Miksi Suomeen ei tule nobeleita?
Miksi Suomeen ei tule nobeleita?
Viestejä45973
klo 3:00 | 17.8.2008
Ollaanko me vaan niin heikkolahjaisia, vai mikä mättää? Pisa tulokset ovat huippuja ja muutenkin on kehuttu suomalaista koulutusta, mutta nobeleita ei vaan heru. Naapurimaallamme Ruotsilla on 28 nobelia ja Suomella vain 3, vaikka IQ testien mukaan olemme suunnilleen yhtä älykkäitä.
Sivut
Koska ruotsalaiset suosivat ruotsalaisia.
Johtuu siitä että nobelpalkinnot jaetaan Ruotsista (ja Norjasta).
On meillä AIV nobelisti. Mara ja varmaan pari muutakin olisi ansainnut sen.
Mistä ne kolme nobelia on tullut?
Tiesittekö että Nobel on faabeleissa se metsän leijonakuninkaan nimi.
http://www.theuselessweb.com/
http://yourlogicalfallacyis.com/
http://i.imgur.com/GmFOs.jpg
Nobel-palkinto on poliittinen kannanotto tieteen piirissä oleviin asioihin. Ei muuta.
Ei saavutuksia kannata tukea vaan kehitystyötä.
Suomessa ei ole kai ollut kovin paljon tieteellisiä mullistuksia niillä aloilla joista nobeleita jaetaan.
Koska Nobel ei saa merkittävää suomalaista rahoitusta.
= = =
Ragnar Granit oli läheinen tuttava nuoruudessani. Hänen asuessaan Korppoossa kesäisin osallistuin useana vuonna tapaamisiin, joihin Grantit osallistui ja järjesti purjeveneellään "Alone".
Silloin tällöin asuin myös hänen luona Tukholmassa siellä ollessani.
SUOMALAISET NOBELISTIT (3)
Jos tavalliselta suomalaiselta kysytään kuinka monta Nobelpalkintoa suomalaiset, ja erityisesti suomalaiset tiedemiehet ovat saaneet, vastaus on mitä todennäköisemmin: Suomalaisia nobelisteja on kaksi, Frans Emil Sillanpää ja Artturi I. Virtanen ja tiedenobelisteja siis vain yksi. Tosiasia kuitenkin on, että nobelisteja onkin kolme, joista tiedenobelisteja kaksi, toisen ollessa Ragnar Arthur Granit.
Ragnar Granitin korppoolaiset sukujuuret selittävät hänen intohimonsa purjehdukseen. Purjeveneitä Ragnar Granitilla oli elämänsä aikana useita. Viimeisin niistä oli (1946 - 1960) "Alone".
http://www.rgs.fi/granit/granitfi.htm
"Miksi Suomeen ei tule nobeleita?"
No siksi kun suomalainen yhteiskunta on keskittynyt poliitikoiden ympärille. Josko polliittisen hapatuksen ja agitaattoreiden torvisoittokuntien tekemästä työstä jaettaisiin Nobelin palkintoja, niin suomalaistet aivan varmasti olisivat tilaston kärjessä.
Ragnar Granit kertoi muuten kerran miksi hänen purjeveneensä nimi oli "Alone" (yksin).
Tämä vene oli ainut malli, täysin samanlaisia purjeveneitä ei ollut olemassa. Vene olisi siis "yksin" luokassaan.
Naoissa peruskoulua mittaavissa testeissä Suomi pärjää siksi, koska täällä keskinkertaisuudet ja heikot ovat parempia kuin muualla. Tuon tasapäistämispolitiikan, ja suomalaiseen kulttuuriin yleisemminkin kuuluvan vaatimattomuuden, hintana on sitten se, ettei täällä panosteta tosissaan huippulahjakkuuksiin eikä huippututkimukseen. Opetusministeriön virkamiehet kyllä jauhavat joutavaa paskaa huippuyksiköistä, mutta rahallisesti (per oppilas tai tutkinto) ollaan murto-osassa maailman huippuyliopistojen budjetteja. Hyvää ei saa koskana halvalla.
En sitten tiedä, onko se resursseiltaan rajalliselle maalle pelkästään huono asia, ettei kaikkia resursseja panosteta muutamaan pikkujuttuun. Huippututkimuksen merkitys kokonaisuudelle on kuitenkin joka paikassa verraten pieni, mutta se on hyvin kallista. Nobelin palkinnoilla ei kuitenkaan ole merkitystä kansantaloudelle tai ihmisten hyvinvoinnille.
Suomessa on liian vähän juutalaisia.
Hehe, meinasin sanoa samaa.
Kaikista merkittävimmistä keksinnöistä saa Nobelin. Otetaan vaikka esimerkiksi amerikkalainen kirurgiatieteen hemmo, joka keksi lobotomian . Lisäksi Jasser Arafat sai rauhan palkinnon. Viime vuonna meni rauhan-palkinto aivan nappiin, se meni Al Gorelle .
Näillä perusteilla ei suomalaisten kannata edes asettua ehdolle .
Onhan meilläkin merkittävää jaettavaa palkintona, Millenium.
Se on jo jotain, ja jakoperusteetkin ovat varmaan aavistuksen verran loogisemmat kuin Nobelissa. Nobeli on hurrien potaskaa.
Minä en ymmärrä miten se voi olla rahasta kiinni. Eikös sitä tutkimusta tehdä aivoilla, eikä rahalla. Luulisi ettei ainakaan matematiikan tutkimukseen mitään hirveitä rahasummia tarvitse upottaa. Kuitenkin vain Suomeen on rantautunut ainoastaan yksi Fieldsin mitali joskus ammoisina aikoina.
Miksi myös itä-aasialaisilla on niin vähän nobeleita vaikka heidän keskimääräinen älykkyytensä on korkeampi ja variaatio yhtä suuri kuin eurooppalaisilla?
http://www.gnxp.com/blog/2008/06/east-asian-psychometric-variance.php
Pisa ym. koulumittauksissa huomataan vain se että "tavikset" eli Neutronista ne keskinkertaisuudet ovat kehittyvää väkeä. Harmi ettei täällä ole edes huipuille lisäresursseja, saati että sitä olisi myös "taviksille". Sieltä massasta kun hyvällä opetuksella nousee lahjakkuuksia, ei pelkästään suppeasta eliitin piiristä, joilla vain on perinteet siirtyä korkemman koulutuksen pariin, ja paremmat "kotiresurssit" joka helpottaa keskittymistä opintoihin.
Tasapäistämispolitiikan ja resurssien keskittäminen pienelle eliitille on sitten moraalinen kysymys, itse arvostan mielummin Suomen nykyistä mallia, joka tosin aivan varmasti muuttuu jos ja kun oikeistoaate edelleen jyrää. Suomi on pärjännyt pieneksi maaksi erittäin hyvin ja luulen että se on pitkälti tämän tasapäistämispolitiikan ansiota, eli jokainen saa hyvän peruskoulutuksen ja pääsee jatkokouluttamaan itseään korkeammallekin, jos muut asiat ovat siinä kunnossa että pystyy keskittymään opiskeluun. Alaluokkien huononeva taloudellinen asema tuloerojen kasvaessa, sekä yleinen hintojen nousu ovat näitä opiskeluhaluja haittaavia asioita.
Massassa on potentiaalia, jolle pitää antaa parhaat mahdollisuudet kehittyä.
Kaikki ei kuitenkaan voi saada Nobel-palkintoa. On moni muukin listassa saamassa palkintoa, mutta ei kuitenkaan saa.
http://twitter.com/aimo666
Itse sanoisin, että ainakin monilla kulttuurialoilla tutkijayhteisöt ovat melko konservatiivisia, ja suomalaiseen mielenlaatuun ei muutenkaan sovi vallankumouksellisuus tai vahva yksilön visio ja intohimo. Sen sijaan työryhmissä paiskitaan kovastikin töitä.
Suomalainen tiedeyhteisö on, edelleen omien kokemuksieni mukaan, enemmän Saksan jalkapallojoukkue kuin Portugalin, ja Nobeliin tarvittaisiin "portugalilaisuutta".
Aivot on kaikilla, mutta rahaa vain harvoilla: reaalimaailmassa kaikki on kiinni rahasta. Alkeisopetuksesta lähtien kaikki maksaa, ja se jolla on sijoittaa eniten yleensä myös tienaa eniten. Selvimmin raha alkaa vaikuttaa yliopistovaiheessa. Mikäli (teoriassa) nobeleita tai fieldsejä tuottava perustutkijan uran valinta on samalla köyhyyden, epävarmuuden ja pätkätöiden valinta, on aivan varmaa, että valtaosa lahjakkaimmista kyvyistä suuntautuu tieteenteon sijaan teollisuuden tuotekehitystehtäviin.
Sivut
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi