Radioakt. hajoamisen nopeus riippuu etäisyydestä Aurinkoon?

Seuraa 
Viestejä2516
Liittynyt13.3.2008

Kirjoitin aiheesta hetki sitten nyyssien puolelle. Webbiportaali sfnet.fi:ssä ei näy ollenkaan (päivitysongelma) mutta Googlessa pitäisi jo näkyäkin:

http://groups.google.fi/group/sfnet.tie ... 4210?hl=en

En kopioi koko viestiä tänne, tässä tärkeimmät:

http://arxivblog.com/?p=596

"Evidence for Correlations Between Nuclear Decay Rates and Earth-Sun Distance"
http://arxiv.org/abs/0808.3283

Havaittu on siis tiettyjen isotooppien (Si-32, Ra-226) hajoamisvaikoissa 0.3 % vuotuinen vaihtelu, joka korreloi hyvin Maan ja Auringon välisen etäisyyteen mutta ei mittauslabrojen lämpötiloihin, kosteuksiin tai ilmanpaineisiin. Yhtenä mahdollisena selityksenä voisivat olla Auringon neutriinot, jota hypoteesia pitäisi voida helposti testata mittaamalla hajoamisvakioita.

Ilmiö havaittiin ja julkistettiin jo 80 - luvulla, mutta korrelaatiot Maa-Aurinko - etäisyyteen tajuttiin vasta nyt. Tästä tulee mielenkiintoista...

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

Sivut

Kommentit (33)

Vierailija

Tuohoan olisi vallanmainio juttu, joka ehkä auttaa poistamaan ydinvoiman vastustamisen ainoan järkevän argumentin. Toisaata ehkäpä tässäkin käy niin, että joku kehittää pommin, jolla maa muuttuu kauttaaltaan radioaktiiviseksi.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
kfa

Havaittu on siis tiettyjen isotooppien (Si-32, Ra-226) hajoamisvaikoissa 0.3 % vuotuinen vaihtelu, joka korreloi hyvin Maan ja Auringon välisen etäisyyteen mutta ei mittauslabrojen lämpötiloihin, kosteuksiin tai ilmanpaineisiin. Yhtenä mahdollisena selityksenä voisivat olla Auringon neutriinot, jota hypoteesia pitäisi voida helposti testata mittaamalla hajoamisvakioita.

Ilmiö havaittiin ja julkistettiin jo 80 - luvulla, mutta korrelaatiot Maa-Aurinko - etäisyyteen tajuttiin vasta nyt. Tästä tulee mielenkiintoista...


Tarkoittanee samalla sitä, että avaruusluotainten toiminta lakkaa kokonaan jollain etäisyydellä Auringosta ?? Niissähän on spontaaniin hajoamiseen perustuvat voimalaitteet.

Vierailija
kfa
Kirjoitin aiheesta hetki sitten nyyssien puolelle. Webbiportaali sfnet.fi:ssä ei näy ollenkaan (päivitysongelma) mutta Googlessa pitäisi jo näkyäkin:

http://groups.google.fi/group/sfnet.tie ... 4210?hl=en

En kopioi koko viestiä tänne, tässä tärkeimmät:

http://arxivblog.com/?p=596

"Evidence for Correlations Between Nuclear Decay Rates and Earth-Sun Distance"
http://arxiv.org/abs/0808.3283

Havaittu on siis tiettyjen isotooppien (Si-32, Ra-226) hajoamisvaikoissa 0.3 % vuotuinen vaihtelu, joka korreloi hyvin Maan ja Auringon välisen etäisyyteen mutta ei mittauslabrojen lämpötiloihin, kosteuksiin tai ilmanpaineisiin. Yhtenä mahdollisena selityksenä voisivat olla Auringon neutriinot, jota hypoteesia pitäisi voida helposti testata mittaamalla hajoamisvakioita.

Ilmiö havaittiin ja julkistettiin jo 80 - luvulla, mutta korrelaatiot Maa-Aurinko - etäisyyteen tajuttiin vasta nyt. Tästä tulee mielenkiintoista...


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi? ... 0034988375
Tätä minä ja muut "nojatuoliteoreetikot" ovat täällä ja suomi24.fi Fysiikka keskustelualueilla koittaneet kertoa jo useita vuosia, radioaktiivinen hajoaminen on deterministinen tapahtuma ja sen aiheuttavat taustan neutriinot "neutriinopommitus", tietenkin myös sopivan energinen auringon neutriino.

Koska neutrinot kulkevat valovuoden lyijyä läpi helposti, radioaktiivisen hajoaminen on suunnilleen samaa kaikkialla. Tietyt neutriinoja synnyttävät tapahtumat vielä tuottivat monoenergisiä neutriinoja joita on taustasäteilynä kaikkialla keskimäärin yhtä paljon, ja niiden vaikutus radioaktiivisiin ytimiin on tilastollisesti katsoen vakio.

Ydin tarvitsee vain tietyn tai tiettyjä energiatiloja omaavia neutriinoja hajotakseen, ja hajoaminen riippuu niiden määrästä taustassa, vaikutusalasta ja siitä voiko useamman energinen neutriino hajottaa ytimen. Stabiileilla ytimillä ei ole sopivaa energiatilaa, jonka tietyn energinen neutriino voisi hajoittaa. Tietenkin jos neutriino osuu suoraan kvarkkiin, nekin hajoavat, mutta tällöin vaikutusala on erittäin pieni ja todennäköisyys lähes olematon.

Riippuu tietenkin radioaktiivisesta ytimestä minkä energinen neutriino sen hajottaa osuessaan oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ydintä, ja siksi auringon neutriinot vaikuttavat mainitusti vain tiettyihin ytimiin, kun osa vaatii taas neutriinotaustasäteilyn tietyn energisen neutriinon, jossa tapauksessa puoliintumisaikaan ei havaita tähden etäisyyden vaikutusta.

Kyse on siis periaatteessa mekanistisesta pommituksesta (ei kuitenkaan edelleen mistään biljardipallojen) jossa determinismin tilastollisuuden lakien mukaan välillä osuu.

Muihinkin kvanttimekaniikan todennäköisyystulkintaa vaativiin ilmiöihin löydetään ajan kanssa deterministiset, kausaalin mekanistiset kuvaukset ja todennäköisyysaalloista ym. luovutaan 2000-luvun fysiikassa.

Kvanttilomittumiseen ja kaksoisrakokokeeseen olen jo antanut vaihtoehtoisen kuvauksen 2D-sähkömagneettisilla kentillä, joita pidän todennäköisimpänä deterministisenä ratkaisuna ongelmaan.

Kaikki fyysisessä maailmassa on aina viitannut determinismiin ja mekanistisiin kausaalisuhteisiin ja kvanttimekaniikan tilastollinen tulkinta on vain harha-askel, josta palataan ruotuun ajan kanssa.

Vierailija
anaro
Tätä minä ja muut "nojatuoliteoreetikot" ovat täällä ja suomi24.fi Fysiikka keskustelualueilla koittaneet kertoa jo useita vuosia, radioaktiivinen hajoaminen on deterministinen tapahtuma ja sen aiheuttavat taustan neutriinot "neutriinopommitus", tietenkin myös sopivan energinen auringon neutriino. ..........

Sattumalla on yhä vähemmän tilaa tieteessä.

Aukkojen sattumaan uskovat vielä semmoiset, jotka haluavat ehdottomasti uskoa, että kaikkeus toimii sattumalta.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10644
Liittynyt16.3.2005

Lainaus:
"Tosiaan. Kuinkas sitten esim. kvartsi-kellot toimii?"

Tuossa jonkinlainen selitys, tosin ilman suhteellisuusteoriaa:
Hannu Ruokola: Kello-Oppi 2.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija

Paperissa mainitaan monia ympäristötekijöitä, jotka on otettu mittauksissa huomioon (mm. vaihteleva lämpötila, ilmanpaine, -kosteus, radonin määrä jne...). Mutta kosmisen säteilyn mahdollisesta vaikutuksesta mittauksiin ei mainita mitään. Eikö se voisi olla yksi mahdollinen havainnot selittävä tekijä?

Toiseksi: jos kysymys olisi tosiaan Auringon tuottaman neutriinovuon vaikutuksesta, eikö se merkitsisi että neutriinojen vuorovaikutuksen todennäköisyys onkin oletettua suurempi? Joten maapallonkin aineen tulisi silloin "imeä" luultua enemmän neutriinoja. Ja tällöinhän radioaktiivisuuden mittauksissa tulisi näkyä myös vuorokautinen vaihtelu kun mittalaitteisto on päivällä kohti Aurinkoa ja yöllä maapallon takana suojassa. Tästä mahdollisesta vuorokautisesta vaihtelusta en huomannut paperissa mainintaa.

EDIT:
Eikä tuo paperissa esitetty korrelaatio ainakaan vaiheen osalta kovin hyvältä näytä:

Vierailija
Ertsu
Tarkoittanee samalla sitä, että avaruusluotainten toiminta lakkaa kokonaan jollain etäisyydellä Auringosta ?? Niissähän on spontaaniin hajoamiseen perustuvat voimalaitteet.

Ymmärtääkseni päinvastoin. Käsittäkseni paperin mukaan radioaktiivinen hajoaminen voimistuisi kun etäisyys Aurinkoon kasvaa.

Maapallon etäisyys Aurinkoon on n. 1 AU. Sen vuotuinen vaihtelu on n. 3,2%. Tämä vaihtelu siis paperin mukaan näkyisi n. 0,1% vaihteluna radioaktiivisessa hajoamisessa.

Kaukaiset avaruusluotaimet matkaavat huomattavan kaukana: jopa yli 100 AU:n etäisyydellä. Meidän tulisi siis havaita avaruusluotainten RTG-paristojen energiantuoton huomattavan voimakas kasvu niiden etäisyyden kasvaessa.

Ja itse asiassa luotainten RTG-paristot tuntuvatkin järjestään jossain määrin ylittävän ennakoidun suorituskykynsä (esim. Voyagerit: http://voyager.jpl.nasa.gov/spacecraft/ ... tlife.html ). Mutta tämä ei välttämättä liity pariston sisältämän radioisotoopin aktiivisuuteen vaan voi johtua myös energialähteen termoelementtien odotettua paremmasta kestävyydestä.

Vierailija
Tuppu L
Tosiaan. Kuinkas sitten esim. kvartsi-kellot toimii?

Kumpikaan paperin esittämistä mahdollisista selityksistä havainnoille (hienorakennevakio, neutriinovuo) ei vaikuta mitenkään kvartsikellojen tai edes cesium-kellojen tarkkuuteen.

Vierailija
lainaan itseäni
EDIT:
Eikä tuo paperissa esitetty korrelaatio ainakaan vaiheen osalta kovin hyvältä näytä:

Tarkemmin ajatellen tuossahan saattaa olla korrelaatio vuodenaikojen suhteen eikä niinkään Maa-Aurinko -etäisyyden.

Ja palatakseni aiemmin arvelemiini kosmisiin säteisiin niiden määrän merenpinnan tasolla on tosiaan havaittu vaihtelevan vuodenaikojen mukaan:
http://rpd.oxfordjournals.org/cgi/conte ... 45/1-4/387

EDIT:
Paperin molemmat kokeet on tehty pohjoisella pallonpuoliskolla. Jos vastaavat kokeet tekisi eteläiselläkin pallonpuoliskolla saattaisi selvitä onko todella kyse Maa-Aurinko -etäisyydestä vai kenties vuodenaikojen vaihtelusta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26912
Liittynyt16.3.2005

Mielenkiintoinen asia tuo. Mietin vain, että jos tuo ilmiö johtuisi hienorakennevakion vaihtelusta, senhän pitäisi vaikuttaa hyvin moneen asiaan, esimerkiksi spektroskopiaan. Kai se jossain olisi näkynyt jo aikoja sitten.

Vierailija
Neutroni
Mielenkiintoinen asia tuo. Mietin vain, että jos tuo ilmiö johtuisi hienorakennevakion vaihtelusta, senhän pitäisi vaikuttaa hyvin moneen asiaan, esimerkiksi spektroskopiaan. Kai se jossain olisi näkynyt jo aikoja sitten.

Lisäksi hienorakennevakio on mittauksin määritetty kymmenen (?) desimaalin tarkkuudella. Niinpä paperissa ehdotetaan Auringon tuottaman mahdollisen skalaarikentän vaikuttavan elektroni-protoni -massasuhteeseen ja sähkömagneettisen vuorovaikutuksen voimakkuuteen.

In their theory, the Sun produces a scalar field φ which would modulate the terrestrial value of the electromagnetic fine structure constant αEM. This could, among other effects, lead to a seasonal variation in alpha and beta decay rates, both of which are sensitive to αEM [14]. We note from Fig. 3 that the fractional difference between the 226Ra counting rates at perihelion and aphelion is ≈ 3 × 10−3, and this would require that the coupling constant kα of φ to αEM should be kα ≈ 3 × 106. However, this is substantially larger than the value kα = (−5.4 ± 5.1) × 10−8 inferred from a recent trapped ion experiment [12, 15] Although the specific model of Refs. [12, 13, 14] would not account for the 32Si and 226Ra data quantitatively, variants of this model might work. This includes models in which separate scalar fields φ1 and φ2 couple, respectively, to αEM and to the electron-proton mass ratio me/mp.



Aiheeseen liittyen:
Elokuun alussa Grönlannissa tehtiin koesarja, jossa tutkittiin radioaktiivisen hajoamisen nopeutta täydellisen auringonpimennyksen aikana. Jos hajoamisnopeus ei muuttunut Kuun ollessa Auringon edessä, saattaisi tulos kumota paperissa ehdotetun Auringon neutriinovuon vaikutuksen. Mutten tiedä milloin kokeen tuloksia julkaistaan.
http://www.afrc.af.mil/newsreleases/sto ... =123108330

Vierailija
spin0
Tuppu L
Tosiaan. Kuinkas sitten esim. kvartsi-kellot toimii?

Kumpikaan paperin esittämistä mahdollisista selityksistä havainnoille (hienorakennevakio, neutriinovuo) ei vaikuta mitenkään kvartsikellojen tai edes cesium-kellojen tarkkuuteen.




Eikö asia nyt sentään ole niin, että hienorakennevakio vaikuttaa kaikkiin sähkömagneettisiin ilmiöihin? Onhan sentään kyseessä sähkönmagneettisen kentän kytkinvakio, joka on verrattavissa (vaihtoehtoinen) Planckin vakioon tai Rydbergin spektrivakioon!

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26912
Liittynyt16.3.2005
spin0
Lisäksi hienorakennevakio on mittauksin määritetty kymmenen (?) desimaalin tarkkuudella. Niinpä paperissa ehdotetaan Auringon tuottaman mahdollisen skalaarikentän vaikuttavan elektroni-protoni -massasuhteeseen ja sähkömagneettisen vuorovaikutuksen voimakkuuteen.



Mikä tuollainen skalaarikenttä oikein on? Voiko sitä selittää mitenkään lyhyesti. Yritin ottaa tolkkua siitä viitteestä 12, mutta sen ymmärtämiseen eivät pelimerkit riitä.

Onko tuossa kyseessä noiden parametrien riippuvuus Auringon painovoimakentästä (joka käsittääkseni on jonkinlainen skalaarikenttä), vai markkinoidaanko siinä jotain kokonaan uutta vuorovaikutusta?

Aiheeseen liittyen:
Elokuun alussa Grönlannissa tehtiin koesarja, jossa tutkittiin radioaktiivisen hajoamisen nopeutta täydellisen auringonpimennyksen aikana. Jos hajoamisnopeus ei muuttunut Kuun ollessa Auringon edessä, saattaisi tulos kumota paperissa ehdotetun Auringon neutriinovuon vaikutuksen. Mutten tiedä milloin kokeen tuloksia julkaistaan.
http://www.afrc.af.mil/newsreleases/sto ... =123108330



Eikö se mene pikemminkin toisinpäin, jos Kuu vaikuttaa hajoamisiin, ne eivät voi johtua neutriinoista. Eihän Kuun pitäisi vaikuttaa neutriinovuohon mainittavasti. Huomataanko Auringon neutriinoja mittaavilla ilmaisimilla edes vuorokausirytmiä?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26912
Liittynyt16.3.2005
HSTa
Eikö asia nyt sentään ole niin, että hienorakennevakio vaikuttaa kaikkiin sähkömagneettisiin ilmiöihin?



Kyllä kai se vaikuttaa spektriviivoihin, mutta mahtaneeko vaikuttaa kvartsikiteen kimmo-ominaisuuksiin (merkittävästi). Kvartsikello mittaa kuitenkin makroskooppisen kiteen mekaanista värähtelytaajuutta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat