Fobiat

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Niin, mitä fobioita sinulla on tai uskot sinulla olevan?

Fobian lyhyt määritelmä ja oireet:

Fobialla tarkoitetaan tiettyihin tilanteisiin tai kohteisiin liittyvää kohtuuttoman vahvaa pelkoa, kammoa tai kauhua, jota pelko-oireinen ei pysty hallitsemaan. Vastenmielisyys esimerkiksi jotain eläinlajia kohtaan ei ole vielä fobia. Fobiat luokitellaan ahdistuneisuushäiriöihin. Sanaa fobia käytetään lääketieteessä joskus myös oireiden kuvailuun. Esimerkiksi sairauksissa, joissa syöminen aiheuttaa potilaalle pahoinvointia tai kipua voidaan puhua sitofobiasta eli syömisen pelosta

Oireet jaotellaan yleensä fyysisiin ja psyykkisiin oireisiin. Fyysisiä oireita voivat olla mm. vapina, hikoilu, huimaus, sydämen tykytys, punastuminen sekä ripuli. Psyykkisiä oireita taas ovat mm. voimakas halu paeta tilanteesta, kyvyttömyys hallita fyysisiä oireita, jännittäminen sekä unettomuus.

Fobia pakottaa välttelemään tilanteita, asioita ja paikkoja jossa pelkoa aiheuttava ärsyke jouduttaisiin kohtaamaan. Se voi esimerkiksi pakottaa ihmisen pysymään kotonaan ja jättämään tästä syystä työpaikkansa tai keskeyttämään opintonsa. Fobia voi pahimmissa tapauksissa kontrolloida elämää.




http://fi.wikipedia.org/wiki/Fobia

Täältä löytyy luettelo:
http://www.gernet.fi/public/fobiat.zml?s=a

Itselläni tuntuisi olevan ainakin insektofobia, verminofobia ja arakhnofobia. Eli pelkään hyönteisiä. Esimerkiksi makuuhuoneessani oli hetki sitten kookas kärpänen ja en uskaltanut mennä sisään, joten houkuttelin valaistuksen avulla sen pois sieltä(tästä tulikin mieleeni tehdä ketju fobiasta).

Sivut

Kommentit (16)

TERÄS NALLEPUH
Seuraa 
Viestejä5662
Liittynyt31.1.2008

mullakin on hämisfobia, sitten myöskin tuhatjalkafobia ja Islamfobia.

Siis tuhatjalkalkasta kuvottavampaa oliota ole. Ärsytää erityisesti se kävelytyyli ja muutenkin tosi kammottava olemus.
Kaippa mulla on meduusafobiakin, mutta en osaa sanoa koska en ole koskaan nähny muutakuin kuvina, mutta jo nekin kuvottavat.

Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)

Vierailija

Joskus sairastin lievää akrofobiaa. Pääsin siitä yli hakeutumalla tietoisesti korkeisiin paikkoihin. Nyt voin ihan huoletta katsella maisemia ihan minkä korkuisen talon tahansa ylimmältä parvelta.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Seraunofobia eli ukkospelko. Tämä fobia on minulla ollut jo pikkulapsesta asti. En muista mistä tai milloin fobia sai alkunsa. Luin jonkun naispsykologin tai -psykiatrin kirjoittaman kirjan jonka nimi oli Fobiat, ihan suomalainen kirjoittaja oli vai olisiko ollut ruotsalainen... No kumminkin, kirjastosta se löytyy, on semmonen pehmytkantinen ja keltainen . Kumminkin siinä kirjassa sanottiin että 20% fobiasta kärsivistä ei muista fobiansa alkusyytä. Lopuilla pelko oli alkanut usein jonkun trauman jälkeen, tai he olivat nähneet jonkun toisen pelkäävän tai heitä oli varoiteltu liikaa jostain asiasta. Fobiaksi lasketaan häiriö, joka rajoittaa ihmisen elämää. Esim. käärmeitä pelkäävä ei mene metsään tai jättää luonto-ohjelmat katsomatta. Yleisimpiä fobioita olivat sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät fobiat ja eri eläinfobiat. Fobioista ainoastaan verifobian on todettu olevan jossain määrin sukuomianaisuus siten, että verikammoisen perheessä on yleensä joku toinenkin verikammoinen. Se on myös ainoa fobia jossa ihminen pyörtyy! Aika karua...

Omaa elämääni fobia ei rajoita enää niin paljon kuin aiemmin. Pahimmillaan kyttäsin kesän sääennusteet joka päivä moneen kertaan ja suunnittelin aikatauluni niin etten joudu olemaan päivän aikana yksin. Saatoin myös mennä vanhempieni luokse yöksi jos yöksi oli luvattu ukkosta. Seurassani piti aina olla jonkun toisenkin ihmisen. Äetiparkaa en päästänyt silmistäni edes vessassa käymään.

Nyt tilanne on helpottanut siinämäärin että voin jo olla yksin ukkosella. Jos ahdistus käy sietämättömäksi, lähden ulos vaikka sateeseen. Joudun suorittamaan tiettyjä rituaaleja pärjätäkseni. Ukkosella kaikkien ikkunoiden ja verhojen tulee olla auki. Mieluiten menen ulos jossa näen ukkospilven ja voin salamat laskemalla varautua jyrähdykseen. Salamoja en pelkää. Myös musiikki on sammutettava tai mikä tahansa taustaääni. Rauhoittavaa on myös muiden ihmisten äänet vaikkapa ulkoa kadulta ja ohi ajavat autot. Parasta on jos näköpiirissäni on muita ihmisiä vaikkapa vain ohikulkijoita kadulla. Ukkosen aikana voin joskus sen kestäessä kyteä samalla vaikkapa lukemaan. Vessaan en voi mennä ukkosella. Hengitysharjoitukset ja hengittämiseen keskittyminen myös helpottavat ahdistusta.

Jos herään yöllä ukkoseen tai ukkonen muuten yllättää minut, joudun paniikkiin. Tärisen, itken ja luulen kuolevani. Tällöin on parasta jos sängyssä on joku muukin minun lisäkseni . Mutta kuten sanottua, päiväsaikaan tulen jo toimeen omillani tekemällä mainitsemani asiat. Yleensä kun ei ole ukkosta tunnen itseni naurettavaksi ja tästä pelosta puhuminen saa minut tuntemaan itseni typeräksi. Eihän kukaan nyt ukkosta näin kovasti pelkää... En myöskään osaa sanoa, mikä minua ukkosessa pelottaa. Sehän on vain ääntä taivaalla. Salamoja tai muita kovia ääniä en pelkää. Mutta onneksi minulla on vain ukkosenpelko eikä esim. jokin sosiaalisten tilanteiden pelko. Ukkosta kun on kumminkin aika vähän kesässä, sosiaalisia tilanteita koko ajan. Etää siinä mielessä koen itseni onnekkaaksi. Joskus vaan harmittaa kun ei voi tehdä sitä mitä itse haluaisi vain koska sattuu olemaan ukkonen...

Hämmentää.

TERÄS NALLEPUH
Seuraa 
Viestejä5662
Liittynyt31.1.2008
Vatkain
Seraunofobia eli ukkospelko. Tämä fobia on minulla ollut jo pikkulapsesta asti....

Mullakin on tämä. Joten et oo ainoa.
Minä tiedän ainakin syyn miksi pelkään ja se on äiti joka on pienenä pelotellut minua kaikilla ukkos jutskilla ja hakeutuvilla salamoilla ja pallosalamoilla.
No se ääni kyllä on aika inhottava, mutta enemmän inhoan sitä valoa, erityisesti pimeällä koska se on niin kirkas. Mä taas teen päinvastoin jos olen yksin, että mä tykkään katsoa telkkaria ja pistää verhot kiinni etten näe, tai ei kuulu ääni niin voimallisesti. Samajuttu että muiden ihmisten näkeminen hävittää pelon ainakin suurimmaksi osaksi.

Parhaassa tapauksessa mua paskattaa kun ukkonen on niin voin mennä vessaan. Siellä on hyvä olla kun voi sit samalla kakkia ja lukea.

Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)

Vierailija

Löysin tänä kesänä yllättäin tulipalopelkoni juuret. Olen aina pelännyt tulipaloa. En sentään fobian asteisesti, mutta olen hyvin palovaaratietoinen.
Meillä on ollut palovaroittimia niin kauan kuin niitä on myyty. Käyn aina hotellissa selvittämässä varapoistumistiet. Olen jopa käynyt parit palokurssit, semmoiset, millä opetettiin käyttämään erilaisia sammuttimia ja tukahduttamaan roskispaloja sammutuspeitteellä.

No. Selasin jossain kyläpaikassa Tammen Kultaista Kirjaa nimeltä Viisi pientä palosotilasta. Minulla oli sama kirja pikkuisena ja nyt niistä on otettu näköispainoksia. Kun aukaisin yhden sivun, kuristava pelko iski vatsaan. Sillä aukeamalla viisi pientä palosotilasta sammuttaa hienoa sinistä huvilaa ja pelastaa Eulaalia-tädin, joka parkuu toisen kerroksen ikkunassa.

Yhtäkkiä muistin, että ihan sama tunne oli pikku-Mummon masussa. Yhä uudelleen ja uudelleen kävin katsomassa, saavatko palosotilaat tällä kertaa Eulaalia-tädin turvaan.

Mitä tästä opimme? No emme mitään, mutta nytpä tiedän, miksi pelkään tulipaloa.

Vierailija

Olen pikkulapsesta asti pelännyt tulta. Tälle ei ole mitään järjellistä selitystä (järjetön: reinkarnaatio). Minulle on yritetty syöttää sellaista teoriaa että pelkään tulta koska meinasin hukkua 11-vuotiaana, mutta pelkäsin tulta jo ennen sitä. Eräässä vaiheessa en pystynyt edes sytyttämään tulitikkua, nykyään pystyn, mutta ihmisten huoleton kynttilöiden polttelu hermostuttaa minua. Notskia kyttään aina tarkkaan kun sen lähellä istun.

Opettelin uimaan vasta parikymppisenä ja sen jälkeen olen meinannut hukkua toisen kerran kun irtohurtta sotki järvessä päälleni. Tämä on vain vahvistanut syvää vettä kohtaan tuntemaani epäluuloa, ja mikäli lähelläni riehuu ihmisiä ja vedessä on aallokkoa, pelkään että menee vettä nenään ja/tai joudun paniikkiin ja hukun pelkästään pelkoni aiheuttaman toimintakyvyttömyyden vuoksi. Taannoin kuulin että ihmisellä on sukellusrefleksi joka sulkee ilmatiet kun pää painetaan veteen, mutta minulla ei tätä refleksiä vaikuta olevan paniikkini vuoksi. Uin todella mielelläni, mutta syvemmällä kukaan ei saa tulla lähelleni, saati tarrata minuun kiinni. Ja mieluiten uin rannoilla joissa jalat ulottuvat pohjaan.

Lisäys: tuota kammoluetteloa läpikäydessäni tuli mieleen että onhan minulla myös jonkinlainen rumuuskammo. Inhoan yli kaiken kaupunkeja ja maisemia joissa ei ole mitään esteettisesti miellyttävää. Elämäni olisi jotakuinkin yhtä kuin ohi jos joutuisin muuttamaan johonkin oikein oksettavan rumaan paikkaan...

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Tuli ja vesi on kyllä molemmat semmosia elementtejä, joiden kanssa on syytä olla varuillaan pitää järki mukana touhussa. Ei sitä kannata uidakaan kun vaan silleen että jalat yltää koko ajan pohjaan.

Toi on muuten aika näppärää toi paloturvallisuuskurssien käyminen jotta oppii hallitsemaan pelkoaan... Jos olis ukkoskurssi niin saattasin myös mennä...

Hämmentää.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Mietin että olisiko mahdollista että ihmiset joskus keksivät fobiansa itse saadakseen huomiota tai voidakseen tekeytyä potilaaksi? Katsoin eilen ohjelmaa torikammosta. Siis mitä hemmettiä. Olen varma että jos tuo nainen vaan olisi päättänyt että "hohhoijaa lopetetaan tämä bullshitti" ja mennyt ulos kävelemään ja torille jne niin mitään ongelmaa ei olisi ollut. Ihmismieli osaa huijata itseään hyvin uskomaan kaikenlaista. Voin olla ihan väärässä mutta voisiko tuo olla noin vai osoittaako jokin että kyse on ihan varmasti todellisesta sairaudesta ja ongelmasta jolle ihminen ei voi mitään? Itse pelkään hämähäkkejä aikalailla mutta se nyt ainakin on aika ymmärrettävää, eläimellinen vaisto. Mutta joku torikammo.. mistä sellainen voi johtua?

くそっ!

Vierailija

Qadesha, kysypä vanhemmiltasi, onko Viisi pientä palosotilasta kuulunut lastenkamarisi kirjastoon.

vatkain; koirille myydään pauketta, ukkosta ja rätskinää sisältävää CD-levyä nimeltä Ihme ja kumma. Autta kuulemma paukkupelkoisia.

Vierailija
Ronron
Mietin että olisiko mahdollista että ihmiset joskus keksivät fobiansa itse saadakseen huomiota tai voidakseen tekeytyä potilaaksi? Katsoin eilen ohjelmaa torikammosta. Siis mitä hemmettiä. Olen varma että jos tuo nainen vaan olisi päättänyt että "hohhoijaa lopetetaan tämä bullshitti" ja mennyt ulos kävelemään ja torille jne niin mitään ongelmaa ei olisi ollut. Ihmismieli osaa huijata itseään hyvin uskomaan kaikenlaista. Voin olla ihan väärässä mutta voisiko tuo olla noin vai osoittaako jokin että kyse on ihan varmasti todellisesta sairaudesta ja ongelmasta jolle ihminen ei voi mitään? Itse pelkään hämähäkkejä aikalailla mutta se nyt ainakin on aika ymmärrettävää, eläimellinen vaisto. Mutta joku torikammo.. mistä sellainen voi johtua?



Mitä bullshittiä, päätät vain olla pelkäämättä niitä hämähäkkejä, tuommoisia mitättömän kokoisia pikkuötököitä. Yrität vaan tekeytyä potilaaksi?

Vakavammin ottaen, todennäköisesti fobioissa on kyse aivojen väärinkytkennöistä, yhdistetään vaistomainen voimakas pelko vääriin asioihin. Luonnollisesti tiettyjä asioita pitää osata varoa ja väistää, mutta joskus tämä aivojen varomisjärjestelmä tuottaa virheellisiä käyttäytymismalleja.

Tai sitten aivojemme rationalisointiin pystyvä osa ei pysty ohjaamaan kaikkea toimintaamme, vaan jotkut pelkotilat saavat tarpeettoman paljon vaikutusvaltaa käyttäytymiseen. Esimerkiksi korkean paikan kammo on joskus järkevä asia selviytymisen kannalta, mutta jos tietää pystyvänsä esimerkiksi käymään turvallisesti parvekkeella niin rationaalisuuden tulisi pystyä normaalisti hallitsemaan käyttäytymistä.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Mutta tuo ajatus tuli minulle siitä kun itse ainakin pystyn luomaan itselleni "fobioita" niin että ne tuntuvat uskottavilta ja oikeilta ongelmilta. Mutta asennoitumalla toisella tavalla pääsen niistä irti.

くそっ!

Vierailija

Tiedän ne kirjat mitä minulle lapsena luettiin, eikä niissä ollut palosotilaita (huh mikä nimike!) tai muutakaan lähimainkaan tuleen liittyvää. Muistan jopa yhden värssyn eräästä kuvakirjasta, lienee tullut kuultua se kai aika moneen kertaan äidiltäni.

Muistelisin kuulleeni kokeesta jossa joku proffa tahallaan kehitti pikkulapselle fobiaa. Olisiko ollut koiriin kohdistuva kammo? Niin sitä ennen vanhaan sai surutta käyttää ihmisiä koekaniineina jos vaan vähänkin huvitti. Jokatapauksessa varsinainen alkuperäinen yllykehän voi olla varsin mitätön, mutta jotenkin siihen kytkeytyy kohtuuton tunnereaktio josta ihminen ei enää pääse irti. Hämis- ja muista elukkapeloista lienee mahdollista päästä eroon, mutta miten lie tulipelon kanssa. Pitäisikö loikata sinne notskiin sekaan - oma pelkonihan on nimenomaan elävältä palamisen pelkoa, ja aika omituisena pidän ihmisiä joista sellainen asia on aivan yhdentekevä, siis se että elävältä palamiseen liittyy suunnaton kipu. Sellaisesta pelostani että se tuli loikkaa jotenkin sieltä nuotiosta irralleen ja käy kimppuun voisin toki, ja olenkin jossain määrin niin tehnyt, kuntouttaa itseni eroon. Ei se sieltä mihinkään loiki, ei se ole tietoinen entiteetti.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
Duski
Mitä bullshittiä, päätät vain olla pelkäämättä niitä hämähäkkejä, tuommoisia mitättömän kokoisia pikkuötököitä. Yrität vaan tekeytyä potilaaksi?

Fobiaksi todellakin luokitellaan pelko, joka haittaa normaalia elämää tai arjesta selviytymistä. Jos voit tappaa hämähäkin, et kärsi araknofobiasta jne...

Mitä tulee noihin mitä kirjoitit aivojen reaktioista niin suunnilleen noin ne oli muistaakseni kuvattu siinä Fobia-kirjassa jonka luin (kts. aikasempi viestini.)

Hämmentää.

Vierailija

Mielenkiintoisia fobioita

arakhibutyrofobia: pähkinävoin kitalakeen tarttumisen kammo

Tetrafobia: numero neljän kammo

bogyfobia: menninkäispelko

Buttonofobia: Nappikammo

eufobia: hyvien uutisten kuulemisen pelko WTF?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat