Koossa pitävä voima, muu kuin painovoima.

Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Minkä voiman ansiosta hiekkakakut pysyvät kasassa, kun jollain tavallahan vesi toimii siinä sitovana aineena hiekanjyvien välillä, mutta miten ja miksi ?

Onko asialla tekemistä pintajännityksen kanssa ?

Miksi myöskin esim. märkä paperinpala tarttuu, kun taitaa johtua samasta voimasta...?

Mihin kaikkeen muuhun tämä samainen "mystinen" voima vaikuttaa, kuinka laajalti ja suurelta osin elämissämme...?

[size=85:18ot2fa9]
Ajattelin kysyä ensiksi täältä ennenkuin alan mitään muuta Googlettelemaan, kun tuli vaan mieleen ja ihmeteltyä tässä...

Ei tarvi kaikkiin kerralla vastata.[/size:18ot2fa9]

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Kommentit (8)

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Minkä voiman ansiosta hiekkakakut pysyvät kasassa, kun jollain tavallahan vesi toimii siinä sitovana aineena hiekanjyvien välillä, mutta miten ja miksi ?

Onko asialla tekemistä pintajännityksen kanssa ?

Miksi myöskin esim. märkä paperinpala tarttuu, kun taitaa johtua samasta voimasta...?

Mihin kaikkeen muuhun tämä samainen "mystinen" voima vaikuttaa, kuinka laajalti ja suurelta osin elämissämme...?

[size=85:18ot2fa9]
Ajattelin kysyä ensiksi täältä ennenkuin alan mitään muuta Googlettelemaan, kun tuli vaan mieleen ja ihmeteltyä tässä...

Ei tarvi kaikkiin kerralla vastata.[/size:18ot2fa9]

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Vierailija

Vuorovaikutuksia tunnetaan neljä kappaletta, joista mainitsemasi gravitaatio on todella heikko muihin vuorovaikutuksiin verrattuna. Heikko ja vahva vuorovaikutus esiintyvät vain atomi ytimien kokoluokassa.

Kuvailemasi ilmiöt johtuvat sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta, joka käytännössä ilmenee kaikissa arkipäivän ilmiöissä.

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Pysyykö hiekkakakut ym. kasassa siis tämän Van der Waalsin voiman ansiosta ?

Tämäkään Wikipedia selostus ei aivan tyhjentävästi selittänyt miksi näin...

Jos kerran Van der Waalsin voima johtuu atomien elektronipilven epävakaudesta joka "lainehtii" jatkuvasti eri puolille, niin miksei sama ilmiö tapahdu kuivien hiekanjyvien välillä ?
Kai kuitenkin kaiken aineen atomit käyttäytyvät samalla tavalla.

Johtuuko se vain siitä, että vierivieressä olevat hiekanjyvät vain ovat liian kulmikkaita ja isoja, niin etteivät ne ole tarpeeksi suurelta osin kosketuksessa toistensa kanssa vai mistä ?

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

Pohtija
Seuraa 
Viestejä883
Liittynyt16.3.2005

Lueskelin Wikipediasta, että mm. gekko liskojen kyky tarttua miltei pintaan kuin pintaan suurella voimalla perustuu juuri tähän Van der Waalsin voimaan. Olin sen varmaan joskus kuullutkin, mutten muistanut.

Siellä myöskin sanottiin, että ainoa tunnettu materiaali/pinta mihin gekko ei pysty tarrautumaan on teflon pinta, joka varta vasten on suunniteltu vastustamaan tätä Van der Waals efektiä.

Jälleen kerran ihminen on päihittänyt luonnon. Hyvä me !

On mahtanut gekko olla ihmeissään... Kokenut elämänsä ensimmäisen kerran liukastumisen. "Whatta...!"

"Perhosten liihottelu voi näyttää epämääräiseltä haahuilulta, mutta se on harhaa. Ne tietävät tarkkaan, mitä tekevät."

KKHS
Seuraa 
Viestejä368
Liittynyt23.11.2005
Sarmal
Kuvailemasi ilmiöt johtuvat sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta, joka käytännössä ilmenee kaikissa arkipäivän ilmiöissä.



Sen lisäksi alipaine "imu" (todellisuudessa ilmanpaineen työntö) vaikuttaa asiassa jonkin verran. Siis nimenomaan hiekkakakussa, ei kaikessa koossa pysymisessä.

Pääasiassa saadaan kuintenkin syyttää sähkömagneettista voimaa tästäkin asiasta

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
Pohtija
Pysyykö hiekkakakut ym. kasassa siis tämän Van der Waalsin voiman ansiosta ?

Tämäkään Wikipedia selostus ei aivan tyhjentävästi selittänyt miksi näin...


Katsoppa sellainen asia kuin vetysidoksen polarisaatio.

Pohtija

Johtuuko se vain siitä, että vierivieressä olevat hiekanjyvät vain ovat liian kulmikkaita ja isoja, niin etteivät ne ole tarpeeksi suurelta osin kosketuksessa toistensa kanssa vai mistä ?

Sanoisin, että tämä johtuu sekä Van Der Waalsin sidoksesta, että mahdollisesti vetysidoksesta. Nestemolekyylien ja hiekanjyvien välinen VDW-sidos ja nestemolekyylien keskinäinen VDW-sidos ja vesimolekyylien yhteydessä myös niiden välinen vetysidos tulee kyseeseen. Pelkän hiekan ollessa kyseessä VDW-sidos on niin heikko, että "keko" luhistuu painovoiman ansiosta.

Oliskohan riittävä analyysi.

Vierailija
Pohtija

Jälleen kerran ihminen on päihittänyt luonnon. Hyvä me ! On mahtanut gekko olla ihmeissään... Kokenut elämänsä ensimmäisen kerran liukastumisen. "Whatta...!"




Ehkei sentään koko luontoa, korkeintaan saanut gegon ihmettelemään, mihin on pito piikkareista häipynyt.

Uusimmat

Suosituimmat