Palkanalennukset turvaksi työpaikkojen säilymiselle?

Seuraa 
Viestejä7161
Liittynyt9.9.2005

[size=85:n0fqawy7]Cc: antti.herlin@kone.com ; jutta.urpilainen@eduskunta.fi ; jukka.hienonen@finnair.fi ; Ahonen Jouko ; erkki.liikanen@bof.fi ; leif.fagernas@ek.fi ; lauri.ihalainen@sak.fi ; jyrki.katainen@vm.fi
Sent: Tuesday, September 09, 2008 8:18 AM[/size:n0fqawy7]

[size=85:n0fqawy7][c][/size:n0fqawy7]
[size=150:n0fqawy7]Palkat voivat joustaa ylös ja alas - turvataksemme työmme ja osallistumisemme*)[/size:n0fqawy7]
[size=85:n0fqawy7](Finnair esitti henkilöstölleen toistamiseen talkookutsun - viiden prosentin määräaikaiset palkanalennukset pelastamaan työpaikkoja - reilu peli, osakekurssikikkailu vai merkki ja lopputulema taitamattomasta liikkeenjohdosta?)[/size:n0fqawy7]

[ ... Printtimedia suosiollisella avustuksella Suomeen rantautui pari vuotta sitten piristeenä uusi asunnonvälittäjä. Asuntokauppa oli käynyt hyvin ja välityspalkkiot lihoneet tuntuviksi. Uusi yrittäjä havaitsi terhakkaasti markkinaraon ja uudisti asiakashankinnan ja ennenkaikkea hinnoittelun. Vastareaktio oli nopea; postiluukku suolsi jo ensimmäisen suoramainoksen välityspalkkiolla 1%. Asuntojen hinnat ovat nyt reaalisesti lähteneet laskuun ja uusi asunnonvälittäjä hiljalleen nosti taksojaan ... ]

Saksalainen elintarvikemonitoimikauppa nousi maihin rauhallisen ja sopuisan kilpailun Suomeen muutama vuosi sitten ja vastareaktiot kumpuavat voimallisemmin vasta nyt. Aidossa kilpailutaloudessa hyötyvät ostavat asiakkaat; asuntokaupan palkkioista jää mukava osa myyjälle/ ostajalle ja perusruokaa ja muutakin saa nyt halvemmalla kuin ennen kotimaisen yhteismonopolin valta-aikana.

Kilpailu säätelee niin eläin- kuin ihmiskuntaa. Yhteiskunta on sosiaalinen verkosto, jossa ostavista asiakkaista käydään kisaa erilaisin houkuttimin ja vetonauloin. Hinta on merkittävä elementti kilpailussa. Hinta kuvastaa aina sitä oletusta, mitä markkinoilta saadaan ostajilta; tuo hinta yritetään pitää niin korkeana kuin mahdollista.

Ellei kilpailua, ei hinnan alentumaa. Kova kilpailu "söi" takavuosina puhelinoperaattoreiden katteet, jolloin alkoi yt-ralli ja fuusioaalto. Yritysrakenteet ja henkilöstö taipuvat kilpailun edessä. On vain kysymys johtamisesta, kuinka nämä yt:eet ja fuusiot + muut rakennejärjestelyt tehdään. Kuluttajana pienemmälläkin palkalla oleva on parempi kuin peruspäivärahalainen työtön. Työvoimapulan koittaessa palkat muodostuvat työvoimasaannon mukaisesti. Suomeen on rantautumassa lähivuosina runsaasti vierastyövoimaa, mm. Kiinasta.

Suuri osa kilpailukykyä on myös motivoituneen henkilöstön saanti yritykseen. Innokkaan utelias, riittävästi pohtiva osaaja yhtiönsä arvoja tunnustavana ja arvostavana on yhtiön arvokkain pääoma. Työntekijä niin valkoisella kuin ruskealla kauluksella muodostaa sen suurimman kilpailuedun. Ihmiset tekevät suunnitelmat, niin tuotekehityksessä, markkinoinnissa, valmistuksessa, jälkihoidossa kuin liikkeenjohdossa.

Henkilöstö on myös merkittävä osa kulurakennetta. Ammattiyhdistysliike on rakentanut ansiokkaasti hyvinvointiyhteiskunnan palkkarakenteen vähiten joustavaksi, kaikki muu sitten joustaakin kuin takavuosien Sidoste-sukka. Toinen joustamaton elementti on johtajiston palkat ja bonukset; ne on rakennettu kulutusjuhlavetoisesti. Johtajiston palkka- ja palkkiokulujen tulisi joustaa niin markkinatilanteen kuin yt-karusellin sävelien tahdissa. Yhteiskuntajoustoihin kuuluvat myös osinkojoustot. Yrityksissä on sen sijaan nähty paljon moraalijoustoa.

Palkkajousto ennalta sovituissa raameissa lisää yhtiöiden reagointikykyä muuttuvassa kilpailutilanteessa, kuten kävi asunnonvaihtorintamalla uuden kilpailijan laihduttaessa välityspalkkiot takaisin kohtuulliselle tasolle. Kilpailu teki tehtävänsä ja kilpailujousto alensi heti ainakin muutamien yrittäjävälittäjien palkkioita inhimilliselle tasolle. Markkinat kiittävät ja uusi välittäjä ottanee oman osuutensa asiakkaista.

Palkka- ja hintajousto ovat asian kaksi samaa puolta korreloiden toinen toisiansa. Innoissamme huudamme hurraata kun hinnat laskevat, mutta ärtyneinä meuhkaamme, kun kysellään palkka- eli kulujoustojen perään. Olisiko parempi joustaa palkassa ja säilyttää edes muutama työpaikka enemmän Suomessa. Suurena sopulivuotena pöllöt ja muut petolinnut lisääntyvät hyvin ja voivat pulskasti. Katoisana sopulivuonna muninta on kitsaampaa ja kupu ei aivan yhtä pyöreänä pömpötä.

Palkkatalkoot ei ole kirosana, vaan kansallisen kilpailukyvyn kohennusohjelma. Kautta linjan palkkamaltti ja joustoliike parantavat kilpailukykyä ja alentavat kysynnän aleneman myötä hintojen laskua kilpailluilla aloilla. Voiko vastuullinen työntekijä luottaa työnantajaansa myös osallistuvasta vastavuoroisuudesta?

Valtiovarainministeriö voisi valjastaa joukon kansantaloustieteilijöitä, talousoppineita, markkinaguruja, kulutusintoilijoita tai muutoin lahjakkaita spekulaatiopyörittelijöitä laskentatehtäviin katsomaan, mitä tapahtuisi, jos toteutetaan kansalliset palkkatalkoot esimerkiksi viiden prosentin palkka-alenemana. Kuinka se vaikuttaisi hintakehitykseen, kulutukseen, verotukseen, työllisyyteen, työttömyyteen ja osallistuvuuteen.

Kiinteistövälittäjät tulevat vapaaehtoisella pakolla luopumaan osasta palkkioistaan, koska kilpailu puhui ja ostavat sekä myyvät asiakkaat äänestävät lompakollaan.

[size=85:n0fqawy7]*)
Osallistuminen on yhteiskunnassa yksilön velvollisuus yhdessä aikaansaatuja turvajärjestelmiä kohtaan. Yhteiskunta on me kaikki, siinä ollen työntekijät, -antajat, yrittäjät, kuluttajat, opissa puurtavat, säästäjät, eläkeläiset kuin myös vapaalla olijat ja muut, jotka eivät aina voi osallistua tulontasauksen raaka-aineiden hankintaan valintademokratian käsiin.[/size:n0fqawy7]

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
...

[size=85:n0fqawy7]J.K. vuodelta 2006 ~

Kiinalainen toimeliaisuus, kaupantekotaito, suhdetoimintaverkosto ja ahkeruus ravisuttelevat koko maailmaa niin hintoina kuin palkkoina. Työn teettäminen on toistaiseksi Kiinassa halpaa länsimaiden silmin, kunnes globaali tasaantuminen käy läpi tämän päivän neljä miljardia alikehittyneiden ja kehittyvien maiden ihmistä.

Kiinassa kaupungeissa asuu ainoastaan noin 500 miljoonaa ihmistä! Kiinassa ei saisi sama kaupungistuminen lähteä liikkeelle kuin Euroopassa 1930-1970 -luvuilla. Eurooppa ja USA kuluttaa liikaa maapallon yhteisiä varoja. Työmme on tullut liian kalliiksi, menetämme työpaikkoja kauko-itään ja näin tasaamme puolipakolla maailmanlaajuista tuloeroa. Suoritamme myös tahtomattamme kehitysaputoimintaa ostamalla halvemman palkkatason maista kulutustavaroita ja hyödykkeitä, koska hinnat ovat siellä halvemmat. Ellei tule suurta muutosta, niin raaka-aineet ja energia fossiilisena ilmiönä loppuvat.

Kiina ajaa massiivisella voimallaan perinteellistä länsimarkkinataloutta aikaan, jolloin työntekijän ja työnantajan on yhdessä löydettävä toisensa - ei vain vuosijuhlapuheissa, ja vastuu koskee molempia osapuolia...[/size:n0fqawy7]
...

Mielipidekirjoitukseen liittyvät kuvakansiot ~
[size=85:n0fqawy7][ kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan mielipidekirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2004-2008 ]

Kuvakansio 1 ( Kiina )
--- http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/28pah+i ... salad.html ---

Kuvakansio 2 ( Lisääntyvä suora kansalaiskauppa - kirpputorit )
--- http://www.kuvaboxi.fi/julkinen/2986a+i ... rppis.html --- [/size:n0fqawy7]

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Sivut

Kommentit (24)

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7161
Liittynyt9.9.2005
tietää
Olen valmis alentamaan myös toisen palkkaa. Entäs Ilkka itse?

...

Yrittäjällä on palkkamaltti/ palkkajousto tai jopa palkattomuus joka kuukausittainen itsensä kanssa tapahtuva pohdintapalaveri - kysymys on joskus kertyneistä varannoista ja niiden käytöstä. Kauppa ei käy aina hyvin, ja joskus mukavasti...

Yrittäjillä ja provisomyyjillä on aina rehellinen tupo-kierros käynnissä - se käydään nimittäin joka aamu, kun tarkastellaan saadaanko tuottavaa työtä tehdyksi ja päästäänkö laskuttamaan ja milloin.

Olin mukana jo 1990-luvun lamavuosina aktiivisesti itse palkollisena ollen ajamassa vapaaehtoista palkkatalkoota - se tehtiinkin koko henkilöstön osalta - kaikkien saadessa myöhemmin jokainen vapaaehtoisesti annettu markka korkojen kanssa takaisin.

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7161
Liittynyt9.9.2005

Olisiko äänestys pitänyt muotoilla toisin, esim.:

Kumman valitsen yt-neuvotteluissa?

-pakkoloma/ irtisanominen tuotannollis-taloudellisista syistä
-vapaaehtoinen palkkajousto saaden pitää työpaikka ainakin määräajan

Ehkä vastaamisen mentaliteetti olisi ollut toisenlainen ...?

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Entä me eläkeläiset jokka saamma vaajaan tonnin kuussa ?
Pitäskö mejänki antaa puolet tuloistamme kapitalismin pohjattomhan kashhan ?

Eikö suurkapitalistilla ennää raha piisaakhan ?
Kaikkikko niillä mennee USA:n sotien rahottamishen ?

Miten se kapitalisti kuvittelee markkinataloutens pellaavan , jos porukalla ei ole rahhaa ostaa sen tuottamia romuja ?

Minusta tuntuu että jos valinta olis tehtävä , niin juustohöylällä pitäs vetassa palkoista liiat pois , sieltä yläpäästä. Piruako joku tekkee yli 10000 euron palkalla ?
Semmoset yhteisen hyvän rosvoajat pitäs ampua.

Entä jokku optiot ?
Pitäskö se tavallisen pulliaisen omalla työlläns rahottaa
niitäki ? Toivottavasti mennee koko kapitalistinen yhteiskunta
konkurshin, ja rakennethan ennennäkemättömälle pohjalle
uusi yhteiskuntajärjestelmä , joka turvaa kaikille toimhentulon, ja estää joittenki ahnheitten älyttömän rikastumisen.

No jaa siihen on vielä aikaa, ensi häätyy mennä läpi aikakausi joka on sottaa ja tuskaa sekä nälkää täynnä.
Jopa ihmiset syövät vielä toisiaan, seki tulhan vielä näkemhän. Tuskin silloin laihat nälkiintynhet työläiset on vaarassa , mutta rikhat ökyt ?? Ne saattavat kattilhan joutua.

Elikkä silloin kun puhutaan siittä että työn arvoa alennethan jotta työn tehettäjän ansiot eivät laskisi , olemma aina heikoilla jäillä.
Jos työn arvoa alennethan , se tiettyy varmasti kulutuksessa
ja kulutuksen lasku lisää työnarvoan alentamispaineita.

Joten yhteisön pitäisi hakea ratkaisua ongelmiinsa muualta.
Ehkä niitten kukkarolla täytyisi kävässä, jotka yhteiskunnan toiminnasta kuorivat kerman päältä.

Siellä olis mistä ottaa, tuskin työläisen palkassa on paljoa ottamista , ja jos siittä otetaan se kostautuu moninkertaisesti , kulutuksen laskuna.

ID10T
Seuraa 
Viestejä1669
Liittynyt3.10.2007

Pelkkä palkanalennus tuntuu aika julmalta tavalta siivota yritysjohdon epäonnistumisen jälkiä (miksi muuten urheilujoukkueen valmentaja menee aina vaihtoon huonon kauden jälkeen?), mutta määräaikainen lomauttaminen tuntuisi jopa paremmalta, koska näin myös vapaa-aika lisääntyisi ja palkan ja sen ansaitsemiseen käytetyn työajan välinen suhde ei muuttuisi. Palkanalennuksen voisi hyvittää optioilla osoituksena siitä, että jos työntekijät puhaltavat kaikki yhteen hiileen ja yrityksen tulos kohentuu, niin kaikki hyötyvät.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7161
Liittynyt9.9.2005
ID10T
Pelkkä palkanalennus tuntuu aika julmalta tavalta siivota yritysjohdon epäonnistumisen jälkiä (miksi muuten urheilujoukkueen valmentaja menee aina vaihtoon huonon kauden jälkeen?), mutta määräaikainen lomauttaminen tuntuisi jopa paremmalta, koska näin myös vapaa-aika lisääntyisi ja palkan ja sen ansaitsemiseen käytetyn työajan välinen suhde ei muuttuisi. Palkanalennuksen voisi hyvittää optioilla osoituksena siitä, että jos työntekijät puhaltavat kaikki yhteen hiileen ja yrityksen tulos kohentuu, niin kaikki hyötyvät.

...........

Niin, ... moraali, ... mitä tuumaisivat Fortumin työntekijät, jos Lilius pyytäisi 5% talkoohenkeä, sen sijaan, että nyt yt-neuvottelee noin 200 hengen vähennyksistä?

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7161
Liittynyt9.9.2005

Voisiko Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen ajatella tässä metsäteollisuus casessa nyt palkanalennuslinjaa? Laittaako kilometritehtaalle, vai haluaako säilyttää työpaikkoja - edes osan? Sydämenkysymys sinulle Jouko!

Kumpi parempi - työtön vai töissä - entä yrittäjäksi?

On selvää, että johtajisto osallistuu vähintään kertaa kaksi tähän kustannusjahtitalkoisiin! Näin he myös teksivätkin - metsänomistajat saivat jo valtion maksumiehekseen...

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Vierailija

Palkkojen jousto alaspäin tarkoittaa tuloerojen kasvua. Samalla keskiluokan ostovoima laskee jyrkästi inflaation jatkaessa toimintaansa; pidemmässä juoksussa koko maan BKT menee alaspäin, kuluttajilla ei ole rahaa kuluttaa, ja yritykset siirtävät tuotantoaan halvempiin maihin joka tapauksessa.

USA hyvänä esimerkkinä on pitkään jäädyttänyt palkkojen nousua, ja keskiluokan vaurautta on syöty vuosikausia. Yhä useampi alkaa siellä olla velkaantunut yli maksukykynsä, ja yritykset siirtävät silti tuotantoaan muualle. Eihän siellä kohta ole enää maksukykyisiä kuluttajiakaan kuin rikkaimman 10% joukossa!

Mitä hyötyä palkanalennuksista on, jos se samalla laskee kaikkien yritysten myyntiä? Talouden pyörät vain hidastuvat, kunnes koko yhteiskunta romahtaa.

ID10T
Seuraa 
Viestejä1669
Liittynyt3.10.2007
Duski
Palkkojen jousto alaspäin tarkoittaa tuloerojen kasvua.



Ja työttömyyskö ei tätä tarkoita? Palkanalennus tuntuu jo käsitteenä olevan ammattiliitoille punainen vaate. Esim. Finnairin tapauksessahan kyse olisi määräaikaisesta 5%:n palkanalennuksesta ja ei kai se nyt sentään niin hirveä vaihtoehto voi olla, jos sillä vältytään irtisanomisilta? Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus alentaa tulotasoa kuitenkin huimasti enemmän kuin esim. tuo 5%:n palkka-ale.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7161
Liittynyt9.9.2005
ID10T
Duski
Palkkojen jousto alaspäin tarkoittaa tuloerojen kasvua.



Ja työttömyyskö ei tätä tarkoita? Palkanalennus tuntuu jo käsitteenä olevan ammattiliitoille punainen vaate. Esim. Finnairin tapauksessahan kyse olisi määräaikaisesta 5%:n palkanalennuksesta ja ei kai se nyt sentään niin hirveä vaihtoehto voi olla, jos sillä vältytään irtisanomisilta? Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus alentaa tulotasoa kuitenkin huimasti enemmän kuin esim. tuo 5%:n palkka-ale.

....

Lisäksi voidaan muistaa, että pienempi brutto muuttaa myös verotusta mukavasti pienemmäksi - 5% bruttovähenemä ei välttämättä tarkoita sitä netossa...

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Vierailija
Aslak
Entä me eläkeläiset jokka saamma vaajaan tonnin kuussa ?
Pitäskö mejänki antaa puolet tuloistamme kapitalismin pohjattomhan kashhan ?



Entäs me yrittäjät jotka ansaitsemme vajaan tonnin kuussa ja kuitenkin maksamme yrityksen tuotosta palkkoina ja kuluina ulos jokaiselle duunarille yli 3000€ kuussa?

Kerrankin -ja vain tämän kerran- olen samaa mieltä Ilkka Luoman kanssa!

Vierailija
Ilkka Luoma

Lisäksi voidaan muistaa, että pienempi brutto muuttaa myös verotusta mukavasti pienemmäksi - 5% bruttovähenemä ei välttämättä tarkoita sitä netossa...



Ja lisäksi voidaan muistaa, että -5 prosenttia palkoissa ei tarkoita -5 firman kokonaiskuluissa kun tuo palkkakustannusten osuus on alle 20 prosenttia, sikäli kun kyse on metsäteollisuudesta. -5 siis tarkoittaa max. -1 kustannuksissa. Sekö riittäisi?

ID10T
Seuraa 
Viestejä1669
Liittynyt3.10.2007

Palkanalennusprosentti pitää tietysti suhteuttaa säästötavoitteisiin. Sen jälkeen voidaan vasta arvioida, onko hommassa mitään järkeä. Tuskin työnantajakaan kuitenkaan lähtisi tarjoamaan tällaista vaihtoehtoa, jos sillä ei olisi mitään edellytyksiä tulla hyväksytyksi.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat