Maailmankaikkeuden fraktaaliset ominaisuudet

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

ONko jotain toistuvia systeemejä, kun zoomaa pitkälle aurinkokunta-galaksi-galaksijoukko.... ja sitten atomeihin kvarkkeihin sun muihin...
Pallo ja ympyrä ainakin kai on sellainen

Sivut

Kommentit (31)

Vierailija

Kyllä nuo klusterit vähä siltä vaikuttavat, että muodostavat ensin omia paikallisia kuplia, sitten suurempia paikallisia kuplia, ja edelleen vieläkin massiivisempia rakenteita. Jos ja kun energian päämääränä olisi itsensä maksimoiminen, silloin fraktaalirakenteisiin mahtuisi kaikkein eniten järjestäytynyttä suhteessa tarvittavaan informaation.

Eipäs. Kylläpäs. Eipäs...eipäs-röykkiölle ensimmäinen suora kysymys: Miksi universumi ei voisi olla olemassa ilman e:tä ja piitä? Miksi?

Siksikö, että tuulen vastakohta on tyyni. Kylmä kuuma. Talvi kesä. Kaunis ruma. Päivä yö. Miksi vastakohtia? Ehkä siksi, että ainut ja efektiivisin parillinen alkulukualku on tasan 2. Sitä vastaan on rajaton määrä parittomia alkulukuja.

Miksi e, pii ja alkuluvut yhdistyvät sarjoilla? Sarjat sinällään ovat jo fraktaalirakenteisia. Ts. seuraava osa generoituu aina saman logiikan edelleen zoomatulla termillä.

Ei. Meillä on hypoteeseja. Luonto ei voi olla puhdasta logiikkaa, vaan sen on oltava hypoteeseja, koska moderni fysiikka niin sanoo. Algebra. Algebra, mitä olet? En ole loppujenlopuksi yhtään mitään, paitsi puen luonnon kompakteiksi funktioiksi ja harmonisiksi itseään toistaviksi fraktaalirakenteiksi.

Ei riitä, ihminen on ylitse muiden, ylitse algebran ja ylitse logiikan. Meillä on hypoteeseja, jonka johdosta universumin on rakennuttava hypoteeseista. Puhdas algebra ja logiikka on poissuljettuja mahdollisuuksia, koska ihminen hypoteeseineen on ylitse niiden.

Ihmisen hypoteesien päälle rakentama maailmankuva siitä, tästä ja tuosta on kaunista ja harmonista luettavaa pienelle piirille. Se ei voi olla takaisinkytketty yksinkertaisuus, koska energian päämääränä ei ole itsensä maksimoiminen. Tämän vuoksi sen on oltava suunnaton monimutkaisuus, hypoteeseja, joita vain ja ainoastaan ihminen voi ymmärtää. Algebraa ja logiikkaa, puhumattakaan harmonisista takaisinkytketyistä itseään samalla energiakäytön logiikalla efektiivisesti toistavia fraktaalirakenteita se ei voi olla.

Ihminen , tuo perkele on ylitse kaiken, ylitse algebran, ylitse logiikan, kaiken ylijumala, jonka vuoksi on modernia olla moderni ja puhua modernisti ja kirjoittaa asiat modernisti.

Helvetti, joskus vuonna 3000 1900-2000 -vuodet poljetaan alimpaan helvettiin. Tämän aikakauden moderni fysiikka korvataan silloisissa oppikirjoissa yhdellä merkillä:

Luku 6: Moderni fysiikka. (Yksi kuva on enemmän, kuin tuhat sanaa, pystyyn piirretty keskisormi.)

Luku 7: Klassinen fysiikka. Plaap plaap plaap. Plaap plaap plaap. Arkhimedes sanoi aikanaan sitä ja tätä, eikä asiat siitä ole muuttuneet. Gauss sanoi sitä ja tätä, eikä asiat siitä ole muuttuneet. Newton sanoi sitä ja tätä, eikä asiat ole siitä muuttuneet. etc...

-torstai

Vierailija

Hmm...ei pitänyt enää tänne kirjoittaa, mutta kerta vielä kiellon päälle. Olen jokseenkin samaa mieltä, vaikka vaikutatkin enemmän joltain amatööriltä.

Vierailija

Löytyykö pienemmässä mittakaavassa jotain samankaltaisia asioita kuin vaikka aurinkokunnan, galaksien tai galaksijoukkojen jne käyttäytymisessä?

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26990
Liittynyt13.5.2005
taleni kosumyn
Löytyykö pienemmässä mittakaavassa jotain samankaltaisia asioita kuin vaikka aurinkokunnan, galaksien tai galaksijoukkojen jne käyttäytymisessä?



Eipä taida muutoin, kuin ehkäpä vain käsitteellisellä tasolla.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija
torstai
..Ei. Meillä on hypoteeseja. Luonto ei voi olla puhdasta logiikkaa, vaan sen on oltava hypoteeseja, koska moderni fysiikka niin sanoo. Algebra. Algebra, mitä olet? En ole loppujenlopuksi yhtään mitään, paitsi puen luonnon kompakteiksi funktioiksi ja harmonisiksi itseään toistaviksi fraktaalirakenteiksi.

Ei riitä, ihminen on ylitse muiden, ylitse algebran ja ylitse logiikan. Meillä on hypoteeseja, jonka johdosta universumin on rakennuttava hypoteeseista. Puhdas algebra ja logiikka on poissuljettuja mahdollisuuksia, koska ihminen hypoteeseineen on ylitse niiden.

Ihmisen hypoteesien päälle rakentama maailmankuva siitä, tästä ja tuosta on kaunista ja harmonista luettavaa pienelle piirille. Se ei voi olla takaisinkytketty yksinkertaisuus, koska energian päämääränä ei ole itsensä maksimoiminen. Tämän vuoksi sen on oltava suunnaton monimutkaisuus, hypoteeseja, joita vain ja ainoastaan ihminen voi ymmärtää. Algebraa ja logiikkaa, puhumattakaan harmonisista takaisinkytketyistä itseään samalla energiakäytön logiikalla efektiivisesti toistavia fraktaalirakenteita se ei voi olla.

Ihminen , tuo perkele on ylitse kaiken, ylitse algebran, ylitse logiikan, kaiken ylijumala, jonka vuoksi on modernia olla moderni ja puhua modernisti ja kirjoittaa asiat modernisti.

Helvetti, joskus vuonna 3000 1900-2000 -vuodet poljetaan alimpaan helvettiin. Tämän aikakauden moderni fysiikka korvataan silloisissa oppikirjoissa yhdellä merkillä:

Luku 6: Moderni fysiikka. (Yksi kuva on enemmän, kuin tuhat sanaa, pystyyn piirretty keskisormi.)

Luku 7: Klassinen fysiikka. Plaap plaap plaap. Plaap plaap plaap. Arkhimedes sanoi aikanaan sitä ja tätä, eikä asiat siitä ole muuttuneet. Gauss sanoi sitä ja tätä, eikä asiat siitä ole muuttuneet. Newton sanoi sitä ja tätä, eikä asiat ole siitä muuttuneet. etc...

-torstai


Tässä oli jo asiaa.

Vierailija

On kai kaikki nuo teoriat tärkeitä, kun yrittää hiljalleen hahmottaa maailmankaikkeuden toimintaa.
Itse kuitenkin olen edelleen sitä mieltä, että ei todellakaan tulla koskaan mitään tarkkaa ja täydellistä teoriaa saamaan aikaan, koska en uskoisi, että voisi löytyä sellaista asiaa, jota voisi pitää perimmäisenä syynä kaikkeen. Siis sellaista, että sitä ei tarvitsisi yrittää selittää millään ja sen avulla voitaisiin selittää kaikki muu. Miksi ihmeessä sellainen voisi olla olemassa ja mikä voisi olla sellainen?
Varmaankin paljon tärkeämpiä asioita on tällä hetkellä saavuttaa kestävä kehitys ja tasa-arvo maailmaan ainakin ja taata luonnon monimuotoisuuden säilyminen.

totinen
Seuraa 
Viestejä4876
Liittynyt16.3.2005
-:)lauri
taleni kosumyn
Löytyykö pienemmässä mittakaavassa jotain samankaltaisia asioita kuin vaikka aurinkokunnan, galaksien tai galaksijoukkojen jne käyttäytymisessä?



Eipä taida muutoin, kuin ehkäpä vain käsitteellisellä tasolla.

Kyllähän jo kolmen kappaleen painovoimakenttä on fraktaalinen.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26990
Liittynyt13.5.2005
totinen
-:)lauri
taleni kosumyn
Löytyykö pienemmässä mittakaavassa jotain samankaltaisia asioita kuin vaikka aurinkokunnan, galaksien tai galaksijoukkojen jne käyttäytymisessä?



Eipä taida muutoin, kuin ehkäpä vain käsitteellisellä tasolla.

Kyllähän jo kolmen kappaleen painovoimakenttä on fraktaalinen.



En ole kuitenkaan tietoinen, kuinka kolmen kappaleen painovoimakenttä kvanttitasolla toimisi samoin kuin asetelma suuremmassa mittakaavassa.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija

Tuosta vielä, kun nyt ainakin näissä erilaisissa mittasuhteissa, joissa ihminen on maailmankaikkeutta pystynyt havainnoimaan, niin löytyy maailmankaikkeuden toiminnalle aika selkeitä säännönmukaisuuksia, joita kai voi sanoa luonnonlaeiksikin.
Niin edellyttääkö tuo, että kuitenkin olisi jokin pienin hiukkanen tai osanen, jonka käyttäytymismallista voisi nämä luonnonlait johtaa? Tuskin sekään tietysti välttämätön on tietenkään, mutta ilmeisesti sitten ei mitään täydellistä kaaosta, jonka toiminnassa ei voisi minkäänlaista säännönmukaisuutta nähdä, voisi vallita missään mittakaavassa, vaikka kuinka kovasti zoomailee?
Jollain tavalla joka tapauksessa muodostuu selkeästi havaittavia sääntöjä maailman toimintaan...
Tuollainen tapahtumien säännönmukaisuus ja suht. leppoisa vauhti tietyssä mittakaavassa, niin on varmaan elämän kehittymisenkin edellytys?

totinen
Seuraa 
Viestejä4876
Liittynyt16.3.2005
-:)lauri

En ole kuitenkaan tietoinen, kuinka kolmen kappaleen painovoimakenttä kvanttitasolla toimisi samoin kuin asetelma suuremmassa mittakaavassa.

Pitikö olla tietoinen kvanttitasolla? Kvanttipainovoimateoriat eivät vielä ole yleisesti hyväksyttyjä teorioita, mutta sieltä saattaisi löytää jotain osviittaa.
Esim:
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=qua ... =Hae&meta=

Sieltä löytyy mm.

Functional string quantization was developed by refining an early formulation by T. Eguchi. We recall the precise meaning of this approach to quantum string theory, concentrating in particular on "areal" string variables, the string propagator and the string wave functionals. From this point of view it is possible to draw a relationship between M-theory and the quantum mechanics of string loops. These concepts are instrumental to the discussion of the functional Schroedinger equation of "loop quantum mechanics"; its solutions enable us to derive the Uncertainty Principle for strings as well as its principal consequence, which is the fractalization of quantum spacetime. In connection with this interesting issue, the structure of spacetime is analyzed in terms of an effective lagrangian based on a covariant, functional extension of the Ginzburg-Landau model of superconductivity.

http://www-dft.ts.infn.it/~ansoldi/Rese ... efault.htm

de Selby
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt16.3.2005

http://www.youtube.com/watch?v=BBsOeLcUARw

Vaikka päälisin puolin eri mittakaavoista käsin maailmaa katsellessa tuntuisi siltä että mikron ja makron välillä olisi jokin fraktaalinen yhteys, niin...

...katkonaisia ajatuksia:

- vaikka rakenteet näyttävät samalta, rakenteiden muodot ovat voineet muodostua eri voimiin perustuen, kokonaan erilaisin prosessein,

- vaikka rakenteet olisivat muodostuneet samankaltaisin voimin ja prosessein, rakenteet silti voivat näyttää toisistaan poikkeavilta,

- rakenteet, jotka innostavat miettimään maailmankaikkeuden fraktaalisuutta (elektronit pyörivät atomin ytimen ympärillä niinkuin planeetat auringon) , ovat mittakaavaa ajatellen hirvittävän kaukana toisistaan. Välissä on hirvittävä elikäns ääretön määrä välimittakaavoja ja niissä muita rakenteita, jotka vaikuttavat vain sattumanvaraiselta kohinalta,

- ihminen havannoi ja tulkitsee mieluummin taustahälystä poikkeavia "säännönmukaisuuksia" kuin turruttavaa ääretöntä kohinaa, vaikka kohina on se todellinen säännönmukaisuus ja "säännönmukaisuus" kenties vain harvinainen poikkeama,

- toistuvat ja säännönmukaiset rakenteet nousevat esiin vasta niin suuresta määrästä kohinaa, että merkitsevämpää maailmankaikkeuden muodostumisessa lienevät kohinaominaisuudet kuin fraktaaliset ominaisuudet,

- se että mielessään piirtää liikeradan, ja vertaa tuota rataa johonkin todelliseen joka muistuttaa radan muotoa, ei tee niiden välille todellistä yhteyttä, eikä maailman rakenteesta fraktaalista, mutta ihmisen tulkinta- ja havaintomekanismeista kylläkin.

Gravity sucks.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26990
Liittynyt13.5.2005
totinen
-:)lauri

En ole kuitenkaan tietoinen, kuinka kolmen kappaleen painovoimakenttä kvanttitasolla toimisi samoin kuin asetelma suuremmassa mittakaavassa.

Pitikö olla tietoinen kvanttitasolla? Kvanttipainovoimateoriat eivät vielä ole yleisesti hyväksyttyjä teorioita, mutta sieltä saattaisi löytää jotain osviittaa.
Esim:
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=qua ... =Hae&meta=

Sieltä löytyy mm.

Functional string quantization was developed by refining an early formulation by T. Eguchi. We recall the precise meaning of this approach to quantum string theory, concentrating in particular on "areal" string variables, the string propagator and the string wave functionals. From this point of view it is possible to draw a relationship between M-theory and the quantum mechanics of string loops. These concepts are instrumental to the discussion of the functional Schroedinger equation of "loop quantum mechanics"; its solutions enable us to derive the Uncertainty Principle for strings as well as its principal consequence, which is the fractalization of quantum spacetime. In connection with this interesting issue, the structure of spacetime is analyzed in terms of an effective lagrangian based on a covariant, functional extension of the Ginzburg-Landau model of superconductivity.

http://www-dft.ts.infn.it/~ansoldi/Rese ... efault.htm



Olen tietoinen Lee Smolinin (hänenhän tuo teoria alunperin oli?) silmukkakvanttipainovoimateorian fraktaalisista malleista, mutta en ole jostain syystä ollut kovinkaan vakuuttunut teorian selitysvoimaisuudesta. Maailmankaikeuden fraktaalinen luonne ei sekään ole sinällään mikään uusi hypoteesi ja jopa itse olen pitänyt ajatuista varsin kiehtovana, mutta kommentissani olikin nyt kyse pitää jalat tiukasti maanpinnalla. Meillä ei taida olla juuri kovinkaan suoria evidenssejä maailman fraktaalisesta luonteesta? Ei ainakaan tavalla, jolla fraktaalit noin perinteisessä mielessä ymmärretään tai ymmärrän.

On toki mikro- ja makrotasolla yhtäläisyyksiäkin. Mustalla aukolla taitanee olla mitattavissa tismalleen tai läheisesti tismalleen samat ominaisuudet kuin kvanteillakin, mihin taisi yhtäältä perustua Edward Wittenin M-teoriaan johtanut oivallus, eli oliko se viiden eri säieteorian yhdistäminen kymmenen, yksitoista ulotteisella mallilla. Tästä taitanee kuitenkin olla aika työ vääntää vielä kovin fraktaalisia malleja maailman luonteesta, tai ainakaan niihin en mittavissa määrin ole juuri matemaattista filosofiaa kummemmin törmännyt.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Vierailija

Fraktaalien pohtiminen on johtanut ajatuksiin,
joiden mukaan fysiikan koko lainmukaisuus
perustuu kaaoksen luomaan säännölli syyteen.

Fraktaalisuutta on löydetty sieltä, missä
aikaisemmin uniformisuus näytti varmistetulta.

Näin toteaa Raimo Lehti artikkelissaan

http://www.tsv.fi/TTAPAHT/033/lehti.pdf

Mikä sitten on deterministisen kaaoksen "olemus"? Voidaanko edes otaksua sen hallitsevan koko universumia itsesimilaarisuutta tuottavalla tavalla?

Huippufyysikko Hagen Kleinert (yli 400 tieteellistä julkaisua) kehittelee "maailmankide"-ideaa, jossa maailman perusvoimat ja -rakenteet palautuvat sub-planckisen vakuumin kiteiseen hahmoon kidevirheineen.

http://users.physik.fu-berlin.de/~klein ... rldcrystal

The world crystal was proposed as a toy model
of the universe in the paper

H. Kleinert,
Gravity as Theory of Defects in a Crystal with Only Second-Gradient Elasticity
Ann. d. Physik, 44, 117 (1987) .

It is supposed to illustrate that curvature and torsion may arise from defects
and that the universe may have a short-distance structure
which may completely surprise us when we shall be able to do experiments at Planck distances.
More is explained in the fothcoming textbook

.....

Entäpä jos sub-planckinen maailmankide onkin tilaansa joka hetki iteroiva verkosto, jolloin se tuttujen verkostojen kuten internetin tavoin sisältää itsesimilaarin rakenteen:

http://www.tsv.fi/TTAPAHT/037/nieminen.pdf

Itsesimilaarisuus on usein kätkeytyneenä ja tulee esille pitkien aikasarjojen koordinaatistoesityksissä.

Deterministinen kaaos puolestaan ei ehkä ole lainkaan "epäjärjestystä", vaan siinä heijastuu sub-planckisen ja mikroskooppisenkin tason itseorganisaatiotilojen eli defektien runsaudesta johtuva kilpailu, jossa aina muutama defektityyppi vuorollaan tunkeutuu etualalle.. (muistelen nähneeni jotain tällaista sanoneen artikkelin jossakin 1980-luvun Phys.Rew. tai Physics Lettersissä, kirjoittajiin taisi kuulua joku Bohrin suvun jälkeläinenkin..)

Vierailija

1800-luvun alussa vaikuttanut John Keats oli englantilaisen romantiikan tärkeimpiä runoilijoita.

Keats kuoli vain 26-vuotiaana Roomassa sairastuttuaan tuberkuloosiin. Hänen hautakiveensä ei hänen pyynnöstään kirjoitettu lainkaan nimeä, vaan ainoastaan sanat:

”Tässä lepää hän jonka nimi oli kirjoitettu veteen.” (engl. Here lies one whose name was writ in water).

Hän jäi erityisen tunnetuksi myös lauseestaan:

"Totuus on kauneus, kauneus on totuus, muuta ei Maasta tiedetä eikä muuta tarvitsekaan tietää." (engl. Beauty is truth, truth beauty. That is all ye know on Earth, and all ye need to know).

Modernien tiedemiesten mukaan hän oli oikeilla jäljillä.

Totuus ja kauneus, ne eivät ole sama asia, mutta ne ovat samankaltaisia asioita, ne syntyvät samalla tavalla ja ne liittyvät erottomasti toisiinsa.

Sanotaan, että etiikka ja estetiikka, kuten kauneus ja oikeus ovat yhtä objektiivisia kuin tieteellinen tai matemaattinen totuus. Ja että ne on luotava vastaavilla tavoilla oletuksilla ja rationaalisella kritiikillä (DD).

Platon puolestaan johti etiikan puhtaasta logiikasta jo 2500 vuotta sitten. Hänen teoksensa "Valtio" on ilman muuta merkittävimpiä koskaan kirjoitettuja kirjoja, vaikutti varmasti siihen perehtyneeseen Jeesukseenkin huomattavasti enemmän kuin raamattu. Platonilla ei ollut sellaisia käsitteitä kuin "peliteoria" tai "prisoner's dilemma" mutta aivan samat johtopäätökset hän silti sai aikaan.

Etiikan ja estetiikan suhdetta olen pohtinut aina välillä varmaan jo 1/2 vuotta. Yksi kiinnostavimmista filosofisista kysymyksistä. Eli siis myös vaikea. Jo Platonille.

http://en.wikipedia.org/wiki/John_Keats

Miksi totuus on kauneus (symmetria ja fraktaalisuus):

http://royalsociety.org/book.asp?id=7671
http://www.sciam.com/article.cfm?id=is- ... -and-truth

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat