Viestejä45973
klo 11:18 | 2.9.2008
Lasse laskeutuu vaijeria pitkin jarrutellen varastoiden jarrutusenergian selkäreppuun,
kohti mustan aukon keskipistettä.
Kysymys1: Missä kohdassa reppu ja Lasse ovat saman painoisia?
Kysymys2: Missä kohdassa reppu on Lassen mielestä äärettömän painava?
1. Kun jarrutusenergia on Lassen massa * C:n neliö. Olettaen siis ettei mitään häviötä tule.
2. Riippuu paljo lassesta. Jos lasse on nelisilmävätys niin jo tyhjä reppu voi olla äärettömän painava (anteeksi kaikki näkövammaiset, olette varmasti pääosin ihan kelpo väkeä). Jos Lasse on sporttinen rinkkavaellusten harrastelija, niin varman sitä energiaa pitää kertyä vähän enemmän. Jos Lasse on täysin objektiivinen havainnoitsija joka osaa antaa asioille tarkan ja oikean arvon, niin ei ikinä sillä äärettömästi massaa ei ole. Niin ja vaikuttaahan siihen painoon se painovoimakenttäkin.
Jaa susta asia on simppeli: Mustis tekee vetotyötä Lasseen
Mustakin asia on simppeli : Lasse tekee työtä
Fyssan kirja taas sanoo: potentiaalienergia tekee työtä
No jos kokeilet niin huomaat että tapahtumahorisontissa
reppu on äärettömän raskas, koska kaikki energiasi on
siellä.
Se olisi sitten Lassin tarinan loppu, muistoksi tapahtumasta jää vain reppu.
Hei löysin tämmöisen
Sinähän olet valtavan viisas!
No en mene tietenkään sanomaan vastaan ihmiselle jolla on Jumalallista tietoa tapahtumahorisontin sisältä, mutta ainakin tässä tunnetussa maailmankaikkeudessa (johon tapahtumahorisontin sisäpuoli ei kuulu) ääretön paino tarkoittaisi ääretöntä kiihtyvyyttä joka vaatii äärettömästi energiaa, jota ei ole olemassa.
Jaa vain on se Massa muillekki ongelma , ko Räikkäsen juopolle pojalle ?
http://www.youtube.com/user/ht1aslak
Onkin järkevää olla samaa mieltä, koska on eräs asia jota et tiedä:
Kun maalaat kattoa painovoimakentässä pitkävartisella sudilla, niin matka jonka suti liikkuu
on sama kuin matka jonka liikutat vartta, ja voima jolla suti liikkuu on sama kuin voima jolla
liikutat vartta, ja työ jonka suti tekee on sama kuin työ jonka sinä teet.
>Massa ongelma
Yhdys sanat ovat kateissa ja silti pohtii fysiikkaa. Keskity kielioppiin ensin
Matikan maikka ja oikein kirjoituksen gu ru
Vaihda sinä ammattia.
Minä en vaihda harrastustani.
Matikanmaikka: Älä harrasta matemaattisluonnontieteellisiä asioita.
Mullakin on massaongelma mutten jaksa tehä työtä sen eteen. Paljoko Lassella on elopainoa ja paljonko energiaa se saa sinne reppuunsa ährättyä? Onko energia varastoitu rautaan vai höyheniin? Paljonko energia painaa? Mitä se Lasse siellä mustassa aukossa tekee? Eikö Kanarian saarille ollut enää paikkoja?
Hämmentää.
Ei välttämättä. Painovoimakentässä avaruus on kaarevaa, jolloin sudin toinen pää voi teoriassa olla paikallaan kun toinen liikkuu hurjasti. Ajattele esimerkiksi sutia, jonka pää on kiinnitetty naulaan ja jonka varsi kiertää tuon naulan ympäri. Varren liikuttaminen ympyrän kehää pitkin ei saa sudin päätä liikkeelle.
Kun avaruus on kaareutunut niin varren liikuttaminen suoraa viivaa pitkin voi aiheuttaa sudin pään liikkumisen mielivaltaista reittiä myöten. Sudin pää voi myös olla täysin paikallaan.
Epäfysikaalinen oletus, joka pilaa ajatuskokeen: Oletat sudin varren olevan täysin jäykän. Jäykkä kappale ei ole yhteensopiva suhteellisuusteorian kanssa, mikä sekin on helppo todeta: Ota käteesi 300 000 km pituinen massaton keppi keskikohdastaan. Viuhauta sitä 360 asteen kaaressa itsesi ympäri sekunnissa, johon massattomuuden vuoksi et tarvitse ollenkaan voimaa. Kepin pää kulki yli valon nopeutta, mikä ei ole mahdollista.
Sudin päässä tuntuvaa voimaa ei siis voi suoraan päätellä toisen pään tapahtumista varsinkaan, kun avaruuden kaareutumisen vuoksi sudin varsi voi olla vaikkapa solmussa.
Edelliset huomioon ottaen: Ei ole epäfysikaalisen oletuksen vuoksi. Kun tähän vielä otetaan mukaan se pikkujuttu, että avaruuden kaareutuminen gravitaation vuoksi muuttaa ajan kulkua niin sudin pää ja kädessäsi oleva varsi ovat eri mieltä jopa sekunnin pituudesta. Työ määritellään voiman ja ajan avulla, joten kummankin pään käsitys tapahtuneesta voi olla hetkellisesti toisistaan poikkeava. Loppupelissä energia tietenkin säilyy, mutta ajan ja avaruuden muutosten vuoksi tilanteen tarkastelu vaatii tarkkuutta matematiikkaan.
Pitääko päteä niin kauheasti.
Koko maalaaminen tuli hyvin, hyvin huonosti määriteltyä, vahingossa.
Porataan maalaamisen sijaan niin "virheet" poistuvat.
Tähän kellonaikaan pitää olla pätevä syy kököttää koneen ääressä
Suoraviivainen liike ei tee tilanteesta vähemmän velmua. Jäykkää poraa ei edelleenkään ole olemassa, joka tekee voiman mittaamisesta "mielenkiintoista". Avaruuden kaareutumisen vuoksi (gravitaatio) lähellä ja kaukana mustasta aukosta olevat ovat lisäksi eri mieltä siitä, mikä suunta neliulotteisessa aika-avaruudessa (x, y, z, aika) olikaan eteenpäin ja mitä suuntaa mitataan kellolla. Se mikä kaukana aukosta on etäisyyttä onkin aukon lähellä muuttunut osittain ajaksi ja päinvastoin.
Voi nuo laskea, mutta menee yleisen suhteellisuusteorian kautta eli tensorit tulevat hyvin tutuiksi.
Oletetaan että laitat kyseiset laskut tänne.
Oletetaan että kun näen ne laskut, niin lasken alleni.
Noinhan sen pitäisi sinun mielestä mennä
Tai oletetaan että minä esitän hyvin helpon laskun, sitten sinä isket pöytään oikein pelottavan laskun.
Onko nyt todistettu että asia helppo, vai onko todistettu että asia on vaikea?
Kiitos tiedosta.
Saahan sitä olettaa
Ajan ja avaruuden sekoittumista tapahtuu erikoisen suhteellisuusteoriankin puitteissa. Siitä aiheutuu mm. kaksosparadoksi.
http://en.wikipedia.org/wiki/Twin_paradox
Yksinkertaisemmin ilmiö näkyy jo suoraviivaisessa liikkeessäkin Lorenztin muunnosten avulla:
http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hb ... ns.html#c2
Kuten tuolta huomaa, paikallaan oleva (pilkuttomat koordinaatit) ja liikkeessä oleva (pilkullisen koordinaatit) ovat eri mieltä siitä, mikä osa välimatkasta on matkaa ja mikä aikaa. Samoin käy ajalle eli kahden pisteen välimatka tekee samanaikaisuuden käsitteelle kiusaa. Tässä ei avaruus ollut vielä kaareutunut lainkaan...
Mulla oli opiskeluaikanani kesälukemistona ison tiiliskiven paksuinen kirja nimeltään Misner, Thorne, Wheeler: Gravitation. Kirja on yleisen suhteellisuusteorian oppikirja.
http://www.amazon.com/Gravitation-Physi ... 0716703440
Google-haun perusteella tuo 1200 - sivuinen opus on näköjään laittomasti jaossa p2p - verkoissa. Mainittu Kip Thorne on muuten sama tyyppi, joka hetki sitten voitti parikytä vuotta sitten tehdyn vedonlyöntinsä Stephen Hawkingin kanssa siitä, säilyykö informaatio mustissa aukoissa vai ei.
http://en.wikipedia.org/wiki/Stephen_Ha ... an_old_bet
Kirjan alkua tuli selattua mutta jäi lukematta siksi, että aiheen ymmärtäminen ilman riittävää perehtymistä kaareutuvien avaruuksien matematiikkaan on aika mahdotonta. Harrastuneisuus ei muiden kiireiden vuoksi riittänyt. Muu kiire oli lomailu ja laiskottelu.
Nämä matemaattiset johtamiset palstoilla on usein sellaisia, että niistä oppikirjoissakin todetaan: The detailed proof is left to the reader as a trivial exersise. Näin harjoitusta saa se, jolla hommaan löytyy harrastuneisuutta.
Yleensä se triviaali exersise on lopulta kaikkea muuta kuin triviaali. Näin ainakin niissä, joita olen itse joutunut vääntämään. Näitä on ollut mm. "Pallo pomppii toisen päällä kitkattomasti tyhjiössä. Laske kvanttimekaniikan perusteella koska pallo putoaa". Jäi laskematta kurssin assariltakin.
Äääää, nää mitään vaikeita juttuja ole vaan monimutkaisia. Triviaaleja harjoitustehtäviä lukijoiden ajanvietteeksi. Mä olen laiska ja yritän edelleenkin vältellä yleisen suhteellisuusteorian matematiikkaan perehtymistä. Jos aihe sinua kiinnostaa niin ole hyvä vaan. Asiaan oikeasti perehtyminen on paljon hyödyllisempää kuin populaaritieteellisten käsienheilutteluiden ymmärtämisen yrittäminen.
Kiinnostaako poraaminen painovoimakentässä ketään?