Kauhuelokuvat paskaa

Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Olen katsonut nyt parin päivän ajan kauhuelokuvia.

Kuinka moni oikeasti tykkää niistä pelästymiskohtauksista? Minä en tykkää ollenkaan. Tekee mieli lopettaa elokuvan katselu siihen paikkaan kun ensimmäisen kerran tulee joku kohtaus jossa katsoja pelästytetään. Osoittaa mielestäni mistä leffassa on kyse: katsojan säikyttelystä typerin kliseetehokeinoin.

Siis se on niin perus. Varmaan kauhuelokuvien, ja muidenkin elokuvien, suurin klisee. Hetken ajan hiljaista tai pahaenteinen tunnelma. Yhtäkkiä.. "HEI!" joku ystävä yllättää takaapäin. Siis mitä vittua. Aina sama juttu. Tai sitten joku eläin kolistelee tai hyppää kaapista tai rojujen keskeltä esiin ja pelästyttää. Noihin kohtauksiin kuuluu aina oleellisena osana kova ääni. Juuri se kova ääni säikäyttää. Sitä on käytetty kyllä aivan liikaa, joka ikisessä kauhuelokuvassa, joka vitun saatanan välissä.

Mielestäni tuollainen jännitys ei ole miellyttävää. Ei ole ollenkaan mukavalla tavalla jännittävää odottaa seuraavaa pelästymistä. Pelästymisen pelko ei ole sitä oikeaa pelkoa, se on inhottavaa pelkoa. Sama kuin vähän välein elokuvan aikana joku tulisi lyömään nyrkillä takaraivoon. Pistää vaan vituttamaan, eikä siitä saa mitään irti.

Osoittaa myös mielikuvituksen puutetta tuollainen että ainoa keino jolla katsojaa osataan kauhistuttaa on kovilla äänillä säikyttely. Hohhoijjaa oikeasti, mitä järkeä, kysyn vielä? Himoaako suurin osa yleisöstä tosiaan noita pelästymiskohtauksia, onko juuri ne suurimmalle osalle yleisöstä Se Juttu, joka kauhuleffoissa kiihottaa?

Haluaisin nähdä kauhuelokuvan, jossa ei ole pelästymiskohtauksia (ainakaan kovalla äänellä säikyttelyä), ei raakaa veristä murhaamista ja raatelua, eikä mitään vitun epäuskottavia kummituksia.. yliluonnollisia asioita saa hyvän maun rajoissa olla, kunhan uskottavuus säilyy. Blair Witch Project on paras kauhuelokuva jonka olen nähnyt. Siinä oli noita, joka ei ollut millään lailla epäuskottava. Aidosti järkyttävän pelottava elokuva.

くそっ!

Sivut

Kommentit (139)

Vierailija

Genreä uudistavistakin tehokeinoista muodostuu tarpeeksi käytettynä "kliseitä", viimeisimpänä esimerkkinä olkoot "pahat ja kostonhimoiset pikkutyttöjen henkiolennot". Säikäyttelykohtausten ollessa kaikkien kliseiden äitejä niiden uolustukseksi sanottakoot, että ihmisen voi saada pelästytettyä vain x:llä tavalla - ja kauhuelokuvien tarkoitus on jollakin tavalla kauhistuttaa elämää.

Itseäni kiehtoo kauhuelokuvissa sellainen mystinen ja "goottilainen" tunnelma, verellä lotrauksesta en pahemmin lämpene (opiskeluaikanani näet seurasin muutamatkin leikkaukset elävänä esityksenä). Säikyttelyä en sijaan kaipaa, enkä välttämättä kauhistumistakaan.

Ja omaperäiset kauhuelokuvat ovat harvassa, niin kuin ovat omaperäiset muutkin elokuvat.

Tässä kuitenkin muutama "mielenkiintoinen" tekele:
Cube - Vincenzo Natali
Devils Backbone - Guillermo Del Toro
Hellraiser 1 - Clive Barker
The Others - Alejandro Amenabar
Society - Brian Yuzna

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

Cubet on tosiaan ihan huippuja ja samoten minuun iski Texas Chainsaw Massacerin uudelleen filmatisointi. Soundtrackinsa on myös ihan jees.

Oli ajanjakso, jolloin en splatterista piitannut, mutta nyt se alkaa olla taas ihan jees.

Ring on kans hyvä näistä Hollywoodkauhuista.

Hämmentää.

Vierailija

Suurin osa kyllä on sontaa. Juuri tuo säikyttely ja halvalla palkatut näyttelijät pistävät ärsyttämään mutta olenkin alkanut löytää parempaa kauhuteemaa esim. peleistä
Todellakin kauhuelokuva on hyvä jos se osaa pelottaa tunnelmalla sen sijaan että se lyödään täyteen jotain vittumaisia ääniä ja kirkuvia idiootteja.

Vierailija

Vatkain kirjoitti:

Cubet on tosiaan ihan huippuja...

Cuben ensimmäinen osa oli omaperäinen ja kiehtova elokuva, jatko-osat keskinkertaista rahastusta ja kädestäpitelyä.

Ring on kans hyvä näistä Hollywoodkauhuista.

Ring-elokuvat ovat japanilaiselokuvien amerikkalaisfilmatisointeja - eivät vedä vertoja alkuperäiselle. Ensimmäinen osa on se katsottavin, niin japanilaisissa kuin amerikkalaisissa tekeleissä.

borri317 kirjoitti:

Mitkä elokuvat aiheuttaa pelästymistä?

Varmaan aika yksilöllistä. Itseäni kauhistutti taannoin dokumentti "entisen itäblokin maiden" ydinvoimaloiden kunnosta ja tästä seuraavista turvallisuustekijöistä.

EDIT1: Lisättyy uupumaan jääneet lainaukset.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
Sakarias
Ring-elokuvat ovat japanilaiselokuvien amerikkalaisfilmatisointeja - eivät vedä vertoja alkuperäiselle. Ensimmäinen osa on se katsottavin, niin japanilaisissa kuin amerikkalaisissa tekeleissä.

Cuben ensimmäinen osa oli omaperäinen ja kiehtova elokuva, jatko-osat keskinkertaista rahastusta ja kädestäpitelyä.


Niinhän ne on... Siis Ringit... Pitäs varmaan kattoo se japsiring, ainakin se eka osa. Oon vaan niin tollo etten osaa kattoo ku Hollywoodhapatuksia.

Cubesta meni vielä kakkososa jotenkuten. Kolmonen oli jo ihan sontaa.

Hämmentää.

Vierailija
Sakarias
Itseäni kauhistutti taannoin dokumentti "entisen itäblokin maiden" ydinvoimaloiden kunnosta ja tästä seuraavista turvallisuustekijöistä.
Mikä se nimi on.

Vierailija
Ronron
Haluaisin nähdä kauhuelokuvan, jossa ei ole pelästymiskohtauksia (ainakaan kovalla äänellä säikyttelyä), ei raakaa veristä murhaamista ja raatelua, eikä mitään ***** epäuskottavia kummituksia..

Uhrilampaat, Jacob's ladder (alun sotakohtaus kyllä aika raaka), Psyko, Nosferatu (itse pidän Werner Herzogin versiosta), Manaaja, Linnut, Wicker Man, Misery, Hohto, Pet Sematary.

Vierailija

Empirist kirjoitti:

Jacob's ladder

Jaakobin painajainenko? Todella hyvä elokuva.

borri317 kirjoitti:

Mikä se nimi on.

En todellakaan muista, aikaa tuosta on vuosia.

Vatkain kirjoitti:

Oon vaan niin tollo etten osaa kattoo ku Hollywoodhapatuksia.

Ei se amerikkailanen Ring mikään huono elokuva ole. Alkuperäinen vain on parempi. Nuo mainitsemani leffat ovat sitten oikeasti katsomisen arvoisia, suosittelen.

Ja lisää:
Angel Heart (Noiduttu Sydän) - Alan Parker

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Eipä nuo kauhuleffat aikuisessa ihmisessä (yleensä) mitään varsinaista pelkoa herätä, mutta joistakin kyllä saa päälle aika mukavan ahdistuksen, jos sellaista kaipaa.

Mieleen tulee ainakin alkuperäinen Teksasin moottorisahamurhaaja. Se uudelleenfilmatisointi sen sijaan oli melkoista soopaa. The Hills Have Eyes (alkuperäinen) oli osittain melko hyytävä; kohtaus jossa kannibaalipsykopaatti uhkaa pikkuvauvaa aseella imeäkseen lapsen äidin rinnasta maitoa on aikamoisen brutaali saavutus, ja tekee pahaa ajatella, että sellaisia hyypiöitä mitä todennäköisimmin on ihan oikeasti olemassa. Henry Lee Lucas teki vaikutuksen myös. Hohdosta olen pitänyt ja joskus kymmeniä vuosia sitten ihan aidosti sitä katsoessani pelännytkin - enkä koskaan ole ymmärtänyt, miksi King itse ei siitä pidä; eikö miehen ego kestänyt ideoittensa peukalointia? Aina olen tykännyt Romeron zombie-trilogiasta, mutta en minä siitäkään mitään kauhun tunnetta saa, syvää ahdistusta vain. Ja sitten, jos onnistuu jostain saamaan käsiinsä Necromantic-elokuvat, niin varsinkin se Saksassa oikeuden päätöksellä tuhottavaksi julistettu kakkososa on paikoitellen aika inhottava.

Mullholland Drive ei ole varsinaisesti kauhuelokuva, mutta lopun kohtaus, jossa ne hirveät, irvistelevät amerikkalaisvanhukset tulevat oven alta ja ajavat naisen itsemurhaan on raju. Katsoin sen taas eilen ja hiukset nousi pystyyn edelleen.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Sakarias
Empirist kirjoitti:
Jacob's ladder

Jaakobin painajainenko? Todella hyvä elokuva.



Se on hyvä, pakko myöntää. Ja noiduttu sydän on hyvä myös. Eivät ne pelota eivätkä säikäytä, mutta kiihottavat mielikuvitusta mukavasti.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Kutunluu
Seuraa 
Viestejä761
Liittynyt11.9.2007

Enimmäkseen kauhuelokuvat on aika jonninjoutavaa turhaketta, mutta helmiäkin löytyy...

Irreversible oli ikävähkö elokuva, josta tuli pirullisen huono olo ja omaatuntoa kolkutti jälkeenpäinkin melkoisesti. Toimiva kauhupätkä - siis mikäli sen semmoiseksi haluaa luokitella.

Darkness tulikin telkusta tuossa kuukausi pari sitten - oikea tunnelma ja ns. pahiksen olemus/henkilöhahmo kyllä olivat sitä ihteään loppuun asti. Loppu oli kaunis.

Vierailija

En minäkään jaksa pöö-elokuvia. Eniten kiinnostavat sellaiset joissa on psykologisiä viritelmiä tai edes visuaalista loistoa. En varsinainen kauhuspesialisti katso olevani (on paljon elokuvia joita en ole nähnyt, esim. nuo Cubet aivan outoja), mutta näitä arvostan:

Manaaja, Hohto, Omen 1, Psyko, Snowhite (of the black forest), Isäpuoli (alun kohtaus jossa verta seinillä on el classico!), Teksasin moottorisahamurhaaja (vanhempi versio, huh huh mutta onhan se tosi hyvä), Erämaa syö miestä (Ravenous), The Addiction, Audition.

Roman Polanski: Inho, Rosemaryn painajainen, Yhdeksäs portti, Macbeth (jos se nyt on kauhua).

Pöllömpiä eivät ole myöskään Romeron zombie-trilogia, Henry (oksettava mutta pakko myöntää että hyvä), The Machinist, The Night of the Hunter (Räsynukke), The Others, Angel Heart, Evil Dead -sarja (ihan vinkeä), Kuudes aisti, Poltergeist 1, Ring 1 ja 2, Seitsemän (yök tämäkin mutta...), 1984.

Onhan noita. Ja tosiaankin kauhun voisi määritellä vähän laajemminkin kuin tasolla pöö. Kyllähän nuo Hellraiseritkin menettelee, ainakin kaksi ensimmäistä, mutta jotenkin ne ovat minusta hivenen "kauniita mutta onttoja".

Vierailija
Sakarias
Empirist kirjoitti:
Jacob's ladder

Jaakobin painajainenko? Todella hyvä elokuva.

Kyllä ja kyllä. Ensimmäisen puoliskon epätodellisen kieroutunut tunnelma on mahtava, mutta sitten elokuva menettää mielestäni hieman intensiteettiään. Loppuratkaisusta en hirveästi pidä.

Sakarias
Ja lisää:
Angel Heart (Noiduttu Sydän) - Alan Parker

Kiitos vinkistä.

Vierailija

Manaaja on varmaan ainoa elokuva, joka on onnistunut tosissaan herättämään minussa sellaisen todella primaalisen säikähdyskokemuksen, joka ei lähde edes naista vahvemmalla. Tiedättehän sen unikohdan, jossa pimeydestä välähtää ne valkoiset mulkosilmäiset kasvot. Hyiii... muistan että leffan nähtyäni lähinnä naureskelin kaikelle muulle, mutta ne kasvot kummittelivat viikkotolkulla jossain alitajunnan rajoilla. Äyk.

Ja nyt tietysti joku postaa tänne vielä sen kuvanakin.

Mitä tulee kauhuelokuviin yleensä, arvostan psykologista kauhua, jossa tunnelmaa luodaan vihjailemalla, jolloin mielikuvitus kehrää esiin jotain pahempaa ja persoonallisempaa kuin ohjaaja tai erikoistehostemieskään kykenisi tuottamaan. Vaihtoehtoisesti täysin surrealistiset tapahtumat tai ilmiöt oikein tehtynä saavat aikaan samanlaisia tuntemuksia kuin painajaisissa. Yökötyselokuvia joissa roiskuu suolet ja visva en taas oikein osaa edes kunnon kauhuelokuvina pitää. Mielestäni pahoinvointi on eri asia kuin pelko.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat