Seuraa 
Viestejä9265

Miksei ihminen voi vain olla paikoillaan tekemättä yhtään mitään, tuntikausia? Jos kaikki tarpeet on tyydytetty eikä mihinkään satu eikä mitään, niin mikä siinä aiheuttaa sen vittuuntumisen, ja pakottavan tarpeen liikkua, tehdä jotakin? Itse en ainakaan voisi istua tässä tuolilla kädet polvilla ja tuijottaa seinää pari tuntia, tulisin hulluksi. Pakko saada mielelle jotakin ärsykkeitä, vaihtelua. No jostain ammattilaisista en tiedä, kai jotkut harjoittelulla pystyy, vaikkapa nuo kuninkaanlinnan vartijat..

Onko tätä samaa eläimillä? Hämähäkit voivat joskus kyhjöttää samassa asennossa samalla paikalla monta päivää, täysin liikkumattomina, vain odottaen että joku saalis joskus lopulta osuisi verkkoon. Olen miettinyt että eikö niillä käy aika pitkäksi, eikö tunnu mitenkään kurjalta sellainen.. myös tuo meidän koira saattaa monesti istua samassa asennossa keittiön lattialla tuijottamassa pöydällä olevaa ruokaa tuntikausia, tai jopa koko päivän, tekemättä mitään. En voi ymmärtää sellaista. Eikö siellä ole ketään kotona, onko tämä tylsistyminen vain joku inhimillinen juttu?

くそっ!

  • ylös 0
  • alas 0

Kommentit (20)

TERÄS NALLEPUH
Seuraa 
Viestejä5662

Aah..tätähän nalle puh on myöskin pohtinut. "on joskus kiva olla tekemättä mitään." En nyt löydä suomenkielistä lausahdusta, mutta muistelisisn että se meni jotenkin nuin.

Nalle puhin hieno lausahdus:
"Don't underestimate the value of Doing Nothing, of just going along, listening to all the things you can't hear, and not bothering."

Itse pystyn olemaan tekemättä useitakin tunteja. Ei siinä ole mitään pahaa tai typerää. Aikakin kuluu hyvin vaikken tee mitään. Minustakin on kiva joskus vain istua puutarhakeinussa kuistilla ja katsella puita ja pilviä. Ajatella jotain asioita vaan, eikä tehdä yhtään mitään.

Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
TERÄS NALLEPUH

Itse pystyn olemaan tekemättä useitakin tunteja. Ei siinä ole mitään pahaa tai typerää. Aikakin kuluu hyvin vaikken tee mitään. Minustakin on kiva joskus vain istua puutarhakeinussa kuistilla ja katsella puita ja pilviä. Ajatella jotain asioita vaan, eikä tehdä yhtään mitään.



Mutta meinaan sellaista täydellistä tekemättömyyttä että tuijottaa vaikka samaa pistettä liikkumatta tuntikausia. Puutarhakeinussahan saa vaikka mitä virikkeitä, se on suorastaan ratkiriemukasta touhua istua siellä.

くそっ!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
bosoni
Seuraa 
Viestejä2704

Eikös vaikkapa pitkät junamatkat ilman kaveria vastaa pitkälle tuota tilannetta? Itse vajoan muun tekemisen puutteessa sisäiseen maailmaani ja ajattelen, haaveilen, muistelen jne. Joskus se tuntuu helpolta ja joskus ei. Myönnän, että jos kotona ei ole mitään tähdellisempää, niin tulee otettua lehtiä, kirjoja, TV, Netti tms. virikkeiden lähteeksi, eikä varsinaista möllöttämistä niin kauaa yleensä ehdi suorittaa.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Me adhd-ihmiset taidetaan olla vielä ääriesimerkki tuosta itsensä virikkeellistämisestä.

Tyyliin: Virikkeellistän itseäni siihen asti että nukahdan ja joskus myös nukkuessani.

Toisaalta on tullut myös se taito vaipua sisäiseen maailmaan, joka toimii varsin hyvin virikkeenä..haaveilla, suunnitella vaikka käärmeterraarion sisustusta tai jotakin mitä pitäisi ostaa jne. Mielestäni sekään ei ole täydellistä tekemättömyyttä

Useimmiten sitä pitää kuitenkin olla edes jonkinlaisessa liikkeessä, tässä koneellakin kun istun (ja silloin kun en kirjoita) yleensä "keikun" tuolini kanssa, tai siis pienesti pyörähtelen puolelta toiselle. Niin ja jos olen paikassa missä en voi keskittyä niihin omiin ajatuksiini, tulee taas se tarve liikkua (etenkin jos olen lääkkeettä).

Se liikkuminen auttaa pitämään minut hereillä ja keskittymään itse asiaan, jos olen aivan paikallani, se on varma merkki siitä, että olen oman pääni sisällä, enkä varmasti kuule tai näe yhtään mitään mitä ympäristössä tapahtuu, ja se vetäytyminen oman pään sisään tapahtuu nanosekunneissa.

Parhaiten tuo liikkuminen näkyy silloin kun olen väsynyt esim. myöhään illalla kun pitäisi rauhoittua jo nukkumaan mutta syystä tai toisesta en halua vielä. Silloin alkaa se tiskaaminen tai ihan mikä vaan touhu, jossa tarvitsee koko kehon liikettä tai ainakin hereillä oloa (tiskatessa pitää seistä ja noukkia astioita sieltä täältä..).

Mutta en sitten tiedä miten "normi-ihmisillä", aika moni kun on diagnosoimaton adhd:kin, niin on vähän mahdotonta lähteä ainakaan vieraisiin ihmisiin vertaamaan..

Lisäys: Tätä kirjoittaessa keksinkin muuten miksi ajatukset lähtee harhailemaan varsinkin silloin kun yrittää kuunnella jonkun toisen juttua. Kun on sosiaalisessa kontaktissa ja kuuntelee toista, tulisi pysyä paikallaan ja katse kiinnittyneenä puhuvaan ihmiseen ja kun olen paikallaan niin..

Miksei olympialaisissa ollut lajia, seinään tuijotus?
Eli kuka jaksaa pisimpään tuijottaa seinään.

Osallistujat olisi letkutettu, joten syömässä tai juomassa ei olisi tarvinnut käydä.

Asento istuen, penkissä reikä, virtsa ja uloste johdettaisiin viemäreihin.

Olen monesti löytänyt kiehtovia yksityiskohtia seinästäkin…

Valmistelen juuri koetta, raportoin tuloksista myöhemmin.

T:Another Brick in the Wall

Neutroni
Seuraa 
Viestejä39516
pienisieni
Miksei olympialaisissa ollut lajia, seinään tuijotus?
Eli kuka jaksaa pisimpään tuijottaa seinään.



Varmaan siksi, koska vuosia jatkuva suoritus ei ole kovin katsoja tai kuvausystävällinen. Toisaalta lajin eettisyyskin on hieman kyseenalainen, koska se voi lietsoa esimerkiksi mielenterveysongelmaisia vaarantamaan terveytensä.

Valmistelen juuri koetta, raportoin tuloksista myöhemmin.



Jäämme odottamaan. Eikö ainakin tarinoiden mukaan Intiassa pidä istua pylvään nokassa useampi vuosi ennen kuin saa edes alkeellista katu-uskottavuutta kärsivällisenä luonteena.

pienisieni

Asento istuen, penkissä reikä, virtsa ja uloste johdettaisiin viemäreihin.



Koska jos istuu pitkään esim. pöntöllä tulee peräpukamia sunmuuta ikävää?

Ja kuitenkin kilpailuun osallistuisi joku koomapotilas joka voittaisi helposti koko kisan..

TERÄS NALLEPUH
Seuraa 
Viestejä5662
Ronron
TERÄS NALLEPUH

Itse pystyn olemaan tekemättä useitakin tunteja. Ei siinä ole mitään pahaa tai typerää. Aikakin kuluu hyvin vaikken tee mitään. Minustakin on kiva joskus vain istua puutarhakeinussa kuistilla ja katsella puita ja pilviä. Ajatella jotain asioita vaan, eikä tehdä yhtään mitään.



Mutta meinaan sellaista täydellistä tekemättömyyttä että tuijottaa vaikka samaa pistettä liikkumatta tuntikausia. Puutarhakeinussahan saa vaikka mitä virikkeitä, se on suorastaan ratkiriemukasta touhua istua siellä.

Tarkoitat varmaan meditaatiota. Onhan sitä pidetty monella tapaa virkistävänä, mutta en tiedä kun en ole tehnyt.

Itse aina rupean ajattelemaan jos ei ole mitään tekemistä. Rupean haaveilemaan, jatkan mahdollisesti unia vaikka olen valveilla, tai sitten mietin jotakin projektia. Minkäs sille voi jos on liian hyvä mielikuvitus.

Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)

Kuinka vilkas mieli rauhoitetaan meditaation aikana?

Suhtaudu epäkäytännöllisiiin tai häiritseviin ajatuksiin kuin varkaaseen tyhjässä talossa. Älä anna hänelle mitään, anna hänen etsiä sieltä ja täältä, mutta älä anna löytää mitään. Jos mielesi on kiireinen eikä tarraudu ilmaantuviin ajatuksiin, mitään vahinkoa ei tapahdu. Kun et anna ajatuksillesi yhtään energiaa, ne eivät haittaa sinua.

Niin miksi tarttua siihen ensimmäiseen ajatukseen,
se kun voi ollat petkeles varas... vie voimat, ja johdattelee vitutukseen... kaaos ja saatana... v.s ykseys ja rakkaus.
Saatana opettaa... ykseys ei. Joten saatana on on rakkauden lähetti. Kaaos johtaa erilleen, rakkaus yhteen.

Väitän, että jokainen meistä meditoi... päässämme suhisee... poimit antenniisi hälyä ja mekkalaa, niin paljon turhia ajatuksia... poimi vain "oikeat" ajatukset... jokaisella ajatuksella kun on seuraamus... siksi kannattaisi tiedostaa, mikä on käytännöllinen ajatus ja mikä ei... kokeilkaa vaikka vain yksi päivä... ei tarvitse istua, voi lähteä vaikka ulos sienestään... tehkää vaikka raportti päivän ajatuksista, ja pohtikaa, miksi valitsitte juuri ne ajatukset, ja mitkä ajatukset olisitte voineet vaihtaa "rakentavimmiksi"

Kylvä ajatus, niitä teko. Kylvä teko, niität tavan. Kylvä tapa, niität luonteen. Kylvä luonne, niität kohtalon. -James Allen . ...

Muistakaa rakkaat ystävät, lajitella siemenet. Se on paljon helpompaa, kuin korjata sairas puu, joka tuottaa miljoonittain sairaita siemeniä... olen nähnyt puun, silti en voi sitä kaataa kirveellä.

T:älä minua syö, minussa on matoja

Ronron
Miksei ihminen voi vain olla paikoillaan tekemättä yhtään mitään, tuntikausia? Jos kaikki tarpeet on tyydytetty eikä mihinkään satu eikä mitään, niin mikä siinä aiheuttaa sen vittuuntumisen, ja pakottavan tarpeen liikkua, tehdä jotakin? Itse en ainakaan voisi istua tässä tuolilla kädet polvilla ja tuijottaa seinää pari tuntia, tulisin hulluksi. Pakko saada mielelle jotakin ärsykkeitä, vaihtelua. No jostain ammattilaisista en tiedä, kai jotkut harjoittelulla pystyy, vaikkapa nuo kuninkaanlinnan vartijat..

Onko tätä samaa eläimillä? Hämähäkit voivat joskus kyhjöttää samassa asennossa samalla paikalla monta päivää, täysin liikkumattomina, vain odottaen että joku saalis joskus lopulta osuisi verkkoon. Olen miettinyt että eikö niillä käy aika pitkäksi, eikö tunnu mitenkään kurjalta sellainen.. myös tuo meidän koira saattaa monesti istua samassa asennossa keittiön lattialla tuijottamassa pöydällä olevaa ruokaa tuntikausia, tai jopa koko päivän, tekemättä mitään. En voi ymmärtää sellaista. Eikö siellä ole ketään kotona, onko tämä tylsistyminen vain joku inhimillinen juttu?




Ihmisen mieli etsii jatkuvasti uusia kohteita, joihin se voi tarrautua. Me emme tunne olemassaoloa oikeutetuksi, ellemme tee jatkuvasti jotain.

Kannattaa kokeilla meditaatiota. Samalla tavalla kuin likainen vesi, mielikin selkenee parhaiten antamalla sen olla itsekseen. Ajatuksia ja tuntemuksia tulee väkisinkin mutta niitä ei tarvitse jatkaa ja ruokkia.
Hämähäkki ei harhaile ajatuksissaan, siksi kokee jokaisen hetken uutena.

Hiljaa istuessa, mitään tekemättä kevät tulee ja ruoho kasvaa

Hese_822
Ihmisen mieli etsii jatkuvasti uusia kohteita, joihin se voi tarrautua. Me emme tunne olemassaoloa oikeutetuksi, ellemme tee jatkuvasti jotain.



Ei ole kaikille moraalinen kysymys niin että sosiaalinen pakko pitäis liikkeessä. Itse koen usein tekemättömyyden turhauttavaksi kun olo on tylsistynyt.
Ei minusta kukaan ole kiinnostunut. Ketään ei hetkauta olenko vai enkö ole. Kyllä se on mun sisäistä olemista että koen tarvetta tomia.
Usein itselleni kuitenkin riittää toiminnaksi ajatteleminenkin. Joskus innostun jostakin. Pohdin ja suunnittelen paljon jotakin tekemättä lopulta kuitenkaan mitään käytännössä. Olen enemmän ideanikkari, en niinkään käytännön toteuttaja.
Nuorempana aloin nopsemmin kokeilla ideoitani käytännössä mutta vanhemmiten olen alkanut työstää asioita pidemmälle teoreettisesti. Se on ihan ok. Ei tule niin paljon "roskia".

Kannattaa kokeilla meditaatiota. Samalla tavalla kuin likainen vesi, mielikin selkenee parhaiten antamalla sen olla itsekseen. Ajatuksia ja tuntemuksia tulee väkisinkin mutta niitä ei tarvitse jatkaa ja ruokkia.
Hämähäkki ei harhaile ajatuksissaan, siksi kokee jokaisen hetken uutena.



Hyi! Mulle tulee mieleeni jehovantodistajamutsini ja sen paskainen mielikuvitus. Ylipäätään sen kotona tais olla kaikilla jotenkin paskanen mielikuvitus ja yleensä silloin kun olin lapsi niin tais olla ihmisillä pahat mielessä aina. Aina oli joku keskeyttämässä ja komentamassa ettei siitä ja siitä saanut puhua. Että piti vaieta jos jostakin.
Ihan kuin olis paljon saastaisia ajatuksia joita ei saa päästää myllertämään mielessä.

No.. Tuollaista assosioitui likaisesta. Lika on likaa ja voi olla epäterveellistä. Sekainen on sitten eri juttu.

Liian paljon erilaisia virikkeitä = stressaavaa.

Liian vähän virikkeitä = stressaavaa.

Hiljaa istuessa, mitään tekemättä kevät tulee ja ruoho kasvaa



"Vapaita ovat taivaan linnut, eivät ne kynnä eivätkä kylvä" plaaplaaplaa.

Pikkulintu joutuu syömään moninkertaisesti oman painonsa. Ne rakentaa pesät, munii munat, hautoo. Opettaa poikasensa ja lähtee muuttomatkoille.
Ei hetkenkään joutilaisuutta valveilla ollessa.
Jos ei muuta puuhaa ole niin pitää livertää ja laulaa muille varoituksi että on joku haukka näköpiirissä.

En tiedä pääseekö petolinnut ja muut petoeläimet sen helpommalla?
Onko ihmisissäkin ikäänkuin petoja jotka vois viheltää lakeijat palvelemaan itseään?
Ehkä aina joku porukka vuorollaan täällä planeetalla voi ottaa lunkimmin ja teettää omat työnsä muilla?
En oo minäkään tätä omaa tietsikkaani näpertänyt kasaan omin sormin, saati että olisin tikkua laittanut ristiin siks että masina toimii tai sisältöä on. Tai.. sisällöntuottajana olen tälläviisiä että voin toimia havaitsijana..

Hiljaa istuessa, mitään tekemättä tietokone hurisee ja sisältö kasvaa



Joskin.. minä olen kummajainen luonnossa. Olen työtön..
Tähän on päätynyt vain ihminen, joka on "luomakunnan kruunu"n sukua.

Ilman muita ihmisiä en ehkä olis työtön. Ompelisin vaikka muille vaatteita, siivoisin ihmisille tjms. mutta kun on elinkeinolait ja työeläkelainsäädännöt ja ties mitä, niin minulla ei ole varaa tehdä töitä ja vajaakuntoisena en ole löytänyt sellaista sopivaa työtä, josta maksettais palkkaa.
Mutta sama se. Tekemistähän riittää jos onnistuu motivoimaan itsensä tekemään.

Niin oon aatellut että paljon ihmiset tekee haitallisia asioita ihan vain siksi että yhä on primitiivinen tarve puuhata jatkuvasti jotakin ja kun on keksitty koneita niin koneita käyttämällä tuhotaan koko planeetta..

Aika hullua hommaa.
Toisaalta jotenkin mukavaakin olla työtön..
Siis ansiotyötön.
Teenhän mä jatkuvasti aivotyötä.

*ups*..
Pakko lisätä korjaus tuohon alkuun etteikö ketään liikuttais se olenko. Mullahan on yksi lapsi. Aikuinen jo kyllä ja omillaan mutta toki häntä äitinsä liikuttaa.
Ehkä on joitain muitakin? Sitä vain meinasin että kyllä se pitkälti on itsestä kiinni jos on tarve touhuta.
Ei ihminen moraalin takia liiku, syö ja toteuta itseään. Kulisseja kyllä osittain rakennellaan kyllä että sitten niiden suojissa voidaan roikkelehtia sivilivetimissä ja vetää lonkkaa.
Mut kuitenkin ne jotka tykkää touhuta, ne touhuis sit yksin jos ei olis muita.
Tuppaavat hätyyttämään kaikkia ahkeruuteen.. ajajaj.. Tuhmia..

TERÄS NALLEPUH
Seuraa 
Viestejä5662
Rikastaja
Sille on olemassa ihan Suomenkielinenkin nimitys;LAISKUUS !

Totta, vain laiskat ihmiset tuntevat tylsyyttä.

Itse en kyllä edes muista milloin olisin tuntenut oloni tylsäksi.
Enkä tajua tylsyyttä muutenkaan, miten joku voi tuntea tylsyyttä, kun maailmassa on niin paljon opittavaa ja täyttä kaikenlaista tietoa.

Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)

CE-hyväksytty
Pönni

Teenhän mä jatkuvasti aivotyötä.



Niin ne työttömät aina sanoo.



Olet ymmärtääkseni itse työtön?
Olet lisäksi nuori. Et edes vielä täysi-ikäinen?

Minä olin 16v. kun muutin pois lapsuuskodistani. Eka vuoden koulun loputtua olin sukulaisten lapsenpiikana kun en löytänyt palkkatyötä = minua ei huolittu, kukaan ei palkannut mua niihin tehtaisiin ja muihin paikkoihin mihin hain töihin. Sanoivat että eivät palkkaa lapsia. Niin sitten piioin tätini huushollia. Hän oli kolmivuorotyössä sairaalassa ja miehensä oli merillä. Kolmea serkkuani sitten hoidin ja tein huushollia. Tuolloin jo ompelin vaatteitakin. Olin aloittanut omien rytkyjeni tekemisen jo 12v. ja tuossa vaiheessa olin käynyt pukuompelulinjan amitsessa ja olin tehnyt jo mittatilausompelua. mikäs oli tehdessä kun mulla oli mestarin taidot! Kuosittelu, muotoilu ja kaavaoppi 10.

Sitten päädyin teollisuusompelijaksi. Äidiksi 20v. Saatuani raskauden takia lopputilin ja oltuani kotona n.1½v. Ei mua siellä kotona mikään kuitenkaan estänyt ompelemasta kun mulla oli ompelukone. Päädyin takaisin ansiotöihin. "Ansio".. hah hah.. Ompelijan palkka on huonompi kuin siivoojan. Eikä niitä hommia enää suomessa ole juurikaan.
Mutta tein minä niitä töitä minimipalkalla n. kymmenen vuotta ja sitten kaikenlaista pätkätyötä on tullut tehtyä ja käytyä kouluja.
Nyt poden vaihdevuosia. Ehkä vanhenisin tästä pikavauhtia ja kuolisin pois jos ei olis lääketiedettä ja estrogeenihoitoja?

Ehkä mä tästä vielä päädyn takaisin työelämään?
Mutta on mulla tuossa yhä ompelukone ja välillä innostun huristelemaan kasaan vaatteita yms. Mikäs mun on ollessa, taitava moniosaaja..

Ja nyt mä teen aivotyötä!
Niikuin moni muukin työtön.

TERÄS NALLEPUH
Seuraa 
Viestejä5662
Pönni

Ja nyt mä teen aivotyötä!
Niikuin moni muukin työtön.

Noh, sehän tietysti riippuu aivokapasiteetista. Joillekkin pienikin ponnistus älyllisessä tehtävässä käy työstä, kun taas joillekkin kuten minulle tämmöiset ajatukset hoituvat automaattisesti ilman päänvaivaa.

Olen syönyt hunajapurkin ja minusta tuli.. SUPER PUH!! TITTIDII!!
Kaikkien aikojen paras BB asukas: BB-Marika (SBB6)



Ihmisen mieli etsii jatkuvasti uusia kohteita, joihin se voi tarrautua. Me emme tunne olemassaoloa oikeutetuksi, ellemme tee jatkuvasti jotain.



Ei ole kaikille moraalinen kysymys niin että sosiaalinen pakko pitäis liikkeessä. Itse koen usein tekemättömyyden turhauttavaksi kun olo on tylsistynyt.
Ei minusta kukaan ole kiinnostunut. Ketään ei hetkauta olenko vai enkö ole. Kyllä se on mun sisäistä olemista että koen tarvetta tomia.
Usein itselleni kuitenkin riittää toiminnaksi ajatteleminenkin. Joskus innostun jostakin. Pohdin ja suunnittelen paljon jotakin tekemättä lopulta kuitenkaan mitään käytännössä. Olen enemmän ideanikkari, en niinkään käytännön toteuttaja.
Nuorempana aloin nopsemmin kokeilla ideoitani käytännössä mutta vanhemmiten olen alkanut työstää asioita pidemmälle teoreettisesti. Se on ihan ok. Ei tule niin paljon "roskia". -- Ei ihminen moraalin takia liiku, syö ja toteuta itseään. Kulisseja kyllä osittain rakennellaan kyllä että sitten niiden suojissa voidaan roikkelehtia sivilivetimissä ja vetää lonkkaa.



Meillä ihmisillä on kuitenkin jatkuvasti tunne, että nyt tarttis tehrä. Se johtuu juuri siitä, että mielellä on taipumus etsiä uusia asioita joihin tarttua.


Kannattaa kokeilla meditaatiota. Samalla tavalla kuin likainen vesi, mielikin selkenee parhaiten antamalla sen olla itsekseen. Ajatuksia ja tuntemuksia tulee väkisinkin mutta niitä ei tarvitse jatkaa ja ruokkia.
Hämähäkki ei harhaile ajatuksissaan, siksi kokee jokaisen hetken uutena.



Hyi! Mulle tulee mieleeni jehovantodistajamutsini ja sen paskainen mielikuvitus. Ylipäätään sen kotona tais olla kaikilla jotenkin paskanen mielikuvitus ja yleensä silloin kun olin lapsi niin tais olla ihmisillä pahat mielessä aina. Aina oli joku keskeyttämässä ja komentamassa ettei siitä ja siitä saanut puhua. Että piti vaieta jos jostakin.
Ihan kuin olis paljon saastaisia ajatuksia joita ei saa päästää myllertämään mielessä.



En tarkoittanut sitä että mielestä pitäisi saada pois likaiset ja väkivaltaiset ajatukset. Jokaisella ihmisellä on niitä ja kyseisten ajatuksien tiedostaminen on tärkeää. Se ei johda moraalittomuuteen. Me emme ole yhtä kuin ajatuksemme.


Liian paljon erilaisia virikkeitä = stressaavaa.

Liian vähän virikkeitä = stressaavaa.




Avain on siinä, ettei takerru. Aivomme vastaan ottaa jaktuvasti vastaan yli 40 000 000 bittiä informaatiota. Me kyllä käsittelemme sitä niin paljon ikinä kykenemme. Virikkeiden puuttumisesta ei koskaan pitäisi olla pulaa.


Hiljaa istuessa, mitään tekemättä kevät tulee ja ruoho kasvaa

"Vapaita ovat taivaan linnut, eivät ne kynnä eivätkä kylvä" plaaplaaplaa.

Pikkulintu joutuu syömään moninkertaisesti oman painonsa. Ne rakentaa pesät, munii munat, hautoo. Opettaa poikasensa ja lähtee muuttomatkoille. Ei hetkenkään joutilaisuutta valveilla ollessa.
Jos ei muuta puuhaa ole niin pitää livertää ja laulaa muille varoituksi että on joku haukka näköpiirissä...




Asioilta tippuu yhtäkkiä paino pois, kun ymmärtää miten ihminen toimii. Ihmisen tiedoton mieli tekee suurimman osan töistämme, siellä tapahtuu yli 90% aivojen toiminnasta. Kun menet kauppaan ostamaan paitaa, on päätös aivosassi tehty jo 1.5 sekuntia ennen päätöksen tiedostamista. Se suunnittelee jo tulevaa ja vastailee sinulle esitettyihin kysymyksiin. Se saa sinut laittamaan peiton päällesi, kun yöllä olet viluissasi. Stressaaminen ja tulevan murehtiminen on hyödytöntä. Kaiken lisäksi se vie paljon energiaa.

Hese_822
Stressaaminen ja tulevan murehtiminen on hyödytöntä. Kaiken lisäksi se vie paljon energiaa.



Liika stressaaminen ja liika murehtiminen vie liikaa energiaa ja voi aiheuttaa liikaa lisästressiä.
Mut menee saivarteluksi eikä hyödytä sikälis että kukin joutuu tykönään tasapainoilemaan oman sietokykynsä kanssa. Kukaan toinen ei voi toisen puolesta tietää mikä on liikaa ja mikä liian vähän, jne.

Äidit ja isät, ylipäätään sellaiset ihmiset, jotka on vastuunalaisessa tehtävässä, heillä vaanii aina stressaantuminen kintereillä.

Toisaalta vois ajatella että sellaiset hällävälistit, jotka ei piittaa mistään mitään, just ne on se suurin stressin aiheuttaja. Tai se turhin sikälis että oletusarvo on, että kullakin on aivot päässä ja kyky päätellä mitä voi ja saa tehdä ja mitä pitää, jne.

Luonto itsessään kuitenkin kait on se suurin stressaaja.
Mistä saada ruokaa? Miten pysyä lämpimänä? Miten järjestellä elämää niin että se sujuisi?

Harvoilla on maailmassa asiat niin loistavasti ettei tarvitse stressata. Erityisesti vanhemmilla riittää huolta jälkikasvuna puolesta ja etenkin silloin kun lapset on pieniä ja siten alituisessa vaarassa.

Lapsi itse ei välttämättä stressaa millään jos on hyvin huollettu ja holhottu?

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat