Seuraa 
Viestejä45973

Fotosynteesi on tehokkain tapa kerätä auringon energiaa ja levät tekevät sen hyvin tehokkaasti. Ne kasvavat optimiolosuhteissa 200-500 tonnia/ha/v ja niiden painosta 30-60% on leväöljyä, joka on kasviöljyjen tapaista ja sopii polttomoottoreiden polttoaineeksi melko hyvin.
Leviä voitaisiin kasvattaa pienissä järvissä ja lammissa sekä rakennetuissa altaissa. Altaiden rakennus on kallista, mutta siinä kasvuolosuhteet (lämpötila ja ravinteet)
saadaan paremmaksi. Allasta lämmitettäisiin esim. ydinvoimalan hukkalämmöllä, sinne pumpattaisiin hiilidioksidia ja ravinteita esim. jätevettä, jotta levät kasvaisivat paremmin. Mikä olisi paras materiaali altaisiin? Ehkä joku maakuoppa, joka on vuorattu muovilla. Altaissa täytyy olla myös levän keräyskone, joka kerää ylimääräisen levän pois ja repii altaaseen jäävät levät pienemmiksi (Suurempi pinta-ala).
Kun levät on kerätty ne kuljetetaan laitokseen, jossa levistä puristetaan leväöljy pois ja leväöljy käsitellään polttoaineeksi kelpaavaksi. Loput levästä laitetaan biokaasureaktoriin ja saadaan biokaasua. Samaan biokaasureaktoriin voidaan syöttää myös karjan lantaa ja muuta eloperäistä. Epäpuhtaasta biokaasusta poistetaan hiilidioksidi (biokaasu sisältää 30-35% Co2), joka viedään takaisin levänkasvattamolle. Biokaasu käytettäisiin autojen polttoaineena tai sillä tuotettaisiin sähköä ja lämpöä.
Suomessakin voitaisiin tuottaa melkoinen määrä leväöljyä ja biokaasua sillä leväplantaasit voidaan sijoittaa viljelykelvottomalle alueelle. Toisaalta mitä lähemmäs päiväntasaajaa mennään, sitä enemmän levät voisivat tuottaa. Leville kelpaa merivesikin joten niitä voidaan kasvattaa meressä tai rannikolla esim. Saharan autiomaassa. Meressä kasvatuksen ongelma on, että ne todennäköisesti lisäisivät meren ravinteita ja levän kerääminen merestä voi myös olla haaste. Myös levien selviytyminen meressä voi olla ongelma, koska ne on geenimuuntelun ja jalostuksen avulla muokattu kasvamaan mahdollisimman paljon.
Levien kasvatus on alussa kallista suurien investointien takia, mutta tulevaisuudessa öljyn hinnan noustessa se tulee olemaan vaihtoehto Suomessakin

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (54)

tuossa voisi olla ideaa. Jos levän kasvatus onnistuisi kuvailemallasi tavalla, se olisi todella hienoa ja tärkeää. Miksi ei onnistuisi, levää kasvaa lähes missä vain missä on vettä, jopa suolaista.

Mutta, mutta..on olemassa niin paljon tärkeämpi levän käyttötarkoitus kuin energian tuotanto, joka toki sekin on tärkeää.

Monet levälajit ovat erittäin täysipainoista ja hyvää ravintoa eläimille, ja myös ihmisillekin. Jos levän tuotanto onnistuisi kuvailemallasi tavalla, tulisi levää rahdata sinne, missä on ihmisiä kuolemassa nälkään. Tämä olisi se kaikkein arvokkain levän käyttötarkoitus. Toinen, hiukan vähemmän arvokkaampi, olisi rahdata levää rikkaampiin maihin edullisena ruokana niille, joilla löytyy nöyryyttä ja halua syödä sitä säästääkseen varojaan ja päästääkseen eteenpäin elämässä. Monet menettävät paljon, lähes kaiken tulonsa, elintarvikkeisiin Suomessa. Tarvitaan jotakin, millä rankaistaan kauppaketjuja ylenmääräisestä ahneudesta.

Levän voisi leikata pieniksi kakuiksi, kuivata ja pakata rahtauskuntoon. Levän kasvatusaltaiden tulisi olla steriilejä ja ilman mitään muuta elämää, kuten matoja, toukkia ja sen sellaisia. Tarvittaessa altaaseen voisi lisätä seleeniä, jodia ja muita tärkeitä hivenaineita levän ravintoarvojen tasapainoittamiseksi, jotka tosin ovat jo melko hyviä.

Leväkakkuja voisi käyttökohteessa syödä sellaisenaan, paistaa, tai jauhaa muun ruuan joukkoon.

Olet löytänyt tässä suunnitelmassasi jotain todella merkittävää. Tämä on täysin mahdollista, jos vain rahoituslähde löytyisi. Yhtykäämme Johannes Kastajaan, joka huusi aikansa ahneille, 'Jo on kirves pantu puun juurella'.

Levien viljelyä harrastetaan paljonkin Aasiassa. Ainakin Spirulinaa, Clorellaa ja Gracilariaa viljellään esim. Japanissa suoraan ruaksi tai elintarviketeollisuuden käyttöön. Noissa leväviljelmissä on se hieno puoli, että ne eivät kuluta kallisarvoista makeata vettä eivätkä myös vie tilaa muilta viljelykasveilta. Aasiassa tutkitaan myös paljon levän käyttämistä energian tuotantoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Paljonko sinilevässä on öljyä? Siis tuossa suomalaistenkin ongelmalevässä.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643
tietää
Suomen rannikolla kasvaa Rakkolevä http://www.fimr.fi/fi/tietoa/sanakirja/ ... va/_print/ , joka on syötävää, mutta ominaisuuksiltaan sellaista että mainitttiin rohto-oppaassa (Rautavaara).



Käsittääkseni levien öljyn- tai muun energiantuotannon yhteydessä tarkoitetaan yksisoluisia leviä. Tuotannon teho tulee kohden potenssista. Levä aina kaksinkertaistuu tietyin väliajoin. Kaikkihan tietävät millainen potentiaali on kaksinkertaistumisella. Joku bakteerikin täyttäisi kaiken täytettävissä olevan tilan päivissä ellei rajoitteita olisi. Ei ole paljonkaan merkitystä sillä tapahtuuko kaksinkertaistuminen minuuteissa vai kymmenissä minuuteissa. Massan lisääntyminen on huikea molemmissa tapauksissa.

Onko rakkolevä levä ollenkaan?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Merissä on valtava potentiaali ravinnon sekä muiden raaka-aineiden tuotantoon jo niiden suuren koon vuoksi. Siksi kannattaa kaikki tuoda esiin. Tässä ketjussa Levä-nimikkeet, kasvupotentiaalista riippumatta.

Tai sitten levää voitaisiin käyttää FT-synteesin raaka-aineena, silloin ei tarvitse välittää öljypitoisuuksista tai puristamisesta.

Samalla saatava polttoaine olisi parempilaatuista kuin perinteiset bioöljyt.

FT-synteesin toimivuuskin tuli testattua jo wehrmachtin toimesta, eli mistään kokeilemattomasta tekniikasta ei ole kyse.

Mutta biokaasua ei välttämättä tarvitse puhdistaa, helpompaa olisi polttaa se kaasuturbiinissa, sillä tavalla saataisiin sähköä viljelmän tarpeisiin, ja ehkä vähän verkkoonkin.

Unohdin mainita, että tietenkin prosessista tullut massa käy todella hyvin peltojen ja leväaltaiden ravinnoksi. Leville kyllä riittää ainakin pääkaupunkiseudulla jätevettä, koska sitä ei voi käyttää peltojen lannoitteeksi.
Levät ovat jo nyt hyviä myös ruuan tuotantoon ja tulevaisuudessa geenimuuntelun avulla saadaan levät maistumaan siltä miltä halutaan.
Hankkeen toteuttaminen olisi todella kallis. Edes miljardit eurot eivät riitä siihen, mutta pitäisikö maailman pelastaminen olla ilmaista?
Kuulin taas juttua levistä vedyn tuottajina radiosta. Mielestäni se ei ole hyvä idea, koska silloin altaiden pitäisi olla täysin tiiviitä ja silloin happi ja vety olisivat samassa tilassa. Joku kaunis päivät syntyy kipinä altaan sisällä ja koko allas räjähtää ilmaan.

Tämä on nyt selvityksessä Upsalassa. Kieltämättä levissä on energiaa. Tais aamulla tulla luonto-ohjelmaakin asiasta. Tuohan ei ole mikään simsalabim juttu, vaan vuosia kestävä tutkimusprojekti. Hieno kehityssuunta tietenkin. Tosin GP saattaa puuttua asiaan.
Asiasta uutisoi tänä aamuna mm. http://www.yle.fi/uutiset/24h/id97872.html

Yle uutiset
[size=150:1z2k9ujp]Uppsalassa uskotaan levien tuottamaan energiaan [/size:1z2k9ujp]
[size=85:1z2k9ujp]Julkaistu 03.08.2008, klo 08.20 (päivitetty 03.08.2008, klo 10.21) [/size:1z2k9ujp]

Viime viikon helteet saivat sinilevän jälleen lisääntymään ja muodostamaan laajoja lauttoja Itämerellä aina Pohjanlahtea myöten. Levästä on tullut jokakesäinen ongelma, ja Ruotsissakin se on otsikoissa lähes päivittäin. Ruotsalaiset levätutkijat kuitenkin näkevät levässä hyviäkin puolia.

Ruotsalaiset levätutkijat muistuttavat, että auringon ja levän yhdistelmällä pystytään tulevaisuudessa mahdollisesti tuottamaan energiaa.
.....

Samasta asiastahan kirjoitti jo Talous ja Tekniikka nettisivut http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article53587.ece

Tekniikka ja Talous
[size=85:1z2k9ujp]Kari Ojanperä, Tekniikka ja Talous, 08.01.2008][/size:1z2k9ujp]
[size=150:1z2k9ujp]Levä haastaa palmuöljyn biopolttoaineissa[/size:1z2k9ujp]
Tulevaisuudessa osa polttoaineviljelmistä on merellä.

Öljy-yhtiö Shell rakentaa yhdessä H R Biopetroleum -yhtiön kanssa biopolttoaineita valmistavan tehtaan Hawaijille. Tavoitteena on kasvattaa levää meressä ja muuntaa levästä valmistettu kasviöljy biopolttoaineiksi.
...

http://www.maaseutukeskus.fi/pk/Loppur.pdf
sivu 10. Suosittelen lukemaan koko jutun.
Erilaiset algae-suvun levät muodostavat bakteeritoiminnan
tuloksena itseensä öljyä ja ovat siten lupaavia kasviöljyn
lähteitä. Nykyisellään leviä kasvatetaan lähinnä
elintarviketuotannon tarkoituksiin. Kasvatus tapahtuu joko
luonnonoloissa tai altaissa, jotka ovat mahdollisesti katettuja.
Elintarviketuotannossa ongelma on leväviljelmän
saastuminen myrkyllisillä levillä, esim. sinilevä. Luonnonoloissa
jäädään huomattavasti teoreettisesta satomaksimista,
koska vedessä ei ole luonnostaan niin paljoa ravinteita
kuin levän kasvatus vaatisi.
Levien pääravinteet ovat hiilidioksidi, kalium, nitraatit ja fosfori. Levä pystyy kasvamaan
noin 20 cm paksuna mattona, mutta tällöin kasvualtaaseen on ravinteiden lisäksi
järjestettävä hiilidioksidin injektointi, koska ilman sisältämä hiilidioksidi ei tässä yhteydessä
riitä.
Veden optimilämpötila 15 – 30 °C, kuitenkin jo 5 °C tienoilla bakteerit toimivat 50 %
teholla, joten levien kasvatus olisi mahdollista jopa suomalaisissa olosuhteissa. Mahdollisina
kasvatuspaikkoina voisivat olla esimerkiksi biokaasulaitosten mädätealtaat,
kaatopaikkojen suotovesialtaat tai kemiallisen metsäteollisuuden tai kunnallisten jätevedenpuhdistamojen
altaat. Erityisesti sellu- ja paperitehtaiden yhteydessä levien kasvatus
voisi olla merkittävää liiketoimintaa, koska jäteveden lämpötila pysyy helposti
suuressakin altaassa yli 20 asteen.
Tällä hetkellä öljy irrotetaan levistä kemikaaliliotuksella tai mekaanisesti puristamalla,
tulevaisuudessa todennäköisesti entsyymien avulla, nykyisellään entsyymiliotus on
noin 2 – 3 kertaa kalliimpaa kuin puristaminen. Levän öljypitoisuus on jopa yli 50 %
kuivapainosta, puristusjäte voidaan käyttää ravinnoksi tai muuhun käyttöön. Levistä
saadaan öljyä jopa 150 tonnia hehtaarilta, käytännössä kuitenkin jäätäneen noin 50 –
100 tonnin hehtaarisatoihin. Biodiesel voidaan tuottaa tavanomaisella esteröintiprosessilla.

Onko kenelläkään tietoa missä vastaavaa pystyisi opiskelemaan? Asia kiinnostaa, mutta en sentään itse sitä kotona tutkimaan vaan pitäisi johonkin yliopistoon päästä opiskelemaan ja asiaa tutkimaan.

Meduusoista on kuulemma tulossa riesa. Niitäkin keräämällä saisi massaa tuottaa polttoainetta. Jossain Norjan vuonossa niitä on haitaksi asti. Haittaavat kalastokakin.

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161

tuskin meduusoista nyt pelastajaksi on sillä sisältävät suuren määrän vettä ettei kuvattuna energiaa juurikaan jää yhteen medusaan.

toisen polven pilkkuvirhe

tietää
Kuivattaessa mitä tahansa elävää jää jäljelle noin 10 - 15 prossaa kuiva-ainetta ja rasvaa.

Valitettavasti meduusoilla kuiva-aine on luokkaa 2-6%:
http://en.wikipedia.org/wiki/Jellyfish
The body of an adult is made up of 94–98% water



Samaa ongelmaa levien kanssa, eli varsinkin sinilevän kaltaisilla levillä vesipitoisuus on huima. Siksi tuotanto olisikin parasta hoitaa kuumilla alueilla, jossa levämassaa voitaisiin alkuun kuivata aurinkoenergialla. Olen itsekin ehdotellut bioenergia -nickin signaturen tekstin kaltaista ratkaisua, jossa levät kasvatettaisiin saharan kaltaisella seudulla merivesialtaissa. Niiden vierellä kuivaus onnistuisi helpommin.

Se vesipitoisuus ei haittaa, kun leväöljy erotetaan puristamalla tai kemiallisesti ja loppu käytetään biokaasun tuotantoon.
Toisaalta lämpimät alueet olisivat parempia, kun levät kasvaisivat ympäri vuoden ja paljon tehokkaammin, mutta kyllä niitä voidaan kasvattaa myös täälläkin. Silloin ei tule kuljetuskustannuksia, kun tavara tuotetaan siellä missä sitä tarvitaan.

Jellyfish are an important source of food to the Chinese community and in many Asian countries.[14] Only scyphozoan jellyfish belonging to the order Rhizostomeae are harvested for food; about 12 of the approximately 85 known species of Rhizostomeae are being harvested and sold on international markets. Most of the harvest takes place in southeast Asia[15]. Rhizostomes, especially Rhopilema esculentum in China (Chinese name: 海蜇 hǎizhē, meaning "sea sting") and Stomolophus meleagris (cannonball jellyfish) in the United States, are favoured because they are typically larger and have more rigid bodies than other scyphozoans. Furthermore, their toxins are innocuous to humans.[14]

Traditional processing methods, carried out by a Jellyfish Master, involve a 20 to 40 day multi-phase procedure in which the umbrella and oral arms are treated with a mixture of table salt and alum, and compressed.[14] The gonads and mucous membranes are removed prior to salting. Processing reduces liquidation, off-odors and the growth of spoilage organisms, and makes the jellyfish drier and more acidic, producing a "crunchy and crispy texture."[14] Jellyfish prepared this way retain 7-10% of their original, raw weight, and the processed product contains approximately 95% water and 4-5% protein, making it a relatively low calorie food.[14] Freshly processed jellyfish has a white, creamy color and turns yellow or brown during prolonged storage.

Lähde Wikipedia

On siinä jotain syötävääkin, mutta vähän.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat