Elämää maailmankaikkeudessa?

Seuraa 
Viestejä443
Liittynyt16.3.2005

Maailmankaikkeuden koosta:

Jos ihmisen yksi aivosolu kuvastaisi Linnunrataa kaikkine atomeineen - olisi kai todennäköistä olettaa - että nykyinen kuva maailmankaikkeuden koosta jo ihmisen näkökulmasta saa uusia ulottuvuuksia.

Ihmisen aivosolun ulkopuolellakin on toisia Linnunratoja, enenevästi toisia ihmisiä jne. Edetä voi spekulaatoissa kumpaakin suuntaan äärettömästi - kai?

Jospa onkin niin että tähtien ja Linnunratojen yhteinen säteiy aiheuttaa kuten saippuakuplassa 'elävän kuvajaisen' planeettamme biosvääriin?

Miksi etsiä elämää tähtitarhojen takaa kun sitä on meissä itsessämme?

JK. Katselin Esko Valtaojan ja kumpaneiden viime maanantaisen keskusteluohjelman vasta vähä aikaa sitten kun olin paikkakunnalta poissa erinäisten syiden takia reiluhkon viikon...

Utelee K.K.

Elämä on ainaista opiskelua kehdosta kuolemaan - ehkä kuoleman jälkeenkin on opiskelua - kuka sen tietää?

Sivut

Kommentit (46)

offmind
Seuraa 
Viestejä14555
Liittynyt19.8.2008
K.K.
Miksi etsiä elämää tähtitarhojen takaa kun sitä on meissä itsessämme?



Koska ihmisen olemukseen kuuluu uteliaisuus.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

K.K

Miksi etsiä elämää tähtitarhojen takaa kun sitä on meissä itsessämme?



Niin miksi emme tosiaankaan osaa katsoa itseemme ?

Maailman kaikkeus on laajempi kuin mitä kykenemme edes
ymmärtämään, jos "kuvitteellisesti mielissämme" voisimme
nousda maailmankaikkeutemme ulkopuolelle, ja yhä edelleen kuvitteellisilla keinoilla näkisimme kaikkeuden, niin yllämme kaartuisi tähtitaivas, joka olisi muodostunut lukemattomista
maailmankaikkeuksista.
Tämä on ihan mahdollista,meille nykytiedoillamme nuo toiset maailmankaikkeudet ovat kaikintavoin saavuttamattomia.
Emme edes kykene havaitsemaan niitten olemassaoloa, ne eivät etäisyyksien takaa vaikuta meihin mitenkään.

Ehkä näin on ? Kuka voi varmuudella sanoa , ettei näin ole ?

Kuka voi varmuudella sanoa ettei maailmankaikkeutemme synnyttänyt Big Bang ollut vain pieni mitätön paikallinen ilmiö ? Verrattavissa nykyiseen "tunnettuun kaikkeuteen "
kuin mitätön supernovan poksahus ?

Ihminen on ajatusmaailmaltaan sellainen, että kokonaisuuksien näkeminen on ihmiselle hyvin vaikeaa.
Myöskään maailmaa ei ihminen kykene ajattelemaan kokonaisuutena, rajoittunut mieli näkee rajoja sielläkin missä niitä ei ole, tai jopa rakentaa keinotekoiset rajat olevalle, itse
näkemättä totuutta kaikkeudesta.

Joku muinainen intialainen filosofi on sanonut, ensin ei ollut mitään, ei aaltoa, ei tuulta , ei kasvavaa ruohoa, maailma oli tyhjä tila joka ulottui loputtomiin.

Ehkä näin on ollut, mutta kuka tietää jos jossain muualla on
samaan aikaan ollut ainetta, elämää, älyä ja jopa viisauttakin , jota nykyisin on jo vaikeata täältä löytää ?

Ihmisen rajoittunut maailmankatsomus ei osaa ajatella materian muodostamaa avaruutta joka on loputon ja rajaton.
Kaikkeudesta laaditaan jos jonkinnäköstä munkkirinkilöteoriaa. Kaikkeudelle ihmismieli laatii sääntöjä , rajoja , mutta tuskin todellinen maailmankaikkeus ihmisen sääntöjä ja määräyksiä kuuntelee.

Mutta ihmisen mielessä on kuitenkin ominaisuus, jolla pystytään loputon kaikkeus hahmottamaan.
Mutta ihmistä itseään ei ymmärretä, ihmistä pidetään sattuman oikkuna jolla ei ole muuta virkaa kuin juhlia ja ryypätä läpi elämänsä .
Harvat näkevät läpi tämän maailman ylle heitetyn verhon, ja tajuavat ihmisen ja elämän todellisen tarkoituksen ja merkityksen. Runoilijat , taiteilijat, muusikot ehkä jotkut kirjailijat ovat aina kyeneet aavistamaan mitä verhon takana mahdollisesti on. Ompa jotkut jopa nähneet tuon verhon lävitse .

Tiede ei ole nähnyt edes tuota verhoa, tiede on kuin sokean keppi jolla sokea kulkija koluaa missä jalkakäytävän reuna on.

K.K.
Seuraa 
Viestejä443
Liittynyt16.3.2005

Halusin niin voimakkaasti tuoda 'solurakenteen' ja varsinkin ihmisen aivosolurakenteen esiin että pääsi lapsus tapahtumaan... Toki olen jo vuosia tiennyt, että 'Milchstrasse' (saksaksi =maitokatu)tarkoittaa yksinomaan Linnunrataamme. Ja muita tähtijärjestelmiä kutsutaan Galakseiksi joilla lienee tietyt tunnukset tähtikartoissakin.

Pääasia on kuitenin erilainen 'näkövinkkeli' jonka halusin tuoda näkyviin ko. alkutekstin riimittämänä.

Terveisn K.K.

Elämä on ainaista opiskelua kehdosta kuolemaan - ehkä kuoleman jälkeenkin on opiskelua - kuka sen tietää?

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Elämä maailmankaikkeudessa on materian ilmiö, joka toteutuu
kaikkialla. Se että elämää löytyy maapallolta , yhdeltä pienistä
mitättömistä kappaleista kaikkeuden loputtomassa meressä,
todistaa että elämää on kaikkialla.

Mutta ei kaikkialla samassa muodossa kuin täällä.
Se että tutkimme elämää , niin täällä kuin muuallakin, se
johtuu siittä että olemme saaneet evoluutiolta uteliaan luonteen. Tutkimus on kuin pakon omaista ihmisessä.
Melkein tekisi mieli sanoa se on elämämme tehtävä, jonka
evoluutiossa olemme saaneet osaksemme.

Maalaisjärki
Seuraa 
Viestejä1286
Liittynyt1.9.2006

Psykologiaa ja evoluutiota sopivassa suhteessa.

Elinehto on selviytyminen. Selviytyminen tarkoittaa että pystyy ylläpitämään lajinsa syntyvyyden olosuhteiden puitteissa.
Tämä taas tarkoittaa taistelua elintilasta populaation kasvaessa, sekä vahvojen puolien korostumista.
Mitä vahvempi laji, sen turvatumpi on sen säilyvyys.

Ihmisen on kautta aikojen täytynyt puskea tiensä läpi metsien, aavikoiden, merien, ja kohta jopa avaruuden. Ihminen on luotu kulkemaan ja leviämään ympäri maan kamaraa.

Meidän jokainen solu käy selviytymistaistelua luonnon muuttuvia olosuhteita vastaan, ja tahto laajentaa elintilaa on vahva. Jopa niin vahva että unohdamme siinä sivussa olevamme osa luonnon monimuotoisuutta, ja vedämme mattoa omien jalkojemme alta. Selviytymisemme on vaakalaudalla, ja sen aiheuttaa oma luontainen halumme hallita elintilaamme. Ahneus, ja oman edun tavoittelu on pahinta, koska emme osaa luopua mistään, emme edes siitä mikä on tarpeetonta.

Jos jossain on elämää, niin onko sen mahdollisuus kehittyä niin, että se on tasapainossa täydellisesti, sekä sillä on mahdollista saavuttaa teknologiatasoltaan sivilisaatio, joka ei tuhoa itseään? Vai onko elämä maailmankaikkeudessa kuin valon pilkahdus.. Sitä syntyy ympäri universumia, mutta kestää vain hetken universaalilla aikajanalla sellaisena että kehittyy yksi hallitseva laji, joka kuolee omaan paljouteensa ja jätöksiinsä.

Jos näin on, niin mikä on todennäköisyys että kaksi sivilisaatiota saa kosketuksen toisiinsa jollain tasolla?

Savor, Olkoon sielusi kevyt kuin mielesi tuote.
- Maalaisjärki

K.K.
Seuraa 
Viestejä443
Liittynyt16.3.2005

Tässä alla nimimerkki Norma Batesin mielleyhtymä jonka koin iselleni arvokkaaksi toisessa keskusteluryhmässä (Aivoriihi):

"moninaisten asioiden moninaisuus (solut, atomit, planeetat, linnunradat...) saa minut aina mietiskelemään fraktaalikuviota. Kuinka yksi ja sama teema toistuu loppumattomiin, aina vain suuremmassa tai pienemmässä mittakaavassa riippuen siitä mihin suuntaan mitta-asteikolla kuljetaan."

Tervehtien K.K.

Elämä on ainaista opiskelua kehdosta kuolemaan - ehkä kuoleman jälkeenkin on opiskelua - kuka sen tietää?

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

K.K

"moninaisten asioiden moninaisuus (solut, atomit, planeetat, linnunradat...) saa minut aina mietiskelemään fraktaalikuviota. Kuinka yksi ja sama teema toistuu loppumattomiin, aina vain suuremmassa tai pienemmässä mittakaavassa riippuen siitä mihin suuntaan mitta-asteikolla kuljetaan."



Tätä muotoasiaahan, jo Hans Jenny tutki aikoinaan värähtelytutkimuksissaan. Hän asetti värehtelevälle levylle
hiekkaa, kahvinporoja ja ties mitä aineita.
Hän sai värähtelylaitteellaan aikaan muotoja , jotka vastasivat
maailmankaikkeuden yleisimpiä rakennemuotoja.
Spiraaleja ( muoto joka on hyvin yleinen kaikkeudessa, toistuu simpukoista kierregalakseihin saakka) Kraatereita, (muoto joita tapaa kaikkialta avaruudesta), sekä suuren joukon muita muotoja, joukossa kuusikulmaisia muotoja , jotka havaitaan mehiläiskennoissa. Mutta yleensä Hän sai kokeillaan aikaan vain muotoja jotka toistuvat maailmankaikkeuden yleisissä rakenteissa , niitten koosta huolimatta.

Jennyn mukaan kaikeudessa on vallalla muodon laki, joka on yleismaailmallinen,tai paremminkin yleiskosminen sille ei ole olemassa rajoja, sen vaikutukset havaitaan soluista , tai atomitasolta Galakseihin, jopa havaitut megakalaksit ovat tuon muodonlain "alamaisia".

Jotensakin muinaiset Mayat tiedostivat tuon lain olemassaolon, heidän eräs jumaluutensa oli nimeltään
Muodonantaja.
Mutta turhaahan tuota on tietenkin mainita, sillä eihän
nykyteknokraattien mielestä Mayat ole mitenkään voineet tuota tietää.

Mutta tuo Hans Jennyn havaitsema muotojen laki , on täysin yleiskosminen, sen takaa löytyy atomien ominaisuudet
kuten liike, Spin sun muut kiertoliikkeet.
Lisäksi kiteytyminen voidaan katsoa tuon "Jennyn lain "
alaiseksi muotojen muodostumisessa.
Onhan kiteen muodot havaittavissa jopa maapallomme mantereitten muodoissa, ,,jos tarkoin katsoo.

Vierailija

Maailman kaikkeus on iso.

Siis minä tarkoitan huh ISO.

Ja no, elämää muilla planeetoilla. Ollaanhan mekin täällä, joten siitä vois päätellä jotakin.

K.K.
Seuraa 
Viestejä443
Liittynyt16.3.2005
K.K.
Tässä alla nimimerkki Norma Batesin mielleyhtymä jonka koin iselleni arvokkaaksi toisessa keskusteluryhmässä (Aivoriihi):

Norma Bates
Tämä moninaisten asioiden moninaisuus (solut, atomit, planeetat, linnunradat...) saa minut aina mietiskelemään fraktaalikuviota. Kuinka yksi ja sama teema toistuu loppumattomiin, aina vain suuremmassa tai pienemmässä mittakaavassa riippuen siitä mihin suuntaan mitta-asteikolla kuljetaan.



Tervehtien K.K.

Elämä on ainaista opiskelua kehdosta kuolemaan - ehkä kuoleman jälkeenkin on opiskelua - kuka sen tietää?

K.K.
Seuraa 
Viestejä443
Liittynyt16.3.2005

En missään vaiheessa ajatellut että maailmankaikkeuden rakennetta ja fraktaalikuioden mekanismeja voitaisiin verrata yhden suhde yhteen. Mutta...

Jotain kuvannollisen kaunista niissä oletan olevan?

Maailmankaikkeuden rakennetta on vaikea kertoa populistisesti ja vielä vaikeampi matemaattsesti niin - että tavallinen tallaaja sen kaiken ymmärtäisi?

Itsellänikin on enemmän aavistuksia kuin mitään täysin selvää factaa...

Maailmassa riittää hypoteeseja ja harva niistä alistuu tiukkaan matemaattiseen seurantaan - niin että ollaan hyvin lähellä totuuta.

Paljon on mikro- ja makrokosmoksesta kuitenkin saatu todentuntuisia viitteitä... Niihin perustuvat fissio- ja tulevaisuuden fuusireaktioiden kehittelykin ym ym.

Halusin tuoda julki erilaisen näkövinkkelin Esko Valtaojan ja kumppaneiden kerrontaan... Turhahan heidän olisi TV-ruudussa matemaattisia päättelyitä osaamisestaan kertoakaan? Populismia ja tieteen factojen kuvannolliset ilmaisut tehoavat varmasti kiinnostuneeseen yleisöön -oletan?

Tervehtien K.K.

Elämä on ainaista opiskelua kehdosta kuolemaan - ehkä kuoleman jälkeenkin on opiskelua - kuka sen tietää?

Vierailija

Tottakai on..maailmankaikkeus on niin valtava, olisi universumin tuhlausta jos ei olisi..se että jumala on luonut miedät tänne maapallolle ja se että ollaan ainuat on vaan uskovaisten vouhotusta.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
redlm
Tottakai on..maailmankaikkeus on niin valtava, olisi universumin tuhlausta jos ei olisi..se että jumala on luonut miedät tänne maapallolle ja se että ollaan ainuat on vaan uskovaisten vouhotusta.

Jos niin on, että ollaan ainoita niin silloin sen melkein Jumalan aikaansaannoksesksi voi uskoakin. Kaiken järjen mukaan ei olla ainoita, mutta mistäpä sen tietää. Uskon varaan jää (oli kummalla kannalla tahansa) joka tapauksessa, toistaiseksi.

Toisaalta ei Jumalaan uskominen ole tieteen tekemistä ennenkään tiedemiehiltä estänyt. Kyllä ne estäjät ovat löytyneet sieltä inkvisition puolelta. Nykyäänhän ei sellaista ainakaan kristittyjen kohdalla juuri esiinny, miten mahtaa olla muissa uskontokunnissa?

Itse nyt olen tällainen välitien tallaaja, en juuri uskon asioita mieti. Kunhan koettaa välttää turhaa "synnissä rypemistä", mikä nyt yhteiselon kannalta on muutenkin ihan järkevä periaate.

Vierailija

Itse uskon vahvasti, että maailmankaikkiudessa on muutakin elämää, tämä jos joskus ihmiskunnalle paljastuu oikeilla faktoilla niin voidaan ajatella, että nykyiset uskonnot ja ihmisluomiset joutavat romukoppaan.

Uskomukseni perustuu siihen, että maailmakaikkeus on toosii iso, joten pakkohan muuallakin on olla elämää. Ihmiskunta on vasta kartoittanut erittäin pienen alueen avaruudesta.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
Liittynyt30.4.2005
Chinderell
Itse uskon vahvasti, että maailmankaikkiudessa on muutakin elämää, tämä jos joskus ihmiskunnalle paljastuu oikeilla faktoilla niin voidaan ajatella, että nykyiset uskonnot ja ihmisluomiset joutavat romukoppaan.



Millä perusteella. Miten muiden planeettojen elämä liittyy tämän pallon syntyyn?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat