatella muuta? Yksinkertainen pelikin rentouttaa siksi, että se vie ajatukset niin täydellisesti pois arjesta, mutta on vaikeustasoltaan sen verran helppo, ettei stressaavia vaikeita tilanteita juuri tule.

Ja pelien huono puoli on se, että mitään kantaaottavaa tai sivistävää ei pelimarkkinoilla oikein ole tarjolla, toisin kuin tv:ssä ja elokuvissa.



Mieluummin katson uutisista miten asiat ovat ja kehittelen itse kantani, kun apinoin jonkun muun näkemystä. No, tietysti sekin on vain uutistoimiston näkemys, jonka ensisijainen tarkoitus on tuottaa omistajille voittoa, jos firma on kaupallinen, tai manipuloida kansaa vallanpitäjien etua palevelemaan, jos firma on valtion, joten suodattimien läpi uutisetkin on parasta lukea. Ja sivistystä saa oppikirjoista, sivistävää ohjelmaa tulee äärimmäisen vähän, koska ihmiset eivät halua sellaisesta maksaa.

että pelien demonisointia en juurikaan ymmärrä, koska samoja väkivaltavirikkeitä saa tv:stäkin ihan vaikka uutisia katsomalla.



No se on pelejä tuntemattomille loistava tapa saada helppoja selityksiä mieltä ahdistaville asioille. Ihmiset ovat paskoja koska pelit mädättävät heidän mielensä, ja kieltämällä muilta pelit maailma paranee ilman että itse tarvitsee tehdä mitään tai luopua mistään. Ja revi siitä sitten huumoria, kun kaikki TV-viihde ja 99 % dokumenteistakin suunnataan tuon tason sukankuluttajille.

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337
Liittynyt29.3.2005

Joistain televisiosarjoista nautin aidosti. Jos niissä on hyviä näyttelijöitä ja kiinnostava käsikirjoitus, niin mikäpä siinä. En pidä sitä niin passivoivana. Tietokonepelit kyllä pahimmillaan voivat varastaa aikaa enemmän kuin televisio, jos peli on sellainen, ettei se anna luontevia taukoja, mihin tallentaa tilanne. Esimerkiksi Civilization -sarja on tällainen. Hyvin koukuttava ja jännittävä, mutta ei päästä pelaajaa irti otteestaan. Aina on uusi ja uusi kierros kierroksen perään. Yllättäen huomaat, että on jo ilta ja niin meni viikonloppu Toisissa peleissä tulee luontaisia hiljaisia kohtia, joissa voi kätevästi tallentaa ja lähteä sitten vaikka ulos. Nykyään pidän pientä rajaa pelaamisen määrässä. Pelaan jonkinverran, harrastan jotain muuta myös. Illalla katson televisio-ohjelmasta, tuleeko mitään kiinnostavaa. Jos ei tule, niin sitten pelaan. Harmillisen usein käy niin, että kerkeää se Columbo mennä ohi. Eilenkin missasin Myytinmurtajat. Pahus. Mutta ei se pelaaminen ja televisio ole ainoita ajanvietteitäni. Eilen viimeksi palautin kirjastoon viimeksi lukemani kirjan. Kaikkiin viihteisiin voi jäädä sairaalloisesti koukkuun.

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Vierailija
Vahtera
Lukeeko siinä raportissa ketä lasketaan videopelaajaksi? Meidän työpaikan mummot ovat kertoneet pelaavansa Mahjonggia kotikoneillaan. Entäs pokerin pelaaminen tietokonevastustajan kanssa? Miinaharava? Varmasti näitä moni vanhempikin räplää.




Pelaajiksi luettiin kaikki, jotka kokivat itse olevansa pelaajia, tai aktiivipelaajia. Skaalaa ei siis rajoitettu mihinkään tiettyyn genreen.

Vahtera

En nyt siis väitä touhua pelkkien kakaroiden puuhasteluksi (pelaan myös itse) mutta olisi kiva tietää miten eri ikäryhmät käyttävät peleihin aikaa ja rahaa.



Tutkimuksen mukaan peleihin käytettiin aikaa seuraavasti:

Vierailija

Olen kyllästynyt edistymisen hitauteen pelien sisällöntuotannon osalta ja siksi en pelaa juurikaan enää. Tekniikan, kuten fysiikanmallinnuksen ja graafisten efektien paraneminen saavat mielestäni suhteettoman paljon huomiota, mikä on kaikki pois sisältöön kiinnitettävästä huomiosta. Tässä kohtaa pitää tietysti muistaa, että pelien tekeminen on nykyään niin kallista, että jo ihan siitä syystä ollaan konservatiivisia sisällön kehittämisen suhteen. Ja toisaalta, miksi innovoida, jos miljoonamyyntiin riittää hyvät grafiikat ja hassut aseet.

Pelialan uutisia seuraan kyllä tiiviisti. Saatan olla ylioptimistinen, mutta uskon että muutaman vuoden sisällä ilmestyy peli joka mullistaa käsityksemme peleistä interaktiivisena taiteena. Seuraan erityisellä mielenkiinnolla Spielbergin peliprojektia. Hän tuntuu ymmärtävän pelien omalaatuisuuden haaroittuvine juonineen, sen sijaan että yrittäisi tehdä elokuvamaista, lineaarista peliä.

Kuten eduskunnan virallinen pelifriikki Jyrki J. Kasvi on sanonut, pelintekijät voisivat miettiä tarkemmin mitä peleillään pyrkivät sanomaan.

Eniten huomiota juonensa ja yhteiskunnallisen ulottuvuutensa ansiosta viime aikoina on saanut Grand Theft Auto -sarjan neljäs osa. GTA-sarjan fani, Pulitzer-palkittu Junot Diaz kuitenkin asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiinsa erinomaisessa kirjoituksessaan 'Grand,' but No 'Godfather'. Diaz ei sorru Roger Ebertin tavoin heittelemään näsäviisauksia norsunluutornista, vaan kertoo varsin seikkaperäisesti miten peleistä voitaisiin hänen mielestään tehdä huippuelokuvien tasoista taidetta.

Petu
Seuraa 
Viestejä2287
Liittynyt17.3.2005
Vahtera
Lukeeko siinä raportissa ketä lasketaan videopelaajaksi? Meidän työpaikan mummot ovat kertoneet pelaavansa Mahjonggia kotikoneillaan. Entäs pokerin pelaaminen tietokonevastustajan kanssa? Miinaharava? Varmasti näitä moni vanhempikin räplää.

En nyt siis väitä touhua pelkkien kakaroiden puuhasteluksi (pelaan myös itse) mutta olisi kiva tietää miten eri ikäryhmät käyttävät peleihin aikaa ja rahaa.

Kyselen ihan sillä, että en nyt jaksa kahlata raporttia ja joku sattuisi lonkalta tietämään.




Eiköhän ne kaikki luokitella pelaamiseksi.

Vierailija

Empiristi:

Ehkä koneestasi puuttuu CAC eli Content Acceleration Chip? Tai olet seurannut vain mainstream-pelien kehitystä.

Kyllähän se musiikinkin taiteellisuus tuppaa unohtumaan jos kuuntelee jatkuvasti Radio Novaa.

Lisäksi joidenkin genrejen kohdalla vaatimus sisällöstä on aivan samanlainen vaatimus kuin yhteiskunnallista kritiikkiä sisältävän materiaalin sisällyttämisestä tennikseen tai jääkiekkoon.

Ei sillä, että itse pitäisin kädestäpitäen ohjaavista peleistä, joissa lineaarisuus vaivaa pahasti. Hyvänä esimerkkinä tästä tyylistä voidaan piptää uutta metal gear solidia. Käytännössä peli on 9 tuntia pitkä animeleffa jossa sormivenyttelyt toimivat mainoskatkoina.

Vierailija

Itse EN pidä väkivaltaisista peleistä. (YLLÄTYS:OON USKIS)
Ja sitten se johtuu siitä, että oon alle 160cm, joten ainoastaan K-15 leffat sopii mulle
Mutta oon pelannut niitä silloin alle 15-vuotiaana tosi paljon... Elite oli suosikkipelini, myin hirveästi HUUMEITA, tuhosin VIPEREITÄ(poliisialuksia) ja lopuksi tuhosin jonkun planeetan...

Salora Managerilla ohjelmoin itse jonku pelin, se oli suomalainen kone...
Toi Elite oli MSX-peli. Maze of Galious ja Nemesis oli kanssa hienoja.
Amigalla pelasin paljon, ja laittomilla piraateilla pääosin, oli toki muutama ostopeli, kuten F-16 Falcon, ja Dungeon Master... Dungeon Masterin pelasin läpi ja sen jatko-osan Chaos Strikes backin... Satoja pelejä oli mulla...
Amigalla tein myös jätkänshakkiin tekoälyn, jota en lopussa enää ihte kyenny voittamaan...

Noin 25-siirtoa ja peli ohi...
Mutta se muisteluista...
Olen nyt 33 ja pelit ovat jääneet taka-alalle, ja hivenen "aikuisemmat" tavoitteet tietokoneen suhteen on tullu esiin... Ohjelmoida esim. "SUURILUKU" ja tekoälyjä muutamiin ohjelmiin... Valitettavasti on vaan niin, että jotta kääntäjä toimisi, on omankin elämän oltava järjestyksessä... Ja se ei aina ole ollut...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat