Valonnopeudesta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miksi valonnopeus on niin nopea kuin se on, eli noin 299 792 458 m/s? Johtuuko se aika-avaruudesta, jossa se kulkee?

Sivut

Kommentit (17)

Vierailija
Tep
Yksikköjen valinnasta se johtuu.

Ei nyt niinkään. Numeroarvo toki riippuu yksikköjen valinnasta, mutta ei se nopeuteen vaikuta.

Toisaalta on ehkä väärin kysyä "miksi valo kulkee noin nopeasti". Valollahan kestää toiseksi lähimmästä tähdestäkin maahan monta vuotta. Siihen suhteutettunahan se on taas tavallaan hidasta. Toisaalta se, että vuosi on meidän mittakaavassa melko pitkä aika, ei kerro taas mitään, koska universumin mittakaavassa se on vain pieni hetki.

Kaikki on tavallaan suhteellista, riippuu vertailukohdasta, joten on järjetöntä väittää valoa sen enempää hitaaksi kuin nopeaksikaan.

Vierailija

Toisaalta on ehkä väärin kysyä "miksi valo kulkee noin nopeasti". Valollahan kestää toiseksi lähimmästä tähdestäkin maahan monta vuotta. Siihen suhteutettunahan se on taas tavallaan hidasta. Toisaalta se, että vuosi on meidän mittakaavassa melko pitkä aika, ei kerro taas mitään, koska universumin mittakaavassa se on vain pieni hetki.



Ehkä muotoilin kysymyksen väärin. Siis miksi valo tai yleisesti sähkömagneettinen säteily kulkee sitä vauhtia kuin se kulkee.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

Ainakin näyttää siltä, että valon nopeus on suurin nopeus, jonka jälkeen hiukkasen lisäenergia näkyy vain aaltomuotona (värähtelynä). Miksi nopeus on juuri se kuin on lienee aika fundamentaalinen asia universumin rakenteelle ja liittynrr aikadimension olemukseen.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vierailija
zxc

Toisaalta on ehkä väärin kysyä "miksi valo kulkee noin nopeasti". Valollahan kestää toiseksi lähimmästä tähdestäkin maahan monta vuotta. Siihen suhteutettunahan se on taas tavallaan hidasta. Toisaalta se, että vuosi on meidän mittakaavassa melko pitkä aika, ei kerro taas mitään, koska universumin mittakaavassa se on vain pieni hetki.



Ehkä muotoilin kysymyksen väärin. Siis miksi valo tai yleisesti sähkömagneettinen säteily kulkee sitä vauhtia kuin se kulkee.



Niin joo.. No en todellakaan tiedä, mutta kiinnostaisi kyllä tietää, onko tiede jo löytänyt vastauksen tähän kysymykseen. Eli onko ketään joka tietää?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26870
Liittynyt16.3.2005
Joza
zxc

Ehkä muotoilin kysymyksen väärin. Siis miksi valo tai yleisesti sähkömagneettinen säteily kulkee sitä vauhtia kuin se kulkee.



Niin joo.. No en todellakaan tiedä, mutta kiinnostaisi kyllä tietää, onko tiede jo löytänyt vastauksen tähän kysymykseen. Eli onko ketään joka tietää?



Ei siihen tunneta vastausta. Nykyiset teoriatkaan eivät voi antaa tiettyjen perusluonnonvakioiden, joihin valon nopeuskin kuuluu, arvoja omista lähtöoletuksistaan. Ja jos voisivatkin, miksi-kysymys muuttuisi vain muotoon miksi maailma sitten käyttäytyy niiden teorioiden olettamalla tavalla. Valon nopeus on vain havaittu olevan tietynsuuruinen.

Leone
Seuraa 
Viestejä4564
Liittynyt16.3.2005
zxc

Ehkä muotoilin kysymyksen väärin. Siis miksi valo tai yleisesti sähkömagneettinen säteily kulkee sitä vauhtia kuin se kulkee.




Valon nopeus (lähteen kentän suhteen) c = 1/sqrt(e0u0), eli se riippuu tyhjön sähkömagneettisista ominaisuuksista, permittiivisyydestä ja permealibiteetista. Nuo kuvaavat sitä miten sähkökenttä ja magneettikenttä vuorovaikuttavat. Eli esimerkiksi kahden varatun hiukkasen välinen voima tyhjössä riippuu vakiosta e0.

Perimmäinen vastaus löytyisi siitä miten tuo vuorovaikutus sitten tapahtuu. Sitä ei vielä kuitenkaan tiedetä.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005

Tuosta tuli mieleeni visio siitä, miksi elektroni ei säteile vaikka se on kiihtyvässä liikkeessä atomin ytimen ympärillä.
Elektronien ja protonien välinen sähkökenttä on vakio ja täysin suuntautunut em. varausten välille. Koska sähkökenttä ei muutu ajallisesti, ei myöskään säteilyä pääse syntymään. Sitä vastoin ionin ulkoinen sähkökenttä synnyttää värähtelynsä myötä säteilyä.

Vierailija
David
Koska sähkökenttä ei muutu ajallisesti, ei myöskään säteilyä pääse syntymään. Sitä vastoin ionin ulkoinen sähkökenttä synnyttää värähtelynsä myötä säteilyä.



Eikös tämä nyt tarkoittaisi sitä, että elektroni ei säteilisi missään muussakaan pallosymmetrisessä potentiaalissa kulkiessaan ympyrärataa?.

Vierailija
David
Tuosta tuli mieleeni visio siitä, miksi elektroni ei säteile vaikka se on kiihtyvässä liikkeessä atomin ytimen ympärillä.



Tämä opetettiin lukiofysiikassa.

Juttu on niin, että elektroni kiertää sellaisella säteellä (huono ilmaisu kyllä, eihän se ihan noi mene), että kun elektronilla on se tietty ominaistaajuus, niin syntyy seisova aaltoliike. Seisova aaltoliike ei kuljeta energiaa, joten elektroni ei säteile atomiytimen ympärillä liikkuessa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aaltoliike (eka rivi)
http://fi.wikipedia.org/wiki/De_Broglien_aallonpituus

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
Joza
David
Tuosta tuli mieleeni visio siitä, miksi elektroni ei säteile vaikka se on kiihtyvässä liikkeessä atomin ytimen ympärillä.



Tämä opetettiin lukiofysiikassa.

Juttu on niin, että elektroni kiertää sellaisella säteellä (huono ilmaisu kyllä, eihän se ihan noi mene), että kun elektronilla on se tietty ominaistaajuus, niin syntyy seisova aaltoliike. Seisova aaltoliike ei kuljeta energiaa, joten elektroni ei säteile atomiytimen ympärillä liikkuessa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aaltoliike (eka rivi)
http://fi.wikipedia.org/wiki/De_Broglien_aallonpituus


Kyllähän tuo visio vähän turhan rohkea on jo siitäkin syytä, ettei sitä varauksen kenttää voi tiettävästi rajata pelkästään kahden varauksen väliseksi, vaikka se ulkopuolella havaittava kenttä täytyykin olla hyvin heikko, silloin kun positiivinen ja negatiivinen varaus on hyvin lähellä toisiaan.

Jos ne ovat yhdessa, niin ulkoinen kenttä on joka tapauksessa nolla, eikä se näin ollen neutraalina aiheuta myöskään säteilyä.

Näkemyksiä, niin virallisia kuin epävirallisiakin voi olla monia. Lukiossa nyt tietysti mennään virallisen linjan mukaan ja kuten sanoit, se atomimalli on joka tapauskessa karkea esitys todellisesta tilanteesta.

Vierailija
David
Jos ne ovat yhdessa, niin ulkoinen kenttä on joka tapauksessa nolla, eikä se näin ollen neutraalina aiheuta myöskään säteilyä.



Mitäh? Kiihtyvässä liikkeessä oleva varauksellinen hiukkanen säteilee energiaa (jos kyseessä ei ole seisova värähtely niin kuin elektronin tapauksessa). Ei kai nyt tuolla ole mitään tekemistä sen kanssa, että koko atomin varaus on ulospäin nolla!

Kyseessä ei ole mikään "visio" vaan tutkittu tosiasia. Ei siellä lukiossa ihan huuhaata opeteta, vaikka kaikki ovatkin erityistapauksien erityistapauksia. Totuudesta siis kerrotaan kyllä hyvin kapea siivu, mutta sekin on osa totuutta, ei mitään visiota.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
Joza
David
Jos ne ovat yhdessa, niin ulkoinen kenttä on joka tapauksessa nolla, eikä se näin ollen neutraalina aiheuta myöskään säteilyä.



Mitäh? Kiihtyvässä liikkeessä oleva varauksellinen hiukkanen säteilee energiaa (jos kyseessä ei ole seisova värähtely niin kuin elektronin tapauksessa). Ei kai nyt tuolla ole mitään tekemistä sen kanssa, että koko atomin varaus on ulospäin nolla!

Kyseessä ei ole mikään "visio" vaan tutkittu tosiasia. Ei siellä lukiossa ihan huuhaata opeteta, vaikka kaikki ovatkin erityistapauksien erityistapauksia. Totuudesta siis kerrotaan kyllä hyvin kapea siivu, mutta sekin on osa totuutta, ei mitään visiota.


Mietin tätä jonkun verran, mutta periaatteessa protonin ja elektronin yhteenliittymä vastaa neutronia, säteileekö neutroni jos se värähtelee?

Ota huomioon, että minä en nyt väitä, että asia olisi niin.
Lukiossa kerrotaan tietysti tasan tarkkaan se, mitä sillä hetkellä pidetään todennäköisimpänä vaihtoehtona. Ja se on ihan oikein, en minä sen opetuksia ole kritisoimassa.

Atomin ollessa ulospäin neutraali, ei ainakaan sen ulkoinen kenttä voi aiheuttaa havaittavaa säteilyä. Eri asia on sitten kumoavatko eri merkkisten varausten säteilykomponentit toisensa, sitähän tässä takaa-ajan, että millä tavalla tämä periaatteessa tulisi tulkita.

Joka tapauksessa on niin, että mitä lähempänä eri merkkiset varaukset ovat toisiaan, sitä voimakaammin kenttä suuntautuu varausten välille ja sitä heikommaksi jää ulkoinen kenttä. Ehkäpä tässäkin ilmenee kvantittuminen siten, että riittävän lähellä vastakkaismerkkistä varausta ollessaan kenttä ei ole enää ulospäin havaittavissa vaan on käytännössä kokonaan varausten välillä vaikuttavana.

Vierailija

Jaa, en tiedä niin paljoa asiasta että voisin argumentoida tai pohtia vaihtoehtoisia malleja. Siispä toistaiseksi uskon opetetun mukisematta. Ei sen ulkoisen kentän kumoutumisen mielestäni pitäisi kuitenkaan vaikuttaa.. Vaikea sanoa varmaksi kun ei ilmiöstä kuitenkaan käytännössä mitään ymmärrä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat