Älykkyys ja kieli

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mitäs sanotte,onko mielestänne olemassa havaittavaa korrelointia kielen ja älykkyyden suhteen?
Tarkoitan sitä että ne kansat joilla on "vaikea" ja monimutkainen kieli näyttäisivät olevan kaikkein älykkäimpiä.Mutta onko niin että älykkyys on seurausta monivivahteisesta kielestä(ihminen ajattelee kielensä käsitteillä)ja siksi näiden kansojen äly on kehittynyt hieman paremmin vai onko niinpäin että älykkyydestä on seurauksena vivahteikas ja monimutkainen kieli.

Sivut

Kommentit (20)

Vierailija

Mitä enemmän aivoja käyttää, sitä sähäkämmin sätkii synapsi. Tarkoitan siis, että kieli, joka vaatii aivoilta paljon, myös kehittää ja ylläpitää aivoja paljon. Tosin josko siitä saatava hyöty jää kokonaan verbaalisen älykkyyden alalle lienee olennaisempi kysymys.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

On joo. Tiedän tositapauksen, jossa piti ottaa yhdeltä turkulaiselta neljännes aivoista pois, jotta Venäjän kieli olisi lähtenyt luistamaan. Leikkauksessa kävi tietenkin hama ja aivoista poistettiin puolet. Turkulaisen herättyä asia selitettiin tuolle lievän kauhun vallassa. No tuohon vastasi turkulainen jotta Det gör ingenting.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Mauno
Seuraa 
Viestejä52
Liittynyt19.3.2005
Paawon
Mitäs sanotte,onko mielestänne olemassa havaittavaa korrelointia kielen ja älykkyyden suhteen?
Tarkoitan sitä että ne kansat joilla on "vaikea" ja monimutkainen kieli näyttäisivät olevan kaikkein älykkäimpiä.Mutta onko niin että älykkyys on seurausta monivivahteisesta kielestä(ihminen ajattelee kielensä käsitteillä)ja siksi näiden kansojen äly on kehittynyt hieman paremmin vai onko niinpäin että älykkyydestä on seurauksena vivahteikas ja monimutkainen kieli.



Mistä on peräisin tiedot, joiden mukaan kansojen älykkyyksissä on eroja? Onko erot mitattu älykkyysosamäärällä? Yksilötasolla kielelliset tai sosiaaliset taidot on helppo yhdistää älykkyyteen. Ne ovat taitoja jotka vaativat aina monipuolista aivojen käyttöä.

Jos kielellä olisi merkittävä vaikutus älykkyyteen ja siitä olisi hyötyä tai haittaa ihmisyhteisölle, se tarkoittaisi sitä että aikojen kuluessa hyödyllisemmät kielet olisivat syrjäyttäneet vähemmän etua antavia, jolloin luonnollisesti tilanne pitäisi nyt olla niin että valtakielinä olisi kieliä joista on eniten hyötyä. Jos näin ei ole, niin tämä teoria ei ole totta tai vaikutukset älykkyyteen on hyvin vähäisiä.

Omasta mielestäni mandariinikiina tai englanti ei erityisemmin tee älykkäämmäksi.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Paawon
Mitäs sanotte,onko mielestänne olemassa havaittavaa korrelointia kielen ja älykkyyden suhteen?
Tarkoitan sitä että ne kansat joilla on "vaikea" ja monimutkainen kieli näyttäisivät olevan kaikkein älykkäimpiä.Mutta onko niin että älykkyys on seurausta monivivahteisesta kielestä(ihminen ajattelee kielensä käsitteillä)ja siksi näiden kansojen äly on kehittynyt hieman paremmin vai onko niinpäin että älykkyydestä on seurauksena vivahteikas ja monimutkainen kieli.

Mitä ovat nuo monimutkaisimmat ja vivahteikkaimmat kielet?

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008

"Miltähän tuntuisi 12 kirjaimen näppäimistö?
Papua-Uuteen-Guineaan kuuluvassa Bougainvillen saaressa puhuttavan rotokas-kielen aakkosto on maailman lyhin: siinä on vain 12 kirjainta. Kirjaimisto on latinalainen eli sama kuin suomessa. Rotokasia kirjoitettaessa käytettävät kirjainmerkit ovat: A, E, I, G, K, O, P, R, S, T, U ja V. Rotokas on noin 4000 ihmisen äidinkieli. Se jakautuu kuitenkin kolmeen päämurteeseen. Kirjakielen luomisessa ja vakiinnuttamisessa tärkeä osuus oli kristillisellä lähetystyössä. Uusi testamentti käännettiin rotokasiksi vuonna 1982.
Maailman pisimmästä latinalaiseen kirjoitusjärjestelmään perustuvasta aakkostosta voidaan vääntää kättä. Länsislaavilaiset kielet ovat vahvoilla. Esimerkiksi slovakkia kirjoitettaessa eri kirjainmerkkejä tarvitaan lähemmäs 50."
Tieteen Kuvalehti nro 13/2008.

Slovakit eivät kyllä millään muotoa ole sen fiksumpia kuin muutkaan kokemukseni mukaan. Maassa on yhä syviä ongelmia, jotka kaikki eivät johdu meitä heikommasta taloudesta. Myöskään taide ja korkeakulttuuri eivät poikkea mitenkään tavanomaisesta.

Jos nyt äänteiden määrää kielessä voi pitää sen vivahteikkuuden mittarina... Minusta tämä on höpö-aihe.

Hämmentää.

Vierailija
Ding Ding

Mitä ovat nuo monimutkaisimmat ja vivahteikkaimmat kielet?



Hyvä kysymys. Kehityspsykologiassa on kyllä tutkittu kielen vaikutusta ajattelun kehitykseen, mm. Vygostkyn mielestä sosialisaation kautta omaksuttu kieli mahdollistaa myös syvällisemmän sisäisen ajattelun. Vygotsky käsitteli omissa teorioissaan juuri kulttuuristen symboleiden, käsitteiden ja kielen oppimista. Ne toimivat ajattelun työvälineinä, auttaen järjestämään ajatuksia. En ole kuitenkaan kuullut, että eri maiden kielet eroavaisivat toisistaan siinä määrin, että niillä olisi vaikutusta älykkyyteen.

Alveron
Seuraa 
Viestejä3638
Liittynyt12.8.2007

Monipuolinen kielten osaaminenhan tutkitusti pitää aivot kunnossa ikäihmisillä estäen dementiaa, siis kaksikielisyys. Voitaisiin siis olettaa monimutkaisen kielen, jossa on paljon sanoja, synonyymejä ja monimutkaisia rakenteita vastaavan jopa kahta yksinkertaisempaa kieltä. Ajatellaan vaikka kiina vs. englanti ja ruotsi. Esimerkki voi tosin olla huono, kun en kiinan kielestä mitään tiedä. Mutta tämähän ei siis liity älykkyyteen vaan aivojen terveinä säilymiseen vanhemmalla iällä.

Mutta onko niin että älykkyys on seurausta monivivahteisesta kielestä(ihminen ajattelee kielensä käsitteillä)ja siksi näiden kansojen äly on kehittynyt hieman paremmin vai onko niinpäin että älykkyydestä on seurauksena vivahteikas ja monimutkainen kieli.



Ensinnäkään kansojen älykkyydessä ei todistettavasti ole eroja, sinun pitäisi todistaa se, ennen kuin menet spekulaatioissasi pidemmälle. Olisi myös laitettava kielet kompleksisuusjärjestykseen, mikä ei ole helppoa.

Pitää myös ottaa huomioon kielen ikä ja puhujien määrä, tietysti nämä asiat vaikuttavat kielen vivahteiden ja sanojen määrään.

Lisäksi on muistettava, että harva kieli on niin yksinkertainen, että sen avulla ei voisi ajatella, puhua ja kirjoittaa samoista asioista kuin monimutkaisemmalla kielellä.

Mulgeron

Vierailija
Alveron

Mitä tämä tarkoittaa? sosialiaation kautta




Sosialisaatio on yhteiskuntatieteessä käytetty käsite, jolla tarkoitetaan yksilön prosessinomaista kasvamista yhteiskunnan jäseneksi. Sosialisaation myötä yksilö oppii vallitsevan arvojärjestelmän ja hyväksytyt toimintamallit. Yksilö on sekä kohde että tekijä omassa sosialisaatiossaan: ympäröivä yhteisö sosiaalistaa häntä osaksi itseään, mutta yksilö osallistuu tähän sosiaalistumisprosessiin aktiivisena persoonana.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosialisaatio

Ehkä termi ei ollut aivan sopiva, vaikka liittyikin kyllä asiaan, Kyse oli kuitenkin lähinnä kielen, käsitteiden ja symboleiden ja niiden käyttötapojen omaksumista sosiaalisesti vuorovaikutteisessa kasvuprosessissa.

Alveron

sisäisen ajattelun.



Entä tämä?



Pahoittelen, käänsin päässäni tuon hieman väärin. Tarkoitin "sisäistä puhetta"

Perhaps Vygotsky's most important contribution concerns the inter-relationship of language development and thought. This concept, explored in Vygotsky's book Thought and Language, (alternative translation: Thinking and Speaking ) establishes the explicit and profound connection between speech (both silent inner speech and oral language), and the development of mental concepts and cognitive awareness. It should be noted that Vygotsky described inner speech as being qualitatively different from normal (external) speech. Although Vygotsky believed inner speech to develop from external speech via a gradual process of internalization, with younger children only really able to "think out loud," he claimed that in its mature form it would be unintelligible to anyone except the thinker and would not resemble spoken language as we know it (in particular, being greatly compressed). Hence, thought itself develops socially.

http://en.wikipedia.org/wiki/Lev_Vygotsky

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Echi
Ding Ding

Mitä ovat nuo monimutkaisimmat ja vivahteikkaimmat kielet?



Hyvä kysymys. Kehityspsykologiassa on kyllä tutkittu kielen vaikutusta ajattelun kehitykseen, mm. Vygostkyn mielestä sosialisaation kautta omaksuttu kieli mahdollistaa myös syvällisemmän sisäisen ajattelun. Vygotsky käsitteli omissa teorioissaan juuri kulttuuristen symboleiden, käsitteiden ja kielen oppimista. Ne toimivat ajattelun työvälineinä, auttaen järjestämään ajatuksia. En ole kuitenkaan kuullut, että eri maiden kielet eroavaisivat toisistaan siinä määrin, että niillä olisi vaikutusta älykkyyteen.



En minäkään. Sen sijaan on olemassa tutkimuksia ja pohdintoja siitä miten kiinan ja japanin kirjoitusjärjestelmä korreloi noiden kansojen korkean ÄO:n kanssa. Tälläkin foorumilla asia pulpahtaa esiin useasti.

Yksi teoria on, että älykäs kansa luo itselleen monimutkaisen kirjoitusjärjestelmän ja pystyy ylläpitämään sitä, toinen teoria sanoo että monimutkaistuva kirjoitusjärjestelmä suosii älykkäitä yksilöitä ja sitä kautta nostaa kansan ÄO:ta vuosisatojen kuluessa, ja kolmannen teorian mukaan kiinalainen kirjoitusjärjestelmä valmentaa ihmisiä älykkyystesteihin ja sitä kautta parantaa testitulosta.

Vierailija
Alveron
Voitaisiin siis olettaa monimutkaisen kielen, jossa on paljon sanoja, synonyymejä ja monimutkaisia rakenteita vastaavan jopa kahta yksinkertaisempaa kieltä.



Höpö höpö. Jokaisen uuden kielen oppiminen vaatii kaksinkertaista työtä aivoilta. Yksittäinen kieli ei mitenkään voi itsessään olla niin kompleksinen, että se vastaisi kahta kieltä. Unohdat että kielen oppiminen sisältää muutakin kuin pelkästään sanarakenteiden omaksumista. Jokaisella kielellä sille tyypillinen rytmi, äänteistö ja tavusto.Yksittäiseen kieleen sisältyy viisi sektoria, jotka kaikki täytyy osata sujuvasti:

Fonologinen: puheäänteiden/äännejonojen havaitseminen ja tuottaminen

semanttinen: sanojen/lauseiden merkitysten ymmärtäminen ja tuottaminen

morfosyntaktinen: sanojen taivuttaminen ja lauseiden muodostaminen

pragmaattinen: puheen ja kielen käyttäminen eri tilanteissa/ihmisten kanssa

metalingvistinen: puheen ja kielen tietoinen havainnointi ja erittely

Kaksikielenen lapsi oppii muuten kieliä hitaammin kuin yksikieliset, tytöt ovat molemmissa ryhmissä poikia edellä. Oletettavasti siitä syystä, että heillä kehittyy vasen aivopuolisko nopeammin.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Liittynyt4.3.2008
Echi
Kaksikielenen lapsi oppii muuten kieliä hitaammin kuin yksikieliset, tytöt ovat molemmissa ryhmissä poikia edellä. Oletettavasti siitä syystä, että heillä kehittyy vasen aivopuolisko nopeammin.

Totta turiset. Oma serkkulikkani alkoi puhella vasta puolentoista vuoden iässä. Lääkäriltä asiaa kysyttäessä vastaus oli että rela vaan, kaksikieliset alkavat puhua myöhemmin. Ja niin siinä sitten kävikin

Hämmentää.

Alveron
Seuraa 
Viestejä3638
Liittynyt12.8.2007
Echi

Alveron

sisäisen ajattelun.



Entä tämä?



[size=85:2pnt5ojr]Pahoittelen, käänsin päässäni tuon hieman väärin. Tarkoitin "sisäistä puhetta"

Perhaps Vygotsky's most important contribution concerns the inter-relationship of language development and thought. This concept, explored in Vygotsky's book Thought and Language, (alternative translation: Thinking and Speaking ) establishes the explicit and profound connection between speech (both silent inner speech and oral language), and the development of mental concepts and cognitive awareness. It should be noted that Vygotsky described inner speech as being qualitatively different from normal (external) speech. Although Vygotsky believed inner speech to develop from external speech via a gradual process of internalization, with younger children only really able to "think out loud," he claimed that in its mature form it would be unintelligible to anyone except the thinker and would not resemble spoken language as we know it (in particular, being greatly compressed). Hence, thought itself develops socially.

http://en.wikipedia.org/wiki/Lev_Vygotsky[/size:2pnt5ojr]




Ok. Siis Vygotksyn mukaan sisäinen puhe kehittyy ulkoisen puheen eli ilmeisesti juuri sosiaalisaation kautta opitun kielen pohjalta. Olisi mielenkiintoista tietää miten hän pääsi tähän johtopäätökseen, hänhän näyttää kuitenkin myöntävän sisäisen puheen olevan täysin erilaista, ääneen sanottuna tai kirjoitettuna muille käsittämätöntä. Toisaalta tuo vaikuttaa ihan uskottavalta, koska ilman kehittynyttä kieltä, moni abstraktimpi käsite jää ymmärtämättä, tai ainakin ymmärtäminen hidastuu huomattavasti, ja ajattelun nopeushan liitetään juuri älykkyyteen. Tietysti monien käsitteiden ymmärtäminen liittyy myös sivistyksen tasoon, joka voi vähemmän kompleksista kieltä puhuvalla toki olla korkeampi kuin monimutkaista kieltä puhuvalla. Ja kuten sanoit aikaisemmin, kielissä ei välttämättä ole niin merkittäviä eroja monimutkaisuudessa.

Mulgeron

Alveron
Seuraa 
Viestejä3638
Liittynyt12.8.2007
Echi
Alveron
Voitaisiin siis olettaa monimutkaisen kielen, jossa on paljon sanoja, synonyymejä ja monimutkaisia rakenteita vastaavan jopa kahta yksinkertaisempaa kieltä.



Höpö höpö. Jokaisen uuden kielen oppiminen vaatii kaksinkertaista työtä aivoilta. Yksittäinen kieli ei mitenkään voi itsessään olla niin kompleksinen, että se vastaisi kahta kieltä. Unohdat että kielen oppiminen sisältää muutakin kuin pelkästään sanarakenteiden omaksumista. Jokaisella kielellä sille tyypillinen rytmi, äänteistö ja tavusto.Yksittäiseen kieleen sisältyy viisi sektoria, jotka kaikki täytyy osata sujuvasti:

Fonologinen: puheäänteiden/äännejonojen havaitseminen ja tuottaminen

semanttinen: sanojen/lauseiden merkitysten ymmärtäminen ja tuottaminen

morfosyntaktinen: sanojen taivuttaminen ja lauseiden muodostaminen

pragmaattinen: puheen ja kielen käyttäminen eri tilanteissa/ihmisten kanssa

metalingvistinen: puheen ja kielen tietoinen havainnointi ja erittely

Kaksikielenen lapsi oppii muuten kieliä hitaammin kuin yksikieliset, tytöt ovat molemmissa ryhmissä poikia edellä. Oletettavasti siitä syystä, että heillä kehittyy vasen aivopuolisko nopeammin.




Puhut asiaa. Kun sanoin "voitaisiin olettaa", en tarkoittanut itse tehneeni tällaista johtopäätöstä, kunhan heitin ilmoille tuollaisen ajatuksen, lähinnä kysymyksenä. Onhan kielissä kuitenkin eroja, mutta kuten ensimmäisessä postissani itsekin sanoin, erot eivät taida olla kovin merkittäviä.

Mulgeron

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat