Erilaisia moottoreita

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kun öljy joskus loppuu, niin minkälaisia moottoreita nyt tällä hetkellä suunnitellaan autoissa ja muissa kulkuneuvoissa käytettävän?
Mikä olisi käyttövoimana ja entä miten voitelu onnistuisi?
Entäs sitten muut osat joiden valmistuksessa tarvitaan öljyä? Ja vaikkapa renkaat?
Millaisia kokeiluja nyt jo on käynnissä ja entäs onko jotain järkevää vasta suunnittelupöydällä?

Kommentit (11)

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Aina kaikissa voimalaitoksissa tehdään lämmöllä höyryä joka ohjataan turbiineihin. Minua tuo jotenkin ärsyttää. En voi uskoa että siitä saisi maksimaalisesti tehoa irti höyrystä. Onko tosiaan näin, eikö ole mitään hyötysuhteeltaan parempaa systeemiä olemassa höyrä varten kuin turbiini? Millaisia turbiinit ovat, eikö suuri osa siitä höyryn voimasta mene ihan hukkaan siinä..

くそっ!

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
Ronron
Aina kaikissa voimalaitoksissa tehdään lämmöllä höyryä joka ohjataan turbiineihin. Minua tuo jotenkin ärsyttää. En voi uskoa että siitä saisi maksimaalisesti tehoa irti höyrystä. Onko tosiaan näin, eikö ole mitään hyötysuhteeltaan parempaa systeemiä olemassa höyrä varten kuin turbiini? Millaisia turbiinit ovat, eikö suuri osa siitä höyryn voimasta mene ihan hukkaan siinä..

Ainahan kaikilla voimakoneilla on hyötysuhteensa, joka on aina alle 100 %. Höyryturbiinilla se on parempi kuin mäntähöyrykoneella.

Vierailija

Onko jotain jonkinlaisia pyörremoottoreita olemassa?

Entäs löytyykö maatalouden tai teollisuuden koneisiin jne. sopivia vaihtoehtoja?

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1557
Liittynyt12.4.2005
Ronron
Aina kaikissa voimalaitoksissa tehdään lämmöllä höyryä joka ohjataan turbiineihin. Minua tuo jotenkin ärsyttää. En voi uskoa että siitä saisi maksimaalisesti tehoa irti höyrystä. Onko tosiaan näin, eikö ole mitään hyötysuhteeltaan parempaa systeemiä olemassa höyrä varten kuin turbiini? Millaisia turbiinit ovat, eikö suuri osa siitä höyryn voimasta mene ihan hukkaan siinä..

On jokseenkin toisarvoista, minkälaisilla koneilla lämpöenergiaa muunnetaan mekaaniseksi energiaksi. Ideaalisen Carnot-syklin hyötysuhde, eli η = (T₁ - T₂)/T₁, jossa η on hyötysuhde, T₁ syklin ylempi ja T₂ sen alempi absoluuttinen lämpötila, määrää lähes kokonaan lämpövoimakoneen hyötysuhteen. Onnistuneella koneen rakenteella päästään vain lähemmäksi tätä hyötysuhdetta.

Ylempää lämpötilaa rajoittaa tietysti pääosin materiaalien lujuus, alempaa taas ympäristön lämpötila.

Vanha jäärä

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161
Liittynyt1.7.2007
taleni kosumyn
Onko jotain jonkinlaisia pyörremoottoreita olemassa?

Entäs löytyykö maatalouden tai teollisuuden koneisiin jne. sopivia vaihtoehtoja?




maataloudessa polttoainehan saadaan paskasta metaanin muodossa.

toisen polven pilkkuvirhe

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26898
Liittynyt16.3.2005
taleni kosumyn
Kun öljy joskus loppuu, niin minkälaisia moottoreita nyt tällä hetkellä suunnitellaan autoissa ja muissa kulkuneuvoissa käytettävän?
Mikä olisi käyttövoimana ja entä miten voitelu onnistuisi?



Ei se öljy niin totaalisesti lopu, etteikö sitä riittäisi esimerkiksi voiteluaineiden tekoon. Itse luulen, että polttomoottorin käyttö jatkuu hiilestä hydratulla polttonesteellä, kunnes pikku hiljaa nykyisenlainen autoilu isoilla ja tehokkailla autoilla kallistuu keskiluokan ulottumattomiin, ja korvautuu pienillä nykyisten mopo- tai pienautojen tyylisillä sähköautoilla, joilla voi hoitaa päivän kauppa- ja työmatkat, mutta joista ei ole koko perheen sukulaistapaamisreissuun toiselle puolelle Suomea.

Sähkö tuotettaneen vielä vuosikymmenien ajan hiili-, ydin- ja vesivoimalla niin kuin nytkin. Voi tietysti olla, että keskustan kahjot ajavat läpi parin vuosikymmenen biohullutuksen, jonka aikana maamme metsät hävitetään ja korvataan jollakin kannattamattomilla energiarisupelloilla, kunnes kohtuuttomat ympäristötuhot ja negatiivinen kannattavuus pakottavat jättämään risupellot pusikoitumaan.

Entäs sitten muut osat joiden valmistuksessa tarvitaan öljyä? Ja vaikkapa renkaat?



Pieniä määriä öljytuotteita syntyy mistä vain hlilipitoisesta aineesta. Renkaat, muovit (jossakin laajuudessa ainakin), voiteluaineet syntyvät kivihiilestä tai kasvimassasta. Polttoainetta tarvitaan kuitenkin niin suunnattoman paljon, että esimerkiksi biologinen tuotanto ei pysty vastaamaan tarpeeseen, ellei se pienene erittäin rajusti. Niin raju pieneneminen tekee mahdottomaksi isojen ihmisjoukkojen elämisen länsimaisittain.

Millaisia kokeiluja nyt jo on käynnissä ja entäs onko jotain järkevää vasta suunnittelupöydällä?



Onhan noita vaikka mitä. Jos osaisin sanoa mikä keskeneräisistä tuotekehitysprojekteista on järkevä ja mikä ei, minulle maksettaisiin helposti miljoona päivässä (koska se säästäisi isoilta firmoilta miljardeja, jopa kymmeniä miljardeja). Vaan kun ne eivät minua usko.

No, tuskin autoihin mitään oleellista uutta on tulossa. Sähköauto on hyvin kehittynyt, että siirtyminen sellaisiin sujunee melko jouhevasti, jos energian hinta jatkaa nykyisenlaista kohoamistaan. Jostain ominaisuuksista pitää tietysti luopua, mutta 99 %:lla ihmisistä arkiajot onnistuisivat vallan hyvin jo nykyisillä malleilla. Vain asenne (sekä kansalaisten että valtion viranomaisten) on este mutta se muuttuu varmasti kun polttoaineen reaalihinta (osuus keskiluokkaisen ihmisen tuloista) on kolminkertainen nykyiseen verattuna.

Vierailija

Tuo on kyllä jännä nähdä, että miten tuo sähkön tuottaminen tulee muuttumaan. Miten vaikutukset elolliseen luontoon voidaan minimoida? Yritetäänkö sähköntuotanto enemmän irralleen luonnon kiertokulkua sekoittamasta vai elollista luontoa mahdollisimman tehokkaasti hyväksi käyttäen kuitenkaan sitä pilaamatta ja turmelematta.
Sähkönkulutusta on varmaan ainakin jonkun verran varaa pienentää niin yritysten toiminnassa kuin jokaisen omassa kodissaankin.

Vierailija

Todenäkoisesti sähköautot alkavat yleistyä kiihtyvällä tahdilla, joskin esimerkisi raskaan kaluston puolella ei vielä nykyisellä akkutekniikalla pärjätä. Akkutekniikan kehittyessä alkavat sitten rekatkin kulkemaan sähköllä.
Voiteluaineita saadaan kyllä. Myös niiden tarvetta voidaan vähentää esimerkiksi keraamisilla laakereilla jotka eivät tarvitse voitelua.
Myöskin voiteluainepuolella on tapahtunut kehitystä, esim. eräs saksalainen lentokoneen potkureiden valmistaja käyttää nykyään säädettävillä lapakulmilla olevien potkureidensa napakupissa vaseliinia, joka on sama koko potkurin peruskorjausjakson, eikä sitä tarvitse enää vaihtaa ja täyttää niinkuin vanhoilla vaseliinilaaduilla. (Esimerkki ilmailutekniikasta, koska se on omaa alaani.)
Mottoripuolella valtaan tulevat tulevaisuudessa todenäköisesti erityyppiset ydinkäyttöiset turbiinimoottorit, niille kun saadaan erittäin pitkä käyntiaika, olematon polttoaineenkulutus ja olemattomat päästöt. Ennenkuin kukaan alkaa huutelemaan perään säteilystä, se pystytään nykytekniikalla pitämään moottorin sisällä, joskaan tarkemmin en tiedä miten se tapahtuu. Tämäntyyppiset moottorit ovat jo käytössä jenkkien tiedustelukoneissa, jotka saattavat olla ilmassa kuukausia ilman välilaskeutumisia. Tietenkin tämä tuo omat rasitteensa maaorganisaatioille, kuten moottorihuollolle. Moottorit pitäisi siten huoltaa säteilysuojavarusteet päällä, erityisissä tiloissa, ettei polttoaineen säteily saastuta ympäristöä. Toinen vaihtoehto on jokin uudentyyppinen, todenäköisesti biologisesti valmistettu polttoaine, jolla kyetään korvaamaan nykyisin käytetty kerosiini. Samalla tällä poltoaineella pystytäänkin sitten hoitamaan osa nykyisten maakulkuneuvojen polttoainetarpeista.

Edit. Pari kirjoitusvirhettä korjattu

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26898
Liittynyt16.3.2005
taleni kosumyn
Tuo on kyllä jännä nähdä, että miten tuo sähkön tuottaminen tulee muuttumaan. Miten vaikutukset elolliseen luontoon voidaan minimoida?



Ei sille kuitenkaan ole kovin paljoa vaihtoehtoja. Tuuli ja aurinkoenergiat voivat tuottaa prosentteja nykyisestä kokonaiskulutuksesta, bioenergia niin ikään. Ehkä fuusioenergia on se mahdollinen iso muutos (yhteiskunnan totaalisen romahduksen lisäksi).

Sähkönkulutusta on varmaan ainakin jonkun verran varaa pienentää niin yritysten toiminnassa kuin jokaisen omassa kodissaankin.



Iso ongelma on siinä, että sähkön tarve on niin valtaisa, ettei "jonkin verran" pienentämällä saavuteta yhtään mitään muutosta. Jos ajatellaan vaikka bioenergiaa, sähkönkulutusta pitäisi pienentää 75 % nykytasosta, mikä merkitsee vähintään samansuuruista tuotannon volyymin pienemistä kaikilla teollisuuden aloilla. Se ei tietysti paperilla ole tuhoisaa, jaetaan tuotto per naama, niin länsimaissa kukaan ei ajatuisi näkemään nälkää. Mutta todellisen yhteiskunnan, jossa jokainen pyrkii henkilökohtaisesti ja erilaisten eturyhmien kautta pitämään kiinni siitä, ettei itse luovu mistään, vaiheittainen rauhanomainen sopeutuminen paljon pienempäänkin tuotannon pienenmiseen lienee mahdotonta. Sitten soditaan, vaihdellaan diktaattoreja ja uskontoja, kuollaan nälkään ja kulkutauteihin ja soditaan taas - niin kuin on aina tehty ja suuressa osassa maailmaa tehdään nykyäänkin. Ja luontoa osataan kyllä tuhota, vaikkei mitään tuotetakaan.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005
Ronron
Aina kaikissa voimalaitoksissa tehdään lämmöllä höyryä joka ohjataan turbiineihin. Minua tuo jotenkin ärsyttää. En voi uskoa että siitä saisi maksimaalisesti tehoa irti höyrystä. Onko tosiaan näin, eikö ole mitään hyötysuhteeltaan parempaa systeemiä olemassa höyrä varten kuin turbiini? Millaisia turbiinit ovat, eikö suuri osa siitä höyryn voimasta mene ihan hukkaan siinä..



Normaaleissa fossiilisia käyttävissä voimalaitoksissa tuotetaan sekä sähköä että lämpöä. Sähköksi saadaan 30-40% ja loput kaukolämmöksi. Kokonaishyötysuhde taitaa olla 95%. Pienen lämmöntarpeen aikana myös sähköntarve on pienempi eli harvoin on lämpöä hukattava harakoille jäähdytysveden avulla. On myös huippuvoimalaitoksia, jotka käynnistetään vain viimeistä huippua tekemään hetkeksi tai jossain erikoistilanteessa. Noissa ei taasen voi tuottaa kaukolämpöä, kun ne käyvät miten sattuu.

Eli hyötysuhdespekulaatio on hieman kevyt.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
Neutroni
Se ei tietysti paperilla ole tuhoisaa, jaetaan tuotto per naama, niin länsimaissa kukaan ei ajatuisi näkemään nälkää.



Ota huomioon että suurin osa tuloksesta kuluu järjestelmän ylläpitämiseen. Todellinen ylijäämä eli talouden kasvu on pientä verrattuna niinsanottuun kansantuotteeesen.

Tuo on monesti se virhepäätelmä joka tehdään ja jonka sosialisoinnin puolestapuhujat tekevät. Vasemmistolaiset ovat ahkerana jakamassa kakkua ja tuotannon välineitä, välittämättä välttämättömistä investoinneista ja rahoituksesta, eli siitä kuka sen kakun leipoo. Näennäisesti tehtaat tuottavat vaikka kuinka paljon, mutta käytännössä viivan alle ei jää montaa ylimääräistä prosenttia kun kaikki yhteiskunnan juoksevat kulut on mitattu ulos.

75% pois tuotannosta vetää viivan alle niin pitkän miinuksen että koko kone hyrskähtää jumiin muutamassa vuodessa tai vuosikymmenessä, ja sitä nopeammin mitä tasaisemmin tulos jaetaan, koska kellään yksittäisellä taholla ei ole enää resursseja mitä investoida eikä kellään ole enää varaa siihen byrokratiaan mitä yhteiskunnan pyörittäminen vaatii.

Jos jokaiselta otetaan euro, niin yksi miljardööri saa siitä vajaa 7 miljardia euroa. Vastaavasti, jos sen miljardöörin varallisuus sosialisoidaan, kaikki saavat vain yhden euron. Mitä sillä yhdellä eurolla per perse sitten tehdään? Ostetaan tikkari?

Vai laitetaanko se sittenkin yhteen pottiin, vähän niinkuin miljardöörin pankkitilille, ja sitten investoidaan se uusiutuvaan energiaan?

Uusimmat

Suosituimmat