Seuraa 
Viestejä45973

Mitäs sanotte,onko mielestänne olemassa havaittavaa korrelointia kielen ja älykkyyden suhteen?
Tarkoitan sitä että ne kansat joilla on "vaikea" ja monimutkainen kieli näyttäisivät olevan kaikkein älykkäimpiä.Mutta onko niin että älykkyys on seurausta monivivahteisesta kielestä(ihminen ajattelee kielensä käsitteillä)ja siksi näiden kansojen äly on kehittynyt hieman paremmin vai onko niinpäin että älykkyydestä on seurauksena vivahteikas ja monimutkainen kieli.

Kommentit (20)

Mitä enemmän aivoja käyttää, sitä sähäkämmin sätkii synapsi. Tarkoitan siis, että kieli, joka vaatii aivoilta paljon, myös kehittää ja ylläpitää aivoja paljon. Tosin josko siitä saatava hyöty jää kokonaan verbaalisen älykkyyden alalle lienee olennaisempi kysymys.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

On joo. Tiedän tositapauksen, jossa piti ottaa yhdeltä turkulaiselta neljännes aivoista pois, jotta Venäjän kieli olisi lähtenyt luistamaan. Leikkauksessa kävi tietenkin hama ja aivoista poistettiin puolet. Turkulaisen herättyä asia selitettiin tuolle lievän kauhun vallassa. No tuohon vastasi turkulainen jotta Det gör ingenting.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mauno
Seuraa 
Viestejä52
Paawon
Mitäs sanotte,onko mielestänne olemassa havaittavaa korrelointia kielen ja älykkyyden suhteen?
Tarkoitan sitä että ne kansat joilla on "vaikea" ja monimutkainen kieli näyttäisivät olevan kaikkein älykkäimpiä.Mutta onko niin että älykkyys on seurausta monivivahteisesta kielestä(ihminen ajattelee kielensä käsitteillä)ja siksi näiden kansojen äly on kehittynyt hieman paremmin vai onko niinpäin että älykkyydestä on seurauksena vivahteikas ja monimutkainen kieli.



Mistä on peräisin tiedot, joiden mukaan kansojen älykkyyksissä on eroja? Onko erot mitattu älykkyysosamäärällä? Yksilötasolla kielelliset tai sosiaaliset taidot on helppo yhdistää älykkyyteen. Ne ovat taitoja jotka vaativat aina monipuolista aivojen käyttöä.

Jos kielellä olisi merkittävä vaikutus älykkyyteen ja siitä olisi hyötyä tai haittaa ihmisyhteisölle, se tarkoittaisi sitä että aikojen kuluessa hyödyllisemmät kielet olisivat syrjäyttäneet vähemmän etua antavia, jolloin luonnollisesti tilanne pitäisi nyt olla niin että valtakielinä olisi kieliä joista on eniten hyötyä. Jos näin ei ole, niin tämä teoria ei ole totta tai vaikutukset älykkyyteen on hyvin vähäisiä.

Omasta mielestäni mandariinikiina tai englanti ei erityisemmin tee älykkäämmäksi.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Paawon
Mitäs sanotte,onko mielestänne olemassa havaittavaa korrelointia kielen ja älykkyyden suhteen?
Tarkoitan sitä että ne kansat joilla on "vaikea" ja monimutkainen kieli näyttäisivät olevan kaikkein älykkäimpiä.Mutta onko niin että älykkyys on seurausta monivivahteisesta kielestä(ihminen ajattelee kielensä käsitteillä)ja siksi näiden kansojen äly on kehittynyt hieman paremmin vai onko niinpäin että älykkyydestä on seurauksena vivahteikas ja monimutkainen kieli.

Mitä ovat nuo monimutkaisimmat ja vivahteikkaimmat kielet?

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432

"Miltähän tuntuisi 12 kirjaimen näppäimistö?
Papua-Uuteen-Guineaan kuuluvassa Bougainvillen saaressa puhuttavan rotokas-kielen aakkosto on maailman lyhin: siinä on vain 12 kirjainta. Kirjaimisto on latinalainen eli sama kuin suomessa. Rotokasia kirjoitettaessa käytettävät kirjainmerkit ovat: A, E, I, G, K, O, P, R, S, T, U ja V. Rotokas on noin 4000 ihmisen äidinkieli. Se jakautuu kuitenkin kolmeen päämurteeseen. Kirjakielen luomisessa ja vakiinnuttamisessa tärkeä osuus oli kristillisellä lähetystyössä. Uusi testamentti käännettiin rotokasiksi vuonna 1982.
Maailman pisimmästä latinalaiseen kirjoitusjärjestelmään perustuvasta aakkostosta voidaan vääntää kättä. Länsislaavilaiset kielet ovat vahvoilla. Esimerkiksi slovakkia kirjoitettaessa eri kirjainmerkkejä tarvitaan lähemmäs 50."
Tieteen Kuvalehti nro 13/2008.

Slovakit eivät kyllä millään muotoa ole sen fiksumpia kuin muutkaan kokemukseni mukaan. Maassa on yhä syviä ongelmia, jotka kaikki eivät johdu meitä heikommasta taloudesta. Myöskään taide ja korkeakulttuuri eivät poikkea mitenkään tavanomaisesta.

Jos nyt äänteiden määrää kielessä voi pitää sen vivahteikkuuden mittarina... Minusta tämä on höpö-aihe.

Hämmentää.

Ding Ding

Mitä ovat nuo monimutkaisimmat ja vivahteikkaimmat kielet?



Hyvä kysymys. Kehityspsykologiassa on kyllä tutkittu kielen vaikutusta ajattelun kehitykseen, mm. Vygostkyn mielestä sosialisaation kautta omaksuttu kieli mahdollistaa myös syvällisemmän sisäisen ajattelun. Vygotsky käsitteli omissa teorioissaan juuri kulttuuristen symboleiden, käsitteiden ja kielen oppimista. Ne toimivat ajattelun työvälineinä, auttaen järjestämään ajatuksia. En ole kuitenkaan kuullut, että eri maiden kielet eroavaisivat toisistaan siinä määrin, että niillä olisi vaikutusta älykkyyteen.

Alveron
Seuraa 
Viestejä3639

Monipuolinen kielten osaaminenhan tutkitusti pitää aivot kunnossa ikäihmisillä estäen dementiaa, siis kaksikielisyys. Voitaisiin siis olettaa monimutkaisen kielen, jossa on paljon sanoja, synonyymejä ja monimutkaisia rakenteita vastaavan jopa kahta yksinkertaisempaa kieltä. Ajatellaan vaikka kiina vs. englanti ja ruotsi. Esimerkki voi tosin olla huono, kun en kiinan kielestä mitään tiedä. Mutta tämähän ei siis liity älykkyyteen vaan aivojen terveinä säilymiseen vanhemmalla iällä.

Mutta onko niin että älykkyys on seurausta monivivahteisesta kielestä(ihminen ajattelee kielensä käsitteillä)ja siksi näiden kansojen äly on kehittynyt hieman paremmin vai onko niinpäin että älykkyydestä on seurauksena vivahteikas ja monimutkainen kieli.



Ensinnäkään kansojen älykkyydessä ei todistettavasti ole eroja, sinun pitäisi todistaa se, ennen kuin menet spekulaatioissasi pidemmälle. Olisi myös laitettava kielet kompleksisuusjärjestykseen, mikä ei ole helppoa.

Pitää myös ottaa huomioon kielen ikä ja puhujien määrä, tietysti nämä asiat vaikuttavat kielen vivahteiden ja sanojen määrään.

Lisäksi on muistettava, että harva kieli on niin yksinkertainen, että sen avulla ei voisi ajatella, puhua ja kirjoittaa samoista asioista kuin monimutkaisemmalla kielellä.

Alveron

Mitä tämä tarkoittaa? sosialiaation kautta




Sosialisaatio on yhteiskuntatieteessä käytetty käsite, jolla tarkoitetaan yksilön prosessinomaista kasvamista yhteiskunnan jäseneksi. Sosialisaation myötä yksilö oppii vallitsevan arvojärjestelmän ja hyväksytyt toimintamallit. Yksilö on sekä kohde että tekijä omassa sosialisaatiossaan: ympäröivä yhteisö sosiaalistaa häntä osaksi itseään, mutta yksilö osallistuu tähän sosiaalistumisprosessiin aktiivisena persoonana.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosialisaatio

Ehkä termi ei ollut aivan sopiva, vaikka liittyikin kyllä asiaan, Kyse oli kuitenkin lähinnä kielen, käsitteiden ja symboleiden ja niiden käyttötapojen omaksumista sosiaalisesti vuorovaikutteisessa kasvuprosessissa.

Alveron

sisäisen ajattelun.



Entä tämä?



Pahoittelen, käänsin päässäni tuon hieman väärin. Tarkoitin "sisäistä puhetta"

Perhaps Vygotsky's most important contribution concerns the inter-relationship of language development and thought. This concept, explored in Vygotsky's book Thought and Language, (alternative translation: Thinking and Speaking ) establishes the explicit and profound connection between speech (both silent inner speech and oral language), and the development of mental concepts and cognitive awareness. It should be noted that Vygotsky described inner speech as being qualitatively different from normal (external) speech. Although Vygotsky believed inner speech to develop from external speech via a gradual process of internalization, with younger children only really able to "think out loud," he claimed that in its mature form it would be unintelligible to anyone except the thinker and would not resemble spoken language as we know it (in particular, being greatly compressed). Hence, thought itself develops socially.

http://en.wikipedia.org/wiki/Lev_Vygotsky

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Echi
Ding Ding

Mitä ovat nuo monimutkaisimmat ja vivahteikkaimmat kielet?



Hyvä kysymys. Kehityspsykologiassa on kyllä tutkittu kielen vaikutusta ajattelun kehitykseen, mm. Vygostkyn mielestä sosialisaation kautta omaksuttu kieli mahdollistaa myös syvällisemmän sisäisen ajattelun. Vygotsky käsitteli omissa teorioissaan juuri kulttuuristen symboleiden, käsitteiden ja kielen oppimista. Ne toimivat ajattelun työvälineinä, auttaen järjestämään ajatuksia. En ole kuitenkaan kuullut, että eri maiden kielet eroavaisivat toisistaan siinä määrin, että niillä olisi vaikutusta älykkyyteen.



En minäkään. Sen sijaan on olemassa tutkimuksia ja pohdintoja siitä miten kiinan ja japanin kirjoitusjärjestelmä korreloi noiden kansojen korkean ÄO:n kanssa. Tälläkin foorumilla asia pulpahtaa esiin useasti.

Yksi teoria on, että älykäs kansa luo itselleen monimutkaisen kirjoitusjärjestelmän ja pystyy ylläpitämään sitä, toinen teoria sanoo että monimutkaistuva kirjoitusjärjestelmä suosii älykkäitä yksilöitä ja sitä kautta nostaa kansan ÄO:ta vuosisatojen kuluessa, ja kolmannen teorian mukaan kiinalainen kirjoitusjärjestelmä valmentaa ihmisiä älykkyystesteihin ja sitä kautta parantaa testitulosta.

Alveron
Voitaisiin siis olettaa monimutkaisen kielen, jossa on paljon sanoja, synonyymejä ja monimutkaisia rakenteita vastaavan jopa kahta yksinkertaisempaa kieltä.



Höpö höpö. Jokaisen uuden kielen oppiminen vaatii kaksinkertaista työtä aivoilta. Yksittäinen kieli ei mitenkään voi itsessään olla niin kompleksinen, että se vastaisi kahta kieltä. Unohdat että kielen oppiminen sisältää muutakin kuin pelkästään sanarakenteiden omaksumista. Jokaisella kielellä sille tyypillinen rytmi, äänteistö ja tavusto.Yksittäiseen kieleen sisältyy viisi sektoria, jotka kaikki täytyy osata sujuvasti:

Fonologinen: puheäänteiden/äännejonojen havaitseminen ja tuottaminen

semanttinen: sanojen/lauseiden merkitysten ymmärtäminen ja tuottaminen

morfosyntaktinen: sanojen taivuttaminen ja lauseiden muodostaminen

pragmaattinen: puheen ja kielen käyttäminen eri tilanteissa/ihmisten kanssa

metalingvistinen: puheen ja kielen tietoinen havainnointi ja erittely

Kaksikielenen lapsi oppii muuten kieliä hitaammin kuin yksikieliset, tytöt ovat molemmissa ryhmissä poikia edellä. Oletettavasti siitä syystä, että heillä kehittyy vasen aivopuolisko nopeammin.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Echi
Kaksikielenen lapsi oppii muuten kieliä hitaammin kuin yksikieliset, tytöt ovat molemmissa ryhmissä poikia edellä. Oletettavasti siitä syystä, että heillä kehittyy vasen aivopuolisko nopeammin.

Totta turiset. Oma serkkulikkani alkoi puhella vasta puolentoista vuoden iässä. Lääkäriltä asiaa kysyttäessä vastaus oli että rela vaan, kaksikieliset alkavat puhua myöhemmin. Ja niin siinä sitten kävikin

Hämmentää.

Alveron
Seuraa 
Viestejä3639
Echi

Alveron

sisäisen ajattelun.



Entä tämä?



[size=85:2pnt5ojr]Pahoittelen, käänsin päässäni tuon hieman väärin. Tarkoitin "sisäistä puhetta"

Perhaps Vygotsky's most important contribution concerns the inter-relationship of language development and thought. This concept, explored in Vygotsky's book Thought and Language, (alternative translation: Thinking and Speaking ) establishes the explicit and profound connection between speech (both silent inner speech and oral language), and the development of mental concepts and cognitive awareness. It should be noted that Vygotsky described inner speech as being qualitatively different from normal (external) speech. Although Vygotsky believed inner speech to develop from external speech via a gradual process of internalization, with younger children only really able to "think out loud," he claimed that in its mature form it would be unintelligible to anyone except the thinker and would not resemble spoken language as we know it (in particular, being greatly compressed). Hence, thought itself develops socially.

http://en.wikipedia.org/wiki/Lev_Vygotsky[/size:2pnt5ojr]




Ok. Siis Vygotksyn mukaan sisäinen puhe kehittyy ulkoisen puheen eli ilmeisesti juuri sosiaalisaation kautta opitun kielen pohjalta. Olisi mielenkiintoista tietää miten hän pääsi tähän johtopäätökseen, hänhän näyttää kuitenkin myöntävän sisäisen puheen olevan täysin erilaista, ääneen sanottuna tai kirjoitettuna muille käsittämätöntä. Toisaalta tuo vaikuttaa ihan uskottavalta, koska ilman kehittynyttä kieltä, moni abstraktimpi käsite jää ymmärtämättä, tai ainakin ymmärtäminen hidastuu huomattavasti, ja ajattelun nopeushan liitetään juuri älykkyyteen. Tietysti monien käsitteiden ymmärtäminen liittyy myös sivistyksen tasoon, joka voi vähemmän kompleksista kieltä puhuvalla toki olla korkeampi kuin monimutkaista kieltä puhuvalla. Ja kuten sanoit aikaisemmin, kielissä ei välttämättä ole niin merkittäviä eroja monimutkaisuudessa.

Alveron
Seuraa 
Viestejä3639
Echi
Alveron
Voitaisiin siis olettaa monimutkaisen kielen, jossa on paljon sanoja, synonyymejä ja monimutkaisia rakenteita vastaavan jopa kahta yksinkertaisempaa kieltä.



Höpö höpö. Jokaisen uuden kielen oppiminen vaatii kaksinkertaista työtä aivoilta. Yksittäinen kieli ei mitenkään voi itsessään olla niin kompleksinen, että se vastaisi kahta kieltä. Unohdat että kielen oppiminen sisältää muutakin kuin pelkästään sanarakenteiden omaksumista. Jokaisella kielellä sille tyypillinen rytmi, äänteistö ja tavusto.Yksittäiseen kieleen sisältyy viisi sektoria, jotka kaikki täytyy osata sujuvasti:

Fonologinen: puheäänteiden/äännejonojen havaitseminen ja tuottaminen

semanttinen: sanojen/lauseiden merkitysten ymmärtäminen ja tuottaminen

morfosyntaktinen: sanojen taivuttaminen ja lauseiden muodostaminen

pragmaattinen: puheen ja kielen käyttäminen eri tilanteissa/ihmisten kanssa

metalingvistinen: puheen ja kielen tietoinen havainnointi ja erittely

Kaksikielenen lapsi oppii muuten kieliä hitaammin kuin yksikieliset, tytöt ovat molemmissa ryhmissä poikia edellä. Oletettavasti siitä syystä, että heillä kehittyy vasen aivopuolisko nopeammin.




Puhut asiaa. Kun sanoin "voitaisiin olettaa", en tarkoittanut itse tehneeni tällaista johtopäätöstä, kunhan heitin ilmoille tuollaisen ajatuksen, lähinnä kysymyksenä. Onhan kielissä kuitenkin eroja, mutta kuten ensimmäisessä postissani itsekin sanoin, erot eivät taida olla kovin merkittäviä.

Vatkain
Echi
Kaksikielenen lapsi oppii muuten kieliä hitaammin kuin yksikieliset, tytöt ovat molemmissa ryhmissä poikia edellä. Oletettavasti siitä syystä, että heillä kehittyy vasen aivopuolisko nopeammin.

Totta turiset. Oma serkkulikkani alkoi puhella vasta puolentoista vuoden iässä. Lääkäriltä asiaa kysyttäessä vastaus oli että rela vaan, kaksikieliset alkavat puhua myöhemmin. Ja niin siinä sitten kävikin



Ei älykäs välttämättä puhu. Tai puhuu vain silloin kun on pakko.
Mulla on yks älykäs ystävä joka ei turhia turise mutta kun osuu joku kiinnostava aihe kohdalle niin juttua riittää.. tai älykkäitä kaikki mun frendit on.. mutta tarkoitan että on sellainen teoriapainotteinen ja "älyilee" ittekseen aika paljon..

Pälpättämistä ei pidä sotkea älykkyyteen vaikka siitä heijastuukin verbalisuus. Mä pulisen paljon ja milloin mitäkin "tuubaa". Se ei ole mikään huippuälykkään mitta. Koen oman älykkyyteni ilmentyminä tekeleeni. Mm. ne tuotokset, joita käsitöinä teen, jossa voin olla innovatiivinen, luova ja itse hoksata, ratkoa ongelmia ja tuottaa sitäkautta jotakin. Muuten en kehtais itteeni älykkäksi tituleerata. Mut sehän ei sinällään meinaa mitään vaikka yksittäinen ihminen ei loistais erinomaisuudellaan, paremminkin päinvastoin. Siitä ei ole kenties yksilölle mitään hyötyä että älyilee itsekseen ja kohoaa johonkin norsunluutorniin. Se on syrjäytymistä, joka puolestaan ei tee ihmiselle hyvää ja siksi juurikin sosiaalisuus on se joka lisää niin mahdollisuuksia älyn olemiseen ja sen jalostumiseen.

Eduksi on toki sosiaalinen sieto ja sekin että sietää "tyhjää" pulinaa. Pääasiassa kuitenkin kieli on systeemi ja se on osa sitä systeemiä missä sanoilla on yhdessä sovittu merkitys ja historia, jonka tuntemus rikastuttaa kielen käyttäjää.

Mykkyys on kyllä oma ongelmansa.
Mä tunnen henk. koht. myös ihmisiä, joilla on ihan ok. kuulo ja ymmärrys mutta ei kykyä tuottaa puhuttua tai kirjoitettua kieltä. Se on tavallaan rinnasteista sokeudelle tai muulle aistivammalle. Rajoittaahan se älyn käyttöä tavallaan kun ei voi olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tuolla tapauksella kuitenkin on vanhemmat, jotka puhuvat viittomakieltä ja koittavat kaikkensa ja paljon on tapoja joilla voi viestiä mutta kieli on ihan ehdoton apuvälinen ja ajatteluakin se nopeuttaa vaikka pään sisältö ei sinällään koostukkaan sanoista. Mä en osaa edes kuvitella miten ajatuksia vois jäsentää ilman kieltä?

Mielessä kylläkin ikäänkuin pyörii filmi. On kuvaa ja välillä ihan sekalaista silppua. Tolkun saa vain sillä että voi suhteuttaa ilmiöitä ja ajatus muuttaa oman olemisen toiminnaksi.

Toki niin että kun toimii yksin ja tekee omia juttujaan, siinä ei välttämättä sinällään ole mitään verbaalista. Se osasto voi olla jopa suljettuna.
Puhuttu kieli on siis väline kommunikoida, ylläpitää sosiaalisuutta.. Itsellä voi olla ihan oma "kieli".

Kieli on jotakin mikä muodosta systeemin, joka auttaa valitsemaan ja välttämään haitallista käyttäytymistä.

Muisti on se mikä prosessissa vaikuttaa paljon.
Lisäksi muistin laatukin vaikuttaa lopputulokseen.
Hyvä lähimuisti, työmuisti auttaa operoimaan aikalokaalisti tehokkaasti ja kaukomuisti auttaa hahmottamaan laajempia kokonaisuuksia.

Vaikea tällaista on selittää sanoin.
Pitäis olla fläppitaulu johon vois piirtää kuvion jossa on nuolia sinne tänne..
Jotain tämäntyylistä:

http://sovellusprojektit.it.jyu.fi/kopp ... 020418.png

Kuvakieli on ihan ok.
Meidän kirjoittamamme sanakieli on aika suppeaa.

Pönni
Vatkain
Echi
Kaksikielenen lapsi oppii muuten kieliä hitaammin kuin yksikieliset, tytöt ovat molemmissa ryhmissä poikia edellä. Oletettavasti siitä syystä, että heillä kehittyy vasen aivopuolisko nopeammin.

Totta turiset. Oma serkkulikkani alkoi puhella vasta puolentoista vuoden iässä. Lääkäriltä asiaa kysyttäessä vastaus oli että rela vaan, kaksikieliset alkavat puhua myöhemmin. Ja niin siinä sitten kävikin



Ei älykäs välttämättä puhu. Tai puhuu vain silloin kun on pakko.



Voi vitun idiootti. Jos lapselle puheenmuodostus viivästyy, niin se kielii oppimisongelmista, joilla voi olla neurologinen perusta. Juuri autistitapauksilla näitä ongelmia ilmenee pikkulapsena. Varhainen vuorovaikutus on äärimmäisen tärkeää kognitiviivisen toiminnan ja kielen kehityksen kannalta. Jos lapsi ei opi puhumaan tiettyyn aikaan mennessä, on tosiaan syytä viedä lapsi tutkimuksiin.

Vatkain.

Normaalisti lapsi erottelee sanoja puheen virrasta jo noin 7-9 kuukauden ikäisenä, (Jusczyk & Ashlin 1995) vieraaseen kieleen kohdistuva erotteluherkkyys vähenee tämän jälkeen. Eli vastasyntyneenä lapsi pystyy havaitsemaan minkä tahansa kielen äänteellisiä yksiköitä, vajaan vuoden ikäisenä tapahtuu eriytyminen.

Jos lapsi on kaksikielinen, niin noin neljän kuukauden ikäisenä hän erottaa toisistaan kaksi kotikieltään. Kielen oppimisessa puhutaan vokaalin ja konsonantin tunnistuksesta, liittyen sanojen merkitystä erottaviin äänteisiin. (esim matto, mato) vokaaliedustumat ilmaantuvat kaksikielisillä hitaammin kuin yksikielisillä, mutta sitä vastoin sanojen konsonanttiedustumat ilmaantuvat samaan aikaan. (Bosch & Sebastián-Gallés 2003)

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432

Tosi mielenkiintoista tämä kielen kehittyminen! Pitää ens kirjastokäynnillä lainata lisää tätä sarjaa

Oletteko muuten ajatelleet, että periaatteessa me kaikki (tai ainakin suurin osa) olemme "kaksikielisiä." Useimmat puhuvat jotain Suomen lukuisista murteista ja taitavat kirjakielen. Tosin tässä tapauksessa "kielet" ovat niin lähellä toisiaan että toisen omaksuminen ei ole hankalaa. Mutta sitä vastoin kommunikointi voi olla. Esim. turkulaisten ystävieni oli todella vaikea oppia ymmärtämään minun kaenuun murrettani ja toisin päin. Kyse ei ollut niinkään sanoista kuin puheen nuotista ja sanan painotuksista. Aikansa kesti, ennen kuin oppi tajuamaan. Sama homma kun penikkana muutettiin Ouluun. Oli niin kuin olisi vieraalle planetalle tullut. Ekalla viikolla koulussa en tajunnut mitään mitä muut sanoivat!

Vähän niin kuin kiinalainen ja japanilainen ystäväni kertoivat että toistensa puhetta he eivät ymmärrä, ja milloin englannin taito loppuu, ottavat he kirjoituksen avuksi ja kommunikoivat kirjoittamalla. Molemmat osaavat lukea jotain "perusmerkkejä" ja tulevat sillä tavoin toimeen keskenään. Eikös nousevan auringon maan poikain merkit ole kiinasta peräisin? Selittynee sillä...

Hämmentää.

Vatkain

Vähän niin kuin kiinalainen ja japanilainen ystäväni kertoivat että toistensa puhetta he eivät ymmärrä, ja milloin englannin taito loppuu, ottavat he kirjoituksen avuksi ja kommunikoivat kirjoittamalla. Molemmat osaavat lukea jotain "perusmerkkejä" ja tulevat sillä tavoin toimeen keskenään. Eikös nousevan auringon maan poikain merkit ole kiinasta peräisin? Selittynee sillä...



Japanin kieli eroaa kaikista muista Aasian kielistä, lukuunottamatta ehkä korean kieltä. Niissäkin yhtäläisyydet eroavat siinä määrin, että kummankaan kielen puhuja ei käsittääkseni käytännössä ymmärrä toisiaan. Kirjoitettu kieli omaksuttiin kyllä Kiinasta, mutta se on siinä määrin erilaista nykyisin, jotta en usko että normaali japanilainen aivan kaikkea ymmärtää siitä. Kirjoitusmerkistöt jaetaan hiraganaan, katakanaan ja kanjiin. Juuri Kanji-merkistöt ovat kiinalaisia eri merkityksiä kuvaavia kirjoitusmerkkejä. Muuten käsitysyhteydet poikkeavat toisistaan. Itse ymmärrän jonkin verran puhuttua japania, mutta tuon kieliopin kanssa en ole jaksanut säätää, sen verran pahoja harakanvarpaita.

Japanilaiset saivat kirjoitustaidon kiinalaisilta joskus 500-luvulla ja kanji-aakkostolla tarkoitetaan Hanin merkkejä, siis se tulee Han-dynastian ajalta. Kiinalaisia merkkejä on monia tuhansia, kaikkiaan niitä arvellaan olleen noin 40 000 parhaimmillaan. Tuhannella merkillä pärjää päivittäisestä elämästä, mutta oppineen kiinalaisen täytyy tuntea noin 6000-8000 merkkiä. Japanin opetusministeriö on määrittänyt standardiksi 1945 merkkiä. Merkkejä käytetään siis Japanissa vähemmän standartoinnin takia. Jos kiinalainen menee matkailemaan Japaniin ymmärtää hän ainakin puolet näkemistään kirjoitusmerkeistä, samaa voi käsittääkseni soveltaa vierailevaan japanilaiseen. Täysin eivät siis ymmärrä toistensa kirjoitettua kieltä.

Selventäköön & korjatkoon joku besser wisser asiaa

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432

Joo tämmönen mielikuva mukllakin Echi asiasta on sen perusteella mitä Hiro ja Peng asiasta on porisseet. Tosin noita dynastioita sun muita systeemejä ne ei selittäny, mutta kehuivat tulevansa toimeen lippulappusilla arkikeskusteluissa keskenään.

Hämmentää.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat