Voisiko Suomineito lihoa vähemmän kapitalistisesti?

Tuppu L

kannattaa myös huomioida, että talot ovat muuttuneet vuosikymmenien saatossa. Olisi varmaankin järkevämpää verrata esimerkiksi rakennustarvikkeiden ja peruselintarvikkeiden hinnanmuutoksia.

Risuja Tuppu L:lle.

Niin, en tiennytkään että talot ovat muuttuneet, oletin että vuonna 75, kaikilla oli taulutelkkarit etc!

-----Oleellista on että asumisen laadun parantuessa asumisen hinta on laskenut, toisin sanoen sekä elintaso että kotitalouksien käytettävissä olevat varat ovat kasvaneet-----

Tuppu L

Olisi kuitenkin kiva nähdä kuinka esim. 2" x 4" hinta on muuttunut vuosien varrella. Onko yksittäisten tarvikkeiden hintakehityksesien tietoja netissä? Jotain löysin, mutta aikaskaalana oli vain muutaman vuotta.

Nolottaa tunnstaa että vaikka olen rautakaupan varastomies, osa-aikainen sellainen, en heti meinannut tajuta että tarkoitat kakkosnelosta, sitä puusta sahattua lankun ja riman välimuotoa.

Yritän selvittää, nyt hetki 20:02,,,,

[URL=http://imageshack.us][/

baal1984

Mahdollisesti syy on se että Suomi/täällä toimivat yritykset omistetaan ulkomailta käsin Jenkkilän
kaltaisten talousmahtien suuryritysten taholta.MIstä seuraa se että merkittävä osa työnarvon kasvusta valuu
pois Suomesta.

Osaako joku sanoa voisimmeko kehittyä vähemmän riippuvaiseksi suuresta maailmasta vaurastuttaen enemmän Isänmaatamme?
En tarkoita eristäytymistä Pohjois-Koreamaiseksi kommunistiseksi diktatuuriksi vaan yritysten takaisin ostoa ja pörssistä
poislistautumista.

Tietysti voitaisiin. Suomalaisten pitäisi vain sijoittaa osakkeisiin pankkitileillä lepääviä rahoja. Valitettavasti valtiovalta kuitenkin suosii ulkomaista osakeomistusta verotuksen avulla. Osinkoverotukseen liittyy muitakin vakavia neutraliteettiongelmia (piensijoittajia syrjiviä ja rahastoja ja yhteisösijoittajia suosivia), joita voitaisiin verrata siihen, että eri ammattiryhmiä verotettaisiin erillaisilla veroprosenteilla. Tätä on käsitelty jo pitkään Henri Elon blogissa:

Hurskastelija-Skinnari ja pässiä heiluttava häntä
11.8.2008 9.32 | Henri Elo | Raha & valta, Sijoittaminen, Politiikka

Kesämuistiinpanoja, osa 5

Jälleen kerran osinkojen tuplaverosta päättämässä ollut kansanedustaja hurskasteli kotimaisen omistajuuden tärkeydellä.

Ylen A-Studiossa 9.7.2008 kansanedustaja, talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari (sd) totesi: “…2000-luku on ollut sitä aikaa, valitettavasti, jolloin suomalaista omaisuutta on myyty. Ja se ei ole kyllä mikään ylpeyden aihe, mitä on tehty sille 90 vuoden itsenäisyyden saavutukselle…”

Skinnari on harvinaisen oikeassa. Sen sijaan hän ei ehkä muista, että juuri demarivaltiovarainministeri teki neljä vuotta sitten kaikkein ikävimmän ratkaisun kotimaisen omistajuuden karkottamiseksi. Muu eduskunta säesti perässä muutamia poikkeuksia, kuten Jari Koskinen (kok) ja Bjarne Kallis (kd), lukuun ottamatta.

Niin sanottu valtion omistajapolitiikka on silkkaa kissa-hiiri -leikkiä vuoden 2004 suuren osinkoveromöhläyksen rinnalla. Osinkoverokatastrofi on paitsi kestämätöntä yhteiskunnalle myös oikeusmurha piensijoittajille.

39,7 prosentin veronkorotus piensijoittajien osingoissa oli silloin ja on edelleen täysi mysteeri. Jo kokoluokka, kun puhutaan fiskaalisen järjestelmän hallittavuudesta, ennakoitavuudesta ja veropolitiikasta, on täysin järjetön.

Jos demari ei anna duunarin vaurastua tasavertaisesti (koska muuten heiltä katoaisivat äänestäjät), niin en paljon kehuisi nykyistäkään hallitusta – keskustan ja kokoomuksen suurta näpertelykoulua.

Mitä omistajuuden karkottamisesta seuraa?

Helsingin pörssi hyppii ja pomppii kuin venäläinen klovni trapetsilla. (vrt. esim. KL 31.7.)

Jos sijoituskulttuuria vaalittaisiin ja piensijoittajan osinkoverotus olisi tasapuolista rahastoihin ja ulkomaalaissijoittajiin verrattuna, olen varma, että Helsingin Pörssi kehittyisi tasapainoisemmin.

Olen varma, että jopa valtion vakaasta hallintojärjestelmästä olisi enemmän hyötyä, koska pörssin äärispekulatiiviset pomput ja suursijoittajien keinottelu eivät häiritsisi talouden ohjausta.

Ja olen varma, että yritysten rahoitusjärjestelmä toimisi paremmin, tasapainoisemmin ja riskittömämmin – turvaten viime kädessä työpaikat ja kotimaisen päätöksenteon.

Mistähän muuten johtuu, että osinkoverotuksen räikeät neutraliteettiongelmat eivät näytä kiinnostavan sen enempää a) Rahoitustarkastusta, b) Kilpailuvirastoa kuin c) osakeyhtiölain asiantuntijoita?

Viittaan a) sijoitusmuotojen ja sijoittajien eriarvoiseen kohteluun, b) listattujen ja listaamattomien yhtiöiden täysin toispuoleiseen verojärjestelmään ja c) osakeyhtiölain vähemmistönsuojaan*.

Kannatan itse yrittäjyyttä henkeen ja vereen, mutta en ikimaailmassa menisi vääntämään julkisilta osakemarkkinoilta rahaa hakevien kasvuyhtiöiden voitonjaon verotusta ääriasentoon.

Toisaalta tekee pahaa tehdä laskelmia, jotka yrittävät vivuttaa rahojani väen väkisin suorista kotimaisista osakkeista kasvottomien rahastojen veroetuja** kohti.

Luulenpa, etteivät edes rahastot kannata näin epäneutraalia verojärjestelmää, koska se vaarantaa alan imagon ja osakemarkkinoiden toimintaedellytykset pitkällä aikavälillä.

*) yli 10 %:n osuuden pörssiyhtiöstä omistavilla yhteisösijoittajilla / niiden omistajilla osinkoverovapaus 90 000 euroon saakka; **) rahastot vapaita osinkoverosta ja myyntivoittoverosta, jolloin pitkäaikainen rahastosijoittaja saa jopa kymmenien tuhansien eurojen veroedun pitkäaikaisen korottoman verovelan johdosta

Lähde:
http://sijoittajaksi.blogit.kauppalehti.fi/

No kyllä tuo kansallisvaltio tuppaa tulemaan hieman kalliiksi

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id100842.html

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id100867.html