Valistusta valosta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

s ...................
s ...................
s ...................
s ...................
s ...................
s ...................
s ...................
s ................... P
s ...................
s ...................
s ................v..
s ..............v....
s ............v......
s ..........v........
s ........v..........
s ......v............
s ....v..............
s ..v................
s ...................
ssssssssssssssssssss
w ...................
w ...................
w ...................
w ...................
w ...................
w ...................
w ...................
w ...................
Q ...................
...................
...................
...................
...................
...................
...................
...................

[/code:14914jg2]

Valonsäde s lähestyy lasinpalaa (.....) ja taittuu.
Tuossa missä valo kaartaa lasi vaikuttaa valoon keskeisvoimalla v jonka suunta on kohti Peetä.
Valo vaikuttaa lasiin keskipakoisvoimalla w joka suunta on kohti Quuta.

Siis valon ja lasin välillä on vetovoima.

Kommentit (15)

Vierailija

Linkki lähteeseen?

Jos keksit itse, niin silloin en ole vakuuttunut. Valon ollessa kyseessä, liittyy asiaan kvanttimekaniikka, jota harva oikeasti ymmärtää. Mekaniikan lait eivät siis ole välttämättä suoraan sovellettavissa.

Vierailija

L
vvvvvvvvv
vvvvvvvvvvvvvv
vvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvv
-----------------A ---------------------------------------
vvvvvvv
vvvvvvvvvvvvvvv
vvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvv
----------------------------B -----------------------------------
vvvvvvvvv
vvvvvvvvvvvvvvvvv
vvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvvv
----------------C --------------------------------------------------------------

[/code:18yt3lsr]

Lampusta L säteilee valoa, josta osa osuu reikään A,
reiästa A säteilee valoa, josta osa osuu reikään B,
reiästa B säteilee valoa, josta osa osuu reikään C.

Valo joka kulkee lampusta Ceehen mutkittelee.
Siis ilman esteitä valo liikkuisi alaspäiseen suuntaan ripeämmin.

Siis tilanne on ekvivalentti sen kanssa että valon tiellä on
pala lasia.

Vierailija
Joza
Linkki lähteeseen?

Jos keksit itse, niin silloin en ole vakuuttunut. Valon ollessa kyseessä, liittyy asiaan kvanttimekaniikka, jota harva oikeasti ymmärtää. Mekaniikan lait eivät siis ole välttämättä suoraan sovellettavissa.





Otetaanpa simppeli tapaus.

Valo osuu lasiin kohtisuoraan, hidastuu, ja sen liikemäärä pienenee,
ja lasi lähtee liikkeelle. Kimmoton törmäys siis.

Ja tässä linkissä puhutaan samasta asiasta. Etsi sana "polariton".

http://en.wikipedia.org/wiki/Photon

Vierailija

Mutta valon tullessa ulos lasista sen nopeus ja liikemäärä taas kasvaa. Ei kai se lasi siis siitä mihinkään liiku jos valo menee läpi. Heijastuvat fotonit toki tökkivät lasia poispäin, vaikkakin aika mitättömällä teholla, etenkin suhteessa todennäköisiin liikevastuksiin. Mutta siihen kai se joku aurinkopurjekin perustuu.

Mikä ihme on tämän threadin tarkoitus?

Vierailija
Joza
Mutta valon tullessa ulos lasista sen nopeus ja liikemäärä taas kasvaa. Ei kai se lasi siis siitä mihinkään liiku jos valo menee läpi. Heijastuvat fotonit toki tökkivät lasia poispäin, vaikkakin aika mitättömällä teholla, etenkin suhteessa todennäköisiin liikevastuksiin. Mutta siihen kai se joku aurinkopurjekin perustuu.

Mikä ihme on tämän threadin tarkoitus?



No kun on niin tylsää. Sinuako ei kiinnosta? No linkki jonka anoin ei kauheasti tue väitteitäni.
Ehkä olen väärässä? Kiinnostaako nyt?

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005

Lueppas jartsa Feynmanin QED: Valon ja aineen ihmeellinen teoria niin ymmärrät, ettei asia ole ihan noin simppeli.

Fotoni heijastuu peilistä jotakuinkin näin:

Kuvassa esitetään vain 13 fotonin reittiä. Oikeasti reittejä on ääretön määrä. Fotonin itseinterferenssin vuoksi muiden reittien vaiheet kumoavat toisensa siten, että reitti G on fotonin todennäköisin reitti pisteestä S pisteeseen P (mutta ei ainoa mahdollinen). Reitti G siis havaitaan tilastollisesti useimmiten, ja on juuri klassisen optiikan mukainen reitti.

Täällä kattavammin tietoa:
http://www.overcomingbias.com/2008/04/f ... paths.html

∞ = ω^(1/Ω)

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
derz

Mielenkiintoinen tuote, varoituskin (vai liekö mainos) on ihan niinkuin tupakkiaskin kyljestä: "Tarkan teorian hinta on terveen järjen katoaminen.”

Eikös huumeiden käyttäjät pyri samaan lopputulokseen. Eli siis itsensä huumaaminen tuolla teorialla, johtaa siihen että lopputulos vaikuttaa joka tapauksessa hyvältä, siis aivan estoitta.

Edit: Puolivakavissaan näin.

Vierailija
David
"Tarkan teorian hinta on terveen järjen katoaminen.”
Edit: Puolivakavissaan näin.

Puolivakavissaan todellakin. Tuo lause on tarkoitettu korostamaan juuri aiheen ihmeellisyyttä. Vaikkakin kirja on kirjoitettu maallikolle ja helposti ymmärrettävään muotoon. Luonnossa on paljon ihmeellisyyksiä joita on arkijärjellä vaikea ymmärtää. Itselleni on melko käsittämätöntä esim. seikka, että 13,8E9 valovuoden päässä näemme (jos mahdollista) alkuräjähdyksen tai sen lähihistoriaa katsomme sitten mihin suuntaan hyvänsä. Ikään kuin olisimme silloin tuon 13,8E9 valovuoden säteisen pallon keskiössä. Toisaalta jos näemme alkuräjähdyksen 13,8E9 valovuoden etäisyydeltä meidän tulisi olla ko. pallon pinnalla. Ei oikein arkijärjen syntakseilla sovi yhteen.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
korant
David
"Tarkan teorian hinta on terveen järjen katoaminen.”
Edit: Puolivakavissaan näin.

Puolivakavissaan todellakin. Tuo lause on tarkoitettu korostamaan juuri aiheen ihmeellisyyttä.

Aiva.

korant
Vaikkakin kirja on kirjoitettu maallikolle ja helposti ymmärrettävään muotoon. Luonnossa on paljon ihmeellisyyksiä joita on arkijärjellä vaikea ymmärtää.

Olemassaolo on jo sinällään ihmeellistä, eipä siinä mitään.

korant
Itselleni on melko käsittämätöntä esim. seikka, että 13,8E9 valovuoden päässä näemme (jos mahdollista) alkuräjähdyksen tai sen lähihistoriaa katsomme sitten mihin suuntaan hyvänsä. Ikään kuin olisimme silloin tuon 13,8E9 valovuoden säteisen pallon keskiössä. Toisaalta jos näemme alkuräjähdyksen 13,8E9 valovuoden etäisyydeltä meidän tulisi olla ko. pallon pinnalla. Ei oikein arkijärjen syntakseilla sovi yhteen.

Mikä ettei sovi, siinä puhutaan vain havaitsemastamme universumista. Sen ulkopuolella maailmankaikkeus voi jatkua samaan tapaan, ilman että meillä on mahdollista sitä havainnoida. Olemme vain sen alueen keskiössä, jota kykenemme havainnoimaan, tietysti. Samoin mahdollisesti kaikki muutkin otukset muilla elämiseen soveltuvilla planeetoilla ovat ko. havaitsemansa alueen keskiössä.

Vierailija

Oleminen havaittavissa olevan maailmankaikkeuden keskiössä on jotenkin ymmärrettävissä mutta jos näemme alkuräjähdyksen 13,8E9 valovuoden etäisyydellä, josta siis kaikki on lähtöisin, eikö meidän pitäisi samalla olla tuon 13,8E9 valovuoden säteisen pallon pinnalla? Siihen ei oikein nuo synapsit tai mitä lie taivu.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
korant
Oleminen havaittavissa olevan maailmankaikkeuden keskiössä on jotenkin ymmärrettävissä mutta jos näemme alkuräjähdyksen 13,8E9 valovuoden etäisyydellä, josta siis kaikki on lähtöisin, eikö meidän pitäisi samalla olla tuon 13,8E9 valovuoden säteisen pallon pinnalla? Siihen ei oikein nuo synapsit tai mitä lie taivu.

Itse ajattelen asian niin, ettei kaikki ole sieltä lähtöisin vaan mm. sieltäkin ja kaikkialta muualta. Ne informaatiorippeet mitkä nyt tuolta etäisyydeltä havaitsemme ovat matkanneet mainitsemasi 13,8E9 vuotta. Se informaatio, mikä täällä on silloin ollut on nyt vastaavasti siellä reunoilla ja siellä saattaa olla joku havainnoimassa tämän alueen informaatiota ja sen lisäksi sen alueen informaatiota, mistä meillä ei ole mitään käsitystä eli alueelta joka on meidän havaintojemme tavoittamattomissa ainakin toistaiseksi (siis maksimissaan toiset 13.89E9 vuotta).

Tämä tietysti viittaa äärettömään maailmankaikkeuteen (ei kuitenkaan edellytä sitä), josta voimme havaita vain pienen osan, mutta ei se ainakaan minua kauheasti vaivaa. Äärellinen tai ääretön on ainakin luonnonfilosofisesti yhtä hankala ongelma. Jos se on äärellinen, niin mitä on sen takana tai jos se on ääretön niin millaisia muotoja sillä on. Turhia kysymyksiä kaikki tyynni. Ei kannata kysyä sellaista mihin on mahdotonta edes periaatteessa antaa mitään loogista vastausta, puhumattakaan sen oikeaksi osoittamisen mahdollisuudesta.

Vierailija

Valon liikemäärä on jotain kertaa c.

Energia on mc^2.

C on sama c molemmissa kaavoissa, koskapa liikemääräkaava oli
johdettu energiakaavasta, kun asiaa tutkailin.

Nyt on niin että oikeasti valon liikemäärä on jotain kertaa v, veen ollessa nopeusvektori.

Liikemäärähän on vektori, ja c kaiketi ei ole vektori, nopeus v taas on
vektori.

Nyt voisimme huviksemme johtaa energialle kaavan liikemäärän
oikeasta kaavasta.

Vierailija
jartsa
Valon liikemäärä on jotain kertaa c.

Energia on mc^2.

C on sama c molemmissa kaavoissa, koskapa liikemääräkaava oli
johdettu energiakaavasta, kun asiaa tutkailin.

Nyt on niin että oikeasti valon liikemäärä on jotain kertaa v, veen ollessa nopeusvektori.

Liikemäärähän on vektori, ja c kaiketi ei ole vektori, nopeus v taas on
vektori.

Nyt voisimme huviksemme johtaa energialle kaavan liikemäärän
oikeasta kaavasta.



Ehkä tulisi mv^2 , jos viittis laskea

Siis kilo materiaa mustiksen tapahtumahrisonissa sisältää energiaa

1 kg * (0 m/s)^2

Uusimmat

Suosituimmat