Aineenvaihdunnan merkittävä tehostaminen?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

On tässä jo pitkän aikaan tullut mietittyä, että onko olemassa laillista ainetta, jolla aineenvaihdunnan saisi tehostettua merkittävissä määrin? Sitrushappo ja kofeiini tiettävästi nopeuttavat aineenvaihduntaa joissakin määrin mutta eivät riittävästi.

Ja pakko lisätä tähän loppuun, että itselläni sattuu olemaan uskomattoman tehokas aineenvaihdunta. En siis ole kyselemässä tätä asiaa lihavuuden pelossa.

Sivut

Kommentit (16)

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005

Oikeastaan kyse on aineiden vaihdunnasta, koska aineenvaihdunnalla viitataan siihen mitä elimistö käyttää nautitusta ruoasta hyväkseen. Kaikki muu on sitä aineiden vaihduntaa.

Vihreä tee voi nopeuttaa muutaman kupin nauttimisella "aineenvaihduntaa" nelisen prosenttia, siksi sitä pidetään yhtenä lupaavimmista laihdutusvalmisteista.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija
Ronron
Eikö kiivas aineenvaihdunta edistä vanhenemista ja lyhennä elinikää?



Tiedän että tässä on ainakin jotain perää mutta osaako kukaan sanoa, että onko ihmisten välillä muka niin korkeita eroja aineenvaihdunnassa että vaikuttaisivat yksilöiden elinikään? Ja jos on niin kuinka paljon? Itse kun olen aina ottanut nopean aineenvaihdunnan hyvänä

Vierailija
amatööri
Ronron
Eikö kiivas aineenvaihdunta edistä vanhenemista ja lyhennä elinikää?



Tiedän että tässä on ainakin jotain perää mutta osaako kukaan sanoa, että onko ihmisten välillä muka niin korkeita eroja aineenvaihdunnassa että vaikuttaisivat yksilöiden elinikään? Ja jos on niin kuinka paljon? Itse kun olen aina ottanut nopean aineenvaihdunnan hyvänä



Kilpirauhashormoni tyroksiini ym. säätelee aineenvaihduntaa.
Lisäksi mm. urheillessa aineenvaihdunta nopeutuu.
Kilpirauhasen liikatoiminta voi lisätä aineenvaihdunnan kaksinkertaiseksi, vajaatoiminta hidastaa sitä.
Yksilöllisiä eroja tietysti on, vaikutukset elinikään on varmaan joitakin vuosia.

Vierailija

Solut ovat ajastettu kuolemaan tietyn ajan jälkeen. Siihen ei voi vaikuttaa muutoin kuin vähentämällä ravinnonsaantia josta taas seuraa puutostauteja.
Jos taas pyrkii nopeuttamaan sitä, on vain lisääntynyt liikunta ja univaje välineitä mutta väärä työn ja levon rytmi pilaa toimintakyvyn ja terveyden.

Vierailija
tietää
Solut ovat ajastettu kuolemaan tietyn ajan jälkeen. Siihen ei voi vaikuttaa muutoin kuin vähentämällä ravinnonsaantia josta taas seuraa puutostauteja.
Jos taas pyrkii nopeuttamaan sitä, on vain lisääntynyt liikunta ja univaje välineitä mutta väärä työn ja levon rytmi pilaa toimintakyvyn ja terveyden.



Ei siitä automaattisesti seuraa puutostauteja.
Ravinnon määrä ei vaikuta suoraan asiaan vaan laatu.
Eräässä dokumentissa oli 400 kiloinen mies, joka kärsi aliravitsemuksesta, koska söi lähinnä ranskalaisia ja sipsejä.
Elinikää voi pidentää mm. olemalla lievässä nälässä ja välttämällä liiallista hapensaantia.

Vierailija
fenomenologi
Elinikää voi pidentää mm. olemalla lievässä nälässä ja välttämällä liiallista hapensaantia.



Miten niin lievässä nälässä?
Miksi ei niin että on huolellisesti ravittu ja syö just niin paljon kuin on nälkä ja jos lihoo niin tarkistaa ravinnon ja kuntonsa.

Nälkähän poistuu vain syömällä ja kylläisyyden tunne ei kauaa kestä kun jo taas pitää jotakin natustella.
Enkä mä tajua tuota liikaa hapensaantiakaan?
Jos hyperventiloi, se on eri juutu ja sit vaan hengitellään paperipussiin hetki. Ymmärtääkseni tuo kuitenkin liittyy stressiin tms. Jotain paniikkijuttua..
Tolkuttoman fitnesintoilun syynä voi olla neuroottinen itsensä tarkkailu. Itsekeskeisyys jota mm. joissakin (*piip*) neurologisissa oireyhtymissä voi esiintyä.

Mä syön aina kun on nälkä (ja ruokaa) ja hengitän sen hapen mitä ilmasta saan ja voin myös juosta tai huhkia muutenkin, eikä siitä ole terveydellisesti mitään haittaa.. Tietenkin päinvastoin. Liikunta raittiissa ulkoilmassa on terveellistä!

Silloin kun suolen toiminta on ihan normaalia ja olo muutenkin hyvä eikä ole erityisesti liikakiloja.. niin siinähän sitä. Ei ihmisen tarvitse olla mikään kuikelo tms. Ne on vaan nuorisomuoti-ilmiöitä.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006
Pönni
fenomenologi
Elinikää voi pidentää mm. olemalla lievässä nälässä ja välttämällä liiallista hapensaantia.



Miten niin lievässä nälässä?
Miksi ei niin että on huolellisesti ravittu ja syö just niin paljon kuin on nälkä ja jos lihoo niin tarkistaa ravinnon ja kuntonsa.

Nälkähän poistuu vain syömällä ja kylläisyyden tunne ei kauaa kestä kun jo taas pitää jotakin natustella.
Enkä mä tajua tuota liikaa hapensaantiakaan?
Jos hyperventiloi, se on eri juutu ja sit vaan hengitellään paperipussiin hetki. Ymmärtääkseni tuo kuitenkin liittyy stressiin tms. Jotain paniikkijuttua..
Tolkuttoman fitnesintoilun syynä voi olla neuroottinen itsensä tarkkailu. Itsekeskeisyys jota mm. joissakin (*piip*) neurologisissa oireyhtymissä voi esiintyä.

Mä syön aina kun on nälkä (ja ruokaa) ja hengitän sen hapen mitä ilmasta saan ja voin myös juosta tai huhkia muutenkin, eikä siitä ole terveydellisesti mitään haittaa.. Tietenkin päinvastoin. Liikunta raittiissa ulkoilmassa on terveellistä!

Silloin kun suolen toiminta on ihan normaalia ja olo muutenkin hyvä eikä ole erityisesti liikakiloja.. niin siinähän sitä. Ei ihmisen tarvitse olla mikään kuikelo tms. Ne on vaan nuorisomuoti-ilmiöitä.




Fenomenologi varmaan meinasi että niukalla ravinnolla elimistö jotenkin menee tavallaan säästöliekille ja alkaa käyttää saatua energiaa paremmin hyödyksi eikä "mässäile" energialla, mikä hidastaisi elimistön "loppuun palamista". En nyt muista liittyikö tuo jotenkin vapaisiin radikaaleihin vai mihin.. jotain tämmöistä.

くそっ!

Vierailija

Niukasti mutta monipuolisesti syövät eläimet elävät muita kauemmin,
tiedetään kokeiden perusteella. Toimisiko sama ihmisellä?
Miten vähiin kalorit pitäisi rajoittaa? Entä paljonko lisävuosia olisi luvassa?

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2005

Jo 1930-luvulla yhdysvaltainen tutkija C. M. Mc Cay työtovereineen havaitsi, että pitkään nälkiintymisrajalla pidetyt rotat elivät kolmanneksen pidempään kuin muut. Myöhemmin koe toistettiin kärpäsillä, madoilla ja kaloilla. Myös kaikki nämä elivät tavallista vanhemmiksi kituutettuaan vähillä kaloreilla.

Tällaiset tulokset nostivat ikuisen nuoruuden tavoittelijoiden tuntosarvet pystyyn. Voisivatko ihmisetkin kenties pidentää elämäänsä samalla tavoin? Jos hiiristä havaittu pätee suoraan ihmiseen, niukkakalorisella dieetillä voisi kasvattaa länsimaalaisen keskimääräistä elinikää 75:stä yli 90 vuoteen ja maksimaalista elinikää 120:stä jopa 150 vuoteen.

Ihmiskunnan historiassa on toki usein jouduttu pärjäämään niukalla ravinnolla, mutta nämä ajat eivät ole kaunistaneet kuolleisuustilastoja. Tällöin on näet kärsitty myös elintärkeiden hivenaineiden, vitamiinien ja proteiinien puutteesta.

Sen sijaan elinikää pidentäneissä kokeissa eläimet saivat tasaisen monipuolisesti eri ravintoaineita – niitä vain tarjottiin kolmannes tai puolet normaalimäärästä.

Vain pitkäaikaisesta energiavajauksesta oli eläimille hyötyä. Ihmisellä se vastaisi ikuista painonvartijadieettiä, jossa naisten täytyisi vähentää saantiaan suositellusta päivittäisestä 2 000 kalorista noin 1 400 kaloriin ja miesten 2 500 kalorista 1 750 kaloriin.

Kunnollista näyttöä vasta jyrsijöistä

Vuosikymmenten mittaan on tehty tarkempia tutkimuksia nälkäkuurin vaikutuksista. Useissa eläinkokeissa sen on havaittu hidastavan solujen aineenvaihduntaa ja parantavan niiden stressinsietoa. Terveyttä edistäviä muutoksia on havaittu myös hermosto- ja hormonitoiminnassa sekä elimistön sokeriaineenvaihdunnassa. Eläimet ovat sairastuneet muita harvemmin ikääntymiseen liittyviin kroonisiin sairauksiin, kuten syöpään, sydän- ja verisuonitauteihin sekä diabetekseen.

Kaikki nämä tulokset on saatu lyhytikäisillä eläimillä: jyrsijöillä, jotka elävät vain muutaman vuoden.
Vasta 1980-luvun lopulla käynnistettiin ensimmäiset laadukkaat kokeet sukulaisillamme apinoilla. Tuloksia joudutaan vielä odottamaan, sillä reesusapinat elävät yleensä 20–30 vuotta. Alustavat havainnot ovat kuitenkin lupaavia: ne viittaavat siihen, että apinoiden elimistö reagoi samaan tapaan kuin hiirten.
Vaikutuksesta ihmiseen ei toistaiseksi ole kunnollista tutkimusnäyttöä. Eräät havainnot kuitenkin puhuvat monipuolisen mutta niukkakalorisen ruokavalion puolesta.

Jo pitkään on tiedetty, että Okinawan saaren asukkailla on noin 40 prosenttia pienempi riski kuolla sydänsairauksiin, syöpään tai aivoinfarktiin kuin muilla japanilaisilla. Yhdeksi syyksi on arveltu sitä, että okinawalaisaikuiset nauttivat päivittäin 20 prosenttia ja koululaiset lähes 40 prosenttia vähemmän kaloreita kuin japanilaiset keskimäärin.

Myös 1990-luvun yhdysvaltalaisen Biosphere 2 -ohjelman tulokset ovat innostavia. Ryhmä vapaaehtoisia tutkijoita sinetöitiin pariksi vuodeksi mahdollisimman omavaraiseen ympäristöön, jollaisessa voitaisiin joutua selviytymään esimerkiksi pitkillä avaruusmatkoilla. Tutkijat kasvattivat omat eineksensä, mutta sato jäi niin heikoksi, että he joutuivat pärjäämään vain 1 750–2 100 kalorilla vuorokaudessa. Pääasiassa vihanneksista, hedelmistä, viljatuotteista ja pähkinöistä koostuva ruoka oli kuitenkin ravinteiltaan monipuolista. Osallistujien paino laski ohjelman aikana lähes viidenneksen, ja samalla heidän sokeritasapainonsa ja verenpaineensa kohentuivat selvästi. Pääpiirteissään muutokset ovat samankaltaisia kuin hiirillä todetut.
Ikälisää etsitään

– geeneistä. Kaksostutkimusten perusteella esimerkiksi kymmenen vuoden elinikäerosta 2–3 vuotta selittyy geenien vaikutuksella. Osa geeneistä altistaa sairauksille, toiset taas vastaavat elimistön ylläpidosta ja korjauksesta.
Jälkimmäiset pettävät iän karttuessa, kun elimistön takuuaika menee umpeen. Vanhenemista voitaisiin ehkä hidastaa joko sammuttamalla vanhenemisgeenejä tai siirtämällä meihin ikälisägeenejä, kunhan tällaisia ihmisestä tunnistetaan.

– telomeereista. Nämä kromosomien päissä olevat dna-jaksot lyhenevät aina, kun solu jakautuu. Syntymälyhyet telomeerit sairastuttavat, pitkillä elät kauemmin. Telomeereja pidentämällä voisi vaikuttaa solujen elinikään.

– hormoneista. Hormonitankkauksella voidaan ehkä lykätä haitallisia vanhenemismuutoksia. Eläimille ja ihmisille on syötetty koemielessä muun muassa kasvuhormonia ja sukupuolihormonien esiastetta DHEA:ta – vaihtelevin tuloksin.

– antioksidanteista. Niiden on väitetty suojaavan soluvaurioilta ja estävän sairauksien puhkeamista. Ne kuitenkin toimivat vain soluviljelmissä ja koe-eläimissä, ihmisnäyttö puuttuu. (Ks. Vitamiineista tuli tieteen harharetki, Tiede 2/05, s. 54–56.)

– suolistobakteereista. Banaanikärpäset, joille kokeissa syötettiin nuorina toukkina hyödyllisiä bakteereita, elivät tavallista kauemmin. Hyödylliset bifidobakteerit ovat puolestaan yleisiä niiden ihmisten suolistossa, jotka sinnittelevät meistä pisimpään. (Suolistobakteerien muista vaikutuksista ks. Huolehdi tärkeistä bakteereistasi, Tiede 5/04, s. 24–29.)

Jukka Ruukki

Vuonna 2002 alettiin viimein toden teolla kartoittaa pitkäaikaisen kalorirajoituksen vaikutuksia normaalipainoisten ihmisten hyvinvointiin ja elinikään. Silloin käynnistettiin Calerie-tutkimus (Comprehensive Assessment of Long-term Effects of Reducing Intake of Energy), jonka toivotaan tuovan luotettavia vastauksia suuntaan tai toiseen.

Entä jos ihmiselimistö toimiikin toisin?

Alustavien kokeiden tulokset ovat innostaneet tutkijoita siinä missä maallikoitakin. Harvardin yliopiston ikääntymistutkija Lloyd Demetrius toivoisi kuitenkin nuoruuden lähdettä etsiville jäitä hattuun.

– Hiiret eivät ole pieniä ihmisiä, hän kritisoi. – Toki hiiren ja ihmisen elimet ja geenit ovat samankaltaisia, mutta nämä kaksi lajia eroavat huomattavasti toisistaan elintoimintojen ja elämänkulun suhteen. Se, mikä pätee hiireen, ei automaattisesti päde ihmiseen.

Hiiret elävät parhaimmillaankin vain murto-osan ihmisen iästä, minkä arvellaan johtuvan siitä, että aineenvaihdunta on hiiren soluissa luonnostaan vilkkaampaa kuin ihmisen soluissa. Kullakin eläinlajilla on sille tyypillinen aineenvaihdunnan perusnopeus.

Pitkään vallalla olleen teorian mukaan nälkäkuurin hyöty johtuu perimmältään siitä, että kalorirajoitus hidastaa solujen aineenvaihduntaa ja samalla hapenkulutusta. Hengityksen sivutuotteet eli happiradikaalit nimittäin vahingoittavat soluja ja edistävät näin vanhenemista. Jos hidastusteoria pitää kutinsa, energiarajoitus luultavasti pidentää myös ihmisen elinikää.

Toisaalta eräissä kokeissa energiavajauksen on todettu lisäävän solujen aineenvaihdunnan vakautta eli kykyä kestää erilaisia stressitekijöitä. Demetrius uskoo, että eri eläinten tyypillinen elinikä riippuukin lähinnä niiden solujen stressinsiedosta, ei niinkään aineenvaihdunnan nopeudesta.

– Hiirillä solujen aineenvaihdunta on luonnostaan epävakaata, joten sen vakauttamisesta voi olla paljon hyötyä. Tämä selittää sen, miksi kalorirajoitus lisää hiirten maksimaalista elinikää. Sitä vastoin ihmisten solujen aineenvaihdunta on luonnostaan vakaata, joten kalorirajoituksen vaikutus maksimaaliseen elinikään on todennäköisesti mitätön, Demetrius kertoo omasta teoriastaan.

Demetriuksen mielestä huikeimmat fantasiat nälkäkuurin hyödyistä kannattaa jo nyt heittää romukoppaan. Hän ennustaa, että niukkakalorinen ruokavalio pidentää ihmisen elinikää enimmilläänkin vain 1–5 vuotta ja että nämäkin hyödyt johtuvat suurimmaksi osaksi sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteskuolemien vähenemisestä.

Toivoa odotetaan pilleripurkista

Kaikki eivät jaa Demetriuksen pessimismiä. Osa ikään-tymistutkijoista ja terveysintoilijoista vannoo kalorirajoituksen nimeen.

On kuitenkin vaikea kuvitella, että ikuisuusdieetistä tulisi varsinaista villitystä, vaikka joskus osoitettaisiinkin sitovasti sen pidentävän myös ihmisen elämää. Vain harvat ihmiset ovat tähän mennessä kyenneet noudattamaan nälkäkuuria, vaikka sen oletetuista hyödyistä on puhuttu jo vuosikymmeniä. Viime kädessä elinpäivien laatu vaikuttanee enemmän kuin niiden määrä.

Niin tai näin, ainakin markkinamiehet uskovat vakaasti, että kalorirajoitus antaa ikälisää. Jo vuosia on näet ollut kehitteillä lääkkeitä, jotka saavat soluissa aikaan samankaltaisia vaikutuksia kuin ruoan vähentäminen mutta ilman alituista nälän tunnetta. Nämä pillerit lienevät varmoja myyntimenestyksiä, kunhan ne ehtivät apteekkien hyllyille.

Vierailija
Ronron
Fenomenologi varmaan meinasi että niukalla ravinnolla elimistö jotenkin menee tavallaan säästöliekille ja alkaa käyttää saatua energiaa paremmin hyödyksi eikä "mässäile" energialla, mikä hidastaisi elimistön "loppuun palamista". En nyt muista liittyikö tuo jotenkin vapaisiin radikaaleihin vai mihin.. jotain tämmöistä.



Solukko kuitenkin myös uudistuu aikansa eikä kulu käytössä. Toki ajan kanssa mutta se hiukan hätkäyttää aina jos näkee ohjeita että pitäis säästellä ikäänkuin jotakin konetta, jonka matsku kuluu kun se ei uusiudu orgaanisesti.

Kait sitten kun tekee kevyttä istumatyötä ja jos ei juurikaan muuta tee kuin istuu ja haahuilee, siis jos ei kuluta niin ei tietenkään pidä pupeltaa mitään ylimääräistä. Varastoituuhan se sitten jos ei juurikaan liiku..

Paastoaminen, siis tietenkin sellainen tolkullinen tekee välillä kait ihan hyvää mutta en oikein usko että jatkuva paasto olis hyväksi? Ainakin liikunnallisten ja muutenkin aktiivisten ihmisten, sellaisten jotka taittaa välimatkoja kävellen, pyöräillen, jne, jotka siivoo kotiaan, tiskaa säännöllisesti, höösää ja touhuaa, niitten pitää syödä.

Enkä mä ole mikään pönäkkä tantta sormi pystyssä nuorten kimpussa. Tiedän että aineenvaihdunta ja kaikki on yksilöllistä ja kukin löytää oman tyylinsä olla terve. Mä oon itte luontaisesti aika pieni ja hoikahkokin.. tai sit normaalikokoinen ja oon aika pitälti oman mutsini kanssa samoissa mitoissa. Mutta sitten niin, että mun jälkikasvuni muistuttaakin isäänsä huomattavissa määrin ja kropat, aineenvaihdunta ja moni muu seikka meillä onkin erilaiset.

Liiallinen hapensaanti vois liittyä johonkin huippu-urheiluun, ei kait ole vaaraa moiseen tavallisella arkiliikkujalla ja kuntourheilijalla?
Mä oon nuorena joraillut joskus aamun koittoon hiki päässä ja muutenkin satunnaisesti "hapettunut" rankasti mutta takuulla se ei lyhennä elinikääni. Oon myös tupakoinut ja se on kyllä epäterveellisempää.. vaikkakin justaan ultralla lääkäri syynäs mun sisäkalut ja sanoi että mikäli olen joskus tupakoinut niin ei ole liiemmin kalkkia verisuonissa. Joka on kyllä ihme kun oon koko aikuisikäni tupakoinut ja vasta nyt totuttelen olemaan ilman..

Kahvia juon ja sen tiedän kiihdyttävän aineenvaihduntaa jonkin verran. Hedelmätkin kiihdyttää.

Otsikon mukaista merkittävää kiihdyttelyä en oikein hoksaa miks pitäis..

Karosiinista oon ottanut nyt sekoa ja se antioksidanttina toimis mukamas kuin ihme ja ikääkin sillä muka sais pidennettyä.. Jos olis joku ihmelääke niin kait sitä lääkärit kilvan tuputtais ja siitä olis joka lääketehtaalla oma versio.. mutta eipä vaan oo.
Lääkärit ei voi niinvain huijata kun laki estää.
Me voidaan tietenkin lätistä ihan mitä vaan.

Vierailija
Viime kädessä elinpäivien laatu vaikuttanee enemmän kuin niiden määrä.



Tai sekäettä eikä jokotai..

Nyt mä meen kuitenkin maate. Unikin on tärkeetä! Sen oon huomannut ihan selkeästi että jos joudun heräämään liian aikaisin, jos oon valvonut ja on pakko nousta anivarhain ja lähteä kiitämään jonnekkin niin eipäs toimikkaan suoli kunnolla ja päivä on auttamattomasti pilalla.

Sen kymmenen vuotta kun tein pakkotahtista vaihetyötä istuen, kärsin jatkuvia vatsavaivoja ja ties mitä ja pikkulapsena vasta sairas olinkin aina kun stressasin. Pentuna en syönytkään kunnolla.. joten se siitä diettistä. Olin ruipelo ongelmalapsi, nyt olen suht normaalin kokoinen ja muutenkin kait sellainen kuin ihmisen pitää.. Se onkin oma tarinansa että onks muut ihmisiksi.. en ole aina lainkaan varma.. mutta nyt maate. Krooh..

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat