Seuraa 
Viestejä45973

Ollaanko me vaan niin heikkolahjaisia, vai mikä mättää? Pisa tulokset ovat huippuja ja muutenkin on kehuttu suomalaista koulutusta, mutta nobeleita ei vaan heru. Naapurimaallamme Ruotsilla on 28 nobelia ja Suomella vain 3, vaikka IQ testien mukaan olemme suunnilleen yhtä älykkäitä.

  • ylös 0
  • alas 0

Sivut

Kommentit (32)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nobel-palkinto on poliittinen kannanotto tieteen piirissä oleviin asioihin. Ei muuta.

Ei saavutuksia kannata tukea vaan kehitystyötä.

Suomessa ei ole kai ollut kovin paljon tieteellisiä mullistuksia niillä aloilla joista nobeleita jaetaan.

= = =

Ragnar Granit oli läheinen tuttava nuoruudessani. Hänen asuessaan Korppoossa kesäisin osallistuin useana vuonna tapaamisiin, joihin Grantit osallistui ja järjesti purjeveneellään "Alone".

Silloin tällöin asuin myös hänen luona Tukholmassa siellä ollessani.

SUOMALAISET NOBELISTIT (3)
Jos tavalliselta suomalaiselta kysytään kuinka monta Nobelpalkintoa suomalaiset, ja erityisesti suomalaiset tiedemiehet ovat saaneet, vastaus on mitä todennäköisemmin: Suomalaisia nobelisteja on kaksi, Frans Emil Sillanpää ja Artturi I. Virtanen ja tiedenobelisteja siis vain yksi. Tosiasia kuitenkin on, että nobelisteja onkin kolme, joista tiedenobelisteja kaksi, toisen ollessa Ragnar Arthur Granit.
Ragnar Granitin korppoolaiset sukujuuret selittävät hänen intohimonsa purjehdukseen. Purjeveneitä Ragnar Granitilla oli elämänsä aikana useita. Viimeisin niistä oli (1946 - 1960) "Alone".

http://www.rgs.fi/granit/granitfi.htm

"Miksi Suomeen ei tule nobeleita?"

No siksi kun suomalainen yhteiskunta on keskittynyt poliitikoiden ympärille. Josko polliittisen hapatuksen ja agitaattoreiden torvisoittokuntien tekemästä työstä jaettaisiin Nobelin palkintoja, niin suomalaistet aivan varmasti olisivat tilaston kärjessä.

Ragnar Granit kertoi muuten kerran miksi hänen purjeveneensä nimi oli "Alone" (yksin).

Tämä vene oli ainut malli, täysin samanlaisia purjeveneitä ei ollut olemassa. Vene olisi siis "yksin" luokassaan.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä39527

Naoissa peruskoulua mittaavissa testeissä Suomi pärjää siksi, koska täällä keskinkertaisuudet ja heikot ovat parempia kuin muualla. Tuon tasapäistämispolitiikan, ja suomalaiseen kulttuuriin yleisemminkin kuuluvan vaatimattomuuden, hintana on sitten se, ettei täällä panosteta tosissaan huippulahjakkuuksiin eikä huippututkimukseen. Opetusministeriön virkamiehet kyllä jauhavat joutavaa paskaa huippuyksiköistä, mutta rahallisesti (per oppilas tai tutkinto) ollaan murto-osassa maailman huippuyliopistojen budjetteja. Hyvää ei saa koskana halvalla.

En sitten tiedä, onko se resursseiltaan rajalliselle maalle pelkästään huono asia, ettei kaikkia resursseja panosteta muutamaan pikkujuttuun. Huippututkimuksen merkitys kokonaisuudelle on kuitenkin joka paikassa verraten pieni, mutta se on hyvin kallista. Nobelin palkinnoilla ei kuitenkaan ole merkitystä kansantaloudelle tai ihmisten hyvinvoinnille.

Petu
Seuraa 
Viestejä2289

Kaikista merkittävimmistä keksinnöistä saa Nobelin. Otetaan vaikka esimerkiksi amerikkalainen kirurgiatieteen hemmo, joka keksi lobotomian . Lisäksi Jasser Arafat sai rauhan palkinnon. Viime vuonna meni rauhan-palkinto aivan nappiin, se meni Al Gorelle .
Näillä perusteilla ei suomalaisten kannata edes asettua ehdolle .
Onhan meilläkin merkittävää jaettavaa palkintona, Millenium.
Se on jo jotain, ja jakoperusteetkin ovat varmaan aavistuksen verran loogisemmat kuin Nobelissa. Nobeli on hurrien potaskaa.

Minä en ymmärrä miten se voi olla rahasta kiinni. Eikös sitä tutkimusta tehdä aivoilla, eikä rahalla. Luulisi ettei ainakaan matematiikan tutkimukseen mitään hirveitä rahasummia tarvitse upottaa. Kuitenkin vain Suomeen on rantautunut ainoastaan yksi Fieldsin mitali joskus ammoisina aikoina.

Neutroni
Naoissa peruskoulua mittaavissa testeissä Suomi pärjää siksi, koska täällä keskinkertaisuudet ja heikot ovat parempia kuin muualla. Tuon tasapäistämispolitiikan, ja suomalaiseen kulttuuriin yleisemminkin kuuluvan vaatimattomuuden, hintana on sitten se, ettei täällä panosteta tosissaan huippulahjakkuuksiin eikä huippututkimukseen. Opetusministeriön virkamiehet kyllä jauhavat joutavaa paskaa huippuyksiköistä, mutta rahallisesti (per oppilas tai tutkinto) ollaan murto-osassa maailman huippuyliopistojen budjetteja. Hyvää ei saa koskana halvalla.

En sitten tiedä, onko se resursseiltaan rajalliselle maalle pelkästään huono asia, ettei kaikkia resursseja panosteta muutamaan pikkujuttuun. Huippututkimuksen merkitys kokonaisuudelle on kuitenkin joka paikassa verraten pieni, mutta se on hyvin kallista. Nobelin palkinnoilla ei kuitenkaan ole merkitystä kansantaloudelle tai ihmisten hyvinvoinnille.


Pisa ym. koulumittauksissa huomataan vain se että "tavikset" eli Neutronista ne keskinkertaisuudet ovat kehittyvää väkeä. Harmi ettei täällä ole edes huipuille lisäresursseja, saati että sitä olisi myös "taviksille". Sieltä massasta kun hyvällä opetuksella nousee lahjakkuuksia, ei pelkästään suppeasta eliitin piiristä, joilla vain on perinteet siirtyä korkemman koulutuksen pariin, ja paremmat "kotiresurssit" joka helpottaa keskittymistä opintoihin.

Tasapäistämispolitiikan ja resurssien keskittäminen pienelle eliitille on sitten moraalinen kysymys, itse arvostan mielummin Suomen nykyistä mallia, joka tosin aivan varmasti muuttuu jos ja kun oikeistoaate edelleen jyrää. Suomi on pärjännyt pieneksi maaksi erittäin hyvin ja luulen että se on pitkälti tämän tasapäistämispolitiikan ansiota, eli jokainen saa hyvän peruskoulutuksen ja pääsee jatkokouluttamaan itseään korkeammallekin, jos muut asiat ovat siinä kunnossa että pystyy keskittymään opiskeluun. Alaluokkien huononeva taloudellinen asema tuloerojen kasvaessa, sekä yleinen hintojen nousu ovat näitä opiskeluhaluja haittaavia asioita.
Massassa on potentiaalia, jolle pitää antaa parhaat mahdollisuudet kehittyä.

teemu81
Miksi myös itä-aasialaisilla on niin vähän nobeleita vaikka heidän keskimääräinen älykkyytensä on korkeampi ja variaatio yhtä suuri kuin eurooppalaisilla?
http://www.gnxp.com/blog/2008/06/east-asian-psychometric-variance.php[/q...
No kun just meinasin kirjoittaa samaa. Jatkan sitten. Verrataampa väkilukuja Suomi, 5,2 miljoonaa [size=85:2wgktqfq](kaksi+ Nobelia)[/size:2wgktqfq] Kiina 1,2 miljardia, Intia n. 1 miljardia.
Noihin lukuihin suhteutettuna Suomi on pärjännyt ihan hyvin. Nooo. Ainakin autourheilussa. Ai niin. Myös väestöpohjaan suhteutetuna nyt Olympialaisissakin.

teemu81
Miksi myös itä-aasialaisilla on niin vähän nobeleita vaikka heidän keskimääräinen älykkyytensä on korkeampi ja variaatio yhtä suuri kuin eurooppalaisilla?
http://www.gnxp.com/blog/2008/06/east-asian-psychometric-variance.php[/q...
Tieteen Nobelit myönnetään usein ansioituneille senioritutkijoille huomattavan pitkän ajan kuluttua heidän Nobelin arvoisen löydön jälkeen, joten myöntöhetkellä ne eivät kerro juurikaan mitään nobelistin koti/lähtömaan tieteellisen tutkimuksen tasosta. Esimerkiksi fysiikan Nobelin vuonna 2002 pokannut Masatoshi Koshiba sai palkintonsa 80-luvulla tekemästään neutriinolöydöstä.

Käsitykseni mukaan Japanin koulutusjärjestelmä lähti kehittymään kunnolla vasta toisen maailmansodan jälkeen ja muualla Itä-Aasiassa vielä myöhemmin. Vuoden 2004 tilaston perusteella maailman sadasta parhaimmaksi rankatusta yliopistosta viisi oli japanilaisia. Vuoden 2008 tilastossa japanilaisia yliopistoja oli top-100:ssa jo kahdeksan.

Itse sanoisin, että ainakin monilla kulttuurialoilla tutkijayhteisöt ovat melko konservatiivisia, ja suomalaiseen mielenlaatuun ei muutenkaan sovi vallankumouksellisuus tai vahva yksilön visio ja intohimo. Sen sijaan työryhmissä paiskitaan kovastikin töitä.

Suomalainen tiedeyhteisö on, edelleen omien kokemuksieni mukaan, enemmän Saksan jalkapallojoukkue kuin Portugalin, ja Nobeliin tarvittaisiin "portugalilaisuutta".

Neutroni
Seuraa 
Viestejä39527
zxc
Minä en ymmärrä miten se voi olla rahasta kiinni. Eikös sitä tutkimusta tehdä aivoilla, eikä rahalla. Luulisi ettei ainakaan matematiikan tutkimukseen mitään hirveitä rahasummia tarvitse upottaa. Kuitenkin vain Suomeen on rantautunut ainoastaan yksi Fieldsin mitali joskus ammoisina aikoina.



Aivot on kaikilla, mutta rahaa vain harvoilla: reaalimaailmassa kaikki on kiinni rahasta. Alkeisopetuksesta lähtien kaikki maksaa, ja se jolla on sijoittaa eniten yleensä myös tienaa eniten. Selvimmin raha alkaa vaikuttaa yliopistovaiheessa. Mikäli (teoriassa) nobeleita tai fieldsejä tuottava perustutkijan uran valinta on samalla köyhyyden, epävarmuuden ja pätkätöiden valinta, on aivan varmaa, että valtaosa lahjakkaimmista kyvyistä suuntautuu tieteenteon sijaan teollisuuden tuotekehitystehtäviin.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat