Älykäs ja tyhmä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Jos ihminen on kaikkia ympärillään olevia ihmisiä älykkäämpi tai vastaavasti kaikkia tyhmempi, niin kumman elämä on sosiaalisissa tilanteissa helpompaa?

Voisin kuvitella, että tyhmää rasittaa kun ei ymmärrä mistä muut puhuvat, mille nauravat jne.

Älykäs voisi puolestaan turhautua muitten naiiviuteen, pinnallisuuteen, yksiulotteisiin mielipiteisiin jne.

Sivut

Kommentit (104)

rosewater
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt1.4.2007
anomalia
Jos ihminen on kaikkia ympärillään olevia ihmisiä älykkäämpi tai vastaavasti kaikkia tyhmempi, niin kumman elämä on sosiaalisissa tilanteissa helpompaa?

Voisin kuvitella, että tyhmää rasittaa kun ei ymmärrä mistä muut puhuvat, mille nauravat jne.

Älykäs voisi puolestaan turhautua muitten naiiviuteen, pinnallisuuteen, yksiulotteisiin mielipiteisiin jne.


Kuvittelisin, että "älykkäänä" oleminen on paljon yksinäisempää ja potentiaalisesti katkerampaa kuin "tyhmänä". Usein henkilöt, jotka eivät ole "the sharpest tool in the box", mutta kuitenkin kulkevat kohtuullisella kognitiivisella suorituskyvyllä, näyttävät elävän huomattavan tyydyttävää elämää. He eivät ole kovinkaan stressaantuneita ja he ovat kehittäneet tietyn resilienssin, joka mm. sallii suuria määriä toistotyyppistä toimintaa esim. työympäristössä. Monet ovat lisäksi kehittäneet varsin viehettävän mutkattoman ja "aidon" persoonallisuuden. Todistettavasti tällainenkin henkilö voi sitä paitsi väitellä tohtoriksi. Ei ehkä filosofian, mutta lääketieteen.

"between the click of the light; and the start; of a dream"

Vierailija

Älykkyyttä voi kuulemma mitatata... en ole mitannut, saat pitää minua vähä-älyisenä.

Tyhmä vai viisas, siihen ei ole mittaria... tai, ehkä yksi tavallaan...

anomalia

Voisin kuvitella, että tyhmää rasittaa kun ei ymmärrä mistä muut puhuvat, mille nauravat jne.

Älykäs voisi puolestaan turhautua muitten naiiviuteen, pinnallisuuteen, yksiulotteisiin mielipiteisiin jne.




Tyhmyys ja mitattavissa oleva älykkyys korreloivat monasti... mitä älykkäämpi sen tyhmempi.

Viisaudelle, on yksi hieman epätieteellinen mittari... mitä enemmän tiedät, sen tyhmempi olet... mittarina toimit tosin sinä itse.

anklebone
Seuraa 
Viestejä475
Liittynyt21.8.2006

Varsinaiseen kysymykseen en osaa vastata, mutta itseäni ainakin ärsyttää todella paljon joidenkin pinnallisuus ja naiivius. Pistää miettimään, että mitäköhän tämänlaisen henkilön päässä liikkuu. Muutamat tuntemani henkilöt, jotka ovat juuri tällaisia, tuntuvat elävän jossakin mielikuvitusmaailmassa, jossa kaikki on aina hyvin. Sitä luotetaan lähes tuntemattomiin kuin "kallioon" ja sitten ihmetellään ja parutaan miksi näin kävi, kun jouduttiin esim. kusetuksen kohteeksi. Siis juuri se pistää kiehumaan päässä, kun huomaa tällaista tapahtuvan. Ja siis varsinkin se miksi jotkut ovat niin *elvetin sinisilmäisiä, s**tana.

Olisi paljon parempi roikkua puussa ja syödä banaania.

Vierailija
anklebone

Siis juuri se pistää kiehumaan päässä, kun huomaa tällaista tapahtuvan. Ja siis varsinkin se miksi jotkut ovat niin *elvetin sinisilmäisiä, s**tana.



Onko tuo pään kiehuttaminen älykästä, viisasta, tyhmää, vai vähä-älyistä. Minulla on muuten siniset silmät.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
pienisieni
Älykkyyttä voi kuulemma mitatata... en ole mitannut, saat pitää minua vähä-älyisenä.

Tyhmä vai viisas, siihen ei ole mittaria... tai, ehkä yksi tavallaan...

anomalia

Voisin kuvitella, että tyhmää rasittaa kun ei ymmärrä mistä muut puhuvat, mille nauravat jne.

Älykäs voisi puolestaan turhautua muitten naiiviuteen, pinnallisuuteen, yksiulotteisiin mielipiteisiin jne.




Tyhmyys ja mitattavissa oleva älykkyys korreloivat monasti... mitä älykkäämpi sen tyhmempi.

Viisaudelle, on yksi hieman epätieteellinen mittari... mitä enemmän tiedät, sen tyhmempi olet... mittarina toimit tosin sinä itse.




Oletpa sinä viisas

Mielestäni asenteet ovat yksi suurimmista vaikuttimista asiassa. Väärillä asenteilla keskitasoa älykkäämpikin (tai viisaampi) tekee itsestään tyhmän. Mutta onnellisen uskoessaan olevansa viisas

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vierailija
sigfrid

Oletpa sinä viisas



Jos olisin älykäs, voisin harkita *ittuilun mahdollisuutta, todennäköisesti siis olen vähä-älyinen, sillä kiitän ainoastaan (s)minun itsen(s)i suorittamaa mittaustulosta...

anklebone
Seuraa 
Viestejä475
Liittynyt21.8.2006
pienisieni
anklebone

Siis juuri se pistää kiehumaan päässä, kun huomaa tällaista tapahtuvan. Ja siis varsinkin se miksi jotkut ovat niin *elvetin sinisilmäisiä, s**tana.



Onko tuo pään kiehuttaminen älykästä, viisasta, tyhmää, vai vähä-älyistä. Minulla on muuten siniset silmät.



Kai se pään keittäminen on tyhmää

Lähinnä käy sääliksi niitä, jotka eivät aina omaa parastaan ymmärrä ja antavat toisten pallotella. Päässä "kiehuu" siksi, koska haluaisi auttaa näitä henkilöitä, mutta se on käytännössä mahdotonta. Ei voi aina kädestäpitäen neuvoa jokaista.

Enkä tosiaan väitä itseäni mitenkään älykkääksi tai täydelliseksi, missään asiassa. Lähinnä pidän itseäni melko tiedostavana ja ainakin jonkinlaisella maalaisjärjellä varustettuna. Näin ainakin omasta mielestäni siis.

Olisi paljon parempi roikkua puussa ja syödä banaania.

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337
Liittynyt29.3.2005

Minulla olisi sellainen tuntuma, että tyhmällä on helpompaa. Joskus on ollut hyvin turhauttavaa, kun yksinkertaisimmatkin perustelut ovat menneet viheltäen tukan yli lujaa ja korkealta. Parempi olla vain hiljaa, ettei mene itseltä hermo. Vaikka en nyt erityisen älykkääksi halua itseä kehua, mutta oli tilanne jossa oli läsnä niin suurta typeryyttä, etten halua edes muistella kovin tarkkaan. Ehkä tyhmyys ei olekaan älyn puutetta, vaan jääräpäistä perustelujen tahallista ymmärtämättömyyttä. En tiedä. Kunhan arvailen vain.

edit. Anklebone. Allekirjoituksesi venyttää foorumia.

edit2. Tosissa asioissa tarkoittamani henkilö (/t) oli ihan kiva ja fiksu. Ei varmaan kukaan voi olla ihan kaikessa tyhmä. Aina on jokin valopilkku siellä jossain kätköissä.

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Vierailija

Tyhmällä, jos sillä tarkoitetaan vähän lukevaa, vähän pohtivaa, vähän kokemuksia kartuttavaa henkilöä, on iisimpää, sanoisin että paljonkin. Toisaalta, älykkäällä on ehkä enemmän erilaisia kanavia käytössään aistimiseen ja jos joku/jokin onnistuu stimuloimaan näitä, täyttämään niitä miellyttävästi, ilo on ehkä sitä suurempi. Lähestytään jumalaa, mutta vaarana on sokeutuminen (viittaan de Manin Rousseau -analyysiin). Enemmän impulsseja risteilee ja kohtaa elämää, jolloin pettymykseksi tyhjää on myös enemmän, mutta toisaalta mieluisa/pelottava kohde myös revitään kappaleiksi ja hotkitaan entistä tehokkaammin.

Asiahan on filosofiassa ja taiteessakin jo kauan tiedostettu, mm. Brecht on puhunut analytiikan puolesta, mikä synnyttäisi tämän "kaiken epä-täydellisyyden" tunteen ja sitten fasilitoisi ihmisiä poliittiseen toimintaan.

"Both Brecht and García Espinosa use the concept "imperfect" in a positive way. Desired audience participation has to be reached both through people's analytical distance from the representation and from their resulting political action. Brecht reverses conventional standards of artistic perfection. If a film or play succeeds politically in this way with its audience, it is necessarily and desirably "imperfect" by existing standards of artistic value. As Brecht saw it, "imperfect" art is a result rather than a goal of revolutionary practice."

Tähänhän liittyy porvarilliseksi kääntynyt huomio taiteen ja etiikan rikkumattomasta elinpiiristä, jolloin meitä uhkaa nietzscheläinen orjamoraali (http://www.uta.edu/english/fritz/pofd1.html) '

For Nietzsche, this is a reactive position, an example of slave ethics, responding to a condition that precedes the judgment. Nietzsche is interested, instead, in locating the origins of "good" in something akin to the creative act; "good" is first and foremost, according to Nietzsche, an act of affirmation rather than negation. "All truly noble morality grows out of triumphant self-affirmation" (1, sec. X), he explains.

Nyky-yhteiskuntahan päinvastoin ruokkii konformisuutta, koska esim. media harvoin esittää syväluotaavaa itsekritiikkiä yhteiskunnastamme, jolloin yksilön ei tarvitse palasista lähteä koostamaan näkemystään, vaan protestikanavat on jo kaivettu auki ja jopa kaupallistettu hallinnon tarpeisiin. Kaikki ovat samanlaisia ja -veroisia ja kaikki on organisoitua, jolloin pointti tällaiseen itse-vahvistamiseen ja palasista koostamiseen häviää.

Älykkyys, jos sillä tarkoitetaan tällaista korkeuksiin kohoamista ja palasista rakentelua (vrt. analytiikka), tulee siis kaksin verroin rangaistavaksi: enemmistö ei ymmärrä, ja oma tietoisuus on lujilla, kun mikään ei olekaan täydellistä, hyvää ja pysyvää. Näinpä Nietzsche toteaa: "A few hours’ mountain climbing turns a rogue and a saint into two roughly equal creatures. Weariness is the shortest path to equality and fraternity—and liberty is finally added by sleep."

Vierailija
anklebone

Lähinnä käy sääliksi niitä, jotka eivät aina omaa parastaan ymmärrä ja antavat toisten pallotella.



Mistä voi tietää, etteivät nuo ihmiset halua tulla pallotelluksi, eivätkä edes halua ymmärtää sinun tavallasi... vapaa tahto... tyhmempi, älykkäämpi, viisaampi, vähä-älyisempi? Kaikki suorittavat omat valintansa, omin perusteluin, omin merkityksin.

Tai vaihtoehtoisesti...

Monasti koirat ovat paljon tyytyväisempiä elämäänsä kuin niitä potkivat isännät.

Oli miten oli, sääli on sairaus, josta sinun kannattaisi päästä eroon, muutokset kun yleensä lähtevät liikkelle itsestä... mistäpä muualta?

Koiraa säälisi ei auta pätkän vertaa. Päin vastoin, sinua sattuu säälisi, kun yrität silittää potkittua koiraa ja se puree sinua. Nyt alat jo vihaamaan tuota kapista piskiä.

Isännän puheillle mentyäsi saat kenkää. Voi olla, että vahingossa isäntä saa maistaa puukkoasi.

Ihmiset yrittävät aina muuttaa toisiaan, kysymys ei ole kuitenkaan toisesta vaan itsestä. Auttamalla itseäsi, autat toista. Itsen käsitykseni ei tosin rajoitu pelkästään "minuun".

Tee toiselle se minkä haluat itsellesi tehtävän... joitain viisaita lausahduksia ei kannattaisi unohtaa... tämänkin lauseen voi toki ymmärtää monella tapaa...

älykäs älykkäästi, tyhmä tyhmästi, viisas viisaasti, vähä-älynen vähä-älyisesti.

T: välillä älyän, älyllä välitän, välitän vähällä.

Vierailija
rosewater
anomalia
Jos ihminen on kaikkia ympärillään olevia ihmisiä älykkäämpi tai vastaavasti kaikkia tyhmempi, niin kumman elämä on sosiaalisissa tilanteissa helpompaa?

Voisin kuvitella, että tyhmää rasittaa kun ei ymmärrä mistä muut puhuvat, mille nauravat jne.

Älykäs voisi puolestaan turhautua muitten naiiviuteen, pinnallisuuteen, yksiulotteisiin mielipiteisiin jne.


Kuvittelisin, että "älykkäänä" oleminen on paljon yksinäisempää ja potentiaalisesti katkerampaa kuin "tyhmänä". Usein henkilöt, jotka eivät ole "the sharpest tool in the box", mutta kuitenkin kulkevat kohtuullisella kognitiivisella suorituskyvyllä, näyttävät elävän huomattavan tyydyttävää elämää. He eivät ole kovinkaan stressaantuneita ja he ovat kehittäneet tietyn resilienssin, joka mm. sallii suuria määriä toistotyyppistä toimintaa esim. työympäristössä. Monet ovat lisäksi kehittäneet varsin viehettävän mutkattoman ja "aidon" persoonallisuuden. Todistettavasti tällainenkin henkilö voi sitä paitsi väitellä tohtoriksi. Ei ehkä filosofian, mutta lääketieteen.

Voin vastata teille - omasta kokemuksestani, ilman että tuntisin aihetta koskevia tutkimuksia - vain miltä tuntuu olla muita älykkäämpi, sillä tyhmän kokemusmaailma on minulle siksi vieras, etten rohkene väittää tuntevani sitä niin hyvin, että voisin sanoa siitä mitään millään kompetenssilla.

Älykkyys tosiaan joskus on hyvin rasittavaa, enimmäkseen typerysten seuran takia. Yksin ollessaan sitä on yleensä kohtalaisen onnellinen, joskaan ei kovin tyytyväinen tai tyydyttynyt, koska mieltä askarruttavat jatkuvasti korkealentoiset pohdinnat. Arki sujuu mukavan huomaamattomasti, aikaa ei huomaa lainkaan, kunnes byrokratian armotta raksuttavat rattaat pakottavat myös oikeasti tekemään arkisia askareita, joihin ei millään jaksaisi keskittyä, kun on tärkeämpääkin puuhaa.

Katkeraa älykkyys ei kyllä ole, paremminkin katkeruus näyttää minusta liittyvän melko alhaisiin älykkyyden asteisiin - kyse on siis omasta havainnostani : hyvin katkerat ihmiset usein eivät vaikuta erityisen älykkäiltä, vaan paremminkin egoistisilta ja kapeaperspektiivisiltä henkilöiltä, jotka ennemminkin kuvittelevat olevansa muita älykkäämpiä kuin olisivat sitä ; ja se, miltä jokin vaikuttaa on lopulta, kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna, juuri se, mitä jokin on.

Sitä vastoin ympäröivän maailman mekanistisuus (juuri saman toistaminen, joka, kuten nimim. rosewater hyvin arvelikin, ei ole älykkäälle helppoa sietää tämän janotessa uutta kokemusta ja tietoa jatkuvasti) käy rasitteeksi älykkäälle ja älykkyydellä on joskus hienoisia surullisia nyansseja.

Olkaa hyvät vain, anteliaana ja hyväntahtoisena mielenä en toki tahdo kieltää teiltä mahdollisuutta kurkistaa älykkään kokemusmaailmaan, joka muuten saattaisi jäädä teille kaukaiseksi ja vieraaksi.

Vierailija

Mitäpä olisi sellainen älykkyys joka sellaisen kokonaisvaltaisen viisauden ja toimintakyvyn loisi ihmiseen, että osaisi olla vahvatahtoinen, tunneälyinen, hyvin pärjäävä, hyvävointinen, kaikessa osaava...ymmärtävä ja viisas, oleennaisen oppiva...

Monta on etevää maailmassa, vaan ovat harvassa ne yleistaitajat.

Ja pieni sieni, harva on tyytyväinen koiran osaan omasta tahdostaan. Etenkään jos sattuu olemaan Chihuahua...

Vierailija
Harasoo

Ja pieni sieni, harva on tyytyväinen koiran osaan omasta tahdostaan. Etenkään jos sattuu olemaan Chihuahua...



Ei koira tiedä olevansa koira, mistä tiedän etten juuri minä ole koira.

Voi hyvinkin olla, että joku yrittää minua kusettaa... mitä se haittaa, lähtekääpä lenkille sateeseen kanssani, tai kusen varpaillenne.

T:koira nimeltä Fifi

Vierailija

Kannattaa myös muistaa sekin, että koira on virallisen lajimääritelmän mukaisesti susi. Koirat ovat vain lemmikiksi jalostettuja susirotuja. Susikoiran suurin ero suteen on se, että että koira on nöyrä ja suostuu helposti ihmisen käskettäväksi. Minulla ei ole mitään kokemusta, mutta uskoisin suden kanssa toimeen tulemisen (kesyttämisen) vaativan myös joitakin erityisiä hyötyjä sudenkin kannalta. Koirilla ainakin esiintyy erittäin paljon "luonnevikaisuutta", eli mielisairastavuutta. Kumpi mahtaakaan olla tyytyväisempi nöyrä koira vai "ylimielinen" susi?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat