Metsänhoito

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Millainen metsästä tulee täysin hoitamattomana?
Juuri tuossa raivaillut hiukan olisiko ehkä noin kymmenvuotista mäntytaimikkoa ja tuntuu, että koivua ja pihlajaa se on täynnä. Pieniä kuusen taimia myös siellä jonkun verran varjoissa ja toki siis suurin osa istutetuista männyistä hengissä.

Millainen olisi metsän kehitys, jos istutettua taimikkoa ei raivattaisi eikä harvennettaisi ollenkaan?
Varmaan tietysti paljon erityyppisiä vaihtoehtoja riippuen sijainnista ja ympäröivästä luonnosta, mutta noin niinkun suurin piirtein.
Tuntuu, että koivut aika hyvin valtaa pihlajien kanssa paikan aluksi ja osa männyistä ei oikein tahdo "saada happea" siellä. Joitain haapoja on ja vadelmaa ja vähän pajua. Myös joitain kuusen taimia tosiaan alkaa tulla esille. Miten siis mahtaisi kehitys jatkua tästä nyt vaikka sata vuotta eteenpäin, jos ihminen ei saisi tapahtumiin puuttua?

Entäs onko vinkkejä erilaisten taimikoiden hoitoon tiedossa jollain muille jaettavaksi?

Sivut

Kommentit (95)

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
taleni kosumyn
Millainen metsästä tulee täysin hoitamattomana?



Muutamassa sadassa vuodessa tiheä ja synkkä kuusikko valtaa maan, ainakin suurimmassa osassa Suomea. Toki paikka ja maasto vaikuttaa.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
taleni kosumyn
Millainen metsästä tulee täysin hoitamattomana?
Juuri tuossa raivaillut hiukan olisiko ehkä noin kymmenvuotista mäntytaimikkoa ja tuntuu, että koivua ja pihlajaa se on täynnä. Pieniä kuusen taimia myös siellä jonkun verran varjoissa ja toki siis suurin osa istutetuista männyistä hengissä.



Koshin "synkkä" tuomiopäivänpasuuna jo kumahti, mutta ei totuus sentään niin yksiselitteinen ole. Sellainen kuusikko, mikä Koshin silmissä välkkynee on hoitamatta jätetty istutuskuusikko, ja sinähän kerroit istuttaneesi mäntyä. Männyt elävät satoja vuosia.

Riippuu hyvin pitkälti siitä, millaisella maaperällä ja missä metsäsi sijaitsee ja minkä kokoinen ko. alue on, tämän Kosh sanoikin.

Parhaan kuvan asiasta saat, jos kotipaikkakunnallasi on jokin pläntti luonnonmetsää jäljellä. Mene sinne katsomaan.

Istutusmännyillä on tietenkin varsin huono tulevaisuudenennuste. Jos kyseessä ei ole erityisesti männyille sopiva kangas tai jokin vastaava alue, luulisin, että on mahdollista että käy kuten Kosh ennusti, eli että ne lopulta häviävät kilpailun kuusten kanssa. Luultavasti kuitenkin jotkut niistä selviytyvät voittajanakin ja voivat kasvaa monta sataa vuotta vanhoiksi, paksuksi petäjiksi. Samoin koivuistasi osa kasvaa mittoihinsa ja pärjää kuusten kanssa. Ja aina kun jokin kuusista kaatuu tuulessa, sen jättämän paikan valtaavat nopeasti erilaiset nopeasti leviävät lehtipuut.

Vastaus siis on: luultavasti alueelle kasvaa kuusivaltainen, erirakenteinen sekametsä.

Tästä näet erilaisia luonnontilaisia metsätyyppejä. Metsän kehitys näin luonnontilaiseksi avohakkuulähtökohdista kestää useita satoja vuosia:

http://www.luonnonperintosaatio.fi/SUOJ ... tusivu.htm

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Biologiantunnilla opetettu ekologinen sukkessio johtaa kuusimetsään. Aukkoon istutetut männyntaimet melko varmasti muuttavat kehityskulkua, mutta kuusi pärjää varjostettunakin, kun taas mänty vaatii valoa.

Omakohtaisena kokemuksena mäntytaimiston harvennuksesta voin sanoa, että seassa kasvaa joka sorttia niin kauan kuin puut eivät ole kasvaneet suuriksi. Jos männyntaimia ei suosi siinä tilanteessa, ei metsästä tule puhdasta mäntymetsää.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Edu
Biologiantunnilla opetettu ekologinen sukkessio johtaa kuusimetsään.



Kuten jo kahden kirjoittajan toimesta on todettu: paikasta riippuen.

Jos kuusi olisi vallatakseen kaikki maa-alat muutamassa sadassa vuodessa, leveysvyöhykkeellämme ei olisi muita puita kuin kuusia.

Tsekkaa se viestiini liittämäni linkki. Siinä on luonnonmetsiä eri puolilta maata ja tarkat kuvaukset siitä, millaisesta maastosta on kysymys.

Jos ihminen häipyisi Suomesta nyt ja palaisi takaisin tuhannen vuoden kuluttua, voit olla aivan varma, että puulajimme eivät olisi kuolleet sukupuuttoon, ja että metsät olisivat erirakenteisia sekametsiä, kuten vanhimmat luonnonmetsämme ovat nytkin. Kuusta olisi varmastikin eniten, mutta missään se ei olisi ainut puulaji. Metsän saa täysin yksipuoliseksi vain metsäkoneen, istutusten ja raivaussahan avulla.

Jos männyntaimia ei suosi siinä tilanteessa, ei metsästä tule puhdasta mäntymetsää.



Miksi metsästä pitäisi tulla puhdas mäntymetsä? Erirakenteisuus antaa metsälle huomattavasti paremman suojan tauteja ja myrskyjä vastaan kuin yksipuolisuus.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Juuri noin! Luonnonmetsä on hyvin kaukana "ryteiköstä" tai "synkästä". Siellä mahtuu erittäin hyvin kävelemään tai jopa ajamaan autolla/mönkkärillä (mitä en tietenkään suosittele).

On vain harmi, ettei tällaisia paikkoja juuri Etelä/Keski-Suomesta löydy. Pari hyvää esimerkkiä ovat Kuusimäen metsä Muuramessa ja Pyhähäkin kansallispuisto Saarijärvellä. Pyhähäkissä on mm 1600-luvulla alkunsa saaneita mäntyjä.

Melkein uskaltaisin väittää, että 99% suomalaisista ei ole koskaan nähnyt täysikasvuista mäntyä tai kuusta; sen verran paljon kuulee puhetta "uudistuskypsistä" 25-senttisistä riukumetsistä..

Aweb

Koshin "synkkä" tuomiopäivänpasuuna jo kumahti, mutta ei totuus sentään niin yksiselitteinen ole.

Vastaus siis on: luultavasti alueelle kasvaa kuusivaltainen, erirakenteinen sekametsä.

syytinki
Seuraa 
Viestejä8913
Liittynyt18.8.2008
Denzil Dexter
Juuri noin! Luonnonmetsä on hyvin kaukana "ryteiköstä" tai "synkästä". Siellä mahtuu erittäin hyvin kävelemään tai jopa ajamaan autolla/mönkkärillä (mitä en tietenkään suosittele).

On vain harmi, ettei tällaisia paikkoja juuri Etelä/Keski-Suomesta löydy. Pari hyvää esimerkkiä ovat Kuusimäen metsä Muuramessa ja Pyhähäkin kansallispuisto Saarijärvellä. Pyhähäkissä on mm 1600-luvulla alkunsa saaneita mäntyjä.

