Seuraa 
Viestejä45973

Osaisiko/viitsisikö joku foorumin matematiikkaneroista laskea, minkä tehoista lämmitintä (W) vastaa 80 kiloisen ihmisen keho, ruumiinlämmön ollessa 36-37 C?

  • ylös 17
  • alas 17

Kommentit (19)

kuningas
Seuraa 
Viestejä1246

Se on hankala laskea tarkkaan ja lisäksi vaihtelee paljon.

Jostain luin, että ihmisen lämmöntuotto on parin sadan watin luokkaa ja energiasäästötalossa 5 ihmisen lämpöhukka riittää puoleen talon tarvitsemasta energiasta.

War doesn't determine who's right but who's left.

There is no such thing as an atheist in a foxhole.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sattuu olemaan käsillä ammattikirjallisuutta josta löytyy taulukkotietoa.
Keskikokoisen ihmisen aineenvaihdunnan teho, eli se teho millä ihminen myös lämmittää ympäristöään:
nukkuessa 85W
toimistotyö 105-125W
kotityöt 165W(ruuanlaitto) - 470W(siivous)
Taulukon suurin arvo löytyy ylämäkeen kävelystä: 730W (kaltevuus 15%, nopeus 4,8 km/h)
Taulukossa ei ole mainittu juoksua, hiihtoa yms. liikuntalajeja.

Taulukossa tarkoitettu keskikokoinen henkilö (ihon pinta-ala 1,8 m2) lienee jonkin verran kevyempi kuin annettu 80kg. Eli 80-kiloiselle vähän lisää tehoihin.

Vierailija
Hans Lankar
Osaisiko/viitsisikö joku foorumin matematiikkaneroista laskea, minkä tehoista lämmitintä (W) vastaa 80 kiloisen ihmisen keho, ruumiinlämmön ollessa 36-37 C?



Ihmiskehon luovuttama lämpömäärä vaihtelee sen mukaan miten hyvin on pukeutunut. Alastomana luovuttaa eniten lämpöä. Kuvittelepa vaikka tilanne, että termostaattipatterin verhoilet vaatteilla, niin sen patterin sähkönkulutus laskee.

Eli jos ihon lämpötila oletetaan vakioksi, niin luovutettu lämpömäärä on verrannollinen ihon pinta-alaan ja vaatteiden lämmönjohtokykyyn. (tai kääntäen verrannollinen vaatteiden eristyskykyyn) Mutta taitaa se alastoman ihon pintalämpötila jonkun verran vaihdella ympäristön lämpötilan mukaan?

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7661
ovolo
Hans Lankar
Osaisiko/viitsisikö joku foorumin matematiikkaneroista laskea, minkä tehoista lämmitintä (W) vastaa 80 kiloisen ihmisen keho, ruumiinlämmön ollessa 36-37 C?



Ihmiskehon luovuttama lämpömäärä vaihtelee sen mukaan miten hyvin on pukeutunut. Alastomana luovuttaa eniten lämpöä. Kuvittelepa vaikka tilanne, että termostaattipatterin verhoilet vaatteilla, niin sen patterin sähkönkulutus laskee.

Eli jos ihon lämpötila oletetaan vakioksi, niin luovutettu lämpömäärä on verrannollinen ihon pinta-alaan ja vaatteiden lämmönjohtokykyyn. (tai kääntäen verrannollinen vaatteiden eristyskykyyn) Mutta taitaa se alastoman ihon pintalämpötila jonkun verran vaihdella ympäristön lämpötilan mukaan?


Toisin sanoen vaatetetun ihmisen kuume nousee koko ajan ???

Ei vaan, kyllä kai se kaikki energia ulos tulee, minkä keho polttaakin. Vaatetettuna energian tarve on pienempi kuin alastomana, mutta jos ihminen tuntee olonsa kuumaksi, ylimääräinen lämpö poistuu hengitysilman mukana.

Kiitos vastauksista. Erityisesti HMV:n antamat taulukkotiedot olivat hyvin yksityiskohtaisia ja maalaisjärjenkin mukaisia.
Tottahan toki asiaan vaikuttaa ihmisen koko (ihon pinta-ala) ja tekeminen (nukkuuko vai työskenteleekö) yms. seikat.

Ertsu
Toisin sanoen vaatetetun ihmisen kuume nousee koko ajan ???

Ei vaan, kyllä kai se kaikki energia ulos tulee, minkä keho polttaakin. Vaatetettuna energian tarve on pienempi kuin alastomana, mutta jos ihminen tuntee olonsa kuumaksi, ylimääräinen lämpö poistuu hengitysilman mukana.




Ihmisellä on aika tehokas lämmönsäätelyjärjestelmä, eli ilman vaatteita aineenvaihdunta vilkastuu ja keho alkaa tuottamaan lämpöä vastaamaan suurentuneeseen lämmönhukkaan.

edit: itse asiassa ihmisen lämmönsäätelyjärjestelmä taitaa olla yksi eläinkunnan tehokkaimmista. Se on vain hienosäädetty hieman lämpimämpiä oloja varten kuin missä täällä pohjoisessa esimerkiksi elämme.

Saivarrellaanpa vielä vähän edelläoleviin vastauksiin perustuen:

Siis, jos toinen ihminen oleskelee huoneessa vaatteet päällä ja toinen ihminen alastomana, kyllä kait molempien kehojen luovuttama kokonaisenergia on sama. Alaston keho luovuttaa energiansa vain nopeammin.
Se väittämä, jonka mukaan vaatteella peitetty sähkölämmitin käyttää vähemmän sähköä kuin peittämätön, ei ole looginen, koska huoneen lämpötilan "aistiva" termostaatti on se komponentti, joka määrää patterin lämpiämisen. Vaatteella peitetty sähkölämmitin saattaa kyllä sytyttää peitteen palamaan!

Vierailija
Hans Lankar
Saivarrellaanpa vielä vähän edelläoleviin vastauksiin perustuen:

Siis, jos toinen ihminen oleskelee huoneessa vaatteet päällä ja toinen ihminen alastomana, kyllä kait molempien kehojen luovuttama kokonaisenergia on sama. Alaston keho luovuttaa energiansa vain nopeammin.




En kyllä ymmärrä ajatuksenjuoksuasi. Jos määrätty energiamäärä kuluu nopeammin, niin teho on isompi. (Tehon määritellään esim kW:ssa ja energia kWh:ssa). Ja kehohan reagoi suurempaan lämmön haihtumiseen tuottamalla enemmän lämpöä, eli pyrkii pitämään ihon pintalämpötilan vakiona.

Se väittämä, jonka mukaan vaatteella peitetty sähkölämmitin käyttää vähemmän sähköä kuin peittämätön, ei ole looginen, koska huoneen lämpötilan "aistiva" termostaatti on se komponentti, joka määrää patterin lämpiämisen. Vaatteella peitetty sähkölämmitin saattaa kyllä sytyttää peitteen palamaan!



Väittämäni perustui siihen, että sähköpattereissa on yleensä patterinsisäinen termostaatti, eikä se ole esim. huoneen toisella puolella. Eli niinkauan kuin termostaatti toimii, niin patteri vie vähemmän tehoa peitettynä. Eli termostaatti säätää patterin lämpötilan vakioksi ja jos lämmön säteily tai johtuminen patterista huoneeseen on pienempää, niin sähkönkulutuskin on pienempää...

Ja ihmiskehossa on myös termostaatti, eli jos on vaatteet päällä, lämmönhaihtuminen kehosta on pienempää ja kehon "termostaatti" säätää lämmöntuottoa pienemmälle. Ihminen haihduttaa liikaa lämpöä myös hikoilemalla, mutta ei puututa nyt tähän asiaan.

Laihtuuko ihminen paremmin jos on viileässä asunnossa alasti/vähäpukeisena vs. lämpimässä asunnossa hyvin pukeutuneena?

no entäs ihmisen lämmöntuotannon tekokkuus?
eli suhteessa siihen mitä ihminen tarvitsee eli syö ja juo?

Onko ihminen ns. kannattava lämmönlähde, jos vaikka tyyliin matrixiin pistettäisiin lämmöntuotantoon?

Hakuun MET

Jos ihminen pannaan alastomana virtaavaan jääveteen on lämmönhukka suurimmillaan ja kehon lämpötila laskee minuuteissa vaarallisen alas.

Vierailija
tietäjä
no entäs ihmisen lämmöntuotannon tekokkuus?
eli suhteessa siihen mitä ihminen tarvitsee eli syö ja juo?

Onko ihminen ns. kannattava lämmönlähde, jos vaikka tyyliin matrixiin pistettäisiin lämmöntuotantoon?




Tätähän energiakriisiä ja saasteongelmaa vois ratkaista sillä, että määrättäisiin yhteen asuntoon asumaan parikymmentä henkilöä, niin varsinaiset lämmityslaitteet voisi sulkea ja lämmitys hoituisi kaura- ja hernekeittomoottorilla, eli ihmiset itse kehollaan lämmittäisivät asunnot.

Joskus näkee mitattavan erilaista tekemistä, lähinnä liikuntamuotojen kanssa, kilokaloreissa. Ja 1 kcal = 1.16 Wh.

Jos vaikka tunnin kävely vie 200 kcal niin lämpöä on tällöin tuotettu 232 W teholla.

Juppejänis
Seuraa 
Viestejä504
tietäjä
no entäs ihmisen lämmöntuotannon tekokkuus?
eli suhteessa siihen mitä ihminen tarvitsee eli syö ja juo?

Onko ihminen ns. kannattava lämmönlähde, jos vaikka tyyliin matrixiin pistettäisiin lämmöntuotantoon?




Lämmöntuotannon tehokkuushan ei ole mikään ongelma - kaikki mitä ihminen syö, muuttuu lämmöksi tavalla tai toisella.

Ongelmia ihmisen ja muiden koneiden kanssa yleensä aiheuttaa huono työn tuottamisen hyötysuhde, lämmöksi energia saadaan aina helposti muutettua.

Muistaakseni jossakin fysiikankirjassa todettiin lihasten hyötysuhteen olevan jotain 20% tai 10% luokkaa.
Tarkoittaa, että kovaa vauhtia pyöräillessä (teho yli 100 W) lämpöä tuotettaneen jo kilowatin luokassa.

Ihmisen lämmönsäätelystä vielä. Ihminen hikoilee, jos ruumiinlämpö nousee liikaa. Veden haihtuminen vaatii energiaa, joten se rajoittaa ruumiin lämpenemistä.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä7661

Pressan linnasta käännetään lämmöt pois jo itsenäisyyspäivän aamuna. Ensimmäisten vieraiden saapuessa siellä on ilmeisesti aika kylmä. Siitähän sitä saisi vähän osviittaa. Kuinka monta vierasta linnassa on silloin, kun presidenttipari on kättelyurakkansa selvittänyt ?

Sen jälkeen pitäisi vielä tietää tyhjän linnan lämmitystehon tarve.

Viimeaikojen keskustelluin

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat