Voisiko Suomineito lihoa vähemmän kapitalistisesti?

Seuraa 
Viestejä1918
Liittynyt11.3.2008

Esimerkiksi jos palkka vuonna 2005 oli 2000€ oli se käypiin hintoihin muunnettuna vuonna 1975 363€*.
Toisaalta vuokran ollessa 2005 vaikkapa 500€ oli se käypiin hintoihin muunnettuna vuonna 1975 121€.
Eli vuokraan meni reilu kolmekymmentä vuotta sitten 1/3 tuloista huonolaatuisempaan asumiseen kun
nykyään menee vain 1/4, kuluttajan voitoksi.

Tämän on jollakin tasolla yhteydessä tuotannon arvon yhdeksänkertaistumiseen. En heti osaa sanoa
päteekö rautalankamallipäätelmäni näin suuren mittakaavan asioihin, mutta jos pätee niin sitten voidaan
perustellusti esittää kysymys miksi työnarvon moninkertaistuessa vain murto-osa päätyy kuluttajan kukkaroon?

Mahdollisesti syy on se että Suomi/täällä toimivat yritykset omistetaan ulkomailta käsin Jenkkilän
kaltaisten talousmahtien suuryritysten taholta.MIstä seuraa se että merkittävä osa työnarvon kasvusta valuu
pois Suomesta.

Osaako joku sanoa voisimmeko kehittyä vähemmän riippuvaiseksi suuresta maailmasta vaurastuttaen enemmän Isänmaatamme?
En tarkoita eristäytymistä Pohjois-Koreamaiseksi kommunistiseksi diktatuuriksi vaan yritysten takaisin ostoa ja pörssistä
poislistautumista.

*Bruttokansantuote markkinahintaan miljoonaa € muuttujina Vuosi ja Bkt

1)Käypiin hintoihin BKT
2) Asukasta kohden tuhatta €, sininen

(1) (2)

1975 18 045 3 830
1980 33 322 6 971
1985 57 499 11 730
1990 89 747 18 000
1995 95 916 18 778
2000 132 272 25 555
2005 157 335 (8,7X) 29 997 (7,8X)

(3)Elinkustannusindeksi 1951:10=100
Vuosikeskiarvo

1975 392
1980 651
1985 980
1990 1 248
1995 1 390
2000 1 501
2005 1 594 (4,1X)

(4)Tuotanto ja tulonmuodostus sektoreittain
muuttujina Sektori, Taloustoimi, Hinta ja Vuosi

S14 Kotitaloudet
Palkat ja palkkiot 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005
Käypiin hintoihin 130 230 373 519 458 517 726 (5,5X)

(Tiedot on kerätty kaikille avoimesta tilastokeskusen tilastotietokannasta: http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp)

-

Kommentit (12)

Vierailija

kannattaa myös huomioida, että talot ovat muuttuneet vuosikymmenien saatossa. Olisi varmaankin järkevämpää verrata esimerkiksi rakennustarvikkeiden ja peruselintarvikkeiden hinnanmuutoksia.

Mielestäni valtion pitäisi laajentaa monopoliasemaansa entisestään, mutta ei kuitenkaan yrittää polkea/tappaa kotimaista yrittämistä.

Ateisti Kakkonen
Seuraa 
Viestejä1918
Liittynyt11.3.2008

Oheinen graafinen tilasto on Britti yliopiston nettisivulta osoitteesta http://www.worldmapper.org

Tulkintani mukaan automaation osuuden kasvu teollisuusmaissa on johtanut tuotannon määrän ja sitä kautta työn arvon ja taas palkkojen korotusvälin lyhenemiseen eli suuriin korvauksiin tehdystä työstä sekä varjopuolena työttömien massoihin, joita ei ole korkeiden työvoimakustannusten johdosta järkevää työllistää.

Pelottavaa ajatella että USA:n orastavan talousrohmahduksen kynnyksellä työttömien osuus ulkomaankaupasta riippuvaiselle Suomelle tullee kasvamaan.

-

Ateisti Kakkonen
Seuraa 
Viestejä1918
Liittynyt11.3.2008
Tuppu L
kannattaa myös huomioida, että talot ovat muuttuneet vuosikymmenien saatossa. Olisi varmaankin järkevämpää verrata esimerkiksi rakennustarvikkeiden ja peruselintarvikkeiden hinnanmuutoksia.



Risuja Tuppu L:lle.

Niin, en tiennytkään että talot ovat muuttuneet, oletin että vuonna 75, kaikilla oli taulutelkkarit etc!

-----Oleellista on että asumisen laadun parantuessa asumisen hinta on laskenut, toisin sanoen sekä elintaso että kotitalouksien käytettävissä olevat varat ovat kasvaneet-----

-

Vierailija

Kritiikki oli aiheellista. Se lukee aivan selvästi sinun avausviestissä, mutta en vain jostain syystä huomannu.

baal1984
Eli vuokraan meni reilu kolmekymmentä vuotta sitten 1/3 tuloista huonolaatuisempaan asumiseen kun
nykyään menee vain 1/4, kuluttajan voitoksi.



Olisi kuitenkin kiva nähdä kuinka esim. 2" x 4" hinta on muuttunut vuosien varrella. Onko yksittäisten tarvikkeiden hintakehityksesien tietoja netissä? Jotain löysin, mutta aikaskaalana oli vain muutaman vuotta.

Ateisti Kakkonen
Seuraa 
Viestejä1918
Liittynyt11.3.2008
Tuppu L
Olisi kuitenkin kiva nähdä kuinka esim. 2" x 4" hinta on muuttunut vuosien varrella. Onko yksittäisten tarvikkeiden hintakehityksesien tietoja netissä? Jotain löysin, mutta aikaskaalana oli vain muutaman vuotta.



Nolottaa tunnstaa että vaikka olen rautakaupan varastomies, osa-aikainen sellainen, en heti meinannut tajuta että tarkoitat kakkosnelosta, sitä puusta sahattua lankun ja riman välimuotoa.

Yritän selvittää, nyt hetki 20:02,,,,

-

Ateisti Kakkonen
Seuraa 
Viestejä1918
Liittynyt11.3.2008

Vastausta, oheisesta tilastosta voidaan päätellä että kakkosnelonen maksoi vuonna 1990 vaikkapa hatusta temmaten sen 4€ ja kerro se sitten indeksillä 29% eli vuonna 2005 se maksoi sitten sen 5,16€.

Ohje: Laita googleen tilastokeskuksen tietokannat, mene sinne, seuraavaksi valitse hinnat ja kustannukset seuraavaksi rakennuskustannusindeksi ja viimetteks tarvikepanokset mistä voit valita aikavälin. Varmasti osaat!

-

Vierailija
baal1984

Mahdollisesti syy on se että Suomi/täällä toimivat yritykset omistetaan ulkomailta käsin Jenkkilän
kaltaisten talousmahtien suuryritysten taholta.MIstä seuraa se että merkittävä osa työnarvon kasvusta valuu
pois Suomesta.

Osaako joku sanoa voisimmeko kehittyä vähemmän riippuvaiseksi suuresta maailmasta vaurastuttaen enemmän Isänmaatamme?
En tarkoita eristäytymistä Pohjois-Koreamaiseksi kommunistiseksi diktatuuriksi vaan yritysten takaisin ostoa ja pörssistä
poislistautumista.




Tietysti voitaisiin. Suomalaisten pitäisi vain sijoittaa osakkeisiin pankkitileillä lepääviä rahoja. Valitettavasti valtiovalta kuitenkin suosii ulkomaista osakeomistusta verotuksen avulla. Osinkoverotukseen liittyy muitakin vakavia neutraliteettiongelmia (piensijoittajia syrjiviä ja rahastoja ja yhteisösijoittajia suosivia), joita voitaisiin verrata siihen, että eri ammattiryhmiä verotettaisiin erillaisilla veroprosenteilla. Tätä on käsitelty jo pitkään Henri Elon blogissa:

Hurskastelija-Skinnari ja pässiä heiluttava häntä
11.8.2008 9.32 | Henri Elo | Raha & valta, Sijoittaminen, Politiikka

Kesämuistiinpanoja, osa 5

Jälleen kerran osinkojen tuplaverosta päättämässä ollut kansanedustaja hurskasteli kotimaisen omistajuuden tärkeydellä.

Ylen A-Studiossa 9.7.2008 kansanedustaja, talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari (sd) totesi: “…2000-luku on ollut sitä aikaa, valitettavasti, jolloin suomalaista omaisuutta on myyty. Ja se ei ole kyllä mikään ylpeyden aihe, mitä on tehty sille 90 vuoden itsenäisyyden saavutukselle…”

Skinnari on harvinaisen oikeassa. Sen sijaan hän ei ehkä muista, että juuri demarivaltiovarainministeri teki neljä vuotta sitten kaikkein ikävimmän ratkaisun kotimaisen omistajuuden karkottamiseksi. Muu eduskunta säesti perässä muutamia poikkeuksia, kuten Jari Koskinen (kok) ja Bjarne Kallis (kd), lukuun ottamatta.

Niin sanottu valtion omistajapolitiikka on silkkaa kissa-hiiri -leikkiä vuoden 2004 suuren osinkoveromöhläyksen rinnalla. Osinkoverokatastrofi on paitsi kestämätöntä yhteiskunnalle myös oikeusmurha piensijoittajille.

39,7 prosentin veronkorotus piensijoittajien osingoissa oli silloin ja on edelleen täysi mysteeri. Jo kokoluokka, kun puhutaan fiskaalisen järjestelmän hallittavuudesta, ennakoitavuudesta ja veropolitiikasta, on täysin järjetön.

Jos demari ei anna duunarin vaurastua tasavertaisesti (koska muuten heiltä katoaisivat äänestäjät), niin en paljon kehuisi nykyistäkään hallitusta – keskustan ja kokoomuksen suurta näpertelykoulua.

Mitä omistajuuden karkottamisesta seuraa?

Helsingin pörssi hyppii ja pomppii kuin venäläinen klovni trapetsilla. (vrt. esim. KL 31.7.)

Jos sijoituskulttuuria vaalittaisiin ja piensijoittajan osinkoverotus olisi tasapuolista rahastoihin ja ulkomaalaissijoittajiin verrattuna, olen varma, että Helsingin Pörssi kehittyisi tasapainoisemmin.

Olen varma, että jopa valtion vakaasta hallintojärjestelmästä olisi enemmän hyötyä, koska pörssin äärispekulatiiviset pomput ja suursijoittajien keinottelu eivät häiritsisi talouden ohjausta.

Ja olen varma, että yritysten rahoitusjärjestelmä toimisi paremmin, tasapainoisemmin ja riskittömämmin – turvaten viime kädessä työpaikat ja kotimaisen päätöksenteon.

Mistähän muuten johtuu, että osinkoverotuksen räikeät neutraliteettiongelmat eivät näytä kiinnostavan sen enempää a) Rahoitustarkastusta, b) Kilpailuvirastoa kuin c) osakeyhtiölain asiantuntijoita?

Viittaan a) sijoitusmuotojen ja sijoittajien eriarvoiseen kohteluun, b) listattujen ja listaamattomien yhtiöiden täysin toispuoleiseen verojärjestelmään ja c) osakeyhtiölain vähemmistönsuojaan*.

Kannatan itse yrittäjyyttä henkeen ja vereen, mutta en ikimaailmassa menisi vääntämään julkisilta osakemarkkinoilta rahaa hakevien kasvuyhtiöiden voitonjaon verotusta ääriasentoon.

Toisaalta tekee pahaa tehdä laskelmia, jotka yrittävät vivuttaa rahojani väen väkisin suorista kotimaisista osakkeista kasvottomien rahastojen veroetuja** kohti.

Luulenpa, etteivät edes rahastot kannata näin epäneutraalia verojärjestelmää, koska se vaarantaa alan imagon ja osakemarkkinoiden toimintaedellytykset pitkällä aikavälillä.

*) yli 10 %:n osuuden pörssiyhtiöstä omistavilla yhteisösijoittajilla / niiden omistajilla osinkoverovapaus 90 000 euroon saakka; **) rahastot vapaita osinkoverosta ja myyntivoittoverosta, jolloin pitkäaikainen rahastosijoittaja saa jopa kymmenien tuhansien eurojen veroedun pitkäaikaisen korottoman verovelan johdosta


Lähde:
http://sijoittajaksi.blogit.kauppalehti.fi/

Vierailija
baal1984
Vastausta, oheisesta tilastosta voidaan päätellä että kakkosnelonen maksoi vuonna 1990 vaikkapa hatusta temmaten sen 4€ ja kerro se sitten indeksillä 29% eli vuonna 2005 se maksoi sitten sen 5,16€.



Vuonna 1990 pattinki (2" x 4") maksoi 1.50 markkoina juoksumetri ja nyt 6 markkaa. Eli nykyisin hinta on nelinkertainen.

Ateisti Kakkonen
Seuraa 
Viestejä1918
Liittynyt11.3.2008
Rikastaja



En ihan täysin ymmärrä mitä yrität sanoa...

Tarkoitatko mahdollisesti sitä ettei avoimemmessa markkinataloudessa USA:ssa esiinny lainkaan vilunkipeliä paikallisella tai globaalilla tasolla mitä tulee maataloustukien käyttöön tai syövän yleistymistä väestön ikääntyessä??

Oheisen Valtra traktoritehtaan analyysissa väitetään että "Poikkeuksiakin toki on, esimerkiksi Yhdysvalloissa Farm Bill 2002 –laki näyttäisi nostavan tukia verrattuna vuoden 1996 tukitasoon." jolloin tuet ja tuotanto erotettiin toisistaan mistä seurasi viljelijöiden tulojen rohmataminen.

-

Uusimmat

Suosituimmat