Mannerheim ja keskitysleirit

Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Uusia tahroja Marskin kilpeen:

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotim ... id=1580118

"Itä-Karjalan venäläinen väestö siirrettiin syksyllä 1941 keskitysleireille ylipäällikkö Mannerheimin käskystä. Asiasta kirjoittaa historiantutkija Osmo Hyytiä teoksessaan sota-ajan Itä-Karjalasta."



"Sitä mukaa kuin suomalaiset etenivät Itä-Karjalassa, alueen väestö kirjattiin ja jaoteltiin kansallisuuden perusteella. Väestökirjauksen tarkoituksena oli "Suomen kansaan elimellisesti liittyvän ja rodullisesti puhtaan kantaväestön luominen Itä-Karjalaan"."



"Valtaosa leiriläisistä aliravittuja Vallattujen alueiden väestö koostui melkein yksinomaan naisista, alle 15-vuotiaista lapsista ja vanhoista miehistä. Tämä näkyi myös leirien kuolemansyytilastoissa, joissa perussyyksi tai lisätekijäksi kuolemaan on arvioitu aliravitsemus.

Korkeimmillaan kuolleisuus oli kesällä 1942. Silloin kuoli 500-600 henkeä kuukaudessa. Kuolleista suurin osa oli lapsia ja vanhuksia.

Esimerkiksi Äänislinnan (Petroskoin) leireillä kuoli vuonna 1942 kaikkiaan 3 017 ihmistä. Itä-Karjalan kaikkien keskitysleirien kuolleisuus nousi vuoden loppuun mennessä 3 516 henkeen."

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Sivut

Kommentit (167)

Vierailija

Myös Neuvostoliitto leiritti jo Talvisodan aikana linjojen taakse evakuoimatta jääneiden kylien suomalaiset asukkaat. Osa heistä oli kommunisteja, osa ei ollut. aluksi vangittuja säilytettiin omissa taloissaan, mutta myöhemmin heidät siirrettiin leireille. Näillä leireillä myös kuoltiin.

Jotkut suomalaiset -kommunistit?- syyllistyivät vankitovereidensa ilmiantamiseen (Suomessa tehdyistä teoista t. poliittista mielipiteistä?) mikä johti joskus kohtalokkaisiin seurauksiin kyseisille. Kun sodan jälkeen näitä internoituja palautettiin jotkut päättivät jäädä NL:oon. Syynä on saattanut olla heidän vankeusaikanaan tekemänsä asiat?

Vierailija

Eikö se ollut ihan järkeen käypä teko vihollisen väestölle, jossa oli vakoojia ja sabötöörejä seassa. Stalinin vainoissa 30-luvulla murhattiin muistaakseni n. 100000 suomensukuista. Mikset siitä nau'u?

Paraikaa on havaittavissa, miten Venäjä suhtautuu naapureiden alueella asuviin venäläisiin. Eli käyttää tekosyynä sotatoimiin ja kenties maan valloitukseen. Monissa Venäjän naapureissa on 20% venäläisvähemmistö.

Toisaalta tuo on kornia Mannerheimin mustamaalaamista: hänhän mm. määräsi valloitetulla alueella oppivelvollisuuden koskien kaikkia lapsia.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
koo.koo
Eikö se ollut ihan järkeen käypä teko vihollisen väestölle, jossa oli vakoojia ja sabötöörejä seassa.



"Vallattujen alueiden väestö koostui melkein yksinomaan naisista, alle 15-vuotiaista lapsista ja vanhoista miehistä."

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
Aweb
Uusia tahroja Marskin kilpeen:

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotim ... id=1580118

"Itä-Karjalan venäläinen väestö siirrettiin syksyllä 1941 keskitysleireille ylipäällikkö Mannerheimin käskystä. Asiasta kirjoittaa historiantutkija Osmo Hyytiä teoksessaan sota-ajan Itä-Karjalasta."



"Sitä mukaa kuin suomalaiset etenivät Itä-Karjalassa, alueen väestö kirjattiin ja jaoteltiin kansallisuuden perusteella. Väestökirjauksen tarkoituksena oli "Suomen kansaan elimellisesti liittyvän ja rodullisesti puhtaan kantaväestön luominen Itä-Karjalaan"."



"Valtaosa leiriläisistä aliravittuja Vallattujen alueiden väestö koostui melkein yksinomaan naisista, alle 15-vuotiaista lapsista ja vanhoista miehistä. Tämä näkyi myös leirien kuolemansyytilastoissa, joissa perussyyksi tai lisätekijäksi kuolemaan on arvioitu aliravitsemus.

Korkeimmillaan kuolleisuus oli kesällä 1942. Silloin kuoli 500-600 henkeä kuukaudessa. Kuolleista suurin osa oli lapsia ja vanhuksia.

Esimerkiksi Äänislinnan (Petroskoin) leireillä kuoli vuonna 1942 kaikkiaan 3 017 ihmistä. Itä-Karjalan kaikkien keskitysleirien kuolleisuus nousi vuoden loppuun mennessä 3 516 henkeen."




aika hyvin, mutta täydellinen amatööri toveri aurinkoisen rinnalla. Olisi varmaan marskin pitänyt olla pidempään venäjällä sotakouluissa opissa.

Vierailija

Helpompa lukea tältä:
http://64.233.183.104/search?q=cache:8i ... =clnk&cd=5

maaliskuu 2008

Sodan totuudet.
Yksi suomalainen vastaa 5,7 ryssää.

toimittanut Markku Jokisipilä.
Ajatuskirjat,Gummerus 2007. 272sivua.

Heikki Ylikangas, Romahtaako rintama?
SuomiPunaarmeijan puristuksessa kesällä 1944. Ota-va. 2007, 336 s.

Sodan totuudet kirja on ajankohtainen ja ajatuksia herättäväpuheenvuoro viimesotiemme historiaa koskevaan keskusteluun. Painavinanti kirjassa on sen toimittajan Markku Jokisipilänosuus. Käsillä olevassa kirjassa Jokisipilä tutkaileesotien luonnetta laajemmasta kansainvälisestä perspektiivistä ja osoittaa, että kansallisesti rajoittunut näkökulma vääristää sotien luonteen ymmärtämistä. Jokisipilä irvailee uuspatrioottista kansallisglorian kirkastamisyrityksiä, joidenmukaan luotiin "kuva pienestä Suomesta, joka taisteli 50-kertaista vihollista vastaan sekä talvi- että jatko-sodassa ja voitti molemmilla kerroilla. Kaiken lisäksi tämä käsittämätön uroteko suoritettiin suurimmaksi osaksi ilman merkittävää ulkopuolista apua." (s. 175).Erityisen mielenkiintoinenon VTT Markku Jokisipilän terävä analyysi myyttien osuudesta historian tulkinnoissa. Näyttää siltä, ettävaikka keskeisimmät myytit onkin jo tutkimuksissaselkeästi ja perustellusti murrettu, niin siitä huolimatta nenousevat yhä uudestaan esiinkeskusteluissa ja yleisenmielipiteen heijastuminajopa arvovaltaisissa kan-nanotoissa. (vrt presidenttiTarja Halosen puhe Parii-sissa Suomen käymästä erillissodasta). Markku Jokisi-pilä osoitti jo väitöskirjas-saan "Aseveljiä vai liittolaisia? Suomi, Hitlerin Saksanliittosopimusvaatimukset ja Rytin-Ribbentropin sopimus"(SKS 2004 nämä "ajopuu-,koskivene-, erillissota-, hyvityssota ja torjuntavoittoteo-riat" yms. tulkinnat paik-kansa pitämättömiksi osoit-taen perustellusti, että Suo-men johto suuntautui sel-keästi liittosuhteeseen Hitler-Saksan kanssa jo väli-rauhan 1940 aikana.Silti.Jokisipiläkin toistaavanhaa myyttiä, että Hitlerolisi marraskuussa 1940 tor-junut venäläisten suunnitel-mat Suomen valtaamisesta.Todellisuudessa Molotovin-Ribbentropin ja Molotovin-Hitlerin neuvotteluissa Ber-liinissä 12-14. marraskuutaei ollut kyse Suomeen koh-distuvista sotilaallisista toi-mista vaan siitä, että saksa-laiset tunnustavat yhä elo-kuun 1939 sopimuksenmukaisesti, että Suomi kuu-luu Neuvostoliiton intressi-piiriin. Molotov vaati sel-vitystä saksalaisjoukkojenoleskeluun Suomessa ja nii-den poistamista. Sekä Hitlerettä Ribbentrop vakuuttivat,että Saksa tunnustaa sopi-muksen mukaisesti, ettäSuomi kuuluu Neuvostolii-ton etupiiriin. .(Alkuperäisetvenäjänkieliset asiakirjat jakeskustelumuistiinpanot onjulkaistu teoksessa Doku-menty vneshnei politiki.1940-1941. Moskva 1998). Timo Soikkanen, Turunyliopiston poliittisen histo-rian professori, täydentääMarkku Jokisipilän piirtä-mää kuvaa jatkosodan syn-nystä, tarkastellessaan kysy-mystä oliko Suomi sodanobjekti vai subjekti. Häntekee kuitenkin myös enem-män varauksia mm. sota-syyllisyyskysymyksenyhteydessä.Vesa Vares, Turun yli-opiston poliittisen historianprofessori, toteaa, että 1990-luvun alussa Neuvostoliitonhajoaminen ja jo hiemanaikaisemmin talvisodan 50-vuotismuistelut nostivat esiinkansallisen sotahistorianbuumin uuspatriotismin hen-gessä. Se oli eräänlainenkunnianpalautus ei vain rin-tamaveteraaneille vaan myössodan aikaiselle poliittisellejohdolle. Tähän buumiin liit-tyi myös sotakirjallisuuden,elokuvien ja erilaisten kor-keajännitysjulkaisujen tul-va. Ne jatkoivat aiempien"Kansa taisteli - miehet ker-tovat" tarinoita piirretyissäsarjakuvalehdissä. On toinenkysymys mitä tällainen uus-patrioottinen kansallisuus-uho palvelee. Se kaventaanuorten sotia kokematto-mien ihmisten kuvaa sodantodellisuudesta. Jokisipilä onoikeammassa korostaessaantarvetta tarkastella sotia laa-jemmin kansainvälisen tilan-teen yhteydessä. Kansalli-nen näkökulma on selvästiliian ahdas ja herättää vainlisää uusia poliittisesti tar-koitushakuisia tulkintoja jamyyttejä.Juri Kilin, Petroskoin yli-opiston historian professori,tarkastelee erittäin kriittisestiNeuvostoliiton ja Venäjänsotahistoriakirjallisuudenpuutteita. Jos suomalaistahistorian tulkintaa on vai-vannut myyttien rakentelu jatotuuden salaaminen (val-tiojohdon ratkaisut yhteis-työstä natsi-Saksan kanssa),niin vielä hämärämpiä ovatneuvostokauden kirjoittajientulkinnat Suomen rintamantavoitteista ja tapahtumistatalvi- ja jatkosodassa. Luki-ja jää kaipaamaan Venäjänarkistojen avautumista myössuomalaisille tutkijoille.FTMartti Julkusen artik-keli perustuu hänen teok-seensa Talvisodan kuva.Ulkomaisten sotakirjeen-vaihtajien kuvaukset Suo-mesta 1939-40.Weilin+Göös 1975 ja hänenmuihin ko. aiheesta kirjoit-tamiin tutkimuksiin. Länsi-maiden lehdistössä suhtau-duttiin yleisesti hyvin myö-tätuntoisesti Suomeen ja tuo-mittiin Neuvostoliitto hyök-kääjänä. Ulkomaiden osoit-tama myötätunto lisäsi Suo-messa epärealistisia toivei-ta suuremmasta avusta, kuinmitä todellisuudessa saatiin,sillä oli tietenkin vaikutus-ta myös suomalaisten puo-lustustahtoon.Uutta tietoa sisältää myösVTM Christian Jokisenartikkeli Lapin sota saksa-laisten silmin. Saksalaises-sa kirjallisuudessa on selväero länsi- ja itäsaksalaistentulkintojen välillä. Länsi-saksalaisissa tulkinnoissaSuomi liitetään muiden Sak-san liittolaismaiden sodas-ta irtaantumiseen ja puolenvaihtoon Neuvostoliiton pai-nostuksen tuloksena. Itä-saksalainen tulkinta on lähesyhdenmukainen neuvosto-liittolaisten tulkintojen kans-sa.VTT Ilona Kemppaisenartikkeli "Sodan kuvaukses-ta sodan kokemukseen"edustaa uudempaa sotahis-torian tulkintatapaa, joka laa-jentaa tutkimuksen ahtaanteknisten ja strategisten tar-kastelujen ulkopuolelle tuo-den mukaan yhteiskunnankokonaisuudessaan, kotirin-taman elämän, henkilökoh-taiset sota-ajan kokemuksetrintamalla, selustassa, koto-na, evakossa, sotapakolaiset,sotalapset Ruotsissa jne.Historian myyttien mur-tajana ansioitunut profes-sori Heikki Ylikangasherätti aikanaan suurenmediakohun tutkimuksellaan"Tie Tampereelle" (WSOY1993. Ylikankaan uusin tut-kimus "Romahtaako rinta-ma? Suomi puna-armeijanpuristuksessa kesällä 1944"sai vastaansa vähintään yhtäkipakan vastaväitteiden ryö-pyn sotahistorian laitokseneversteiltä, jotka suoraltakädeltä halusivat tyrmätäYlikankaan laskelmat kesän1944 perääntymisvaiheenaikana teloitettujen sotilas-karkureiden määrästä.Armeijan viralliset tilastotkertovat 89 ammutun nimet.Muiden lähteiden perusteel-la Ylikangas päätyy arvioon250 ammutusta. Mitä hänpitää alakanttiin olevanalukuna, mutta lähinnä oikea-na. Se on hänen mukaansamyös varsin pieni suhteu-tettuna armeijan kokoon jaesimerkiksi Neuvostoliitonja Hitler-Saksan vastaaviinomien ampumien määrään. Ylikankaan kirjan lähtö-kohtana oli alunperin sel-vittää väitteet Lappeenran-nan Huhtikankaalle hauda-tuista sodan aikana sotilas-karkureina teloitetuista suo-malaisista. Tältä osin hänpäättyi selkeästi toteamaan,että nämä ns. "syväkurkun"kertomukset ovat pelkäämielikuvitustarinaa. Samal-la hän tutki perusteellisestipuna-armeijan suurhyök-käyksen vaikutusta Suomenarmeijan tilanteeseenperääntymis- ja torjunta-taistelujen aikana Kannak-sella. Ilmeistä onkin, että joi-takin Tali-Ihantala torjun-tavoiton paisuttelijoita ärsyt-tää Ylikankaan kuvaus neu-vostoarmeijan suurhyök-käyksen kesäkuussa 1944aiheuttamasta paniikin-omaisesta rintamakarkuruu-desta ja aina päämajaan astiedenneestä masennuksestahävityn sodan noustessa sil-mien eteen. Kesäkuun 12.-25. päivän välisenä aikanakäytännössä karkureiksiarvioituja katsotaan olleenvähintään 20.000 sotilasta.Varsinaisesti karkureidenmääräksi ilmoitettiin 5.000.Yleisimpänä syynä karku-ruuteen oli yksinkertaisestisotaväsymys sekä joukko-osaston hajoaminen suur-hyökkäyksen aikana pom-mitusten ja tykistökeskitys-ten seurauksena.Ylikankaan mukaan tilan-ne armeijan johdossa muut-tui optimistisemmaksi, kuntiedustelutiedot kertoivat,että Neuvostoliitto on alka-nut siirtää raskasta kalusto-aan taaksepäin. Stalinin joh-tama päämaja arvio liittou-tuneiden maihinnousun alka-essa sodan lopun kannaltaehdottomasti tärkeimmäksitavoitteeksi ehtiä Berliiniinennen liittoutuneitten jouk-koja. Suomi ja Helsingin val-taaminen olivat täysin tois-arvoisia tämän tavoitteenkannalta. Mannerheim tekitiedustelutietojen perusteel-la oikean johtopäätöksen,ettei Neuvostoliiton tavoit-teena olekaan Suomen val-taaminen vaan pakottaminenrauhaan. Se selvensi tilan-netta ja antoi Suomen armei-jalla toisenlaisen tehtävän.Oli voitettava aikaa ja saa-vutettava tulosta torjunta-taisteluissa, jotta hankittai-siin maalle paremmat ase-mat rauhanneuvotteluja var-ten. Oli tärkeätä saada myöslisää aseapua Saksalta. Man-nerheim pyysi henkilökoh-taisesti Saksalta lisäapua eivain aseiden vaan useitadivisiooneja tukemaan suo-malaisten rintamaa. Hän tai-vutti presidentti Rytin anta-maan henkilökohtaisenlupauksen ettei Suomi teeerillisrauhaa Neuvostoliitonkanssa niinkauan kuin hänon presidenttinä. Tämä loiedellytykset Ryti-Ribbent-rop sopimukselle. Manner-heim vaati päiväkäskyssään19.6.1944 lopettamaanvetäytyminen ja siirtymäänjyrkkään vastarintaan vihol-lisen torjumiseksi.Mannerheimin päiväkäs-kyä seurasi yleisesikunnanpäällikön jalkaväenkenraaliErik Heinrichsin tiukkasa-nainen käsky rintamakarku-reiden palauttamiseksi jär-jestykseen. Jos karkuri "kiel-täytyy käskyä noudattamas-ta eikä ota toistetustakaankäskystä ojentuakseen, onhänet pakkokeinoin, tarpeentullen ankarintakin aseellis-ta pakkokeinoa käyttäen,palautettava järjestykseen".Kiinnisaadut karkurit piti toi-mittaa henkilötäydennys-keskukseen ja sieltä takaisinjoukko-osastoonsa. Tapauk-sesta on tehtävä ilmoitussuojeluskuntapiirin esikun-nalle. "Aseellista pakkokei-noa käytettäessä henkensämenettäneistä on ilmoitetta-va heti yksikköihin".Heinrichsin päiväkäsky jakurinpalautus liittyy ajalli-sesti Hitlerin vastaukseenMannerheimille, että ase-apua annetaan, jos suoma-laiset pitävät VKT-linjan(Viipuri-Kuparsaari-Taipa-le). Päämajalle oli tärkeätäsaada rintamatapahtumathallintaansa ja estää panii-kinomainen pako, joka vie-lä lisääntyi Viipurin mene-tyksen jälkeen.Heinrichsin käskyä ei toi-mitettu kenttäoikeuksille, neolivat periaatteessa riippu-mattomia ja toimivat eikäkäsky sellaisenaan niitä sito-nut. Komentajaporras reagoisiihen nopeasti ja saman-suuntaisesti. Ohjeissa yksik-köjen päälliköille muistu-tettiin, että he ovat vastuus-sa ja jos karkaamiset jatku-vat katsotaan, että a.o. esi-miehet eivät ole tehtäviensätasalla. Jos karkuri toistetustakehotuksesta huolimattakieltäytyy palaamasta jouk-ko-osastoon, on päällystö"oikeutettu ja velvollinenampumaan ilman oikeuden-käyntiä", sanotaan 18. divi-soonan komentajan OttoGustaf Snellmanin päivä-käskyssä 30.6.1944.Eversti Ehrnrooth pitiÄyräpään sillanpäässä mie-hille puhuttelun: "Teillä onkolme mahdollisuutta pääs-tä täältä pois. Ne ovat kaa-tuminen, haavoittuminen taiminun käskyni. Lisään tähänheti: minun sellaista käskyäei koskaan tule! Jos jokuteistä yrittää muulla tavoinpelastaa kurjan henkensä,minun jääkärijoukkueenikonekiväärit pitävät huolen,ettei se tule onnistumaan".Ylikangas selvittää myösmiten karkuruus talvi- ja jat-kosodan aikana poikkesivattoisistaan. Talvisotaa pidet-tiin yleisesti puolustussota-na. Talvisodan aikaiseenyhtenäisyysmyyttiin Yli-kangas iskee tuntuvan lovenmuistuttamalla, että paitsiturvasäilössä istuvia kom-munisteiksi epäiltyjä, armei-jaan ei otettu myöskäänpoliittisin syin kutsunnoistapoisjätettyjä. 20- ja erityi-sesti 30-luvulla vasemmis-tolaisiksi epäiltyinä raakat-tiin noin 100.000 nuortamiestä ja luokiteltiin heidättoisen luokan nostomiehik-si. Jatkosotaan sensijaan kut-suttiin myös aiemmin nos-toväkeenkin kuuluvat. Sota-toimiin osallistui jatkosodanaikana runsaasti yli 500.000miestä, kun talvisodassa oliaseissa enimmillään 340.000miestä. Sodan luonne koet-tiin erilaiseksi, mikä sekinlisäsi sodanvastaisia mieli-aloja. Rintamalinjojen mur-tuessa puna-armeijan suur-hyökkäyksen paineessamyös sotaväsymys ja pel-kuruus sai tuhannet miehetjättämään rivinsä ja pake-nemaan rintamalta.Rintamat eivät lopullises-ti romahtaneet. Saksalaistenapu auttoi Talin-Ihantalansuunnalla pysäyttämäänsuurhyökkäyksen. Vähek-symättä mitenkään suoma-laisten sotilaiden henkilö-kohtaisia uhrauksia ja tais-teluissa osoittamaa mie-huullisuutta, on toki syytätarkastella maamme silloi-sen poliittisen ja sotilaalli-sen johdon ratkaisuja jaarvostelukykyä.Historiantutkimus eikävain sotahistorioiden tul-kinnat ovat päättymätön pro-sessi. Silloinkin, kun varsi-naisesti enää uutta todiste-aineistoa ei ole löydetty taiedes löydettävissä on tilaaerilaisille tulkinnoille: mik-si tehtiin niinkuin tehtiin?Olisiko ollut muita vaihto-ehtoisia toimintamalleja?Miten toisenlaisiin ratkai-suihin ja toimintamalleihinpäätyminen olisi vaikuttanuttulevaan kehitykseen? jne.Tällaiset pohdinnat eivät olepelkästään ajanvieteviih-teeksi tarkoitettua jossitte-lua. Niihin liittyy myös his-torialle ominaisten myyttienluomisen tarve ja samallavanhojen myyttien hylkää-mistä.

Oiva Björkbacka

Vierailija
Vasara
Olisi varmaan marskin pitänyt olla pidempään venäjällä sotakouluissa opissa.

Aika hyvin, mutta Pietari ei aina ole Pietari Venäjällä. Ja Marski oli "sotilasarvoltaan" torvensoittaja eikä upseeri. Ja ryssä ei alunperin tarkoita Venäläisiä, vaan Ruotsalaisia. "Viikinkien" kartat ja aikajana on päin helvettiä.

Vierailija
koo.koo
Eikö se ollut ihan järkeen käypä teko vihollisen väestölle, jossa oli vakoojia ja sabötöörejä seassa.



Mikä olisi taannut, etteivät karjalaiset ja suomalsisset olisi voineet olla "vakoojia ja sabotöörjä"? Suomeen lähtetyt desantit olivat tiettävästi pääasiassa suomalaisia.

Stalinin vainoissa 30-luvulla murhattiin muistaakseni n. 100000 suomensukuista. Mikset siitä nau'u?

Paraikaa on havaittavissa, miten Venäjä suhtautuu naapureiden alueella asuviin venäläisiin. Eli käyttää tekosyynä sotatoimiin ja kenties maan valloitukseen. Monissa Venäjän naapureissa on 20% venäläisvähemmistö.

Toisaalta tuo on kornia Mannerheimin mustamaalaamista: hänhän mm. määräsi valloitetulla alueella oppivelvollisuuden koskien kaikkia lapsia.




Suomi oli ainoa maa Saksan puolella II maailmansodassa, joka ryhtyi nimenomaan etnisen venäläisväestön hävittämiseen jollakin miehitysalueella oikeaoppiseen kansamurhatyyliin (genocide): tytöt, naiset ja pikkupojat "uuniin". Toki siihen Saksakin olisi ryhtynyt, jos olisi ehtinyt juutalaisita, mustalaisilta, partisaaneilta ja kukistumiselta.

Vierailija
Arkkis
Suomi oli ainoa maa Saksan puolella II maailmansodassa, joka ryhtyi nimenomaan etnisen venäläisväestön hävittämiseen jollakin miehitysalueella oikeaoppiseen kansamurhatyyliin (genocide): tytöt, naiset ja pikkupojat "uuniin". Toki siihen Saksakin olisi ryhtynyt, jos olisi ehtinyt juutalaisita, mustalaisilta, partisaaneilta ja kukistumiselta.

Ei pidä paikkaansa. Saksa oli hyväksynyt Suomen itsenäisyyden. Ruotsi ei. Hitler ei ollut saksalainen, eikä ollut Mannerheimikaan. Ahvenananmaalla oli keskitysleiri jossa niin Suomalaisia kuin Venäläisiäkin joukkotuhottiin. Suomalaiset ja Venäläiset on se "alempiarvoinen rotu joka joutaa joukkotuhota" - muistatko.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Aloitin tämän keskustelun, koska aiemmissa Marski-keskusteluissa palstan tietty siipi on esittänyt, ettei Marskilla ollut käsitystä, mitä Suomeen perustetuilla keskitysleireillä sisällissodan jälkeen tapahtui. Noh, ei tämä uutinen tietenkään todista, että hän olisi ollut henkilökohtaisesti vastuussa siellä tapahtuneista punaisten kuolemista, mutta sen tämä kyllä todistaa, ettei keskitysleiritoiminta ei-toivottujen ainesten poispyyhkimiseen tähtäävine oloineen ja menetelmineen ollut Marskille mikään vieras tai erityisen kaihdettava asia...

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Aweb
Aloitin tämän keskustelun, koska aiemmissa Marski-keskusteluissa palstan tietty siipi on esittänyt, ettei Marskilla ollut käsitystä, mitä Suomeen perustetuilla keskitysleireillä sisällissodan jälkeen tapahtui. Noh, ei tämä uutinen tietenkään todista, että hän olisi ollut henkilökohtaisesti vastuussa siellä tapahtuneista punaisten kuolemista, mutta sen tämä kyllä todistaa, ettei keskitysleiritoiminta ei-toivottujen ainesten poispyyhkimiseen tähtäävine oloineen ja menetelmineen ollut Marskille mikään vieras tai erityisen kaihdettava asia...

Tuossa linkkaamassasi uutisessahan sanotaan, että "Keskitysleirit oli määrätty noudattamaan sotavankileirien ravintoannoksia." Marskin käsky se kai oli, vai mitä? Ne ravintoannokset olivat ihan riittäviä hengissäsäilymiseen, mutta ruokaa ei sitten riittänyt, kuten ei varmasti kaikille suomalaisillekaan sodan kovissa oloissa.

Ainakaan kyseinen tutkija ei tuon uutisen perusteella syytä Mannerheimia vankien kuolemista. Onko sinulla salattua tietoa asiasta, koska sinä syytät Marskia "poispyyhkimisestä"?

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Ding Ding

Ainakaan kyseinen tutkija ei tuon uutisen perusteella syytä Mannerheimia vankien kuolemista. Onko sinulla salattua tietoa asiasta, koska sinä syytät Marskia "poispyyhkimisestä"?



Eikös tämä ja sitä seuranneet heikkokuntoisten ihmisten sulkemiset keskitysleiriolosuhteisiin poispyyhkimistä käytännön tasolla tarkoita:

Väestökirjauksen tarkoituksena oli "Suomen kansaan elimellisesti liittyvän ja rodullisesti puhtaan kantaväestön luominen Itä-Karjalaan".

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Aweb
Ding Ding

Ainakaan kyseinen tutkija ei tuon uutisen perusteella syytä Mannerheimia vankien kuolemista. Onko sinulla salattua tietoa asiasta, koska sinä syytät Marskia "poispyyhkimisestä"?



Eikös tämä ja sitä seuranneet heikkokuntoisten ihmisten sulkemiset keskitysleiriolosuhteisiin poispyyhkimistä käytännön tasolla tarkoita:

Väestökirjauksen tarkoituksena oli "Suomen kansaan elimellisesti liittyvän ja rodullisesti puhtaan kantaväestön luominen Itä-Karjalaan".

Minä käsitän sen niin, että venäläiset suljettiin keskitysleireihin karkotettavaksi sodan jälkeen.

Mitä tutkija sanoo asiasta, tiedätkö?

Vierailija
Ding Ding
Aweb
Ding Ding

Ainakaan kyseinen tutkija ei tuon uutisen perusteella syytä Mannerheimia vankien kuolemista. Onko sinulla salattua tietoa asiasta, koska sinä syytät Marskia "poispyyhkimisestä"?



Eikös tämä ja sitä seuranneet heikkokuntoisten ihmisten sulkemiset keskitysleiriolosuhteisiin poispyyhkimistä käytännön tasolla tarkoita:

Väestökirjauksen tarkoituksena oli "Suomen kansaan elimellisesti liittyvän ja rodullisesti puhtaan kantaväestön luominen Itä-Karjalaan".

Minä käsitän sen niin, että venäläiset suljettiin keskitysleireihin karkotettavaksi sodan jälkeen.

Mitä tutkija sanoo asiasta, tiedätkö?




Karkotettavaksi alueelle, josta myös olisi tapettu venäläiset ja muutkin ei-arjalaiset, jos se kaavailtu "vastaanottaja" siellä olisi valtaa pitänyt.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat