Uskonnot ja niiden merkitys yhteiskunnlle

Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

Kahden pääuskonnon piirissä taitaa elää lähes puolet maailman väestöstä. Vaikka uskontojen yhteiskuntaideologinen merkitys on ateistille ja useimmille uskovillekin epämieluisaa, niin uskontojen merkitys yhteiskunnallisena tekijänä on historiassa vertaansa vailla. Siksi on luonnollista arvioida uskontojen merkitystä myös yhteiskuntien kehitykselle.

"Entä jos maailmassa ei olisi ollut uskontoja" -tyyppinen vertailulähtökohta ei liene kovin realistinen, koska ihmisellä on aina ollut jonkinlaisia vastaavia uskomuksia. Julkiateiskinkin kohdalla on vaikea päätellä mihin hän uskoo tai on uskomatta. Kahden pääuskonnon yhteiskunnallisen merkityksen ja tulevaisuuden vertaleminen sen sijaan tuntuu konkreettisesti mielekkäältä. Kysymyksiä voisi esittää vaikkapa näin:

- uskotteko kristinuskon ja islamin enemmän yhdistävän kuin erottavan näitä uskontokuntia ja niiden yhteisöjä

- uskotteko materialismin saavan islamilaisissa yhteiskunnissa samanlaisen aseman kuin se saanut on kristillisessä maailmassa

- uskotteko islamin ja kristinuskon länsimaisen yksilö- ja islamin yhteiskuntaideologisen pohjan kestävän aidosti avoimessa demokraattisesti johdetussa informaatioyhteiskunnassa.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Sivut

Kommentit (30)

Vierailija
sigfrid
Julkiateiskinkin kohdalla on vaikea päätellä mihin hän uskoo tai on uskomatta.

Ateistikin uskoo siihen, ettei usko ja ettei jumalaa ole olemassa. Kuitenkaan hänellä ei ole sen parempia todisteita oman uskonsa tueksi kuin esimerkiksi kristityillä ja muslimeilla. Toki hänellä voi olla todisteita, ettei kristittyjen, muslimien tai muidenkaan tunnettujen uskontojen jumalaa/jumalia ole olemassa. Mutta hänellä ei ole todisteita siitä, ettei mitään jumalaa/jumalia, edes tuntematonta/tuntemattomia, voi olla olemassa. Paras selitys jollekin toistaiseksi tuntemattomalle on jumala tai muu "yliluonnollinen".

Vierailija
sigfrid
kiljotiini
koska ihmisellä on aina ollut jonkinlaisia vastaavia uskomuksia

Niinkö? Mitäs jos ei olekkaan ollut?

Todista vain omasta puolestasi

Näen asian niin että ajatus:
"koska ihmisellä on aina ollut jonkinlaisia vastaavia uskomuksia"
on uskomista ilman todisteita.

Toope
Seuraa 
Viestejä23166
Liittynyt23.7.2006
sigfrid
Kysymyksiä voisi esittää vaikkapa näin:

- uskotteko kristinuskon ja islamin enemmän yhdistävän kuin erottavan näitä uskontokuntia ja niiden yhteisöjä

- uskotteko materialismin saavan islamilaisissa yhteiskunnissa samanlaisen aseman kuin se saanut on kristillisessä maailmassa

- uskotteko islamin ja kristinuskon länsimaisen yksilö- ja islamin yhteiskuntaideologisen pohjan kestävän aidosti avoimessa demokraattisesti johdetussa informaatioyhteiskunnassa.




- Vaikka 2000-lukua eletään, näkisin uskonnon edelleen erottavana tekijänä. Tämä pätee erityisesti islamiin, mutta myös muihin uskontoihin. Aabrahamilaisten uskontojen yhteinen, tunnustettu, alkuperä eri pelasta asiaa. Islamin ja kristinuskon (ja juutalaisuuden) välillä on olemassa konflikti. Samoin on islamin ja hinduismin välillä. Israel- kysymys on osittain islamin ja krist./juut. ristiriitaa, mutta vain osittain.

- Minusta materialismi on lähinnä haukkumasana hyvinvoinnille.

Esimerkiksi askeettisten äärimuslimien, tai -kristittyjen esimerkki on lähinnä tekopyhyyttä. En hetkeäkään usko näiden islamilaisten liikkeiden johtajien elävän yhtään hyveellisemmin kuin amerikkalaisten TV-evankelistojenkaan. Kansa, islamilainenkin, haluaa materiaalista hyvinvointia ja mukavuuksia. Miksi? Koska aineellisen hyvinvoinnin tavoitteleminen on luonnollista.

Ihminen hakee itselleen ja jälkeläisilleen mahdollisimman edullisia elinolosuhteita (verrattuna lajikumppaneihinsa). Mikään uskonto ei tätä kykene muuttamaan. Mututuntumalta sanoisin, että juutalaisuus parhaiten nykyään hyväksyy aineellisen ja materiaalisen hyvinvoinnin yhdistämisen hengelliseen hyvinvointiin. Kristitytkin ovat mielestäni pikemminkin luopuneet uskonnostaan kuin sopeuttaneet sitä yhteiskuntaan.

- Kristinusko, juutalaisuus (länsimaissa) ja osittain islamkin ovat toki sopeutuneet nykyiseen länsimaiseen yhteiskuntaan, enemmän tai vähemmän. Ateistina minulla ei toki ole sisäpiirintietoa, mutta toki uskonnollisten oppien kohdalla täytyy tehdä melkoisia kompromisseja, ei pelkästään näiden kolmen em. uskonnon kohdalla, vaan varmasti myös itäisten uskontojen kohdalla. Minkä uskonnon tahansa on tehtävä kompromisseja, sopeuduttava muutoksiin.

Ei silti ole epäilystäkään siitä, etteikö juuri islamilla ole suurimpia vaikeuksia sopeutua muuttuvaan maailmaan. Juutalaisuus ja kristinusko ovat vähitellen, melko vähäisin ongelmin, sopeutuneet (=alistuneet) maallistuneeseen yhteiskuntaan. Islamin ja demokratian vastaanasettelu saattaa taas olla vasta alkamassa.

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Vierailija
Moses Leone
Ateistikin uskoo siihen, ettei usko ja ettei jumalaa ole olemassa. Kuitenkaan hänellä ei ole sen parempia todisteita oman uskonsa tueksi kuin esimerkiksi kristityillä ja muslimeilla.

Mutta todisteiden puutteessa on huomattavasti helpompi olla ateisti, agnostikko tai muuten vaan ”uskomaton”. Tämä on taas tätä tyhjää jaarittelua, sama asia on sanottu näilläkin palstoilla satoja kertoja.

Suurin osa ihmisistä ei pysähdy elämänsä varrella pohjaan asti perustelemaan uskomuksiaan tai uskottomuuksiaan, joten kaikki ovat luonnostaan enemmän tai vähemmän jonkinlaisia väliinputoajia. Näin siis vallanpitäjät, yleiset mielipiteet, tapakulttuuri ja muut sellaiset ovat kaikkina aikoina luoneet tietyn kulttuurin uskomukset.

Helppo vertailukohta on vaikkapa Suomi 1200-luvulla, kun katolinen kirkko tänne tunkeutui oppeineen. Kansan henkinen maaperä oli hyvin helposti muokattavissa.

Toope
Ateistina minulla ei toki ole sisäpiirintietoa, mutta toki uskonnollisten oppien kohdalla täytyy tehdä melkoisia kompromisseja, ei pelkästään näiden kolmen em. uskonnon kohdalla, vaan varmasti myös itäisten uskontojen kohdalla. Minkä uskonnon tahansa on tehtävä kompromisseja, sopeuduttava muutoksiin.

Seurakuntalaiset nykyään ovat lähinnä välinpitämättömiä. Kompromissi on välitön seuraus siitä. He eivät välitä ottaa tarkkaa selvää asioista eivätkä välitä tehdä uskonnosta merkittävää lukua elämässään. Kaikki menevät enemmän tai vähemmän huolettomasti ”koneiston” mukana.

Se on ajan henki.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
kiljotiini

Näen asian niin että ajatus:
"koska ihmisellä on aina ollut jonkinlaisia vastaavia uskomuksia"
on uskomista ilman todisteita.



Niinhän sinä uskot

Parempi vastata lainauksilla, niin et pääse rokottamaan.


It is an hypothesis that the sun will rise tomorrow: and this means that we do not know whether it will rise.




One of the most misleading representational techniques in our language is the use of the word 'I.'



The logic of the world is prior to all truth and falsehood.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vierailija
sigfrid
kiljotiini

Näen asian niin että ajatus:
"koska ihmisellä on aina ollut jonkinlaisia vastaavia uskomuksia"
on uskomista ilman todisteita.

Niinhän sinä uskot

Uskot että uskon vaikka en usko kun kerta ei ole todisteita mikä tukisi uskomista siihen että aina on uskottu.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

fmiles:

Suurin osa ihmisistä ei pysähdy elämänsä varrella pohjaan asti perustelemaan uskomuksiaan tai uskottomuuksiaan, joten kaikki ovat luonnostaan enemmän tai vähemmän jonkinlaisia väliinputoajia. Näin siis vallanpitäjät, yleiset mielipiteet, tapakulttuuri ja muut sellaiset ovat kaikkina aikoina luoneet tietyn kulttuurin uskomukset.



Näin minäkin näen asian. Mutta on vaikea sanoa onko kysymys enemmän vallanpitäjien valinnoista eri aikoina vai ovatko uskomukset enemmänkin hyödyllinen lajiominaisuus ja siten itsesyntyinen kulttuurievoluutiossa.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vierailija
Moses Leone
sigfrid
Julkiateiskinkin kohdalla on vaikea päätellä mihin hän uskoo tai on uskomatta.

Ateistikin uskoo siihen, ettei usko ja ettei jumalaa ole olemassa. Kuitenkaan hänellä ei ole sen parempia todisteita oman uskonsa tueksi kuin esimerkiksi kristityillä ja muslimeilla. Toki hänellä voi olla todisteita, ettei kristittyjen, muslimien tai muidenkaan tunnettujen uskontojen jumalaa/jumalia ole olemassa. Mutta hänellä ei ole todisteita siitä, ettei mitään jumalaa/jumalia, edes tuntematonta/tuntemattomia, voi olla olemassa. Paras selitys jollekin toistaiseksi tuntemattomalle on jumala tai muu "yliluonnollinen".



Jumala ei ole mikään selitys vaan vieläkin suurempi mysteeri kuin mikään tuntematon tai selittämätön ilmiö. Yliluonnollinen kuuluu määritelmällisesti satuihin ja mytologioihin koska kaikki mikä on osa luontoa ja todellisuutta on luonnollista. On täysin ääliömäistä pitää mitään yliluonnollisena, taikuutena tai jumalallisena vain siksi koska emme ymmärrä sitä.

Haaste agnostikoille: esitän teorian (ilman mitään perusteita tai todisteita) että meteoriitti räjäyttää koko Suomen täsmälleen 24 tunnin päästä. Meteoriitti on niin nopea ettei sitä ehdi millään havaita millään välineillä paitsi vähän ennen törmäystä. Onko ihan yhtä "uskovaista" olla uskomatta tähän kuin uskoa?
Agnostikko on kieltämättä oikeassa, että on eri asia olla passiivisesti uskomatta johonkin ja aktiivisesti uskoa jonkin olemattomuuteen, siksi onkin käsitteet heikko ja vahva ateismi. Nyt teorian paikkansapitävyys on pelkästään äärimmäisen epätodennäköistä, mutta 24 tunnin päästä se voidaan varmasti todeta vääräksi. Mutta agnostikon logiikalla on yhtä järkevää pitää teoriaa oikeana kuin vääränä, eli todennäköisyydet on kutakuinkin fifty-fifty. Ottaen huomioon kuinka paljon ihmiset yleensä omaa elämäänsä arvostavat, agnostikon pitäisi häipyä Suomesta väitteen kuultuaan.

Vierailija

Mielestäni sinulla on varsin vahvasti suuntautunut
ajatus mitä pyrit vahvistamaan ihmisten
pään nyökkäyksien määrällä.

Tietämättä kontekstia vaikenen tästä asianhaarasta.

Itse olen rekisteröity evankelis-luterilainen.
Syy miksi maksan veroa tästä on varsin
mietitty asia. Minua ei koskaan kasvatettu
uskoon eikä minua "pakotettu" mihinkään
kirjaimellisesti.

Minusta kirkko tarjoaa yhteiskunnalle paljon semmoista
mikä muuten jäisi pois. niin hyvässä kuin pahassa.

Kuitenkin se hyvä minun puntareissani voittaa sen pahan.

Joku voisi helposti sanoa että olen ateisti,
mutta en mielestäni sentään. Miellän uskoni ihan omakseni
enkä anna Ihmisten vaikuttaa siihen.

Evankelis-luterilainen kirkko on opettanut minulle
paljon mutta tuskin itsessään vaan ihmisessä.
Islam ei ole vieras mutta sallii minun vieraantuvan
itsestään ihmisten johdosta. Budhismi ja sen
muodot tuovat kuvaa mutta eivät johda.

Käytännössä olen sitä mieltä että ihminen
tarvitsi, tarvitsee ja tulee tarvitsemaan
tiettyjä mittapuita matkansa halki.

Uskonto itse ei ole ongelma kenellekkään, mutta
lähinnä ne ihmiset jotka jäävät huutelemaan
näiden mittapuiden päihin, omia opittuja tai
keksittyjä ihmistä itseään täydentäviä fraaseja.
Aina lähinnä hyödyttääkseen itseään tai
epäsuorasti kannattamansa liikkeen kautta.

Itse näkisin että esimerkiksi Ateismi on vain helppo tie ulos muiden joukossa jotka joissain ympäristöissä painostavat siihen toisten vaihtoehtojen puuttuessa. Tässä tapauksessa
semmoiset, mitkä ovat tämän hetken maailman tuntemuksen
mukaan pois suljettu.

Uskominen on inhimillinen asia joka on seurannut älyllistä
elämää sen syntymästä saakka.

Tietäen sen tuhovoiman ja tarpeellisuuden,
itse säästänyt teidät kaikki tylsyydeltäni.

Uskontoni on siis omani. Ei teidän, saati niiden jotka
käyttäisivät sitä kaltoin.

Vierailija
Moses Leone
sigfrid
Julkiateiskinkin kohdalla on vaikea päätellä mihin hän uskoo tai on uskomatta.

Ateistikin uskoo siihen, ettei usko ja ettei jumalaa ole olemassa. Kuitenkaan hänellä ei ole sen parempia todisteita oman uskonsa tueksi kuin esimerkiksi kristityillä ja muslimeilla. Toki hänellä voi olla todisteita, ettei kristittyjen, muslimien tai muidenkaan tunnettujen uskontojen jumalaa/jumalia ole olemassa. Mutta hänellä ei ole todisteita siitä, ettei mitään jumalaa/jumalia, edes tuntematonta/tuntemattomia, voi olla olemassa. Paras selitys jollekin toistaiseksi tuntemattomalle on jumala tai muu "yliluonnollinen".



Paitsi jos tutustuu jumalten syntyhistoriaan ja jumalkuvien kehitykseen. Jumalten "evoluutio" suhteessa tieteen kehitykseen kertoo jo paljon siitä, mihin jumalia tarvitaan; ymmärtämättömyyteen.

Vierailija
Moses Leone
sigfrid
Julkiateiskinkin kohdalla on vaikea päätellä mihin hän uskoo tai on uskomatta.

Ateistikin uskoo siihen, ettei usko ja ettei jumalaa ole olemassa. Kuitenkaan hänellä ei ole sen parempia todisteita oman uskonsa tueksi kuin esimerkiksi kristityillä ja muslimeilla. Toki hänellä voi olla todisteita, ettei kristittyjen, muslimien tai muidenkaan tunnettujen uskontojen jumalaa/jumalia ole olemassa. Mutta hänellä ei ole todisteita siitä, ettei mitään jumalaa/jumalia, edes tuntematonta/tuntemattomia, voi olla olemassa. Paras selitys jollekin toistaiseksi tuntemattomalle on jumala tai muu "yliluonnollinen".



Kyllä, ateisti uskoo samalla tavalla kuin uskovainenkin. Kuitenkin nykytieteen valossa näyttäisi siltä, että tuo tila, joka ihmiskunnan historian saatossa on ojennettu jumalille tai jumalalle on koko ajan käymässä ahtaammaksi ja ihminen pystyy selittämään yhä suuremman osan ympärillä tapahtuvista ilmiöistä ( ei kuitenkaan kaikkea). Se ei kuitenkaan kumoa mahdollisuutta sellaisen absoluuttisen ja supranormaalin entiteetin olemassa oloon kuin jumala, mutta mielekkäämpää minusta on käyttää vaikka Wittgensteinin premissiä " mistä ei voida puhua, siitä on vaiettava". Koska tavallaan tämä argumentti on pätevä, jos aletaan tarkastelemaan abstrakteimpia jumaltodistuksia, joissa jokaisessa itsessään jo myönnetään seikka, jonka mukaan jumala on kaikkea sitä, mitä ihmisen sanat, kokemukset, teot eivät koskaan voi saavuttaa. - Mitä tämä jumala on loppujen lopuksi muuta kuin ihmisaivojen luoma kategoria kaikelle tuntemattomalle?

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

Sänki, oletko sitä mieltä, että uskoon tulee heittäytyä, että se on pelkästään tunnekysymys? Sulkeeko se sinulta pois asioiden pohdinnan vaihtoehdon? Tällaiseen provokatooriseen kysymykseen on tietenkin vain yksi vastaus, mutta jos uskosi kohde on todellinen Jumala, niin kyllä sen uskoisi antavan sinulle mahdollisuuden koetella omia voimiasi.

Aloitit kirjoituksesi hyvin alentuvasti ja luulen sen johtuvan epävarmuudestasi.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vierailija
sigfrid
Sänki, oletko sitä mieltä, että uskoon tulee heittäytyä, että se on pelkästään tunnekysymys? Sulkeeko se sinulta pois asioiden pohdinnan vaihtoehdon? Tällaiseen provokatooriseen kysymykseen on tietenkin vain yksi vastaus, mutta jos uskosi kohde on todellinen Jumala, niin kyllä sen uskoisi antavan sinulle mahdollisuuden koetella omia voimiasi.

Aloitit kirjoituksesi hyvin alentuvasti ja luulen sen johtuvan epävarmuudestasi.




Usko ei ole tunne kysymys. Jos se olisi, me olisimme jo kaikki uskovaisia kaikille niille Jumalille koska tunne on
hyvin pitkälle kiinni henkilöstä ja erinäisistä kemiallisista reaktioista aivoissa.. joko perittynä tai impattuna.

Mitä tulee kirjoitukseni alkuun.. kirjoitit juuri siihen itse vastauksen ilman suurempia ongelmia.. uskotko siihen?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat