Länsi-Germaaniset nimet säilyneet Itä-Suomen I1 suvuissa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Länsi-Germaaniset nimet ovat säilyneet Itä-Suomen suvuissa, jotka kuuluvat Fidna määrittelyyn I1 Norse-Bothnia Finland 12-marker Group2.
(http://fidna.info/pmw/index.php?n=En.YDemeTables)
Jurva
Mälitty, Vesilahti
Paavo Kortelainen,1539,Parkkima Pyhäjärvi, Finland
Juhana Tonder, 28.6.1860, Muolaa, Finland
Kardin
Paavo Turtio Sortavala Otsoisten kylä
Ragvald Koiraniemi,1430 Kainu, Veteli, Finland
Heikki Maattain/Kalloin, born abt 1580, Muolaa,FIN
Pekka Nevalainen, 1590-1652, Savikylä, Finland
Matti Ukkola ,b.c. 1630, Kiiminki,Finland
Heikki Kalloin/Maattain
Heikki Kalloin/Maattain, born abt 1580, Finland
Matti Matiaksenp.Niemelä19.12.1784,Kurikka,Finland
Carl Boman, b.1738,Kristinestad Finland
Mikko Juhonpoika HAUKKA; b.1765; Pirkkala, Finland
Fredric Wahlroos,b.c. 1805, Eura,Finland
Erich Kardin, b.c. 1699, Juva Finland
Staffan Kontturi,1688-11.12.1741,Putkela,Ilomantsi
Yrjo Antinpoika Tupala, 1630-, Lempäälä, Finland
Hiltunen
Sigfrid Roukka, born in Viljakkala Finland 19.12.1
Matts Pärss Kempin, Ruokolahti, Torsantaka,bc 1709
Antti Kortelainen, b.c. 1817, Nurmes, Finland
Olli Nevalainen,1656,Kylanlahti,Lieksa
Pekka Nevalainen, 1590-1652, Savikylä, Finland

Ovat Kalevi Wiikin tyyppiä 28 eli hämäläinen
(http://www.wiik.fi/kalevi/Suomenmiehet.pdf)

Huomioitavaa on sukujen alkukodit, jotka kaikilla ovat Laatokan (ent. Nevajärvi) luoteis/länsirannoilla.
Viittaa hämäläisen asutuksen leviämiseen Laatokalle.

Tällä hetkellä näihin sukuihin kuuluu 16757 miestä eli 0,67% Suomen miehistä. Muita samaan ryhmään kuuluvia on 6016 miestä, joista Niemelöitä 4301. Niemelä on länsisuomalainen nimi ja kaikki Niemelät eivät ole sukua keskenään.

Hilduin, Hiltunen – 5360 miestä

From Germanic *xildiz, from Indo-European *kola-, klā- ‘to beat, kill’. Cognate with Old Saxon hild, Old High German hiltia, Old Norse hildr.
Pronunciation
IPA: /hild/
Noun
hild f.
1. (poetic) battle, war

Kardin, Kaardin, Kaartinen – 881 miestä
, Kordelain, Kortelainen – 1640 miestä

Proto-Germanic: *garda-z, *gardi-z, *gird¡; *gurdian- vb., *gurda-z, *gurdila-z, -¡
Meaning: yard
Gothic: gard-s m (i) `house, family'; grda f. (n) `girdle'
Old Norse: gar‹-r m. `Zaun, Hof, Garten', ger‹, gj¥r‹ f. `Umfriedigung, Einhegung; Gµrtel'; { gµr‹a vb. } { gµr‹il-l }
Norwegian: gar(d); gjord
Swedish: gård; gjord; gårdel
Danish: gård; gjord
Old English: geard, -es m. `inclosure, inclosed place, yard, garden, court, dwelling, home, region, land'; gyrdan; gyrdel
Old Saxon: gard `ingesloten ruimte', pl. `hof, huis'
Middle Dutch: boom-gaert m.; gorden; gordel, gurdel
Dutch: gaard m.; { gorden; gordel }
Middle Low German: gĢrd; gorde; gorden; gordel
Old High German: gart m. `Garten, Kreis' (9.Jh.); -gart (mittil-gart `orbis', heim-gart `forum'); gurten (9.Jh.); gurtil (8.Jh.), gurtila (11.Jh.)
Middle High German: gurt st. m., gµrtel st. m., st./wk. f. 'gµrtel'; gµrten, gurten wk. 'gµrten, umgµrten; dem pferde den gurt anlegen'
.
Kempin, Kemppi, Kemppinen – 579 + 548 miestä

From West Germanic *kampjôn-. Cognate with Old Frisian kempa, Old Saxon *kempio.
cempa m (pl cempan; gen cempan)
1. champion, warrior

Nefval, Nefvalain, Näfwalain , Nevalainen- 2854 miestä

Germanic *nefe, from Indo-European *nepot-.
Germanic cognates: Old Frisian neva, Old Saxon nevo (Dutch neef), Old High German nevo (German Neffe), Old Norse nefi.
nefa m
1. a nephew
2. a grandson
3. a stepson

, Kontturi- 293 miestä

Saksan kielen "der Komtur" on merkinnyt ritarikunta- tai veljeskuntamerkin hoitajaa tai kantajaa.

Kallo, Kalloin, Kallonen, Maethe, Maattain, Määttä, Määttänen – 81+278+3342+901 miestä

callow †bald OE.; unfledged XVI. OE. calu (calw-) = MLG. kale, MDu. kale (Du. kaal), OHG. kalo (G. kahl) :- WGmc. *kalwa, perh. — L. calvus bald.
Maethe on yhä tänäänkin sukunimenä Friisinmaalla.

Sivut

Kommentit (37)

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Liittynyt31.8.2006
Ariston
[color=#FF0000]Länsi-Germaaniset nimet ovat säilyneet Itä-Suomen suvuissa, jotka kuuluvat Fidna määrittelyyn I1 Norse-Bothnia Finland 12-marker Group2.



Aha. Mooses käyttää toista nimimerkkiä.

Kannattaisi katsoa sanakirjasta myös mitä nuo nimet tarkoittavat suomeksi. Neva on suo, eikä veljenpoika.

Samoja sukunimiä on myös N3-haplojen joukossa.

Joten se siitä.

-

Vierailija
Jotuni
Ariston
[color=#FF0000]Länsi-Germaaniset nimet ovat säilyneet Itä-Suomen suvuissa, jotka kuuluvat Fidna määrittelyyn I1 Norse-Bothnia Finland 12-marker Group2.



Aha. Mooses käyttää toista nimimerkkiä.


Ei muuten käytä. Ariston on kyllä joku muu.

Tonder saattaisi olla peräisin Tanskan Tønderistä:

http://en.wikipedia.org/wiki/T%C3%B8nder

Tønder (German: Tondern, North Frisian: Tuner) is a municipality (Danish, kommune) in Region Syddanmark on the Jutland peninsula in south Denmark. The municipality covers an area of 1,278 km², and has a total population of 40,367 (2008). Its mayor is Hans L. Hansen, a member of the Venstre (Liberal Party) political party.
Vierailija
Kannattaisi katsoa sanakirjasta myös mitä nuo nimet tarkoittavat suomeksi. Neva on suo, eikä veljenpoika.



Nefval, Nefvala, Nefvalain, Näfwalain ovat ensimmäisiä maakirjoihin merkittyjä Nevalaisia ja Nevaloita.

Joko nimensä maakirjoihin ilmoittaneet oletettavasti lukutaidottomat talonpojat olivat äffä-vikaisia tai sitten ruotsinkieliset kirjurit eivät ymmärtäneet puhuttua?
Fvai miten sen muuten fvoisi ajatella.
Onkohan koskaan suo nevaa sanottu nefvaksi tai näfwaksi?
Tai Neva jokea kutsuttu nimellä Nefva?

Vierailija
Ariston
Kannattaisi katsoa sanakirjasta myös mitä nuo nimet tarkoittavat suomeksi. Neva on suo, eikä veljenpoika.



Nefval, Nefvala, Nefvalain, Näfwalain ovat ensimmäisiä maakirjoihin merkittyjä Nevalaisia ja Nevaloita.

Joko nimensä maakirjoihin ilmoittaneet oletettavasti lukutaidottomat talonpojat olivat äffä-vikaisia tai sitten ruotsinkieliset kirjurit eivät ymmärtäneet puhuttua?
Fvai miten sen muuten fvoisi ajatella.
Onkohan koskaan suo nevaa sanottu nefvaksi tai näfwaksi?
Tai Neva jokea kutsuttu nimellä Nefva?




Tein aikoinaan sukututkimusta ja törmäilin kirkonkirjoissa aina "Järvi" sanaan muodossa "Järffhui" tms. Ruotsinkieliset papit ja kirjurit kun laittoivat oman ääntämyksensä mukaisia kirjaimia nimiin. Tuo äffä "Nefva"-nimessä fvoi olla tästä.

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Liittynyt31.8.2006
Ariston
Nefval, Nefvala, Nefvalain, Näfwalain ovat ensimmäisiä maakirjoihin merkittyjä Nevalaisia ja Nevaloita.



No se oikea nimi on Nevalainen ja pappi joka kirjasi, ei osannut suomea eikä osannut kirjoittaa nimeä oikein. Ruotsissa oli ennen äffiä enemmän käytössä kuin nykyään.

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Liittynyt31.8.2006
Moses Leone
Jotuni

Samoja sukunimiä on myös N3-haplojen joukossa.


Annapa esimerkkejä.



Ei ole esimerkkejä käsillä.

Jos löytyy noita I1a-haplojen nimiä, niin kai jostain löytyy N3-haplojen nimiä. Katso niistä vaikka löytyykö Määttäsiä tai muita nen-päätteisiä nimiä. Katso myös mitä ruotsalaisia nimiä löytyy N3-haplojen joukosta ja postaa nimet tänne.

-

Vierailija
tuisku
Ariston
Kannattaisi katsoa sanakirjasta myös mitä nuo nimet tarkoittavat suomeksi. Neva on suo, eikä veljenpoika.



Nefval, Nefvala, Nefvalain, Näfwalain ovat ensimmäisiä maakirjoihin merkittyjä Nevalaisia ja Nevaloita.

Joko nimensä maakirjoihin ilmoittaneet oletettavasti lukutaidottomat talonpojat olivat äffä-vikaisia tai sitten ruotsinkieliset kirjurit eivät ymmärtäneet puhuttua?
Fvai miten sen muuten fvoisi ajatella.
Onkohan koskaan suo nevaa sanottu nefvaksi tai näfwaksi?
Tai Neva jokea kutsuttu nimellä Nefva?




Tein aikoinaan sukututkimusta ja törmäilin kirkonkirjoissa aina "Järvi" sanaan muodossa "Järffhui" tms. Ruotsinkieliset papit ja kirjurit kun laittoivat oman ääntämyksensä mukaisia kirjaimia nimiin. Tuo äffä "Nefva"-nimessä fvoi olla tästä.

Ruotsissa järv tarkoittaa ahmaa. Syyriassa on hauskasti muinaismuistoalue nimeltään Jerf al Ahmar:

http://www.diplomatie.gouv.fr/en/france ... index.html

Jerf al Ahmar is a prehistoric site situated on the left bank of the Middle Euphrates in Syria. The occupation dates from the end of the tenth millennium to the beginning of the ninth millennium (BC cal.) and corresponds with the beginnings of agriculture. The site is located on two hillocks (Eminence Est and Eminence Ouest) separated by a small "wadi". The eastern hillock was occupied first and has nine successive village levels. The western hillock was first occupied during the fifth occupation the neighbouring hillock, with five successive villages. If the 500 years of village life fall within the Mureybetian culture (PPNA horizon) then the last occupation before the site was abandoned on the two hillocks shows signs of a transition towards the PPNB.

About sixty buildings allow the reconstruction in detail of architectural evolution from round houses until the adoption of rectangular plans. The evidence indicates that the inhabitants planned the building of their village and collective buildings of which the most recent appear to be meeting places. Another originality of this site concerns the ability of the inhabitants to register messages on small flat stones in the form of pictograms.

Vierailija
Jotuni
Moses Leone
Jotuni

Samoja sukunimiä on myös N3-haplojen joukossa.


Annapa esimerkkejä.



Ei ole esimerkkejä käsillä.

Jos löytyy noita I1a-haplojen nimiä, niin kai jostain löytyy N3-haplojen nimiä. Katso niistä vaikka löytyykö Määttäsiä tai muita nen-päätteisiä nimiä. Katso myös mitä ruotsalaisia nimiä löytyy N3-haplojen joukosta ja postaa nimet tänne.

-


Kaiva täältä:

http://fidna.info/pmw/index.php?n=En.YLive

Eivät Länsi-Suomen ruotsinkieliset nimet paljoa kerro, koska nimet eivät yleensä olleet periytyviä, kuten Itä-Suomessa. Supisuomalainen saattoi saada ruotsalaisen sukunimen esimerkiksi armeijaan astuessaan.

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
Liittynyt31.8.2006
Moses Leone
Jotuni

Ei ole esimerkkejä käsillä.

Jos löytyy noita I1a-haplojen nimiä, niin kai jostain löytyy N3-haplojen nimiä. Katso niistä vaikka löytyykö Määttäsiä tai muita nen-päätteisiä nimiä. Katso myös mitä ruotsalaisia nimiä löytyy N3-haplojen joukosta ja postaa nimet tänne.

-


Kaiva täältä:

http://fidna.info/pmw/index.php?n=En.YLive

Eivät Länsi-Suomen ruotsinkieliset nimet paljoa kerro, koska nimet eivät yleensä olleet periytyviä, kuten Itä-Suomessa. Supisuomalainen saattoi saada ruotsalaisen sukunimen esimerkiksi armeijaan astuessaan.




Ainakin sama Maattain esiintyy N1:n kohdalla. En viitsi kahlata nimiä läpi, kun ei tuo ole minun juttuni.

Kiinnostavampi sen sijaan on Janne Saarikiven Finnic Personal Names on Novgorod Birch Bark Documents

Löytynee googlettamalla.

-

Vierailija

Nimijärjestelmä kirjaimellisesti ryssittiin aikoinaan kun vanhojen sukunimiä ei suojattu mitenkään.
Periaatehan oli että sukunimi keksittiin hatusta jos sitä ei ollut.
Ärtymykseni johtuu tietenkin siitä että minulla on vanha sukunimi.

Vierailija
Jotuni
Moses Leone
Jotuni

Ei ole esimerkkejä käsillä.

Jos löytyy noita I1a-haplojen nimiä, niin kai jostain löytyy N3-haplojen nimiä. Katso niistä vaikka löytyykö Määttäsiä tai muita nen-päätteisiä nimiä. Katso myös mitä ruotsalaisia nimiä löytyy N3-haplojen joukosta ja postaa nimet tänne.

-


Kaiva täältä:

http://fidna.info/pmw/index.php?n=En.YLive

Eivät Länsi-Suomen ruotsinkieliset nimet paljoa kerro, koska nimet eivät yleensä olleet periytyviä, kuten Itä-Suomessa. Supisuomalainen saattoi saada ruotsalaisen sukunimen esimerkiksi armeijaan astuessaan.




Ainakin sama Maattain esiintyy N1:n kohdalla. En viitsi kahlata nimiä läpi, kun ei tuo ole minun juttuni.

-


Niin, sinun juttujasihan ovat N1- ja fennomaanikiihkoilu.

Määttästen I1-haara lienee ollut alunperin Satakuntalaislähtöinen Kalloin, joka on vaihtanut nimensä vaimonsa talon mukaiseksi:

http://www.kolumbus.fi/maattanen.m-r/index.htm

Sukuseuramme Y-DNA tutkimus kertoo alustavasti, että Määtillä ja perus-Määttäsillä on sama esi-isä karkeasti noin 1400-luvulla. Pekka Heikinpojan sukuhaara (kaikki läntisen Kannaksen Määttäset) tulee ilmeisesti Satakunnan kautta eteläisen Skandinavian viikingeistä. Karjalan Kallosilla on yhteinen esi-isä perus-Määttästen kanssa 25-50 sukupolvea sitten, mutta ei Pekka Heikinpojan linjan kanssa. Tutkimus on kesken.

http://www.kolumbus.fi/maattanen.m-r/03.htm

Suvun valtahaara, Pekka Heikinpojan suku on ilmeisesti vävyhaara, 1530-luvulla kotivävyksi Määttäin-taloon Määttälän kylään tulleesta Matti/Martti Kalloisesta lähtenyt.

Suku Kallo/ Kalloin näyttää olleen kotoisin Satakunnasta, silloisen Tyrvään pitäjän Kilpijoen kylästä. Tätä sukuhaaraa tunnetaan kokonaista 23 sukupolven verran. Varhaisin tunnettu esi-isä on noin vuonna 1410 syntynyt Heikki Kallo. Kolme ensimmäistä sukupolvea on elänyt Kallo-nimellä Kilpijoella. Ensimmäinen tiedetään lähes varmasti henkilön tarkkuudella, kaksi seuraavaakin on hyvin todennäköinen esipolviketju.

Neljäs sukupolvi on saapunut Karjalaan (kuten edellä on mainittu) luultavasti 1530-luvulla, saaden paikallisen nimen Kalloin (karjalainen Kallonen-suku näyttää viimeisten tutkimusten mukaan olevan täysin eri sukua). Tämä vävyhaara on todennäköisesti saanut vahvan ”Määttäin-leiman” alusta pitäen, mutta käytti veroasiakirjoissa ja kirkonkirjoissa sukunimeä Kalloin 1680-luvulle saakka, sukupolvi 8 mukaan lukien. 1700-luvun alkuvuosina kaikki sen jäsenet (sukupolvi 9) siirtyivät yksinomaan nimen Määttänen käyttöön.

Vierailija

Kaikki nykyisin hajallan olevat S.U.O.M.A.L.A.I.S.E.T. sukunimet yhdistyy 10 läänin nimiin jotka oli ennen "sivistystä ja kristinuskoa". Niissä nimissä ei ole Germaanien haploja. Yksi Suomalaisista suvuista joukkotuhottiin. Ne jotka jäi henkiin, hajosi eri lääneihin 1800-(1845)-1875 - mutta - heidät voi löytää vanhojen läänien nimien mukaan.

Eli voit vääntää "Länsi Germaanisesta haplosta" viikinkilaivan, ja seilata sillä silkkitietä pitkin persiaan.

Mainittakoon, että kyseisellä "kadonneella suvulla", on hallussaan 2 Raamattua (nuorempi ja vanhempi), jotka ei ole Lutherilaista alkuperää, ja siksi vainot.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat