Aivot varsin mukautuva elin?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tämän päivän Aamulehdessä oli Kiikari-osiossa artikkeli jossa kerrottiin lontoolaisten taksikuskien aivoista. Tutkimuksen mukaan taksikuskien aivot kasvavat ammatin mukaisesti siten että kuskien hippokampus on tavallista suurempi. Sinne aivot säilövät yksityiskohdat katuverkostoista.

Mihinkähän kaikkeen aivot lopulta pystyvätkään? Ei siitä kai niin kauan ole kun kuviteltiin että noin 30-vuotiaaksi asti aivot oppivat kaikenlaista ja sen jälkeen ei tapahdu enää yhtään mitään, muuta kuin rappeutumista?

Kommentit (12)

Vierailija

Kertooko mikään tutkimus siitä, MITEN muistijäljet jäävät aivoihin. Ei vain sitä, minne ne jäävät.

Kiehtova prosessi muuttaa miljoonat aistihavainnot käytännölliseksi kartaksi. Ja samalla voi jauhaa paskaa vaikka politiikasta tai säästä kyyditettävän kanssa.

Vierailija

Eiks aivot just oo hitaiten muuttuva elin? Sehän ei uudistu ihmisellä ko parikertaa elämän aikana, siis solut.

Eli oikeastaan aivot on varmaan se vähiten mukautuva elin ko vertaa esim. lihaksiin, noh mihin tahansa muuhun "reenattavaan" kohteeseen. Mut kait se aivotki muuttuu ajan myötä ko tarpeeks kauan ajat sitä taksia / teet muuta tiettyä harjoitetta.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
Qadesha
Tämän päivän Aamulehdessä oli Kiikari-osiossa artikkeli jossa kerrottiin lontoolaisten taksikuskien aivoista. Tutkimuksen mukaan taksikuskien aivot kasvavat ammatin mukaisesti siten että kuskien hippokampus on tavallista suurempi. Sinne aivot säilövät yksityiskohdat katuverkostoista.

Mihinkähän kaikkeen aivot lopulta pystyvätkään? Ei siitä kai niin kauan ole kun kuviteltiin että noin 30-vuotiaaksi asti aivot oppivat kaikenlaista ja sen jälkeen ei tapahdu enää yhtään mitään, muuta kuin rappeutumista?




30-vuotiaana aivojen kapasiteetti loppuu ja tulee ilmoitus "full memory, please run cleanup".

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vierailija
Olli V
Kertooko mikään tutkimus siitä, MITEN muistijäljet jäävät aivoihin. Ei vain sitä, minne ne jäävät.



Tuo olisikin todella kiintoisaa tietää!

Vierailija

Mandix kirjoitti:

Eiks aivot just oo hitaiten muuttuva elin? Sehän ei uudistu ihmisellä ko parikertaa elämän aikana, siis solut.

Hermosoluja ei syntymän jälkeen synny uusia, paitsi hippokampuksessa parin tuhannen solun päivävauhtia. Vaikka soluja kuoleekin, voivat jäljellä olevat hermosolut versoa uusia haarakkeita ja muodostaa synapsien kautta uusia yhteyksiä.

Qadesha kirjoitti:

Ei siitä kai niin kauan ole kun kuviteltiin että noin 30-vuotiaaksi asti aivot oppivat kaikenlaista ja sen jälkeen ei tapahdu enää yhtään mitään, muuta kuin rappeutumista?

Aivot säilyttävät toimintakykynsä pitkälle vanhuuteen asti. Muutoksia tapahtuu alaspäin kuitenkin "joustavassa älykkyydessä (sujuva käsitteiden muodostaminen, suhteiden havaitseminen jne...)" kun taas "karttuvan älykkyyden (kulttuurille ominaiset taidot)" huippu laskee myöhemmin.

Olli V kirjoitti:

Kertooko mikään tutkimus siitä, MITEN muistijäljet jäävät aivoihin. Ei vain sitä, minne ne jäävät.

Muistijäljen pohjana ovat nykykäsitysten mukaan muutokset hermosolun kyvyssä välittää impulsseja, jonka pohjana puolestaan toimivat solutason mekanismit. Tiettyjen geenien ja proteiinien aktivoituminen johtaa esimerkiksi uusien välittäjäainereseptorien syntyyn sekä välittäjäaineen erityksen lisääntymiseen - näistä vain muutamia mainitakseni.

Hermosolun toistuva ärsyttäminen lisää tämän kykyä päästää impulsseja tehokkaammin lävitseen, edellämainittujen solutason mekanismien avittamana tietty. Ilmiö on tutkittu ja nimeltänsä LTP eli Long Term Potentiation - suomeksi muistaakseni sanahirviö: kestokorostuminen.

http://thebrain.mcgill.ca/flash/d/d_07/ ... m_tra.html <- aiheesta tarkemmin

http://thebrain.mcgill.ca/ <- magee aivosivusto

Joseph Ledoux - Synaptinen Itse <- kirja aiheesta

slam
Seuraa 
Viestejä2127
Liittynyt11.5.2006

Ehdollistuminen esittää yleensä vain jälkilöylyt. Tunnen kaikki Tampereen vähäiset tiet, mutta en voi nimetä niitä kaikkiii ja soitella niillä kuin pianoa.

Hallituskatu
Hallituskatu

PirkankatuUU

Hyvin polkee.

slam
Seuraa 
Viestejä2127
Liittynyt11.5.2006

Ajatuskehän valmistaminen? Sen saaminen toimivaksi arkielämään? - Valmentamisesta on paljon hyötyä. Sen avulla saa pohdiskeltua muutoksia asioihin, mutta uskoisin meidän aikamme jälkeen "nerojen" synnyttämän idean kantavan hedelmää siitä, että voidaan "rakentaa" todellisuuskehiä mentaallisella harjoituksella, kun niiden ominaiset ehdollistuma_ominaisuudet niitä toki jo luovat tai ovat jo tehneet ihmisen olemassa olon ajan, ylläpitävät menoa.

- Ei se olisi mukavaa kaatua puskaan jaloiltaan, vaan minua "viedään" pystyssä, kun eteen kävelen. Miten luoda ja miksi edes luoda ideakehä? Kaatuuko idea siihen, että ei vain saisi pysyväisyyttä toimimaan oikein tai luontainen muualle karkailu veisi idealta "pohjan" heti alkuunsa... Sellainen kehä voisi olla autenttisena melkoisen robottimaista. Veisi lienee mukanaan osan ihmisyydestä ja jos vaihtelun voidaan kuvata olevan eläväisyyttä?

Useiden "tallennesolujen" todetaan toki nykýäänkin elävän pitkään... Kunhan muu prosessi ei estä selkeyttä asian suhteen? Keskimääräistä suurempi muuntuminen tai unohtelu lähimuistissa, onneksi ei vie kuitenkaan pohjaa kehän onnistumiselta. Olisi kaiketi se edelleen kuin vain luotu, eikä nähty? vain mitattavissa tapahtumien fyysisistä kuluista tai ihmisen tuottamista vastauksista kokemuksistaan ja nykyaikaiset mittalaitteet olkoot myös ilomme.

- Ei kait mittalaitteiden antamaa valoa toki aina kannattaisi siirtää ihmiselämän filosofisiin kysymyksiin. Raivokkaana juoksijana, kun kait paremmin eläisi. Ei ainakaan olisi kovin montaa kehäpäätelmää ja niiden sivuutuksen vuoksi syntyviä yhdistelmiä. Kysymyksessä tietysti koodikielen vajavaisuus kertoa aivan kaikkea, mutta iskee se koodikieli vuorovaikutteena kummasti takaisinkin suuntaan. Onhan se ny kuitenkin ihmisestä lähtöisin, että ei liikaa fantasioi ufojen luota tulevilla ideoilla.. x.. No, se on aivan toinen tutkimusalue.

Hyvin polkee.

Vierailija
Qadesha
Tämän päivän Aamulehdessä oli Kiikari-osiossa artikkeli jossa kerrottiin lontoolaisten taksikuskien aivoista. Tutkimuksen mukaan taksikuskien aivot kasvavat ammatin mukaisesti siten että kuskien hippokampus on tavallista suurempi. Sinne aivot säilövät yksityiskohdat katuverkostoista.

Mihinkähän kaikkeen aivot lopulta pystyvätkään? Ei siitä kai niin kauan ole kun kuviteltiin että noin 30-vuotiaaksi asti aivot oppivat kaikenlaista ja sen jälkeen ei tapahdu enää yhtään mitään, muuta kuin rappeutumista?


Huoh, eikö mee millään päähän, että Mind under matter - -not over

Mieli ei voi muuttaa materiaa, eiokä etenkään aivoja, koska kaikissa aivosairauksissa tieteen mukaan syynä on geenit, ei ihmisen valinnat. Täälläkin on todistettu jo moneen kertaan, että jopa valinnat (tahto) ei ole mitään muuta kuin jotakin kvanttimussakkaa!

Ihmiset siis joutuvat pakosta ajamaan takseja, koska heillä on pullistunut hippokampus. Samoin poliitikot ovat pakotettuja politikoimaan, koska jos politiikka olisi kutsumusammatti, niin silloin poliitikoille ei voitaisi maksaa kuin perushoitsun palkkaa.

Poliitikoiksi siis hakeutuvat vain ne, joilla on tietty aivosairaus -- sitä ei ole vielä löydetty, mutta nyt voitaisiin tutkia samalla tavalla myös poliitikoiden aivot, niin silloin jopa tiedemiehille olisi selvää, että poliitikot ovat aivoinvoja.

slam
Seuraa 
Viestejä2127
Liittynyt11.5.2006

teinipojan testejä osa 1.

Yksittäistä ääntä pystyy todennäköisesti toistamaan/matkimaan mahdollisesti tarkkaavaisemmin, kuin realisoimaan sitä kahden äänen eroa "ajátuksellisesti" noin 0,5-0,3hz vaihteluvälillä. Keski-C:eestä alempi E-kuullostaa samalla lähes laulamisen ääneltä, A-440hz on mahdottomuus tuottaa ilman falsetti-tekniikkaa. Testissä ääni annetaan kuulokkeisiin, jotka ovat korvilla ja suun tuottama sontainen mölinä kuuluu kajarista, johon se ohjataan microfoonilla.

Testin eteneminen: Pää mahdollisemman tyhjäksi ajattelusta. Mökyy vain sitä tulevaa ääntä. Sitten voidaan tarkistaa tulos mittarista. Tilanne näyttää samalta mittarissa, kun se möökinä soittelee kauniisti värehtien korvien ja äänen yhteistyönä: "ilman ajattelua". Huomasin alkumöökäsyn jälkeen lopettavani vahingossa ylös nousevaan kaarteeseen ja se toki näkyi testilaitteessa. Realisoin tuon tapahtuman ja pystyin muuttamaan käytöstäni.

Hyvin polkee.

Uusimmat

Suosituimmat