Suomen puolustusvoimat 1940-1945

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

On jo pitkä aika siitä, kun Suomi kävi sotaa Neuvostoliittoa vastaan saksalaisten rinnalla.

Nyt olisinkin jäljittämässä sitä, että minne ovat hävinneet tuon aikaiset elokuva(video)-nauhoitteet.

Se on tietenkin varma asia, että Suomen puolustusvoimilla
on noita sodanaikaisia nauhoitteita tallessaan vaikka kuin,
mutta miksi näitä nauhoitteita ei anneta julkisuuteen.

Toki nauhoitteista kävisi varmaan ilmi monta ilkeätä asiaa,
mutta miksi näitä nauhoitteita pidetään yhä salassa, ikään
kuin meillä olisi jotain salattaavaa menneisyytemme kanssa.

Tulee myös muistaa sellainen seikka, että Suomessa oli tuolloin ennen sodan syttymistä uutta, tuon aikaista kuvaamistekniikkaa paljon, kun Suomi oli juuri saanut tuotua maahan kuvaamiskaluston Olympialaisia ennen.

Missä arkistossa taikka arkistoissa on tuon aikainen materiaali.

Kommentit (13)

Vierailija

http://www.youtube.com/watch?v=zvvovs5PdWc

Ajankohtaa ja paikkaa vaikea määritellä. Todennäköisesti otettu palasia sieltä täältä eri ajankohdista. Kaikesta päätellen ainakin osa näyttäisi liittyvän Karjalan Kannaksen torjuntaoperaatioihin, kun kuvissa vilahtavat myös saksalaisten Jabot ja Stukat (maisema taustalla joko Suomesta tai Baltiasta) sekä hävittäjä-ässä Juutilainen mersuun nousemassa sekä suomalaisten pommikoneita (Blenheim ja Junkers). Lyhyt väläys alasammutusta viholliskoneesta (Pe-2).

Liekö kukaan löytänyt Camgun-videoita suomalaista hävittäjäkoneista?

Vierailija
turnabull
On jo pitkä aika siitä, kun Suomi kävi sotaa Neuvostoliittoa vastaan saksalaisten rinnalla.



Se olikin hienoa aikaa!

[code:3iwnutcv]Kuujärven kuu

Oli marssittu Aunuksen teitä
ja taisteltu, tottavie;
tomupilvet peittivät meitä,
jalan alla upposi tie.
Oli meitä paahtanut helle,
tuli tykkien kärventänyt,
oli rynnätty lakeudelle,
taas korpeen painuttu nyt.

Joka mies oli taas lopen kuitti,
lepotaukoa vartosi vain,
asemekkonsa hiessä uitti,
janon poltteessa taivaltain.
Kovin houkutti sammalmättäin
salon siimeessä viileä maa:
hyvä siinä taakkansa jättäin
ois soturin uinahtaa.

Mitä silloin äkkiä näimme,
sitä näitkö unissakaan?
Havahduimme ja mykkinä jäimme
yli maiseman tuijottamaan.
Niin pehmeä kumpujen kaarre,
niin kummasti kimaltaen
lepäs järvi kuin simpukan aarre
sylis´armaan vehreyden -

kylä harmaja niemekkeessä,
kylä heimomme vainotun:
koti siin´ oli silmäimme eessä,
koti ihmisen, sun ja mun!

Miten autuas iäti olla,
oi järvi, sun huomassaas ois,
miten vilvasta kuutamolla
sinun laineillas lipua pois!
Oli kolme veikkoa meitä,
ja me päätimme, koska taas
me marssimme Aunuksen teitä,
laulaa sun kunniaas:

Kuujärven kunnaat, Kuujärven kuu,
Kuujärven rannalla karsikkopuu
pilviä päin kuvastuu...

Ja se laulu lyhensi matkaa,
säe toiseen kun liittyi näin.
Piti laulua vieläkin jatkaa
sitä seutua vain ylistäin.
Mut kalliit on laulujen lunnaat -
sana suurten runoilijain -
ja sen tuntevat Karjalan kunnaat
läpi aikain katoavain.
Tyly kohtalo, valtias jäinen
sitä meille sallinut ei:
tulitaistelu ensimmäinen
ne veikot, ne laulajat vei.

Jäin yksin kolmesta meistä,
jäi kesken laulumme tää;
en lohtua saa säveleistä,
ja kesken se iäksi jää.

Kuujärven kunnaat, Kuujärven kuu,
Kuujärven rannalla karsikkopuu -
siinä mun lauluni taas tukahtuu,
siinä mun silmäni taas sumentuu."[/code:3iwnutcv]

PAJO KUUJÄRVES

Oli astuttu Anuksen dorogua
da torattu tovessah.
Peskupilvyöt peitettih meidy
jala uppoi dorogaseh.
Oli meidy poltannuh räkki,
tuli tykkilöin kärventännyh.
Oli rynnätty lagiel pellol,
nygöi korbeh tuase painavummo.

Joga muzikku tuase oli kuitti,
huogavundua vuotti vai häi.
Joka pinzakko hiessah uitti,
janos räkessah astujes.
Ylen muanitti sammalmätäs,
mezän hämäräses vilune mua.
Hyvä olis sih takku jättiä,
pädis saldatan uinota sih.

Midä silloi seizs näimmö,
sidä nätgö ni unimielis.
Havazuimme da sanatoikse jäimmö,
piälizi rannan kaccomah.
Muga pehmyöt mättähien piälyöt,
muga lämmäseh läpettäjen.
Lebäi järvi kuin semzukan jytyi,
yskäs armahan vihandan.

Da se pajo lyhendi matkua,
pala toiseh gu yhtyi nengalei.
Pidi pajostu onnuako jatkua,
sidä randastu vai ylendäjen.
Vai kellehit pajoloin lunnahat,
sana kuuluzien runoniekkoin.
Da se tundietah Karjalan randaset,
läpi aigazien kavonnuoloin.

Paha oza, valdoi jiähine,
sidä meile ni suvaunnuh kui.
Tozi tora enzimäne
se veikit, pajoniekat, vei.
Jäin ainovokse kolmes mies,
jäi vajuakse pajone meijän.
En ilua sua sen sävelis,
da kesken iäkse se jiäy.

KUUJÄRVEN RANDASET, KUUJÄRVEN KUU,
KUUJÄRVEN RANDASEL KARSIKKOPUU,
TÄS MINUN PAJONE TUASE TIKAHTUU,
TÄS INUN SILMÄNE SUMENDUU?

(Y. Jylhän runon käännös: karjalan kielen kurssi, Kuopio.

Vierailija

Kiitos linkeistä.
Nousipa filmejä katsoessani sellainen ajatus, että eipä filmin pätkissä pahemmin entistä rintamajermua näytetty. Suomen kirjallisuus on ihan takuu varmasti hävinnyt tuottamassaan teoksissaan tavallisen jermun kootut tarinat ollessaan rintamalla.

Löytyisiköhän linkkejä katsottavaksi kuinka rintamajermut elivät elämäänsä rintamilla tuolloin 1939-1944..

Kiitos ennakkoon mahdollisista linkeistä.

Vierailija

Olen lukenut useita autenttisia rintamakuvauksia kuullut jermuilta itseltäänkin.
Taisteluista ei juuri kerrottava kenelläkään ollut. Tykistön kranaatit olivat yleisin kiusa ja uhka. Tavallinen mies tappoi muutaman, joista läheltä harvoin. Massana hyökkääviä ei juuri kukaan eritellyt, ellei joutunut silmäkkäin tappamaan.
Nälkä ja syöpäläiset ja pitkät marssit söivät miestä. Kiukku purettiin upseereihin, kun muitakaan ei ollut. Yhden upseerin tapostakin -44 luin.

Kansa taisteli-lehdet ovat varsin hyviä rintaman arkikuvauksina.

Vierailija

Suomettumisen aikana eteenkin taistolaiset ihastuivat puna-armeijan "suunnattomaan voimaan". Suomalaiset taistelivat parhaiten silloin kun heidät pantiin selkä seinää vasten. Toisaalta ryssien epäonnistumisessa näytteli merkittävää osaa myös heidän ilmavoimiensa kyvyttömyys moukaroida suomalaisten reservien saapumisia patoamaan vihollisen hyökkäystä.

Verratkaapa seuraavasta videosta miten tuollainen taistelualueen "eristäminen" ilmasta käsin tehtiin länsirintamalla Caenissa heinäkuussa 1944, silloin kun Falaisen taskua ommeltiin kiinni. Siinä ei saksalaisille paljon annettu mahdollisuuksia reservien paikalle hilaamiseksi.

http://www.youtube.com/watch?v=2CGokiXB ... re=related

(...ja siitä kohta 2:28 - 3:25)

Vierailija

Tuli mieleen Uuno Kailaan runo ....

Aron takaa kohoaa
Iivana Julman haamu
Turmanhenki tuo tiedottaa
Verta on näkevä aamu

kytoann
Seuraa 
Viestejä1906
Liittynyt16.3.2005
Lapin Mies
Tuli mieleen Uuno Kailaan runo ....

Aron takaa kohoaa
Iivana Julman haamu
Turmanhenki tuo tiedottaa
Verta on näkevä aamu




Ei se nyt ihan niin varmaa ole, runossakaan

Kaukaa aroilta kohoaa
Iivana Julman haamu
Turman henki, se ennustaa
verta on näkevä aamu

Tyhmyydelle minä olen vihainen kuin rakkikoira; mutta viisaus ei ole kaikille suotu.

Vierailija

Miksi mahdollisten videoiden tulisi olla julkisia?

Niistä olisi varmasti tunnistettavissa ihmisiä. Ja heitä kaikkia ei ole enää hyväksymässä esitystä.

Minusta on muutenkin epäsopiva esittää henkilöityvää materiaalia kun sodat olivat kahden maan välinen toimenpide.

Ylipäälliköstä ja kenraaleista saattaa olla sopivaa esittää tietoja, mutta yksittäisten sotamiesten teot jääköön osaksi suurenmpaa kokonaisuutta.

Videoiden levitys saattaisi aiheuttaa runsaasti "meidän pappa tappo teiän papan kaikki veljet" -ilveilyä ja tästä taas uusia toimenpiteitä...

Vierailija

Sota-ajan filmimateriaalit ovat nykyisin Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa (entinen Suomen elokuva-arkisto). Tähän mennessä arkisto on julkaissut kaikki omistamansa Talvisodan uutis- ja propagandafilmit sekä 41 ensimmäistä Jatkosodan katsausta lisämateriaaleineen DVD:llä (Jatkosodan katsaukset I - Hyökkäävät kamerat). Loput katsaukset julkaistaan syksyllä 2009. Lähtökohtana on ollut kerätä mahdollisimman kattavat lähdejulkaisut siinä muodossa kuin ne aikoinaan nähtiin.

Arkistonhoitaja Tommi Partanen / Kansallinen audiovisuaalinen arkisto

Vierailija

"Sota-ajan filmimateriaalit ovat nykyisin Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa (entinen Suomen elokuva-arkisto). Tähän mennessä arkisto on julkaissut kaikki omistamansa Talvisodan uutis- ja propagandafilmit sekä 41 ensimmäistä Jatkosodan katsausta lisämateriaaleineen DVD:llä (Jatkosodan katsaukset I - Hyökkäävät kamerat). Loput katsaukset julkaistaan syksyllä 2009. Lähtökohtana on ollut kerätä mahdollisimman kattavat lähdejulkaisut siinä muodossa kuin ne aikoinaan nähtiin.

Arkistonhoitaja Tommi Partanen / Kansallinen audiovisuaalinen arkisto"

Kiitos tiedoituksestasi. Kuhinaa arkiston julkaisuihin varmasti alkaa syntymään.

Uusimmat

Suosituimmat