Idoli-ilmiö

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Aikuisilla tämä idoli-ilmiö on varmasti paljon harvinaisempaa verrattuna teini-ikäisiin.

Silti, aikuisellakin voi olla joitakin "idoleita" jotka jostain syystä tekevän vaikutuksen, joku vetää puoleensa "maagisella tavalla".

Olisi mielenkiintoista pohtia, miksi joku tietty ihminen vetää puoleensa niin paljon.

Onko jollain muulla jo aikuisella kokemusta tälläisestä, onko sinulla "idolia"?

No, voin paljastaa omani. Jostain (kumman?) syystä minua vetää puoleensa "maagisella tavalla" Megadethin Mustaine Tähän ei liity sinänsä seksuaalista puoleenvetämistä, vaan henkistä/ulkonäöllistä.

Onhan niitä teorioita, että jos joku ihminen voimakkaasti vetää puoleensa, niin toisessa ihmisessä viehättää jokin mitä itseltä puuttuu. Jonkinlaista "henkistä kannibalismia". Haluaa imeä itseensä jostain ihmisestä "jotain".
En vaan ole keksinyt, että mitäköhän sitten Davessa on sellaista mitä haluaisin "imeä itseeni"

Kommentit (6)

Vierailija

No minä ihastelen teinimäisesti esim. Jack Sparrowta (Pirates of the caribbeanista, jos joku ei tiennyt) ja Sweeney Toddia.

Tosin minulla nuihin liittyy taatusti jonkinlainen fantasia miehistä. Kyseiset hahmot on jollain tavalla ihastuttavan karskeja käytökseltään, ensimmäinen myös hauska ja jälkimmäinen lähinnä murhanhimoinen psykopaatti.

Fantasia siksi, että oikeassa elämässä ei paljoa kiinnosta joku juoppo merirosvo mätine hampaineen ja haisevine vaatteineen (taatusti ne haisee, kun samat vaatteet päällä koko elokuvan ajan, eli varmaan aina). Saatikka joku murhaajapsykopaatti joka voisi tappaa minutkin milloin vain.

Hankala nuista on kyllä sanoa, että miksi ne niin ihastuttaa, tunteet on joskus vähän omituisia.

Vierailija

Minulla ei ole idoleita. Tai no oikeastaan ihailen monin tavoin pientä poikaani. Kohta se köriläs on jo 3-vuotias. Tietenkin ihastelen eri tavalla elämänkumppaniani, sillä onhan hän tärkeä ihminen elämässäni. Kyllä sen paikan saaminen vaatii jo kunnioitustani. Muuten kyllä ihastelen joskus miten taitavia jotkut ihmiset ovat joissain asioissa. Esimerkiksi viisaus, tasapainoisuus ja tietyntyyppiset käytöstavat saavat jonkinasteista ihailua osakseen, mutten ymmärrä henkilöpalvontaa. Meillä kaikilla on heikkoutemme ja vahvuutemme ilmeten eri asteisina kokonaisuuksina.

Vierailija

No ehkei tässä ole toisaalta kyse sinänsä ihailusta tai palvonnasta, vaan halusta "omia" itselleen jonkun muun ominaisuuksia.

Luin joskus jostain, että kannibalismiin jossain heimoissa olisi liittynyt ilmiö, jossa syömällä ajateltiin saatavan itselleen syötyjä ominaisuuksia.

Jossain parisuhteessa esim. voi käydä niin, että ihminen "janoaa" sen toisen jotain ominaisuutta, siis sillä tavalla, että noilla ominaisuuksilla on vain välinearvoa. Toinen ihminen itsessään ei siis sinänsä merkitse paljoa vaan ne ominaisuudet, joilla hän välillisesti voi jotakin hyödyttää ja sitä omaa "janoa" tyydyttää. Kaikki eivät vain välttämättä itsessään tätä tunnista (joilla tällaista on, toisaalta onko ihmistä jolla ei tällaista lainkaan ilmenisi?)
Jollain lailla tämä liittyy varmasti narsismiin? Ja oman minän kehittymättömyyteen.

Jonkun julkkiksen kyseessä ollessa asia on vaaratonta (tai no meneehän se joillakin yli julkkistenkin kohdalla, vainoamiset ym.)
Toisaalta monet ihmissuhteet tähän enemmän tai vähemmän perustuu. Paitsi ei välttämättä sukulaisuussuhteet.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Minä olen melkein aina ihaillut sitä mielikuvaa joka minulla on Leonardo Dicapriosta, vai miten tuo nyt kirjoitetaan. Monessa elokuvassa hän on ollut jotenkin kiehtova ja tuonut mieleen isoveli-tyyppisen mukavan jätkän. Ja siinä ulkonäössä on jotain kovin persoonallista ja coolia, joskin kaverit sanoo hinttariksi. Ei hän minusta näytä homolta.

くそっ!

Vierailija

Mulla on paljon idoleita, ja on aina ollut. Useimmat ovat muusikkoja, eli julkisuuden henkilöitä joita en ole tavannut, mutta joiden elämään olen perehtynyt. Teininä saatoin ihailla samalla tavalla joitain opettajiani. Joskus siihen liittyy seksuaalista mielenkiintoa, joskus ei, mutta koen idolini sellaisiksi henkilöiksi, joihin voin tietyllä tavalla samastua. Samantyyppiset ajatukset ja tapa kuulla musiikki on hienoa. Toki mulla on myös idoleita, joita ihailen vain ulkonäön takia, eli sellaisia jotka ovat "parempia versioita minusta".

Vierailija
gamma
Mulla on paljon idoleita, ja on aina ollut. Useimmat ovat muusikkoja, eli julkisuuden henkilöitä joita en ole tavannut, mutta joiden elämään olen perehtynyt. Teininä saatoin ihailla samalla tavalla joitain opettajiani. Joskus siihen liittyy seksuaalista mielenkiintoa, joskus ei, mutta koen idolini sellaisiksi henkilöiksi, joihin voin tietyllä tavalla samastua. Samantyyppiset ajatukset ja tapa kuulla musiikki on hienoa. Toki mulla on myös idoleita, joita ihailen vain ulkonäön takia, eli sellaisia jotka ovat "parempia versioita minusta".



No tämä samaistumisasia tuli myös mieleen. Ei kyse olekaan välttämättä pelkästään halusta saada toisen ominaisuuksia.

Enhän minä tiedä minkälainen ihminen "MegaDave" oikeasti on, mutta ilmeisesti aika melankolinen tyyppi, jollainen itsekin olen (ollut ja osittain vieläkin) ja varmaankin jotain alitajuista samaistumista tässä tapahtuu.

Uusimmat

Suosituimmat