Seuraa 
Viestejä45973

Unohdetaan nyt, että mikä on oikein ja väärin. Tarkastellaan Operaatio Barbarossaa pelkästään sotilaallisena operaationa. Olisiko se voinut onnistua paremmalla strategialla ja muutamien kohtalokkaiden virheiden välttämisellä?

Saksan strategia perustui yllätykseen. Puna-armeija piti tuhota salamasodalla ennen kuin se ehtii järjestäytyä taisteluun. Hyökkäys aloitettiin 22.6.1941. Alussa sota sujui Saksan kannalta loistavasti. Neuvostoliiton ilmavoimat tuhottiin lentokentälle ja tärkeät viestiyhteydet saatiin katkaistua. Valmistautumaton, huonosti johdettu, varusteiltaan riittämätön ja sekasortoisesti vetäytyvä Puna-armeija joutui vastakkain jo sotakokemusta omaavan ammattimaisen sotakoneen, Wehrmachtin, kanssa, joka objektiivisesti arvioiden oli 1941 maailman tehokkain armeija.

Yksi ratkaiseva virhe oli hyökkäyssuuntien valinta. Vaikka hyökkäystä suunnitelleet kenraalit vaativat Moskovan asettamista pääsuunnaksi, niin Hitler määräsi ensin Kiovan vallattavaksi. Kiovassa saavutettiinkin loistava voitto ja puoli miljoona venäläistä motitettiin ja saatiin vangiksi. Vaan Moskovan kukistaminen olisi ollut kymmenen kertaa tärkeämpi. Moskova oli eteläisen ja pohjoisen Venäjän välinen liikennekeskus ja Neuvostoliiton keskushallinto toimi siellä. Moskovan menetyksellä olisi voinut ollut jo muutenkin valtavien tappioitten koetteleman armeijan taistelumoraalille lamauttava vaikutus. Mutta Kiovan valtauksessa menetettiin puolitoista kuukautta aikaa, joka olisi pitänyt käyttää etenemisessä Moskovaa kohti. Todellisessa historiassa Moskovaan johtava hyökkäys pysähtyi vielä lokakuussa syyssateiden alkamiseen, jolloin Saksan moottoroitu armeija juuttui kuukaudeksi liejuun. Yllätyksen ja nopean etenemisen suoma aloite-etu menetettiin. Näiden kahden lisäkuukauden aikana puoli miljoonaa moskovalaista kaivoi 15km leveydeltä puolustusasemia Moskovan ympärille, raskas aseteollisuus saatiin siirrettyä turvaan Uralin taakse ja Siperiasta saatiin tuotua tuoreita joukkoja Moskovan puolustukseen. Muutenkin Puna-armeija alkoi järjestäytyä ja tehdä vastahyökkäyksiä.

Toinen perusvirhe oli luonnonolosuhteiden aliarviointi. Talvisodankäyntiin valmistautumaton Wehrmacht menetti ensimmäisen sotatalven aikana yhtä paljon miehiä pakkasen kuin vihollisen toiminnan vuoksi. Puhumattakaa siitä, että aseet eivät enää toimineet alle -30 asteen lämpötilassa eikä ajoneuvoihin ollut pakkasnestettä. Pakkanen haittasi toki venäläisiäkin.

Kolmas virhe tehtiin jo ennen hyökkäämistä. Se käynnistyi liian myöhään. Jos hyökkäys olisi aloitettu kuukautta aiemmin, niin ehkä Moskovan porteille olisi ehditty jo ennen syyssateita ja Moskovan puolustuksen järjestämisen elintärkeä lisäaika olisi jäänyt pois.

Neljäs virhe tehtiin yleisesti melkein kaikilla vallatuilla alueilla. Neuvostoliitto oli paikoitellen kovillakin sortoitoimilla toteuttanut kommunismia ja järjestelmää monin paikoin vihattiin. Esim. Ukrainassa sakslaiset otettiin aluksi vastaan vapauttajina, mutta tätä suopeutta ei osattu hyödyntää edes opportunistisessa mielessä. Saksalaisille ukrainalaiset olivat slaaveja ja siksi ali-ihmisiä. Sen sijaan että valloitettujen alueiden asukkaat olisivat auttaneet saksalaisia niin he aloittivat julman kohtelun vuoksi tiukan partisaanitoiminnan miehittäjiä vastaan. Partisaanitoiminta aiheutti yleisemminkin suuria vaikeuksia armeijan huollolle ja huollon turvaaminen sitoi paljon hyökkäykseen tarkoitettuja joukkoja.

Viides virhe oli, että Hitler ei käsittänyt ajoissa Neuvostoliiton uinuvia voimavaroja. Neuvostoliitto menetti ensimmäisten kuukausien aikana noin puolet ennen sotaa valmiudessa olleista Euroopan puoleisista joukoistaan, mutta sillä oli valtavat reservit. Sodan alettua kutsuttiin armeijaan vuonna 1925-38 koulutetut ikäluokat eli kaikkiaan 15 miljoonaa miestä. Niiden järjestäytyminen ja aseistaminen oli vain ajan kysymys. Venäläisten taistelutahto oli myös lopulta aivan jotain muuta kuin oli oletettu. He eivät luovuttaneet ja antautuneet välinpitämättömästi kuten vuotta aiemmin ranskalaiset tekivät.

Nähdäkseni Saksan ainoa mahdollisuus olisi ollut ensimmäisen puolentoista vuoden aikana antaa niin raskas kuolinisku Puna-armeijalle, ettei se olisi enää kunnolla jaloilleen noussut. Sodan pitkittyminen merkitsisi vääjäämätöntä tappiota.

Sivut

Kommentit (68)

anomalia
Unohdetaan nyt, että mikä on oikein ja väärin. Tarkastellaan Operaatio Barbarossaa pelkästään sotilaallisena operaationa. Olisiko se voinut onnistua paremmalla strategialla ja muutamien kohtalokkaiden virheiden välttämisellä?

Juurikin niin. Ens kerralla lähretään jo hyvissä ajoin ja sellaisena vuonna, kun talvesta tulee leuto. Historia opettaa. Emme yksinkertaisesti voi enää toista kertaa erehtyä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toope
Seuraa 
Viestejä28473

Hyvä alustus anomalialta.

Eikös sodankäynnin historia ole aika pitkälti virheiden ja väärinarviointien historiaa? Voittanut kenraali on yleensä se kaveri, joka on mokaillut vähiten...

"Ruotsikin oli pirullinen maa ennen kuin tajusivat tuon monikulttuurin. Peppit ja Lindgrenit ovat niin eilispäivää." Pommit ja etnojengit? Uusi normaaliko?
"Ei ole tärkeää, kuka tai mikä hallitus lopettaa huonon maahanmuuton Suomeen. Pääasia on se, että joku sen lopettaa."
"Minä kun tyhmänä luulin, että median moniarvoisuus olisi arvokasta, eikä valtamedian samanmielisyys?"

Saksa joutui hyökkäämään Neuvostoliittoon, vaikka ei ollut valmis, eikä ollut kunnon strategiaa. Syy oli rajalla olevat 60 000 Stalinin tankkia ryhmitettynä hyökkäykseen (eli ei kaivautuneina, vaan teiden ääressä).

Ei mikään maa halua kahden rintaman sotaan. Hyökkäykset tehdään pelon takia. Siksi Raamattu sanoo 366 kertaa että "älkää pelätkö".

Pelon takia Ruandassa tapettiin. USA lähti Vietnamiin. Stalin halusi Suursaaren. Nato ottaa Iranin.

Nynnyt ei luota Jumalaan eikä itseensä, vaan pelkää. Ei ole olemassa diktaattoria, joka ei vakoilisi jopa ystäviään. Stalin, Saddam, Hitler jne.

Toope

Eikös sodankäynnin historia ole aika pitkälti virheiden ja väärinarviointien historiaa? Voittanut kenraali on yleensä se kaveri, joka on mokaillut vähiten...




Tavallaan näin on.

Upseeri tai liikemies joka arvaa oikein 65% tilanteista, voittaa aikanaan sen, joka arvaa oikein vain 64%.

Jos sota kestää vuosia, niin se on merkki siitä, että ero oli vain pari prosenttia.

Lektu-Elli

Pelon takia Ruandassa tapettiin. USA lähti Vietnamiin. Stalin halusi Suursaaren. Nato ottaa Iranin.



Väitteeni siis on, että USA:n ensisijainen motiivi oli estää muiden maiden joutuminen kommunismin alle. Toissijaisesti Vietnamin kansan edun vaaliminen.

Suomea puolustettaisiin samalla logiikalla. Ei Suomen takia, vaan tilanteen jatkon takia.

Jos McCain on presidentti, niin ehkä homomyönteinen ja vauvojen tappamisen salliva presidentti ei ole paras Suomen turva ?

Tai ehkä on, mistä minä mitään tiedän. Haloselle ei tullut kutsuja Bushille kylään, eikä USA myy uusia ohjuksia meille, nämä ovat ainakin objektiivista faktaa.

Toope
Seuraa 
Viestejä28473
Lektu-Elli
Haloselle ei tullut kutsuja Bushille kylään, eikä USA myy uusia ohjuksia meille, nämä ovat ainakin objektiivista faktaa.

Jonain päivänä tämä tilanne onneksi muuttuu. Pian on pressana Niinistö ja suhteet länteen paranevat/normalisoituvat. Ehkä siitä NATO-jäsenyydestäkin aletaan keskustelemaan normaalisti.

Mitä tulee tuohon anomalian alustukseen, näkisin koko Venäjän valloituksen olleen alusta alkaen yksinkertaisesti liian suuren palan saksalaisille. Paremmin onnistuneet strategiset päätöksetkään eivät olisi muuttaneet lopputulosta, NL oli liian suuri saksalaisten valloitettavaksi, tai edes lyömiseksi. Saksa olisi parhaimmillaan saanut väliaikaisen voiton Moskovan valtaamalla, mutta lopulta sen voimavarat olisivat idässä ehtyneet. NL oli liian suuri saalis.

"Ruotsikin oli pirullinen maa ennen kuin tajusivat tuon monikulttuurin. Peppit ja Lindgrenit ovat niin eilispäivää." Pommit ja etnojengit? Uusi normaaliko?
"Ei ole tärkeää, kuka tai mikä hallitus lopettaa huonon maahanmuuton Suomeen. Pääasia on se, että joku sen lopettaa."
"Minä kun tyhmänä luulin, että median moniarvoisuus olisi arvokasta, eikä valtamedian samanmielisyys?"

Sen mielikuvan perusteella, mikä minulle on syntynyt syntyy minulle vaikutelma, että tässä ketjussa ei ole järjen häivääkään. Hyökkäys itään hävittiin jo aiemmin aivan muualla.

Hieman kyllä kiinnostaa, että mistä alottaja on tietonsa kaivanut. Veikkaisin, että kyseessä on jokin neuvosto-ajan kotimainen tuotos?

Toope

Mitä tulee tuohon anomalian alustukseen, näkisin koko Venäjän valloituksen olleen alusta alkaen yksinkertaisesti liian suuren palan saksalaisille.




Peloissaan valtio tekee mitä tahansa, eikä väitteesi tukeudu mihinkään konkreettiseen faktaan.

Kyllähän esim Mongolian hunnit valloitti puoli eurooppaa, ja viikingit valloitti sisilian. Pitkäksi aikaa.

beever
Sen mielikuvan perusteella, mikä minulle on syntynyt syntyy minulle vaikutelma, että tässä ketjussa ei ole järjen häivääkään. Hyökkäys itään hävittiin jo aiemmin aivan muualla.

Miten? Voisitko tarkantaa syntynyttä mielukuvaasi ja sen perusteella syntynyttä vaikutelmaa?

beever
Hieman kyllä kiinnostaa, että mistä alottaja on tietonsa kaivanut. Veikkaisin, että kyseessä on jokin neuvosto-ajan kotimainen tuotos?

Kouluopetus historiassa on ollut hyvää. Anthony Beevor on viimeisin lähde.

Toope
Seuraa 
Viestejä28473
beever
Sen mielikuvan perusteella, mikä minulle on syntynyt syntyy minulle vaikutelma, että tässä ketjussa ei ole järjen häivääkään. Hyökkäys itään hävittiin jo aiemmin aivan muualla.

Hieman kyllä kiinnostaa, että mistä alottaja on tietonsa kaivanut. Veikkaisin, että kyseessä on jokin neuvosto-ajan kotimainen tuotos?


En lainkaan ymmärrä tuollaista näkemystä. Anomalian faktat noudattavat mielestäni varsin tarkasti länsimaisen historiantutkimuksen valtavirtaa. Tulkinnoissa toki sallittaneen aina tiettyjä vapauksia.

Voisiko "beever" vähän tarkentaa kritiikkiään?

"Ruotsikin oli pirullinen maa ennen kuin tajusivat tuon monikulttuurin. Peppit ja Lindgrenit ovat niin eilispäivää." Pommit ja etnojengit? Uusi normaaliko?
"Ei ole tärkeää, kuka tai mikä hallitus lopettaa huonon maahanmuuton Suomeen. Pääasia on se, että joku sen lopettaa."
"Minä kun tyhmänä luulin, että median moniarvoisuus olisi arvokasta, eikä valtamedian samanmielisyys?"

Oho
Seuraa 
Viestejä2004
Toope

En lainkaan ymmärrä tuollaista näkemystä. Anomalian faktat noudattavat mielestäni varsin tarkasti länsimaisen historiantutkimuksen valtavirtaa. Tulkinnoissa toki sallittaneen aina tiettyjä vapauksia.



Kyllä mun käsittääkseni nykyisellään Saksan tappiota sodassa pidetään ainakin jälkiviisaasti tarkateltuna miltei väistämättömänä, eikä tappio edes lopulta ollut kiinni Barbarossan onnistumisesta vaan Englannin suunnalla epäonnistumisesta ja lähes väistämättömästä USA:n liittymisestä sotaan.

Jenkkien teollinen kapasiteetti ja sotatarviketuotanto maksimissaan oli kertaluokkia suurempi kuin muulla sotivalla maailmalla yhteensä. Saksalaiset jopa erehtyivät luulemaan kuukausittaisia tuotatantolukuja vuotuisiksi.

Saksa yritti loppuun asti pitää jenkit ulkona mutta oli pakotettu sodan julistukseen Peral Harborin jälkeen.

BlackKnight
Seuraa 
Viestejä320
anomalia
Unohdetaan nyt, että mikä on oikein ja väärin. Tarkastellaan Operaatio Barbarossaa pelkästään sotilaallisena operaationa. Olisiko se voinut onnistua paremmalla strategialla ja muutamien kohtalokkaiden virheiden välttämisellä?

...

Nähdäkseni Saksan ainoa mahdollisuus olisi ollut ensimmäisen puolentoista vuoden aikana antaa niin raskas kuolinisku Puna-armeijalle, ettei se olisi enää kunnolla jaloilleen noussut. Sodan pitkittyminen merkitsisi vääjäämätöntä tappiota.




Eli strateginen virhe oli juuri tuo: sota piti ratkaista ensimmäisen kesän aika. Muuten tuli noutaja. Ja Neuvostoliiton kokoisen valtion valtaus yhdessä kesässä oli jopa Saksalle liian suuri pala.

Oho
Seuraa 
Viestejä2004
BlackKnight

Eli strateginen virhe oli juuri tuo: sota piti ratkaista ensimmäisen kesän aika. Muuten tuli noutaja. Ja Neuvostoliiton kokoisen valtion valtaus yhdessä kesässä oli jopa Saksalle liian suuri pala.



Niin Barbarossa aloitettiin sekä liian myöhään että liian aikaisin. Liian myöhään sikäli että kesä oli hyökkäyksen alussa liian pitkällä salliakseen Saksalle sodan hoitamisen loppuun ennen talven tuloa, ja toisaalta toisaalta liian aikaisin sikäli että Saksan asevoimat eivät vielä kesällä 41 olleet materiaalisesti valmiit operaatioon.

Hei
Ketjun aloittaja on listannut pääsyyt Barbarossan epäonnistumiseen, näistä ei liene epäselvyyttä. Hänen mainitsema Antony Beevor on erinomainen kirjoittaja tarkasteltaessa itärintaman keskeisiä käännekohtia. Beevorin teokset Stalingrad ja Berliini 1945 ovat mielestäni hyviä esityksiä aiheesta. Vaikka nämä teokset keskittyvät nimensä mukaisesti Stalingradin ja Berliinin taisteluihin, ne myös antavat mielenkiintoista taustatietoa, erityisesti Stalingrad sisältää hyvän johdatuksen itärintaman tapahtumiin syksyllä 1941. Itse kaipaisin vielä sarjaan lisäyksenä samalta kirjoittajalta teosta Kurskin taistelusta heinäkuussa 1943, jota voidaan pitää lopullisena käännekohtana Saksan sotamenestykselle itärintamalla. Kurskin taistelussa Saksa menetti strategisen aloitteen Neuvostoliitolle lopullisesti.

Mielestäni eräs perusvirhe, jonka Saksan sodanjohto teki, on ollut tietynlainen joka tasolle ulottuva Neuvostoliiton aliarviointi. Saksahan oli jo saavuttanut loistavat voitot Puolasta ja lännessä Norjasta, Tanskasta ja Ranskasta. Tämä varmasti antoi Saksalle uskoa omien aseiden voimaan. Itä oli kuitenkin erilainen. Sotaa käytiin niin laajalla rintamalla syvällä Neuvostoliiton alueella, jolloin esimerkiksi logistiset probleemat aiheuttivat paljon hankaluuksia, joukkojen huoltaminen ja täydentäminen hankaloitui huomattavasti, jo pelkästään pitkien etäisyyksien takia ja hankaluuksia lisäsi vielä se että Neuvostoliiton tieverkko ei ollut lähelläkään länsimaista tasoa. Kartalla kulkeva uusi asfalttitie saattoi todellisuudessa olla vanha metsätie. Tämä tieverkon laadun vähäinen tuntemus on seurausta sotilastiedustelun kyvyttömyydestä hankkia ajanmukaista tietoa Neuvostoliiton olosuhteista. Monesti käytössä on ollut vain se paikallistuntemus, jonka Saksa armeija hankki Venäjästä vuosina 1914-1918.

Saksan sodanjohdolta myös puuttui lopulta selkeä hyökkäyssuunta. Tämä tuli jo ilmi ennen sotaretken alkamista, jolloin Hitler painotti Leningradin ja Ukrainan valloittamisen tärkeyttä ideologisin ja taloudellisin perustein, kun taasen OKW (=Sotavoimien Pääesikunta) kannatti suoraa iskua lähinnä Moskovan suuntaan. Hitler piti päänsä ja seurauksena oli tämä kolmessa päähyökkäyssuunnassa eteneminen.Tämä vastakkainasettelu tuli näkyviin selvästi heinäkuun lopussa 41, Smolenskin mottitaistelun jälkeen, kun Hitler määräsi osan Keskustan Armeijaryhmän panssarivoimista tukemaan etenemistä Lenigradin suunnassa ja osan etelään Kiovaa kohti, kun taas OKW vaati etenemista Moskovaan. Tästä Hitlerin määräyksestä oli seurauksena Kiovan mottitaistelu, loistava voitto taktisesti, mutta mahdollisesti strateginen virhe, koska nämä panssarivoimat olisivat saattaneet valloittaa Moskovan ja mahdollisesti ratkaista sodan.

Toinen tekijä, jonka vaikutusta ei mielestäni oltu ennakoitu, oli Puna-armeijan kyky taistella loppuun saaka, vaikka mitään toivoa ei enää ollut näköpiirissä. Tämä peräänantamattomuus hämmästytti monia saksalaisia, jotka olivat lännessä tottuneet siihen että vihollisyksikkö antautui, kun taistelun jatkamisessa ei ollut enää sotilaallisessa mielessä mieltä. Tämä siis koskee pieniä yksiköitä, syksyn 1941 suuret mottitaistelut, joissa n. 2 miljoonaa Puna-armeijan sotilasta. jäi vangiksi, ovat lähinnä NL:n ylimmän sodanjohdon taitamattomuuden tulosta.

Yleensäkin Barbarossassa hämmästyttää se että kuinka vähän otettiin huomioon sitä vaihtoehtoa, että sotaretki ei menekkään siten kuten sotasuunitelmat edellyttivät. Erityisesti saksalaisten olisi pitänyt tämä tietää, sillä heillähän oli tämä kuuluisa kellontarkka Schlieffen-suunitelma Ranskan kukistamiseksi ensimmäisen maailmansodan alkuvaiheessa, kuinkas sitten kävikään. Mutta Shlieffen voidaan vaikka käsitellä toisessa ketjussa.

"Vihollisella on kolme toimintamahdollisuutta, tulette
näkemään, että hän valitsee niistä neljännen"
-Carl von Clausewitz-

Kyllä saksalaisilla olisi ollut edellytykset voittamiseen. Sen olisi pitänyt tulla valmiiksi ennenkuin USA:n apu ehti vaikuttaa.
Ennen kaikkea 400 000 kuorma-auton toimittaminen v. 1942 mullisti puna-armeijan toimintakyvyn. Siitä tuli vikkelä, aivan yllättäen.
Liittolaisista oli Saksalle lähinnä harmia. Italialaisten holtittomat antautumiset ratkaisivat sekä El Alameinin että Stalingradin taistelut. Japanilaiset ja suomalaiset olivat änkyröitä omine intresseineen eivätkä viitsineet edes sitoa puna-armeijaa kykyjensä mukaan. Suomi olisi voinut ratkaista sodan katkaisemalla Muurmannin radan,mutta aloitettu hyökkäys keskeytettiin USA:n toivomuksesta.

Oho
Kyllä mun käsittääkseni nykyisellään Saksan tappiota sodassa pidetään ainakin jälkiviisaasti tarkateltuna miltei väistämättömänä, eikä tappio edes lopulta ollut kiinni Barbarossan onnistumisesta vaan Englannin suunnalla epäonnistumisesta ja lähes väistämättömästä USA:n liittymisestä sotaan.



Tämä on tietenkin totta. Saksalla olisi voinut olla jotain mahdollisuuksia, jos se olisi käynyt erillissotaa Neuvostoliittoa vastaan ja saanut valloittamiensa alueiden asukkaat puolelleen. Alunperin Saksan tarkoitus oli suunnilleen rajata alueensa Arkangeli-Kaspian meri-akselille. Silloin valtaosa väestöstä ja Kaukasuksen luonnonvarat olisivat olleet Saksan hallinnassa. Moskovan valtaus ennen vuotta 1942 olisi voinut antaa tähän mahdollisuuksia.

Jos NL olisi romahtanut niin Amerikka ja Englanti eivät olisi olleet ongelma. Öljyä, raaka-aineita ja orjatyövoimaa olisi riittänyt. Anglot olisivat päässeet Euroopan manterelle vain saksalaisella viisumilla. Intia ja Lähi-itä olisi vallattu helposti mantereitse pohjoisesta.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat