"Todennäköisyystulkinta sumutusta"

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi? ... 0037235223

"Todennäköisyystulkinta sumutusta<br /> ":14y744bc kirjoitti:
Kvanttimekaniikan todennäköisyystulkinta tuntuu olevan jonkinlainen sumutus jotta kukaan ei kyselisi liikaa. Et voi nykyään kysellä mitään mikromaailman asioita selkeästi ja kohtuu tarkoin suurein, koska mitään ei ole olemassa reaalisina hiukkasina. Kysyit sitten tietyn energiatilan emittoituvan säteilyn aallonpituutta, elektronien nopeutta tietyssä atomin energiatilassa tai ytimen kierrosaikaa tai mitä vain niin aina se on turhaa, koska kaikki on vain todennäköisyysaaltoja. Itse en ole tästä aivan varma ja haluan jotain muuta kuin epämääräisyyttä ja tilastollisuutta. Antakaa nyt vaikka niitä klassisen mallin mukaisia arvoja. Mitään lopullista sanaa ei ole mikromaailman luonteesta vielä sanottu, vaikka todennäköisyystulkinta tuntuisi oikealta kuvalta. Kun atomeille ja ytimillekin sekä protonille ja neutronille ollaan annettu melko tarkat halkaisijat ja säteetkin niin ajatus elektronin säteestä/halkaisijasta tai tietyn fotonin/sm-aallon pituudesta ei ole kuitenkaan aivan hatusta vedetty idea.

..ja vaikka te nyt sanotte että en vain osaa fysiikkaa, niin ne teidänkin tiedot asiasta ovat vain kirjoista luettua tietoa, joka ei kuitenkaan ole 100 %:sta, eli absoluuttisesti oikeassa olevaa. Todennäköisyystulkinta saattaa kuitenkin olla virheellinen tulkinta ja maailma on tulkittavissa sittenkin reaalihiukkasin, ehkä hieman avaruuskäsitystä muuttaen.
Onko tieteentekijät älyssään täydellisiä, vai voivatko hekin tehdä virheitä jotka antavat väärän tulkinnan asioista, vaikka itse tulokset olisivat oikeita? Ovatko he Jumalia vai ihmisiä, ovatko he kaikkitietäviä virheettömiä Yli-ihmisiä? Itse veikkaan kuitenkin ihmisiksi.

..ja mikä helvetin helvetin biljardipallo? Mä en ole puhunut mistään biljardipalloista? Etkö sä voi ajatella reaalisia aaltoja tai niistä koostuvia aaltopaketteja eli hiukkasia? Geometriaa, ei muuta. Ei siinä väkisin tarvita mitään todennäköisyysluonteista ollenkaan? Aalloilla voi olla aallonpituus, niillä voi olla kesto ja ihan absoluuttisen tarkkakin.

..ja niillä reaaliaalloilla voi olla joku syykin, eli aaltoileva tai värähtelevä perusrakenne joka vuorovaikuttaessaan naapureihin "hyllyy". Diskreetti eli kvantittunut taustarakenne joka värähtelee ja siirtää värähtelyä eli aaltoja.
Vesimolekyylit tulee mieleen, nekin aiheuttaa aallot, miksei maailman mikromittakaavan perusrakenne aiheuta aaltoilua joka on reaalisista objekteista aiheutuvaa, ei mitään todennäköisyysluonteista.

Eikä reaaliaalloista koostuvan atomin tarvitse olla pallomainen, sen likiarvo voi olla jotain sellaista. ja jos reaalinen aaltopaketti kiertää ydtimen aaltopakettia niin sillä voi hyvin olla kiertoaika, aaltojen monikerta.

Usko nyt ihmeessä tämä, äläkä ajattele vain sitä mitä kirjoissa jotkut viisaat miehet ovat sanoneet. heidän päättelynsäkin voi olla pielessä, kun mitään tieteen Jumalia eivät ole kuin kenties sinun mielestäsi.

ja lopettakaa nyt helvetissä se biljardipalloista puhuminen, reaalinen voi tarkoittaa paljon muutakin.

Ja jos sieltä takaa kuitenkin löytyvät ne reaaliset objektit, vaikkapa geometrisesti esitettävät aallot niin millä kummalla sen keksit jos ajattelusi on niin fakkiintunut noihin abstrakteihin todennäköisyysaaltoihin ja aaltofunktioihin. Sä et edes ymmärrä etsiä sellaisia vaikka ne takana olisivatkin, kun sun pää on täytetty todennäköisyystulkintafilosofialla eli mutulla.

..ei se ole sähkömagneettinen aaltokaan mikään 3D-asia, vaan 2D jossa magneetti- ja sähkökenttä on kohtisuoraan, on aallonpituus ja korkeus, mutta mitään aallonpaksuutta sillä ei ole. Ja kun fotonit on sm-aallossa niin ei niilläkään ole useampaa ulottuvuutta. Jos fotonit ja sähkömagneettinen aalto on 2D:tä, niin tarvitseeko pakosta olla edes oikeasti 3D osasia maailmassa. Ehkä me vain kuvittelemme niin kun olemme koostuneet noista alemman ulottuvuuden aaltopaketeista.
Voi kuulostaa ensialkuun älyttömältä, mutta tääkin vaatii jo ihan toisen luokan ajattelua kun ne teidän kirjojen lukemiset ulkoa.



Mitä mieltä asiasta?

Itse ajattelisin että vaikkapa protonin ja neutronin kolme kvarkkia saattaisivat olla syy kolmiulotteisiin kappaleisiin, ja ne loisivat 3D-avaruuden. Siksi mikromaailman ilmiöt olisivat niin sekavia, koska niissä mittakaavoissa 3D ei olisikaan selviö, vaan hiukkasista rakentuvaa. Kuulostaa varmaan älyttömältä, mutta mistä sen tietää.

Kommentit (12)

Vierailija

author="fenomenologi <a class="postlink-local" href="http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?f=3&amp;t=16990&amp;st=0&amp;sk=t&amp;sd=a">viewtopic.php?f=3&amp;t=16990&amp;st=0&amp;sk=t&amp;sd=a</a>" kirjoitti:
Kaksoisrakokoe ei taidakaan olla kovin ihmellinen juttu, fotonit varmaankin vuorovaikuttavat raon kanssa, interferenssikuvio syntyy vain kun rako on käytettävän valon aallonpituuden luokkaa.
Lisäksi kuvion osat ovat raon muotoisia.
Tarkemmin sanottuna fotonit vuorovaikuttavat raon reunojen kanssa?

Sähkömagneettiset aallothan ovat kaksiulotteisia, niillä on magneetti- ja sähkökenttä, aallonpituus- ja korkeus, mutta ei aallon paksuutta. Mitä tästä? No se että hiukkasten kentät koostuvat virtuaalisista fotoneista. Jos vapaalla säteilyllä eli sähkömagneettisilla aalloilla ei ole leveyttä ja ne ovat 2D objekteja, niin silloin myös fotonit ovat 2D. Jos kerran vapaan sm-aallon fotonit ovat 2D, niin mikseivät virtuaalisten fotonien luomat hiukkasten sm-kentät ole 2D? Hiukkaset ovat aaltopaketteja, ovatko ne 3D vai koostuvatko nekin 2D-aalloista? Onko 3D aineen hiukkasten rakenneosien 3:n kvarkin synnyttämä harha? Pitäisikö kvanttimaailman ilmiöitä ja vaikka kaksoisrakokoetta lukeakin niin että siihen osallistuvat 2D kentät? Miten tähän vaikuttaa se että tulkitsemme ilmiötä 3D:nä? No tietenkin niin että ilmiöt näyttäisivät järjenvastaisilta ja ne selittämään olisi luotava todennäköisyystulkinta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26898
Liittynyt16.3.2005
anaro
Kuulostaa varmaan älyttömältä, mutta mistä sen tietää.



Toisin kuin lainatussa tekstissä väitetään, kvanttimekaniikka ei todellakaan ole mitään mystistä salatiedettä, vaan yleinen oppiaine, jonka eritasoita osaamista vaaditaan monilla fysiikan aloilla. Siitä on kirjoitettu paljon hyviä oppikirjoja ja siitä pidetään hyviä yliopistokursseja. Sen kun näkee hieman vaivaa ja ottaa asiasta selvää, niin siitä sen tietää, eikä tarvitse kaiken maailman kahelien hörhösivuilta maailmankuvaansa apinoida.

Vierailija
Neutroni
anaro
Kuulostaa varmaan älyttömältä, mutta mistä sen tietää.



Toisin kuin lainatussa tekstissä väitetään, kvanttimekaniikka ei todellakaan ole mitään mystistä salatiedettä, vaan yleinen oppiaine, jonka eritasoita osaamista vaaditaan monilla fysiikan aloilla. Siitä on kirjoitettu paljon hyviä oppikirjoja ja siitä pidetään hyviä yliopistokursseja. Sen kun näkee hieman vaivaa ja ottaa asiasta selvää, niin siitä sen tietää, eikä tarvitse kaiken maailman kahelien hörhösivuilta maailmankuvaansa apinoida.

Todennäköisyystulkinta on kuitenkin vain filosofinen näkemys kvanttimaailman ihmeellisyyksille. Yllä esitän ihan oman ideani kvanttiälyttömyyksien arkijärkiseen tulkintaan. Kun otat huomioon vielä sen että esittämäni 2D-kentät rajoittavat vahvasti hiukkasten vapausasteita, korreloivat tulokset (kvanttilomittuminen) voivat olla muutakin kuin kaukovaikutusta. Jos siis oikein avaat mielesi ja mietit.

Vierailija

Todennäköisyytulkinta lopullinen totuus?

Todennäköisyystulkinta tuntuu olevan lopullinen totuus, eikä ole pienintäkään mahdollisuutta löytää enää kvanttimekaniikan determinististä tulkintaa, joka selittäisi kvanttimaailman näennäiset järjenvastaisuudet. Maailma on siis 100 %:sti todistettu indeterministiseksi ja todennäköisyysluonteiseksi, Aamen!

Sillä jos edes tällaisella amatöörifoorumilla ei voi vaihtoehdon mahdollisuudesta kirjoittaa ilman ivaa, koska se ei ole fysiikkaa vaan filosofiaa, niin miten sitten joku vakavasti otettava fyysikko etsisi tai löytäisi tällaisen paluun reaalitodellisuuteen, vaikka sellainen olisikin? Aivopesu fysiikan opiskelussa on yhteen todennäköisyysoletukseen perustuvaa, joten voiko sen jälkeen edes enää löytää determinististä mallia, vaikka sellainen tutkimuksissa eteen tulisi?

Oma ehdotukseni on että mikromittakaavan, siis hiukkas- ja atomimittakaavan ilmiöt, joissa kvanttimekaniikka jyrää ja sen outoudet tulevat esiin, onkin koostunut 2D kentistä, ja vasta näistä 2D osista baryoneissa eli kolmen kvarkin systeemeissä vaikka neutronissa ja protonissa koostuu 3D-rakenteita, jotka muodostavat ympäristön meistäkin kolmiulotteiseksi. Jos 2D kenttäilmiöitä tulkitaan 3D tila-avaruuden kautta niin tietenkin tulokset ovat älyttömiä ja hiukkaset näyttävät liikkuvan montaa kautta. Samoin myös hiukkasten vapausasteet ja mahdolliset kvanttitilat vähenevät, eli kaukana toisistaan olevien hiukkasten ominaisuudet korreloivat. Kyse ei kuitenkaan ole kvanttilomittumisesta ja indeterminimistä, vaan siitä että tuloksia tulkitaan väärän avaruuskäsityksen kautta.

Todennäköisyystulkinnan vastine eivät väkisin ole pelkästään mitkään yksinkertaiset biljardipallohiukkaset, ja deterministinenkin kuvaus saattaa olla muuta, vaikka geometrisista aalloista koostuvaa.
Jos siis joku etsii mekanistista tai determinististä kuvausta atomin toiminnalle ym. mikromittakaavan ilmiöille, niin onko se 100 % turhaa?

Aspectin tai Bellin EPR-kokeet ja niiden tulokset eivät siis väkisin tarkoita reaalimaailman, eli todellisista hiukkasista joilla on koko ajan määrätyt ominaisuudet ja kausaalit vuorovaikutukset, mahdottomuutta vaikka itse kvanttimekaniikan tulokset ovat todellisia. Vain todennäköisyystulkinta eli filosofinen näkemys syistä saattaa olla väärä. Jos avaruutta tulkitaan väärän ulottuvuuskäsityksen kautta, vaikkapa 2D kenttiä 3D-kenttinä, niin saadaan vääriä tuloksia jotka tukevat todennäköisyys/tilastollisuusolettamaa. Kyse on siis näköalojen ja mielikuvitusten puutteesta, ei muusta.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
anaro
author="fenomenologi <a class="postlink" href="http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?f=3&amp;t=16990&amp;st=0&amp;sk=t&amp;sd=a">http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... &amp;sk=t&amp;sd=a</a>" kirjoitti:
Kaksoisrakokoe ei taidakaan olla kovin ihmellinen juttu, fotonit varmaankin vuorovaikuttavat raon kanssa, interferenssikuvio syntyy vain kun rako on käytettävän valon aallonpituuden luokkaa.
Lisäksi kuvion osat ovat raon muotoisia.
Tarkemmin sanottuna fotonit vuorovaikuttavat raon reunojen kanssa?

Sähkömagneettiset aallothan ovat kaksiulotteisia, niillä on magneetti- ja sähkökenttä, aallonpituus- ja korkeus, mutta ei aallon paksuutta. Mitä tästä? No se että hiukkasten kentät koostuvat virtuaalisista fotoneista. Jos vapaalla säteilyllä eli sähkömagneettisilla aalloilla ei ole leveyttä ja ne ovat 2D objekteja, niin silloin myös fotonit ovat 2D. Jos kerran vapaan sm-aallon fotonit ovat 2D, niin mikseivät virtuaalisten fotonien luomat hiukkasten sm-kentät ole 2D? Hiukkaset ovat aaltopaketteja, ovatko ne 3D vai koostuvatko nekin 2D-aalloista? Onko 3D aineen hiukkasten rakenneosien 3:n kvarkin synnyttämä harha? Pitäisikö kvanttimaailman ilmiöitä ja vaikka kaksoisrakokoetta lukeakin niin että siihen osallistuvat 2D kentät? Miten tähän vaikuttaa se että tulkitsemme ilmiötä 3D:nä? No tietenkin niin että ilmiöt näyttäisivät järjenvastaisilta ja ne selittämään olisi luotava todennäköisyystulkinta.


Eikös sähkömagneettinen kenttä ja -säteily ole vähän eri asioita?

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
anaro
sigfrid

Eikös sähkömagneettinen kenttä ja -säteily ole vähän eri asioita?

Molemmat koostuvat fotoneista.



No niinpä muodostuukin. Kun ei mitään tiedä, niin joutuu kaiken johtamaan alkutekijöistä ja luotainen laiskuus estää tekemästä aina niin.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
anaro
Todennäköisyystulkinta tuntuu olevan lopullinen totuus, eikä ole pienintäkään mahdollisuutta löytää enää kvanttimekaniikan determinististä tulkintaa, joka selittäisi kvanttimaailman näennäiset järjenvastaisuudet. Maailma on siis 100 %:sti todistettu indeterministiseksi ja todennäköisyysluonteiseksi, Aamen!

Pah.

Parallel universes make quantum sense

David Deutsch at the University of Oxford and colleagues have shown that key equations of quantum mechanics arise from the mathematics of parallel universes. "This work will go down as one of the most important developments in the history of science," says Andy Albrecht, a physicist at the University of California at Davis.
--
The multiverse has a branching structure, created as the universe splits into parallel versions of itself. The thickness of the branches can be calculated solely using deterministic equations, getting around the uncertainties usually associated with quantum physics. What the Oxford gang found is that the branching structure exactly reproduces the peculiar probabilities predicted by the Born rule. The branching also gives the illusion of probabilistic outcomes to measurements.


Että multiversumin matemaattisesta mallinnuksesta saadaan johdettua kvanttifysiikan keskeisimmät kaavat. Kaiken lisäksi malli on deterministinen.

Mitään ei ole vielä kirkossa kuulutettu, mutten veikkaisi todennäköisyystulkinnan puolesta.

Kvanttifysiikan voi toki hyväksyä ilman tulkintojakin; maailma nyt vain toimii näin oudosti. Silti, ainakin itse tykkään jäsennellä asiat päässäni kokonaisuuksiksi, ja monimaailmatulkinta on tällä hetkellä mielestäni paras "selitys" kvanttimaailman ilmiöille.

∞ = ω^(1/Ω)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26898
Liittynyt16.3.2005
anaro
Todennäköisyystulkinta tuntuu olevan lopullinen totuus, eikä ole pienintäkään mahdollisuutta löytää enää kvanttimekaniikan determinististä tulkintaa, joka selittäisi kvanttimaailman näennäiset järjenvastaisuudet. Maailma on siis 100 %:sti todistettu indeterministiseksi ja todennäköisyysluonteiseksi, Aamen!



Koska, missä?

Ei todennäköisyystulkinta ole mikään totuus, vaan spekulointia. Nykyisen kokeellisen tiedon valossa ei voida tietää, onko maailma deterministinen vai ei. Se käsittääkseni tiedetään, että jos se on deterministinen, se vaatii jotain äärimmäisen erikoisia vuorovaikutuksia, jotka ovat näennäisestä paljon järjenvastaisempia kuin nykyinen teoria (joka ei ole vähimmässäkään määrin järjenvastainen, jos siihen viitsii perehtyä).

niin miten sitten joku vakavasti otettava fyysikko etsisi tai löytäisi tällaisen paluun reaalitodellisuuteen, vaikka sellainen olisikin?



Kyllä asiaa on jonkin verran tutkittu teoreettisesti ja kokeellisesti. Kaikki ehdotetut kvanttimekaniikasta poikkeavia ennusteita antava deterministiset mallit on kokeellisesti osoitettu vääriksi (mikä ei siis todista, etteikö sellaista voisi olla olemassa).

Aivopesu fysiikan opiskelussa on yhteen todennäköisyysoletukseen perustuvaa, joten voiko sen jälkeen edes enää löytää determinististä mallia, vaikka sellainen tutkimuksissa eteen tulisi?



Tietenkin. Vaikka se tuntuu olevan monille ihmeellinen ajatus, tosiasiassa lähes jokainen tutkija haluaa sen kuolemattoman maineen, joka nykyisten tieteen teorioiden kaatamisella saa. Kyllä huipputason tutukijat miettivät uutta, nykyään julkaisevatkin populaaritasolla hypoteesejään scifillä väritettynä, mutta hypoteettisella mietteellä on pitkä ja kivinen tie fysiikan teoriaksi.

Oma ehdotukseni on että mikromittakaavan, siis hiukkas- ja atomimittakaavan ilmiöt, joissa kvanttimekaniikka jyrää ja sen outoudet tulevat esiin, onkin koostunut 2D kentistä, ...



Joo joo, pälpäti pälpäti ja kädet heiluvat kuin tuulimyllyn lavat. Näytä nyt sitten se teoria. Eli kirjaa oletuksesi täsmällisessä muodossa, ja johda niistä ennusteet jollekin sellaiselle kokeelle tai ilmiölle, jonka teoriasi ennustaa eri tavalla kuin kvanttimekaniikka. Jos tähänkin asti pääset, siihen ei pitäisi tarvita kuin kynä ja paperia, saat juttusi kovatasoiseenkin tiedelehteen helposti. Sen jälkeen, jos se koe on teknisesti toteutettavissa, joku tutkimuslaitos varmasti tekee sen mahdollisimman nopealla aikataululla, koska haluaa olla ensimmäinen joka löytää teoreettisesti ennustetun tieteen perusteita mullistavan ilmiön. Ja jos ero eduksesi löytyy, ala odottamaan kutsua Tukholmaan.

Vierailija
Neutroni
anaro
Oma ehdotukseni on että mikromittakaavan, siis hiukkas- ja atomimittakaavan ilmiöt, joissa kvanttimekaniikka jyrää ja sen outoudet tulevat esiin, onkin koostunut 2D kentistä, ...



Joo joo, pälpäti pälpäti ja kädet heiluvat kuin tuulimyllyn lavat. Näytä nyt sitten se teoria. Eli kirjaa oletuksesi täsmällisessä muodossa, ja johda niistä ennusteet jollekin sellaiselle kokeelle tai ilmiölle, jonka teoriasi ennustaa eri tavalla kuin kvanttimekaniikka. Jos tähänkin asti pääset, siihen ei pitäisi tarvita kuin kynä ja paperia, saat juttusi kovatasoiseenkin tiedelehteen helposti. Sen jälkeen, jos se koe on teknisesti toteutettavissa, joku tutkimuslaitos varmasti tekee sen mahdollisimman nopealla aikataululla, koska haluaa olla ensimmäinen joka löytää teoreettisesti ennustetun tieteen perusteita mullistavan ilmiön. Ja jos ero eduksesi löytyy, ala odottamaan kutsua Tukholmaan.

Voi olla käsienheilutusta, mutta kun olen monista Enqvistin, Greenen ym. kirjoista lukenut että Aspektin- ja EPR-kokeet kieltävät ehdottomasti sen että maailma olisi muuta kuin todennäköisyysluonteinen, eli vaikka se deterministinen, ja klassinen siinä mielessä että se sisältää arkijärjellä käsitettäviä reaaliobjekteja siis hiukkasia/aaltoja, joiden vuorovaikutukset ovat lokaaleja ja mekanistisia.

Tällä minun esittämälläni käsienheiluttelulla nämä kvanttimekaniikan järjenvastaiset tulokset voivat kuitenkin olla aivan lokaaleja ja mekanistisia, ilman että tarvitaan todennäköisyystulkintaa kuvaamaan ne. Jos minä pystyn taviksena ehdottamaan keinoa kiertää järjettömyydet, niin luulisi siihen pystyvän ison pinon tieteen "neroja". Kuitenkin asian Aspektin ja EPR-kokeiden tulosten mukaan sanotaan heti olevan mahdoton selittää lokaalisti ja mekanistisesti. Kärsitäänkö mielikuvituksen puutteesta muuttaa vaikka avaruuskäsitystä ja ulottuvuuksien olemusta jotta saadaan taas maailma reaaliseksi ja vuorovaikutukset lokaaleiksi?
En ole kenekään vakavastiotettavan tutkijan kuullut tutkivan edes tällaista mahdollisuutta tai vastaavaa, vai oletko sinä, jos niin laita lähde heti?

Kvanttilomittuminen johtuu mallissani vain siitä että hiukkasilla on missä tahansa avaruudessa vähemmän vapausasteita johtuen avaruuden ulottuvuuden väärästä tulkinnasta todelliseksi 3D-tila-avaruudeksi, kun kentät ovatkin 2D-pinnoista muodostuneita.
Tietenkin saadaan mitattaville hiukkasille enemmän korrelaatioita, eli ne näyttävät olevan lomittuneita, kun niiden mahdolliset kvantittuneet arvot ovat rajoitetumpia.
Varmasti ymmärrät ainakin esittämäni asian? Onko tällaista mahdollisuutta tutkittu tarkemmin?
Samalla selittyy myös kaksoisrakokoe, hiukkaset todellakin kulkevat kahden raon kautta kun niitä tutkitaan väärän korkeampiulotteisen avaruustulkinnan mukaan.

Vierailija

Melkein väittäisin, että menneisyys on kiinteä ja siten determistinen, tulevaisuus avoin, lukemani perusteella.

Aiemmin intin ns. kvanttitietoisuuden puolesta, että aivoissa joitakin kvanttimekaanisia tai -laskennallisia piirteitä, jotka selittävät matemaattiset jne. -intutitiot tms.

Olen kuitenkin muuttanut kantani, kiitos multiversumin, DD:n ja Derzin.

Aivot ovat kuin klassinen, digitaalinen tietokone.

http://www.physicsforums.com/showthread.php?t=148407

Matemaatikkoystäväni analogia:

Se, että aivoissa tapahtuu Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen tuolle puolen meneviä ilmiöitä (ehkä selkeämpää, jos ei kutsu niitä kvantti-ilmiöiksi) ei ole multiversumitulkinnassakaan ristiriidassa sen kanssa, että aivot ovat klassinen tietokone; Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen voidaan ajatella toteutuvan siten, että aivojen tilan mittaus johtaa toiseen rinnakkaistodellisuuteen kuin mihin oltaisiin päädytty ilman mittausta.

Tämä pätee epätarkkuusperiaatteelle multiversumitulkinnassa yleensäkin, aivot ovat vain erikoistapaus. Kina "vapaasta tahdosta" on osin puhdasta semantiikkaa, mutta kyllä sellainen mielestäni on olemassa ja seuraa juuri epätarkkuusperiaatteesta. Itse asiassahan "vapaan tahdon" suhteen kysemme: Miten aivot toimivat?

Ja heti kun tiedämme miten aivot toimivat, emme puhu jesuiittamaisesti vapaasta tahdosta.

Tämä vaikuttaa klassisessakin tietokoneessa; PC:t kuluvat hiljalleen ja jonkun tietyn kytkennän katkeamisen tarkka ajankohta menee epätarkkuusperiaatteen taakse, aivoissa vain näitä prosesseja tapahtuu paljon useammin ja niiden vaikutus on suurempi.

Aivot ovat siis mielestäni klassinen mutta indeterministinen tietokone.

Kysyin mielipidettä DD:ltä: "May I enquiry, do you agree?"

Yes, though the indeterminism is inessential to its functionality.

-- David Deutsch

Uusimmat

Suosituimmat