Melkein uskaltaisin väittää, että 99% suomalaisista ei ole koskaan nähnyt täysikasvuista mäntyä tai kuusta; sen verran paljon kuulee puhetta "uudistuskypsistä" 25-senttisistä riukumetsistä..

Aweb

Koshin "synkkä" tuomiopäivänpasuuna jo kumahti, mutta ei totuus sentään niin yksiselitteinen ole.

Vastaus siis on: luultavasti alueelle kasvaa kuusivaltainen, erirakenteinen sekametsä.


Vai tuomiopäivän pasuuna. Kyllä sillä paikalla on luultavasti synkkä kuusikko. Muutama mänty joukossa.

Tämä siksi, että kuusen taimi on jo hanakasti tulossa. Koivut ja muu lehtipuu kuolevat koska niiden ikä ei riitä havupuille.

Kyllä näitä synkkiä kuusikoita löytyy ihan riittävästi. Eivät vain ole kovin suosittuja retkeilyalueita, kun niillä ei pysty ajamaan kunnolla edes mopolla. Ei ole myöskään marjoja, sieniä saattaa löytyä.

Kuusi tuskin kuitenkaan koko Suomea valtaa, vaikka kovasti yrittää. Luonnon kiertoon kuuluvat metsäpalot kun "putsaavat" kuuset ainakin kuivilta kankailta ja rämeille kuusi ei oikein helposti mene.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
syytinki

Vai tuomiopäivän pasuuna. Kyllä sillä paikalla on luultavasti synkkä kuusikko. Muutama mänty joukossa.



Selitäpä sitten nuo esimerkkivalokuvani ja kuvaukset ko. alueiden kasvillisuudesta. Selitä miksi UKK-puisto ei ole yksi iso, tiheäkasvuinen kuusikko, ja miksi muut kansallispuistotkaan eivät ole sellaisia.

Tämä siksi, että kuusen taimi on jo hanakasti tulossa. Koivut ja muu lehtipuu kuolevat koska niiden ikä ei riitä havupuille.



Synkkä, tiheä kuusikko on hoitamatta jätetty istutuskuusikko. Luonnonmetsät eivät ole sellaisia. Syy; erirakenteisuuden vuoksi metsä kasvaa harvemmaksi; koska kaikki puut eivät ole saman ikäisiä, ne joutuvat kilpailemaan keskenään valosta ja kasvutilasta.

Kyllä näitä synkkiä kuusikoita löytyy ihan riittävästi. Eivät vain ole kovin suosittuja retkeilyalueita, kun niillä ei pysty ajamaan kunnolla edes mopolla. Ei ole myöskään marjoja, sieniä saattaa löytyä.



Ja ne ovat pääsääntöisesti hoitamatta jätettyjä istutuskuusikoita. Luonnonmetsä ei todellakaan kasva niin tiheäksi kuusikoksi, etteikö siellä pystyisi ajamaan mopolla. Ainakaan minä en IKINÄ ole käynyt sellaisessa metsässä. Jos niitä mielestäsi on pilvin pimein, niin pistäpä linkki johonkin kuvaan.


Kuusi tuskin kuitenkaan koko Suomea valtaa, vaikka kovasti yrittää. Luonnon kiertoon kuuluvat metsäpalot kun "putsaavat" kuuset ainakin kuivilta kankailta ja rämeille kuusi ei oikein helposti mene.



Metsän yleisin tapa uudistua on laikuttainen, eli pienet myrskytuhot ja pienet metsäpalot, jotka salama sytyttää ja sade sammuttaa. Tämä pitää metsän luontaisesti erirakenteisena ja erilajisena. Kuusivaltaisuus toki kuuluu metsiemme erityispiirteisiin, mutta kuusivaltaisuus ei todellakaan tarkoita tiheää, synkkää, yksipuolista kuusikkoa, jonne ei mopolla sekaan mahdu. Sellainen syntyy vain, kuten jo kirjoitin, metsäkoneen, istutuksen ja raivaussahan avulla.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Aweb
taleni kosumyn
Millainen metsästä tulee täysin hoitamattomana?
Juuri tuossa raivaillut hiukan olisiko ehkä noin kymmenvuotista mäntytaimikkoa ja tuntuu, että koivua ja pihlajaa se on täynnä. Pieniä kuusen taimia myös siellä jonkun verran varjoissa ja toki siis suurin osa istutetuista männyistä hengissä.



Koshin "synkkä" tuomiopäivänpasuuna jo kumahti, mutta ei totuus sentään niin yksiselitteinen ole. Sellainen kuusikko, mikä Koshin silmissä välkkynee on hoitamatta jätetty istutuskuusikko, ja sinähän kerroit istuttaneesi mäntyä. Männyt elävät satoja vuosia.

Riippuu hyvin pitkälti siitä, millaisella maaperällä ja missä metsäsi sijaitsee ja minkä kokoinen ko. alue on, tämän Kosh sanoikin.




En minä mitään tuomioita julistanut. Kerroin vain kuinka tilanne useimmiten on. Suurin osa Suomea suosii kuusta, ja kuusi tyypillisesti on sukkession päätepisteen valtalaji. Paikallisesti ja tapauskohtaisesti toki on toisenlaisiakin paikkoja, ja sattumaltakin saattaa joku muu laji toisinaan saavuttaa kestävämmän valta-aseman, mutta isossa mittakaavassa, keksimäärin ja siis useimmin kehitys päättyy kuuseen. Kun kuusi kasvaa isoksi, se myös tekee metsästä hämärän.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Denzil Dexter
Juuri noin! Luonnonmetsä on hyvin kaukana "ryteiköstä" tai "synkästä". Siellä mahtuu erittäin hyvin kävelemään tai jopa ajamaan autolla/mönkkärillä (mitä en tietenkään suosittele).



Minä en ainakaan ole pyhynyt ryteiköstä. Tietenkin puusto harvenee sitä mukaan kun puut ikääntyvät; yhä useampi puu kuolee kun harvat jättiläiset vievät valon ja elintilan. Pystyssä olevien runkojen osalta toki mahtuu ajamaan väleissä vaikka tankilla. Aluskasvillisuuskaan ei sitä estä, kun valon puuttuessa sammalikkoa lukuunottamatta monikaan kasvi ei kuusten alla rehota. Tosin jos puhutaan vanhasta luonnonmetsästä, niin se on kyllä aika täynnään kaatuneita ja lahoavia puunrunkoja, joiden takia tarvisi olla perin maastokelpoinen kulkine.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija
Aweb
Jos männyntaimia ei suosi siinä tilanteessa, ei metsästä tule puhdasta mäntymetsää.



Miksi metsästä pitäisi tulla puhdas mäntymetsä? Erirakenteisuus antaa metsälle huomattavasti paremman suojan tauteja ja myrskyjä vastaan kuin yksipuolisuus.

Varmasti näin. Piällysmies taimistomme harvennuksessa on vain sitä mieltä, että mäntyä kasvatellaan. Hyvinkasvaneita koivuja ja kuusia jätetään, mutta pienempikin männyntaimi saattaa mennä niiden edelle. Joskus 50-100 vuoden päästä sitten ehkä pääsee lyömään puut rahoiksi ja aloittamaan alusta.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Edu
Aweb
Jos männyntaimia ei suosi siinä tilanteessa, ei metsästä tule puhdasta mäntymetsää.



Miksi metsästä pitäisi tulla puhdas mäntymetsä? Erirakenteisuus antaa metsälle huomattavasti paremman suojan tauteja ja myrskyjä vastaan kuin yksipuolisuus.

Varmasti näin.



Paitsi jos metsä on esimerkiksi kuusen juurikäävän saastuttama, jolloin kuusta ei haluta uudistaa, jotta se ei pilaantuisi ja jottei juurikääpä leviäisi.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija

Aarnimetsä-kyltin takaa pitäisi käsittääkseni löytyä metsä johon ihminen ei ole aikoihin koskenut. Jos ei lähempää sellaista löydy, niin Helsingin/Vantaan Haltialassa on ainakin pieni sellainen. Rajatulla alueella ei ole tehty hakkuita, eikä edes korjattu tuulenkaatoja. Menkää ja ihmetelkää.

syytinki
Seuraa 
Viestejä8913
Liittynyt18.8.2008
Aweb

Snip... turhia pätkiä.

Synkkä, tiheä kuusikko on hoitamatta jätetty istutuskuusikko. Luonnonmetsät eivät ole sellaisia. Syy; erirakenteisuuden vuoksi metsä kasvaa harvemmaksi; koska kaikki puut eivät ole saman ikäisiä, ne joutuvat kilpailemaan keskenään valosta ja kasvutilasta.

Kyllä näitä synkkiä kuusikoita löytyy ihan riittävästi. Eivät vain ole kovin suosittuja retkeilyalueita, kun niillä ei pysty ajamaan kunnolla edes mopolla. Ei ole myöskään marjoja, sieniä saattaa löytyä.



Ja ne ovat pääsääntöisesti hoitamatta jätettyjä istutuskuusikoita. Luonnonmetsä ei todellakaan kasva niin tiheäksi kuusikoksi, etteikö siellä pystyisi ajamaan mopolla. Ainakaan minä en IKINÄ ole käynyt sellaisessa metsässä. Jos niitä mielestäsi on pilvin pimein, niin pistäpä linkki johonkin kuvaan.


Vai pääsääntöisesti istutuskuusikoita. Eppäillä tuota soppii, eppäilläppä hyvinkin. Ihan uusi tieto minulle.

Vai pieniä metsäpalolaikkuja ja myrskyjä. On niitä suuriakin. Ihan totta.

Pallas-Ounastunturin kp taidettiin perustaa 1920-luvulla ja Kekkosen kp 1970-luvulla. Ihanko vakavissasi luulet niiden kuusettuvan näin lyhyessä ajassa. Siks toisekseen taitaa Kekkosen puisto olla enimmäkseen selkeää mäntymaata. Kuusettuminen on sellaisella erittäin hidasta vaikka metsäpalotkin estettäisiin.

Vierailija
taleni kosumyn
Millainen metsästä tulee täysin hoitamattomana?
Juuri tuossa raivaillut hiukan olisiko ehkä noin kymmenvuotista mäntytaimikkoa ja tuntuu, että koivua ja pihlajaa se on täynnä. Pieniä kuusen taimia myös siellä jonkun verran varjoissa ja toki siis suurin osa istutetuista männyistä hengissä.
...
Hiukka vaikuttais tuosta taimikosta, että on entistä peltoa. Onko näin? Kuusi pukkaa läpi, mänty heikomilla. Kuusi tarvitsee varjoa. Mänty ja kuusi ei viihdy multavassa maassa. Ainakaan minun pienten mettäpalstojeni tietämyksien mukaan, josta osa on entistä viljelysmaata.

Pihlaja tuossa mietityttää... Joten annatko tiedot sen alueen maaperästä. Pihlaja-koivu-kuusi-mänty ei oikein sovellu elinvoimaisena samalle maaperälle.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
syytinki

Pallas-Ounastunturin kp taidettiin perustaa 1920-luvulla ja Kekkosen kp 1970-luvulla. Ihanko vakavissasi luulet niiden kuusettuvan näin lyhyessä ajassa. Siks toisekseen taitaa Kekkosen puisto olla enimmäkseen selkeää mäntymaata. Kuusettuminen on sellaisella erittäin hidasta vaikka metsäpalotkin estettäisiin.




Mitä ajattelet kansallispuiston perustamisen tarkoittavan? Valitaan alue ja istutetaan kasvit? Niinkö?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat