Kemppisen blogi - Älykkyys

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Jukka Kemppisen blogi älykkyydestä pani ajattelemaan. Paremmitta puheitta, tässä se on (by copy-paste):

http://kemppinen.blogspot.com/2008/08/lykkyydest.html

"Arvioin suoriutuneeni kohtuullisesti sosiaalisen pätemisen livettävällä kentällä.

Tavanomaisten keinojen – teeskentely, fuskaaminen, onnenkantamoisten esitteleminen omiksi ansioiksi – ohella erittäin tärkeää on ollut johdonmukainen rehellisen kilpailun ja puolueettomien mittausten välttäminen.

En ole ollut älykkyystutkimuksessa. En uskaltaisi mennä. Onneksi jotkut käyvät niin että he osaavat kertoa meille, mitä se sellainen älykkyys sitten on, ja järjestää testejä ja pääsykokeita.

Täysijärkisen paperit minulla on ja samoin osakunnan antama hyvämaineisuustodistus vuodelta 1967. Vähänpä tiesivät.

Kerran luulin päässeeni lahjakkuus- ja soveltuvuustestiin. Aku Ankasta lukemani (”Kallontutkija Kalistus” – Akun ammatinvalinta) sai minut kuvittelemaan tällaista. Ruumiiseen kiinnitettiin nappeja ja nappeja paineltiin.

Kysymys oli kuitenkin sydänfilmistä, EKG:stä, joka oli suuri uutuus Seinäjoen läänillä vuonna 1955. Tohtori Mantoliini (oikeastaan Kantele) tai joku hänen nuorempi kollegansa (Hermanni Haapoja – kukaties Ensti Pohjola) sanoi että sydänfilmini ”on kuin sian kirkkotie”. Kauhavan lääkäri Y.-P. Karhunen oli soittanut isälleni ja sanonut, että nyt on piru merrassa ja Jumala jalkapuussa, kun pojalla on sydämen sisä- ja ulkokalvon tulehdus ynnä muuta.

Olen ollut myös EEG:ssä, eivätkä senkään tulokset olleet rohkaisevia. Tämä tapahtui 1970-luvulla. Aivot filmattiin, mutta tulos oli ilmeisesti K-18.

Tämä oli johdanto Kalle Päätalon ja muiden herättämään kysymykseen, onko ihmisen mahdollista käsittää joutuneensa itseään fiksumpaan seuraan?

Tavallisesti, esimerkiksi poliisikamarilla tai korkean tuomioistuimen jaostolla, itseään näyttävät pitävän mahdottoman etevinä ne henkilöt, jotka saavat kiittää menestyksestään satunnaismuuttujaa.

Sisaruksista pöljä mutta ponteva pääsee yleensä pitemmälle kuin viisas mutta vaimea.

Kerran nousuputkeen päästyä pätee sääntö:” Lyö aina pienempääsi – mutta varo, ettei kukaan näe.” Tämä keino, joka sisältää myös taidon esittää kaverin työt ominaan, johtaa pitkälle, ja tuottaa lopulta ”hyvän delegoijan” maineen.

Lentomestari komensi 1942 upseerioppilas Pekka Jauhon Kauhavan kasarmin katolle huutamaan: ”Olen tämän kurssin tyhmin mies”, kun tämä oli väittänyt oppitunnilla, että hävittäjälentäjän on arvioitava tulittaessaan ennakko ottaen huomioon sekä maalin että oman lentokoneen nopeus ja suunta, vektoreina. Toinen aliupseeri opetti, että rojektiili putoaa loppumatkasta lentäessään, mutta lisäksi on otettava huomioon painovoima.

Kasarmien katoilta on huudellut muitakin tulevia akateemikkoja. Aika harvoin saa kumminkaan lukea muistelmia, joissa kirjoittaja valittelisi omaa yksinkertaisuuttaan – ellei kysymys ole kulttuurin sallimasta poikkeuksesta. Ongelmat matemaattisissa aineissa saa tunnustaa, koska yleinen mielipide myöntää mahdolliseksi, että ihminen voi olla ihan pelottavan fiksu vaikka ei selviydy laskutehtävistä. Epämusikaalinen saa olla, ja parempi niin.

Muuan psykiatri – psykoanalyytikko – sanoin minulle kerran joutuneensa paljon pohtimaan asioita ja kuuntelemaan ihmisiä, kun on sen verran hidas mies, ettei tahdo vähällä tajuta. Olen tuntenut joitakin valtakunnan ylistetyimpiä älymiehiä ja naisia, joilta ei aina mene monta sekuntia ymmärtää asiaa väärin. Asiat kun eivät useinkaan ole vaikeita, vaan sotkuisia.

Kerran keskikoulussa sain neuvon. Oli niin paljon muuta kiinnostavaa, että matematiikan numerot alkoivat räpsiä välttäviksi. Hän sanoi, että kun lahjakkuus loppuu, on jatkettava työnteolla. Jos kotitehtävien tekeminen ei siis riitä, on hankittava harjoituskirja ja laskettava se kannesta kanteen.

Jälkeenpäin olen kuullut, että sama neuvo sopii korkeakoulumatematiikkaan maisteriksi asti ja ylikin.

Vastaus kilpatehtäväämme on, että tyhmänläntä ihminen voi olla taitavampi kuin huippuälykäs. Hän on ehkä kasvanut käsittämään, että ei ehkä ymmärtänyt.

Tuomarina istuessani käsitin, että tyypillinen petos perustuu siihen, että uhri saadaan luulemaan, että nyt hän on ymmärryksessä tätä pettäjäänsä edellä. Rehellisyys ei pelasta huijarin kynsistä. Se pelastaa, ettei maksa ennen kuin on ymmärtänyt.

Kommentit (5)

Vierailija

Asiaan liittyvää aineistoa. Natsijohtajille tehty älykkyysosamäärätutkimus Nurnbergissä. Tulokset:

1 Hjalmar Schacht 143
2 Arthur Seyss-Inquart 141
3 Hermann Goering 138
4 Karl Doenitz 138
5 Franz von Papen 134
6 Eric Raeder 134
7 Dr. Hans Frank 130
8 Hans Fritsche 130
9 Baldur von Schirach 130
10 Joachim von Ribbentrop 129
11 Wilhelm Keitel 129
12 Albert Speer 128
13 Alfred Jodl 127
14 Alfred Rosenberg 127
15 Constantin von Neurath 125
16 Walther Funk 124
17 Wilhelm Frick 124
18 Rudolf Hess 120
19 Fritz Sauckel 118
20 Ernst Kaltenbrunner 113
21 Julius Streicher 106

Siis joka ainualla Nurnbergin natsilla oli korkeampi älykkyysosamäärätestin tulos kuin nykysaksalaisella (102), suomalaisista (97)nyt puhumattakaan. Siis jopa Julius Streicherilla.

The Nuremberg Mind: The Psychology of the Nazi Leaders by Florence R. Miale and Michael Selzer, as well as in The Reich Marshal: A Biography of Hermann Goering by Leonard Mosley.

Vierailija
ralf64

Siis joka ainualla Nurnbergin natsilla oli korkeampi älykkyysosamäärätestin tulos kuin nykysaksalaisella (102),



Flynnin efektin vuoksi, toisen maailmansodan jälkeisiä älykkyystestien tuloksia, ei voida suoraan verrata nykyisiin. Ja onko se nyt mikään ihme, että maan johtoon karsiutuu älykkäitä ihmisiä? Natsi-Saksahan kärsi myös aivovuodosta, kun monet tiedemiehet siirtyivät muihin maihin natsiaatteen nostaessa päätään.

Vierailija
ralf64

Jukka Kemppisen blogi älykkyydestä pani ajattelemaan.



Mitä tuosta hieman sekavasta tajunnanvirtaan pohjautuvasta tekstistä pitäisi päätellä? Älykkäät ihmiset voivat manipuloida toisia ihmisiä, entä sitten? Toisaalta älykäs ihminen voi käyttää taitojaan myös toisten auttamiseen. On täysin turha vetää korrelaatiota esimerkiksi älykkyyden ja suvaitsemattomuuden välille. Ellet sitten esitä jotain tutkimustulosta tämän väitteen tueksi.

Vierailija

Mutta meillehän on aina syötetty tietoa natsijohtajien typeryydestä. Mm. John Kenneth Galbraith, USA:n demokraattipuolueen vasemman laidan intellektuelli eräässä kirjassaan kirjoitti: "Schachtin mainetta talousnerona vahvisti erittäin ankara ulkonäkö sekä huomattavan kangistuneet aivot".

Olisiko tässäkin asiassa kyse juuri siitä mistä Päätalo ja siis Kemppinenkin pähkäilivät: " onko ihmisen mahdollista käsittää joutuneensa itseään fiksumpaan seuraan?".

Voi tosiaankin olla että vuoden 1945 tuloksia ei voi suoraan rinnastaa nykyaikaan. Mutta onkos olemassa tietoa siitä mikä olisi mahdollisesti ollut länsieurooppalaisten ja silloisten amerikkalaisten arvioitu IQ-tulos noihin aikoihin?

Vierailija
ralf64
Mutta meillehän on aina syötetty tietoa natsijohtajien typeryydestä.



Näinkö todellakin on? Itse olen lähinnä kuullut ihailua asian pohjalta, jopa liiallista sellaista. Hitleriä on pidetty mm. nerona, epäilemättä hän oli karismaattinen puhuja ja osasi vedota kansaan, mutta muuten en käyttäisi hänestä tällaista nimitystä.

Uusimmat

Suosituimmat