Narsismista..mitäpä jos...

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tunnettu asia lienee se ettei narsistia tunnista välttämättä mistään ulkoisesta asiasta, sillä he voivat olla todellisia naamioinnin mestareita mitä tulee valheellisen ulkokuoren esittämiseen.Eräs psykologian maikka sanoi kerran että käytännössä asia voisi olla siten, että se kaikkein rakkain ja läheisin kaveri voisi juurikin olla narsisti, eli se henkilö jonka puolesta olisit valmis enimmin uhrautumaan.Hän olisi vain täydellisesti onnistunut täten sinut naruttamaan ystäväpiiriinsä siten että olisit valmis puolustamaan häntä tilaisuuden koittaessa ja hän voisi pitää sinua tällä tavoin varattuna itselleen epäedullisissa tilanteissa jokseenkin uhrautuvana henkilönä ystävyyden nimissä omaksi edukseen.

Mitä mieltä olette tästä väitöksestä? On totta että harvemmin henkilö tulee epäilleeksi sitä kaikkein lähintä ystävää.Mielipiteitä ja kannanottoja ko.väitteeseen kaipailisin...Entä onko jollain kokemuksia siitä että se lähin ystävä olisi "paljastunut"naamioinnin mestariksi?

Sivut

Kommentit (50)

Vierailija

Kyllähän se narsistilta onnistuu. Ystävyyssuhde ei kuitenkaan ole aito ja pitemmän päälle siinä alkaa ilmetä ongelmia. Narsisti käyttää kaikkia muita hyväkseen tavalla tai toisella. Ennen pitkää hyväksikäytetty alkaa kuitenkin tajuta sen. Herääminen huomaamaan ystävän narsistisuus on ahdistava kokemus.

Vierailija
Kuparikuu
Tunnettu asia lienee se ettei narsistia tunnista välttämättä mistään ulkoisesta asiasta, sillä he voivat olla todellisia naamioinnin mestareita mitä tulee valheellisen ulkokuoren esittämiseen.Eräs psykologian maikka sanoi kerran että käytännössä asia voisi olla siten, että se kaikkein rakkain ja läheisin kaveri voisi juurikin olla narsisti, eli se henkilö jonka puolesta olisit valmis enimmin uhrautumaan.Hän olisi vain täydellisesti onnistunut täten sinut naruttamaan ystäväpiiriinsä siten että olisit valmis puolustamaan häntä tilaisuuden koittaessa ja hän voisi pitää sinua tällä tavoin varattuna itselleen epäedullisissa tilanteissa jokseenkin uhrautuvana henkilönä ystävyyden nimissä omaksi edukseen.

Mitä mieltä olette tästä väitöksestä? On totta että harvemmin henkilö tulee epäilleeksi sitä kaikkein lähintä ystävää.Mielipiteitä ja kannanottoja ko.väitteeseen kaipailisin...Entä onko jollain kokemuksia siitä että se lähin ystävä olisi "paljastunut"naamioinnin mestariksi?


Mikä on ongelma narsismista ystävyyssuhteessa, jos kumpikaan osapuoli ei huomaa sitä?

Mielestäni sitä ei välty huomaamasta, jos on suunnilleen täysjärkinen.
Jos esim. rahat vastikkeettomasti valuvat omalta tililtä "ystävän" tilille ja joka puolestaan törsää ne huolettomasti, ja jos se alkaa haitata, voi alkaa miettiä onko vikaa omassa vai ystävän päässä. Tai molemmissa.

Narsisti ei helposti hellitä otettaan saaliistaan, mutta kun rahat loppuvat, viimeistään silloin narsisti nostaa kytkintä, ellei hän voi vielä sinua myymällä hankkia rahaa. Ja ehkä sukulaisesikin ovat käyttökelpoisia, vaikka lainan takaajina.

Mutta sitten kun ei ole enää mitään jäljellä ja maine on mustattuna, olet vapaa!

Vierailija
pinklin
Kuparikuu
Tunnettu asia lienee se ettei narsistia tunnista välttämättä mistään ulkoisesta asiasta, sillä he voivat olla todellisia naamioinnin mestareita mitä tulee valheellisen ulkokuoren esittämiseen.Eräs psykologian maikka sanoi kerran että käytännössä asia voisi olla siten, että se kaikkein rakkain ja läheisin kaveri voisi juurikin olla narsisti, eli se henkilö jonka puolesta olisit valmis enimmin uhrautumaan.Hän olisi vain täydellisesti onnistunut täten sinut naruttamaan ystäväpiiriinsä siten että olisit valmis puolustamaan häntä tilaisuuden koittaessa ja hän voisi pitää sinua tällä tavoin varattuna itselleen epäedullisissa tilanteissa jokseenkin uhrautuvana henkilönä ystävyyden nimissä omaksi edukseen.

Mitä mieltä olette tästä väitöksestä? On totta että harvemmin henkilö tulee epäilleeksi sitä kaikkein lähintä ystävää.Mielipiteitä ja kannanottoja ko.väitteeseen kaipailisin...Entä onko jollain kokemuksia siitä että se lähin ystävä olisi "paljastunut"naamioinnin mestariksi?


Mikä on ongelma narsismista ystävyyssuhteessa, jos kumpikaan osapuoli ei huomaa sitä?

Mielestäni sitä ei välty huomaamasta, jos on suunnilleen täysjärkinen.
Jos esim. rahat vastikkeettomasti valuvat omalta tililtä "ystävän" tilille ja joka puolestaan törsää ne huolettomasti, ja jos se alkaa haitata, voi alkaa miettiä onko vikaa omassa vai ystävän päässä. Tai molemmissa.

Narsisti ei helposti hellitä otettaan saaliistaan, mutta kun rahat loppuvat, viimeistään silloin narsisti nostaa kytkintä, ellei hän voi vielä sinua myymällä hankkia rahaa. Ja ehkä sukulaisesikin ovat käyttökelpoisia, vaikka lainan takaajina.

Mutta sitten kun ei ole enää mitään jäljellä ja maine on mustattuna, olet vapaa!




Luulen, ettei narsismin poitti ole taloudellinen hyöty, vaan henkinen ote ihmisestä. Kun se on sairaus ja ihmissuhteessa oman halutun itsen peili, joka jäi varhaislapsuudessa rikkinäiseksi, sitä pitäisi voida pohtia syyllistämättä ja miettiä, miten tämä narsisti saadaan hoidettua (enkä nyt tarkoita tappoa), vaikka oma kokemus olisikin rankka.

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005

Olisko vainoharhaisuus tavallaan narsismin vastakohta? Narsismi olettaa että kaikki rakastavat häntä ja käyttää muita hyväksi. Vainoharhainen olettaa että häntä vihataan/vainotaan ja kaikki käyttävät häntä hyväksi.

Voivatko narsismi ja vainoharhaisuus esiintyä yhtaikaa?

Vierailija
Ronski
Kyllähän se narsistilta onnistuu. Ystävyyssuhde ei kuitenkaan ole aito ja pitemmän päälle siinä alkaa ilmetä ongelmia. Narsisti käyttää kaikkia muita hyväkseen tavalla tai toisella. Ennen pitkää hyväksikäytetty alkaa kuitenkin tajuta sen. Herääminen huomaamaan ystävän narsistisuus on ahdistava kokemus.

Sama yhteiskunnallisella tasolla merkitsee eriarvoistumista, harvainvaltaa, vallan väärinkäyttöä, taantumista, koska se mitä tapahtuu yksityisellä tasolla, tapahtuu myös yleisellä tasolla.
Yhteiskunnallinen herääminen on usein johtanut sisällissotaan.

Vierailija
PeterH
Olisko vainoharhaisuus tavallaan narsismin vastakohta? Narsismi olettaa että kaikki rakastavat häntä ja käyttää muita hyväksi. Vainoharhainen olettaa että häntä vihataan/vainotaan ja kaikki käyttävät häntä hyväksi.

Voivatko narsismi ja vainoharhaisuus esiintyä yhtaikaa?




Narsismin huipentuma, minä olen niin erikoislaatuinen ihminen, että kaikki ihmiset ovat juuri minua vastaan.

Olbe
Seuraa 
Viestejä1447
Liittynyt16.3.2005

Kaikki epäkunnioitus itse narsistia kohtaan, mutta minkälaisia yhtäläisiä tekijöitä on sitten narsismin uhreilla? Väitän, että suurimmalla osalla löytyy puutteita itsetunnossa.

Vierailija

Miksi ketään pistäisi epäillä. Mielestäni narsismin tunnistaa ahdituksesta narisitisen ihmisen seurassa. Hän jollaintavalla ottaa kiinni tunnetasolla toisista ihmisistä. Narsisti on usein sosiaalisesti lahjakas ja osaa puhua niin ettei hänen hyväksikäyttöä, vaatimista ym. tunteisiin vetoamista välttämättä edes tajua.

Tuppu L 2.0
Seuraa 
Viestejä3156
Liittynyt25.5.2009
Olbe
Kaikki epäkunnioitus itse narsistia kohtaan, mutta minkälaisia yhtäläisiä tekijöitä on sitten narsismin uhreilla? Väitän, että suurimmalla osalla löytyy puutteita itsetunnossa.



Se johtuu liian läheisestä kasvatuksesta, lasta ei ole opetettu kohtaamaan ollenkaan pettymistä ja avuttomuutta.

Vierailija
Pubi
pinklin
Kuparikuu
Tunnettu asia lienee se ettei narsistia tunnista välttämättä mistään ulkoisesta asiasta, sillä he voivat olla todellisia naamioinnin mestareita mitä tulee valheellisen ulkokuoren esittämiseen.Eräs psykologian maikka sanoi kerran että käytännössä asia voisi olla siten, että se kaikkein rakkain ja läheisin kaveri voisi juurikin olla narsisti, eli se henkilö jonka puolesta olisit valmis enimmin uhrautumaan.Hän olisi vain täydellisesti onnistunut täten sinut naruttamaan ystäväpiiriinsä siten että olisit valmis puolustamaan häntä tilaisuuden koittaessa ja hän voisi pitää sinua tällä tavoin varattuna itselleen epäedullisissa tilanteissa jokseenkin uhrautuvana henkilönä ystävyyden nimissä omaksi edukseen.

Mitä mieltä olette tästä väitöksestä? On totta että harvemmin henkilö tulee epäilleeksi sitä kaikkein lähintä ystävää.Mielipiteitä ja kannanottoja ko.väitteeseen kaipailisin...Entä onko jollain kokemuksia siitä että se lähin ystävä olisi "paljastunut"naamioinnin mestariksi?


Mikä on ongelma narsismista ystävyyssuhteessa, jos kumpikaan osapuoli ei huomaa sitä?

Mielestäni sitä ei välty huomaamasta, jos on suunnilleen täysjärkinen.
Jos esim. rahat vastikkeettomasti valuvat omalta tililtä "ystävän" tilille ja joka puolestaan törsää ne huolettomasti, ja jos se alkaa haitata, voi alkaa miettiä onko vikaa omassa vai ystävän päässä. Tai molemmissa.

Narsisti ei helposti hellitä otettaan saaliistaan, mutta kun rahat loppuvat, viimeistään silloin narsisti nostaa kytkintä, ellei hän voi vielä sinua myymällä hankkia rahaa. Ja ehkä sukulaisesikin ovat käyttökelpoisia, vaikka lainan takaajina.

Mutta sitten kun ei ole enää mitään jäljellä ja maine on mustattuna, olet vapaa!




Luulen, ettei narsismin poitti ole taloudellinen hyöty, vaan henkinen ote ihmisestä. Kun se on sairaus ja ihmissuhteessa oman halutun itsen peili, joka jäi varhaislapsuudessa rikkinäiseksi, sitä pitäisi voida pohtia syyllistämättä ja miettiä, miten tämä narsisti saadaan hoidettua (enkä nyt tarkoita tappoa), vaikka oma kokemus olisikin rankka.

Tarkoitatko ehkä fiksoitumista kolmivuotiaan tasolle siinä mielessä, että sille ikäkaudelle ominainen vaatiminen, kapinoiminen ja uhmaaminen on vallitseva piirre, ehkä naamioituneena vaikka sosiaalisuuden kaapuun?

Luulen, että pahimmanlaatuisen narsistin kateus on pohjaton ja pohja on mennyt rikki jo lapsuudessa. En usko toipumiseen.
Naapurit voivat nähdä asian aivan toisin kuin millainen narsisti on kahden kesken uhrinsa kanssa.

Minusta Munchin Huuto -teoksessa oleva hahmo on psykopaatin uhri. Kun sanat eivät riitä kertomaan, on enää suora huuto.

Vierailija
PeterH
Olisko vainoharhaisuus tavallaan narsismin vastakohta? Narsismi olettaa että kaikki rakastavat häntä ja käyttää muita hyväksi. Vainoharhainen olettaa että häntä vihataan/vainotaan ja kaikki käyttävät häntä hyväksi.

Voivatko narsismi ja vainoharhaisuus esiintyä yhtaikaa?


Tuskin sairaasti narsisti aidosti uskoo ihmisten rakastavan häntä, mutta hän on oppinut käsittelemään ihmisiä.
Mielestäni narsismi ja vainoharhaisuus voivat esiintyä yhtäaikaa. Narsisti pelkää sitä tilannetta, jossa uhri löytää jonkun joka uskoo häntä.

Narsismia on kai monenasteista, tervettäkin sellaista.

Vierailija
Kuparikuu
Eräs psykologian maikka sanoi kerran että käytännössä asia voisi olla siten, että se kaikkein rakkain ja läheisin kaveri voisi juurikin olla narsisti, eli se henkilö jonka puolesta olisit valmis enimmin uhrautumaan.Hän olisi vain täydellisesti onnistunut täten sinut naruttamaan ystäväpiiriinsä...



Ooo. Psykan maikka on ilmeisesti päässyt lukemaan pop-psykan kärkiteosta aiheen tiimoilta, Martha Stout: Sociopath next door. (2005) Läheinen ystäväsi tai naapurisi saattaa olla ilkeä sosiopaatti, joka on huijannut sinua koko elämäsi ajan! Jokainen keittiöpsykologi tunnistaa tuttavapiiristään vähintään yhden sosiopaatin kirjan luettuaan.

Todellisuudessa jokainen meistä omaa jossain määrin sosiopaattisia piirteitä. Narsistinen persoonallisuushäiriö on taas vakava asia, eikä tätä käsitettä pitäisi käyttää huolettomasti. Arkikielessä käytettyä "narsisti" sanaa ei tule sotkea tähän sairausmääritelmään. Pelkkä kusipäisyys ei tee kenestäkään vielä narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivää ihmistä. Kun psykologian käsitteet valuvat maallikoiden käsiin, käytetään niitä helposti lyömäaseena ja niiden avulla pyritään tuomitsemaan omasta mielestä epämiellyttävä käytös. Osaltaan Martha Stoutin kaltaiset psykologit turvautuvat myös edifioivaan psykologiaan; psykologian avulla pyritään asettamaan normaalin ihmisen rajat. Pelkästään hieman poikkeava persoonallisuus riittää sairauden tunnusmerkiksi.

Usein persoonallisuushäiriöistä kärsivät ihmiset ovat itsekin uhreja, ongelma voi aiheuttaa valtavaa ahdistusta heille itselleen. Usein persoonallisuushäiriö tunnistetaan vasta kun henkilö on muista syistä ajautunut hoitoon. Takana voi olla vakavaa masennusta tai itsetuhoisia ajatuksia.

Tuppu L 2.0
Seuraa 
Viestejä3156
Liittynyt25.5.2009

Psykopatiasta ja narsismista puhutaan usein keskenään, mutta käittääkseni ne ovat aika erilaisia asioita. Eikö narsismi kehity virheellisessä varhaislapsuuden aikaisessa hoidossa ja psykopatia esimerkiki sodan koittelemuksissa? Luonnollisesti tietysti perinnöllinen alttius unohtamatta.

Itseäni hieman ihmetyttää sairaudesta puhuminen tällaisten persoonallisuuhäiriöiden yhteydessä. Miten se sen enempää on sairaus kuin vaikkapa homous? Kuka sen määrää? Ja millä perusteella? Missä se raja menee?

Vierailija
Tuppu L 2.0
Eikö narsismi kehity virheellisessä varhaislapsuuden aikaisessa hoidossa ja psykopatia esimerkiki sodan koittelemuksissa? Luonnollisesti tietysti perinnöllinen alttius unohtamatta.



Pitkään on mietitty, onko psykopatia synnynnäinen ominaisuus vai syntyykö se olosuhteiden tai kasvatuksen seurauksena, mutta tämänhetkinen lääketieteen konsensus on, että psykopatia on synnynnäinen ominaisuus.

http://takkirauta.blogspot.com/2009/03/ ... patia.html

Vierailija
pinklin
Pubi

Luulen, ettei narsismin poitti ole taloudellinen hyöty, vaan henkinen ote ihmisestä. Kun se on sairaus ja ihmissuhteessa oman halutun itsen peili, joka jäi varhaislapsuudessa rikkinäiseksi, sitä pitäisi voida pohtia syyllistämättä ja miettiä, miten tämä narsisti saadaan hoidettua (enkä nyt tarkoita tappoa), vaikka oma kokemus olisikin rankka.


Tarkoitatko ehkä fiksoitumista kolmivuotiaan tasolle siinä mielessä, että sille ikäkaudelle ominainen vaatiminen, kapinoiminen ja uhmaaminen on vallitseva piirre, ehkä naamioituneena vaikka sosiaalisuuden kaapuun?

Luulen, että pahimmanlaatuisen narsistin kateus on pohjaton ja pohja on mennyt rikki jo lapsuudessa. En usko toipumiseen.
Naapurit voivat nähdä asian aivan toisin kuin millainen narsisti on kahden kesken uhrinsa kanssa.

Minusta Munchin Huuto -teoksessa oleva hahmo on psykopaatin uhri. Kun sanat eivät riitä kertomaan, on enää suora huuto.




Narsistiksi ei synnytä - vastasyntyneen aivokemia tuskin johtaa sellaisenaan narsismiin - vaan kyse on pienen lapsen itsen kokemuksesta, niin rankoista kokemuksista, että keino olla olemassa keskimäärin ´ terveesti´ on narsistinen.

Tunnen tällaisen ihmisen, hänen lapsuudenhistoriansa ja minuuden olemassaolon keinonsa. Hän - tämä nimenomainen henkilö - hakee hyvää peiliä minuudelleen, koska se jäi varhaislapsuudessa saamatta. Hänelle huomion saaminen on tärkeää. Hän käyttää siihen itsediagnosoituja sairauksia, ym.

En oikein osaa syyttää häntä hänen huonoista eväistään, mutten toki ota vastaankaan mitään sontaa häneltä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat