Seuraa 
Viestejä45973

Voisiko joku kerrata lehmän evoluutiota? Varsinkin ruuansulatus kiinnostaa.

Sivut

Kommentit (71)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sorkkaeläin, märehtivä sellainen. Mitä se oli sitä ennen? Kuinka kauas pitää mennä että löytyy yhteinen esi-isä esim ihmisen kanssa? Tai vaikka sian? Onko välimuodoista löytynyt fossiileja?

Katselen noita nelijalkaisia päivittäin työkseni. Jokusen olen teurastanutkin. Onko ruuansulatus kehittynyt pikkuhiljaa yksimahaisesta nelimahaiseksi periaatteella maha/ satatuhatta vuotta?

lehmät eivät kiistatta tieteelisesti tarkasteltuna lennä...eikä lennä ihminenkään...no koneella kylläkin, mutta siinä pätevät muut säännöt eikä siten sovi semmoinen lentely tämän otsikon alle...

Minkälainen oli elämän puu lehmän kiivetä? Montako fossilia on löydetty matkalla? Eikö kukaan tiedä?

Lehmä oli meille suomalaisillekin jossain historian vaiheessa se elikko, joka piti meitä osiltaan hengissä ja on tietysti vieläkin.

Lehmän ruuansulatus on loistava kokonaisuus. Pystyy käyttämään sellaista rehua, josta yksimahainen ei saa juuri mitään irti. Siihen kaiketi perustuu märehtijöitten mesnesty myös nykyään.

Vaari
Seuraa 
Viestejä3331

Nykyisten nautojen kantalaji lienee alkunauta ja siitä kun mennään taaksepäin pitää varoa ettei astu läjään.

Siitä mistä läjä tuli on monta kiihkotonta keskustelua tällä palstalla.

Yhdet ovat täysin välinpitämättömästi sitä mieltä että se syntyi ehdottoman sattumalta, toiset yhtälailla ikävystyneinä ettei siinä ole perää, kolmannet joita asia ei voisi enempää haukotuttaa, että jossain on vinha perä, mutta että sitä ei voi tutkia kuin epäsuorasti.

Keskustelu ei oikein ota tulta. Ketään ei kiinnosta noissa muissa ketjuissa.

Mutta tämä lentäminen saattaa kantaa.

Jos siis lähdetään siitä että lehmä lentää, niin mihin päädytään?

Ilmanpaineen lehmän alapuolella tulee olla suurempi kuin yläpuolella. Tässä ei vielä oteta kantaa siihen miten päin lehmä on.

On kaksi teoriaa. Toisen mukaan lehmän yläpuolen suurempi kaarevuus aiheuttaa pidemmän matkan sitä kautta kulkevalle ilmamolekyylille. On sama miten päin molekyyli on.

Kun siis lehmä on jo kuitenkin mennyt, on ilmamolekyylejä lehmän yläpuolella koko ajan vähemmän kuin alapuolella.

Vieläkään ei ole oleellista miten päin lehmä on, mutta se voi olla taitavaa.

Näin mitä kaarevampi lehmän yläpuoli on, sitä suurempi alipaine lehmän yläpuolelle syntyy ja sitä alhaisempi on lehmän sakkausnopeus. Samalla lehmän ilmanvastus kuitenkin kasvaa.

Toisen teorian mukaan lehmän kaareva yläpuoli vain ohjaa ilmavirtaa taakse ja alaspäin, kuin suihkuna joka synnyttää lehmää ylöspäin työntävän voiman.

Yhden teorian mukaan näissä teorioissa on kyse samasta teoriasta.

Lisäksi on kiinnitettävä huomio lehmän ohjauspintojen sijaintiin ettei päädytä tahattomasti siihen mistä lähdettiin.

Ohjauspintojen on edullisinta olla sillä tavalla kiertyneellä lehmän yläpuolella että niiden kohdalla ilmavirta irtoaa lehmän yläpinnasta viimeiseksi, jos lehmä sakkaa.

Karjataloudessa puhutaan lehmän kohtauskulmasta suhteessa ilmavirtaan.

Näin tämäkin lentotila voi olla hallittu, kunhan lehmä ei samalla poikkeuta peräänsä ja päästä ilmavirtaa vastakkaiselta puoleltaan kokonaan irti.

Kaikki tietävät miten surullinen näky syöksykierteessä oleva lehmä on.

Jossain vaiheessa lehmä saattaa oppia kaareuttamaan itseään, ja päinvastoin niin, että sekä näyttävään laskeutumiseen tarvittava hitaus, että matkalentoon edullinen nopeus tulevat mahdolliseksi samalle lehmälle.

Heikkotehoiset lehmät nousevat pelkästään lisäämällä vauhtia ja pitävät turpansa horisontissa. Ahdetuilla lehmillä riittää voimaa huimiin manöövereihin ja menevät sinne minne sieraimet näyttävät.

Ei ole harvinaista nähdä tällaisia suihkulehmiä pimeinä syysiltoina. Ei sinne päinkään.

Se on kehitystä. Voiko se olla pelkkää sattumaa, onko sillä jokin ilmailua suurempi tarkoitus vai pelkkä vinha perä? Läjä uusia kysymyksiä multa sulle.

EDIT: Korjasin lehmän lentokelpoisuuteen vaikuttavan virheen

"Jos sanon olevani väärässä siinä että Jumala on olemassa, väitän samalla Jumalan olevan väärässä, mitä hän taas ei voi olla. Olen siis oikeassa m.o.t." (LivingHeart)

Wolf
Kyllähän "lehmä" lentää, sillä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hoatsin

Oli "Vaarinkin" teoria mielenkiintoinen ei silti, mutta näitä Hoatseja olisi kiva saada navettaan. Siellähän "märehtisivät", toiset jalat maassa ja toiset LENTÄEN. Levinnäisyysalue on kyllä sen verran eteläisillä leveyksillä, ettei tämä "lehmälintu" taida Suomen talvessa menestyä.

Ikää oli wikipedian mukaan tommoset 20 miljooonaa vuotta. Ihmeen pyöreä luku. Siinä se taitaa pestä Boss primigeniuksenkin mennen tullen. Tästä lienee kai pääteltävissä että lehmä on sukua Hoatsille. Löytäisikö joku vihjeitä taikka fossileja siitä väliltä.

UH, enpä olisi arvannut että lehmän lentoon lähtö on näin "lähellä"... täytyykin alkaa katsella karjaa vähän sillä silmällä.

Jyde
Seuraa 
Viestejä594
Vaari

Toisen teorian mukaan lehmän kaareva yläpuoli vain ohjaa ilmavirtaa taakse ja alaspäin, kuin suihkuna joka synnyttää lehmää ylöspäin työntävän voiman.

Mutta aiheuttaako tälläinen ilmavirran suuntaminen reaktiovoimaa itse lehmään?

Kunhan yritän joskus olla asiallinen...

Kysyit jotain tosta ruuansulatuksesta, onko kehittynyt pikkuhiljaa vai miten... Ja tähän probleemaan löytyy verrattain simppeli vastaus kun katsotaan vähän lehmän muuta kehitystä, eli lähetään sinne alkuhärkien maailmaan noin 700 milj.vuotta sitten, ennen lentotaidon kehittymistä.

Nämä ensimmäiset alkuhärät olivat siis lihansyöjiä. Ei mitään suurriistan metsästäjiä vaan ihan pikkueläimiä (rottia ja sen sellasta). Kunnes ruokatapoihin tuli radikaali muutos noin 430 milj.vuotta sitten, samaan aikaan kun lehmälle kehittyi se aerodynaaminen selkä, laji muuttui kasvinsyöjäksi. Muutoksen laajuus selviää fossiileista, eikä se voi olla sattumaa ja pitkään mietittiinkin miksi näin tapahtui, kunnes Brittiläinen lehmäalan asiantuntija McCow viimein tänä syksynä keksi ratkaisun: liha ei riitä aikaansaamaan tarvittavaa työntövoimaa takapään turpiiniin, ei edes neljällä vatsalla, joten siirtyminen hernekeittoon oli väistämätön ja tapahtui nopeasti. Vaari tietää lisää.

lähisukulaisia ja alalajeja herefordilaiselle on mm. tutkassanäkymätönlehmä, lentokyvytön pakkolaskulehmä sekä hindenburglehmä (kaksi viimeistä linjaa toisin kuoli sukupuuttoon).

Ja taas kerran anteeksi edellisestä. Sorry, se puhuttelu oli pakko pitää, ja 2Xpentu petiin - lapsenvahdin rooli ei ole aina hauska. Sinänsä hyvin riimitelty, voisin poistaa, mutta olkoon, jospa siitä olisi iloa jollekulle, ja oppia siitä että tietokone kannattaa lukita ennen suihkuun menoa.

49

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat