Millaista käytöstä voi oikeuttaa geeneillä?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mun mielestä periaatteessa ihan millaista vaan ja toisaalta ei oikeastaan mitään kun ihminen on kulttuuriolento.

Ihmisiltä pitää odottaa nimenomaan inhimillistä käytöstä. Toki jos joku ihminen on varttunut viidakossa apinoiden parissa tai elänyt susilapsena luolassa, häneltä ei voida edellyttää että olis omaksunut esmes saman fiksuuden kuin joku korkealle koulutettu, jolla voi olla tukenaan iso vauras sukukin vahvistamassa sitä paremmuuttaan ihmisenä.

Kovin usein nykyisin näytetään vedottavan ties mihin alkukantaiseen käyttäytymiseen sanomalla että se on geeneissä, niin tekee eläimet, niin toimi esivanhemmat, se on luonnollista, jne.
Olen vahvasti sitä mieltä että vain tyhmyys tai hullus alentaa inhimillistä vaatimustasoa. Poikkeuksina toki olosuhdevaihtelut mutta normeja ei tehdä poikkeustilanteiden pohjalta ja niistä viis vaikka voidaan todeta että ihmisistä löytyy julmuutta, yms. silloin kun järjestys ei toimi. Ihmisen taipumukset kuitenkin on vahvat järjestyksen ylläpitoon. Jopa ne anarkian puolesta kohkaavat, jotka muuten viittaa kintaalla järjestykselle, hekin älähtävät nopeasti ja lujaa jos joku on ottamassa jotakin heille kuuluvaa tai kohtelemassa heitä epäreilusti.

Tämä on kuulkaas karu totuus ja unelmointi jostakin villinä elämisestä on untuvikkoromanttista haaveilua.
Villi-ihmisiä ei taida olla muualla kuin satukirjoissa?

Sivut

Kommentit (44)

Juoni
Seuraa 
Viestejä1461
Liittynyt20.10.2005
Pönni
Mun mielestä periaatteessa ihan millaista vaan ja toisaalta ei oikeastaan mitään kun ihminen on kulttuuriolento.

Ihmisiltä pitää odottaa nimenomaan inhimillistä käytöstä. Toki jos joku ihminen on varttunut viidakossa apinoiden parissa tai elänyt susilapsena luolassa, häneltä ei voida edellyttää että olis omaksunut esmes saman fiksuuden kuin joku korkealle koulutettu, jolla voi olla tukenaan iso vauras sukukin vahvistamassa sitä paremmuuttaan ihmisenä.

Kovin usein nykyisin näytetään vedottavan ties mihin alkukantaiseen käyttäytymiseen sanomalla että se on geeneissä, niin tekee eläimet, niin toimi esivanhemmat, se on luonnollista, jne.
Olen vahvasti sitä mieltä että vain tyhmyys tai hullus alentaa inhimillistä vaatimustasoa. Poikkeuksina toki olosuhdevaihtelut mutta normeja ei tehdä poikkeustilanteiden pohjalta ja niistä viis vaikka voidaan todeta että ihmisistä löytyy julmuutta, yms. silloin kun järjestys ei toimi. Ihmisen taipumukset kuitenkin on vahvat järjestyksen ylläpitoon. Jopa ne anarkian puolesta kohkaavat, jotka muuten viittaa kintaalla järjestykselle, hekin älähtävät nopeasti ja lujaa jos joku on ottamassa jotakin heille kuuluvaa tai kohtelemassa heitä epäreilusti.

Tämä on kuulkaas karu totuus ja unelmointi jostakin villinä elämisestä on untuvikkoromanttista haaveilua.
Villi-ihmisiä ei taida olla muualla kuin satukirjoissa?




Kiintoisa avaus, vaikkakin täälläkin ainankin aihetta sivuten on melko paljon ollut keskustelua.

Mielestäni viimeisen reilun sadan vuoden aikana on ihmisen vastuussa omasta käyttäytymisestä -ja sitämyöden koko vapaantahdon käsitteessä- tapahtunut melkoinen muutos deterministiseen suuntaan.

Jos 1800-luvulla (ja sitä ennen) koululainen ei osannut läksyjään, johtui se siitä että tämä oli laiska. Oppilasta kuritettiin tarkoituksena kitkeä laiskuus pois.

Steven Pinker(2002) mainitsi The Blank Slatessa tapauksen jossa new yorkilainen sosiaalityöntekijä joutui väkivaltaisen ryöstön uhriksi ja oli tapauksen jälkeen hyvin huolissaan ryöstäjän heikosta lapsuudesta, joka oletettavasti oli ajanut miehen moiseen tekoon.

Vaikka viimeksimainittu on varmasti melko äärimmäinen esimerkki, kuvastaa se kuitenkin sitä uskomatonta asenne- ja käsitemuutosta mikä ihmisen vastuussa omasta itsestään on käyttäytymistieteiden kehityksen myötä tapahtunut.

Puheet jostain 'todellisen ihmisluonnon paljastumisesta', useimmiten juuri julmuuksien kohdalla ovat kuitenkin melkoista höpöilyä johtuen juurikin siitä että ihminen todellakin on kulttuuriolento.
Nähdäkseni biologia kuitenkin toimii tavallaan kulttuurin pohjana, rajaten mahdollisten kulttuuristen konstruktioiden määrää ja laatua.

Vaikka umpiluonnontieteellisestä näkökulmasta käsin millekään mystiselle vapaalle tahdolle ei ole juuri mitään sijaa nykyisen ihmisestä tiedetyn tiedon valossa, niin tämä ei kuitenkaan tarkoita etteikö rikollisia pitäisi rangaista vähintään entiseen malliin, sillä ainankin tiettyyn rajaan asti tilaisuus tekee varkaan, eli rangaistuksilla voidaan vaikuttaa ihmisten käytökseen ainankin tilastollisesti.

slam
Seuraa 
Viestejä2127
Liittynyt11.5.2006

Mitä ominaisuuksia sitten satutaankin viljelemään ne saavuttavat ykkössijan. Eihän niillä muuten ole mitään sijoituksia, niin/näin/noin vain sattuu tapahtumaan. Ihminen osaa toimia rakentavasti tai sitten aivan kuin epärakentavasti. <- Näistä kahdesta mustavalkoisesta asiasta ei ole kuin toisen merkityksen luoma sisältö merkityksellinen. Lopulta merkitykset vain luovat toisensa ja merkitykset ovat olemassa vain siksi, että ylipiätään voisi havaita jotakin, niin täytyy olla sellaisia arvoja, että aistit havaitsevat asioissa eroja.

Äärimmäisen pieniä eroja on vaikea havaita aisteilla, ja monet asiat kuten valo/pimeys ovat tulleet osaksi ihmisen elämää. Joko ne ovat luoneet moraalisia todellisuuksia matkivaan peiliimme tahi sitten olemme liittäneet nämä asiat tuohon matkivaan peiliin ja silloin myös ihmisen hetkinen syntymän mahdollisuus korustuu, että hänellä saattaisi olla käsitys sellaisista asioista, kun hyvä ja paha. Susilapsihan ei luonnollisestikkaan asioita tunnista, koska ne ovat koodikieleen sidottuja totuuksia. Eli periaatteessa muualta tulleita "lahjoja/kirouksia".

"hyvä olo ja fiilis, tuntuu niin hyvältä, että sitä halutaan vaalia" , mutta joskus rytisee...

Hyvin polkee.

slam
Seuraa 
Viestejä2127
Liittynyt11.5.2006

Factat:

- Aivan kaikki voidaan unohtaa, mitä on sanoissa sanottu.
- Suu mahdollistaa ääntelyn, pää mahdollistaa koodikielen vastaanottamisen ja palauttamisen.
- Eläväinen pää oirehtii "tyhjiössä", kuten ovat muutkin "täällä" palstalla sanoneet.
- Pään oirehtiminen tyhjiössä muuttaa sen rakennetta ja saattaa siinä tapauksessa parempaankin pystyä.
- Ehdollistumiset, pitkät toimivat kokonaisuudet, eniten hereillä olevat kyvyt.
- Kemialliset oireet synnyttävät yhteisön, jota ihmiset vaalivat aivojensa avulla. Syntyy kulttuureita, tyylisuuntia, jotka sitovat, vapauttavat ihmisten ominaisolemista.

- Tiede.fi puolesta vain toistin - Joo, tiesin teidän tietäneen. -

---------

Kuten on sanottu "totuutta" voidaan vain varovaisesti kuvata sanoilla eli arvella erilaisia mahdollisuuksia ihmisen olemassa ololle ja sen pyrkimyksestä parempaan oloon, jota voidaan nimetä sanalla hyvyys. Toisen ihmisen suru koskettaa ja muuta mahdollista. Eiköhän me edelleen olla kuitenkin ihan niitä alkukantaisia tyttöjä ja poikia. Ei kait tyyli tee lihasta sen kypsempää, vaikka fysikaaliset radat ja aineiden suhteet kallossa olisivat erilaiset.

Miksi kallomme ovat luoneet tämän vallitsevan johtaja/laumakulttuurin. Siihen tuskin löydämme kovin ihmeellistä ratkaisua. Ihmiset vain käyvät töissä ja haluavat saada hyötyä ja hyödyttää. Ihmiset pysyvät tiukassa muodostelmassa ilman vahtimistakin. - Lieneekö vapaa kasvatus, susilapsisetti saattaa tilanteen kaaokseen. Valtakunta vain kaatuisi, tuhkasta taas uusi teoria nousisi. Kummasti erilaisten yhdistelmien tulos, vaan on komee sidos, että sitä taas hetken ihmettelee.

On kait ihminen joskus ihaillut synnyttämäänsä paskatekstiäkin. Moni ulotteisuus sucks.

Hyvin polkee.

Vierailija

Ei kai geeneillä voi "oikeuttaa" mitään sen enempää kuin millään muullakaan. Tuskin kukaan on myöskään sitä mieltä, että väkivaltainen lapsuus oikeuttaa rikoksiin. Eihän?

Aloitusviestistä sai kyllä käsityksen, että tässä ei olekaan arvot kysymyksessä, vaan keskustellaan hyväksyttävistä selityksistä. Toisin sanoen ihmisten käyttäytymistä ei saisi Pönnin mielestä yrittää selittää biologialla, vaan ainostaan ympäristön vaikutus on hyväksyttävä selitys.

Pönni
Kovin usein nykyisin näytetään vedottavan ties mihin alkukantaiseen käyttäytymiseen sanomalla että se on geeneissä, niin tekee eläimet, niin toimi esivanhemmat, se on luonnollista, jne.



Ja tämä on väärin miksi? Jos biologinen selitys toimii tutkittavassa ilmiössä hyvin, niin eikö sitä saisi sanoa ääneen? Hys hys, jokainen on tyhjä taulu, vain muut eläimet ovat biologisia olentoja...?

Pönni
Tämä on kuulkaas karu totuus ja unelmointi jostakin villinä elämisestä on untuvikkoromanttista haaveilua.
Villi-ihmisiä ei taida olla muualla kuin satukirjoissa?



Hienoa että tiedät totuuden.

Eli villi-ihminen = geeniensä vanki, sivistynyt ihminen = geeneistään vapaa? Uskomatonta. Ihminen, kuten mikä tahansa muukin eliö, rakentuu geneettisten valmiuksiensa varaan ympäristön ohjauksessa. Geenit ovat erottamaton osa ihmistä. Simpanssista ei tule ihmistä vaikka sen kouluttaisi Oxfordissa, eli ihmisyyden perusta on hyvin vahvasti geeneissämme.

Vierailija
Juoni
Vaikka umpiluonnontieteellisestä näkökulmasta käsin millekään mystiselle vapaalle tahdolle ei ole juuri mitään sijaa nykyisen ihmisestä tiedetyn tiedon valossa,..

Mystinen vapaa tahtohan onkin vaan uskovaisten irrationaalista huuhaata.

..niin tämä ei kuitenkaan tarkoita etteikö rikollisia pitäisi rangaista vähintään entiseen malliin, sillä ainankin tiettyyn rajaan asti tilaisuus tekee varkaan, eli rangaistuksilla voidaan vaikuttaa ihmisten käytökseen ainankin tilastollisesti.



Mä en usko että uskovaiset rankaisemalla tulis älyihinsä.

Se tilaisuus mikä tekee varkaan, se voi olla joukkopsykoosi tai se voi olla se hetki kun auktoriteetin ankarassa valvonnassa elänyt saa päähänpiston ottaa jotakin vastuuntunnottmasti itselleen.

"Hörhöt" pitää tietenkin eristää silloin kun eivät sopeudu elämään ihmisiksi mutta mitä rangaistuksia muka olis olemassa, joilla olis opillinen anti? Lyöminen ja muu satuttaminen ehdollistaa samoin kuin sattumukset ilman ihmistä aiheuttajana. Ihminen oppii kuitenkin vihaamaan toista ihmistä joka satuttaa ja niin se hyöty vesittyy ja oppi suuntautuu vihaamiseen ja satutettu, ehkä panikoiva ei takuulla opi yhtäläillä kuin kaikessa rauhassa keskittymään pystyvä oppilas.

Elämänkouluahan tämä on.

Vihaa tietenkin on ja se välillä syrjäyttää terveen järjenkäytön. Vihatut joita on rangaistu, he siirtävät vihaansa muihin.. se on kierre ja sitäkin on ollut maailman sivu mutta ei se sen geneettisempää ole kuin kyky kannustaa ja rakastaa lähimmäisiä. Tai vaikka etäisiä.

Se joka yrittää oikeuttaa omaa epäedullista käyttäytymistään sillä että jokin muu laji käyttäytyy epäedullisesti, tai että kun esivanhemmat on käyttäytyneet huonosti, se on yks tapa selviytyä mutta ei ainoa.

Tutkijat on selvittäneet sitä että taipumus väkivaltaan tai tunnekylmyyteen voi olla perinnöllistä. Että myös psykopaattius periytyis.
Loogisesti ajatellen ympäristön merkitystä ei voida kuitenkaan sivuuttaa.

Telkkarissa pyörii mielenkiintoinen sarja: Supernanny. Siinä on ollut niin karseita perheitä, isiä ja äitejä, joilta puuttuu tyyten kyky kohdella lapsiaan edes asiallisesti, eikä aina puhettakaan siitä että vanhemmilla olis mitään hajua siitä miten opettaa lapsiaan, eikä ole ollut mitään annettavaakaan aina.
Silti.. paikalle saapuu asiantuntija jolla on tietotaitoa inhimillisestä käyttäytymisestä ja riippumatta siitä millaisia hunsvotteja, ties miten surkealla perimällä olevia adhd, as-oireilevia, ties mitä sosio- tai psykopaaattigeenejä kantavia vanhempia sohlaa kodeissa lasten kanssa, se ventovieras nainen saa ne lapset käyttäytymään lyhyessä ajassa ihan kohtuullisesti.

Usein taitaa mennä geenien piikkiin se ettei ydinperhe saa apua ja ihmiset joutuu rääpimään liikaa keskenään ja yksin ongelmiensa kanssa!

Joskus noissa geenitutkimuksissa haisee palanneen käry niin että kenties tutkija on aivopesty puoluepolittisesti tai uskonnollisesti niin ettei hänellä ole mitään ymmärrystä tai edes kokemusta toiminnasta perhepiirin ulkopuolella.

Adoptiolapset olis hyvä tutkimuskohde. Siis ihan vauvana adoptoidut ja sellaiset, jotka on saaneet alusta asti paljon sosiaalisia virikkeitä ja monipuolista kohtelua niin että on mahdollistunut kyky oppia ajattelemaan asioita monesta näkökulmasta.

Mä muistan omasta varhaislapuudestani oikein hyvin yhä sen ahtaan elinpiirin. Lapselle se oli tuttua ja niinollen olevinaan turvallista kun muusta ei tiennyt. Nyt osaan hahmottaa sitä lapsuuden maalaismiljöötä, sen suppeaa tarjontaa ja kaikkea sitä epäasiallista kohtelua, saippualla suun pesemistä, piiskaamista ja välillä rajua pieksämistä solkipäällä.. Hullujen sekopäistä käyttäytymistähän se oli ja mahdollistui kuin varastaminen kun ne ääliövanhemmat oli kasvatettu autoritäärisesti, ankarasti ja kun luulivat että voivat kohdella alspiaan kuin paskaa, tekivät niin ymmärtämättä paremmasta.

Koulussa kohtasin vieraita ihmisiä opettajina eikä yhdenkään tarvinnut satuttaa eikä moittia ja käyttäydyin paljon paremmin kannustettuna ja asiallisesti kohdeltuna.

Kansankulttuuri tai alkuperäiskulttuuri, ne ei siis olekkaan aina sitä mitä pitäis. Syrjäseuduilla muhii liiallisen yksityisyyden ongelmia ja liiallista yksityisyyttä voi siirtyä tapojen ja käyttäytymissääntöjen mukana kaupunkiin. Lähiöt voi olla muuten vielä kamalampia kuin maaseutuyhteisöt! Ihmiset muuttaa maalta muka kaupunkiin ja kohtaavat täydellisen yksinäisyyden ja välinpitämättömyyden kun lähiössä ei ole ehkä muita kohtaamispaikkoja aikuisille kuin kapakka tai seurakuntatalo.

Mutta kaikenlaisia poikkeuksia sitä eläessään kohtaa. Mä oon kohdannut netissä yhden paljasjakaisen stadilaisen, joka ei ole koskaan muuttanut pois lapsuuskodistaan ja tyyppi on samansorttinen turvenuija kuin siellä maalla oli jotkut peräkamaripoikaisännät.. Mutta tuskin siitä hakkaamalla paremmaksi sekään sukeutuisi..

slam
Seuraa 
Viestejä2127
Liittynyt11.5.2006
Scylla
Ei kai geeneillä voi "oikeuttaa" mitään sen enempää kuin millään muullakaan. Tuskin kukaan on myöskään sitä mieltä, että väkivaltainen lapsuus oikeuttaa rikoksiin. Eihän?

Aloitusviestistä sai kyllä käsityksen, että tässä ei olekaan arvot kysymyksessä, vaan keskustellaan hyväksyttävistä selityksistä. Toisin sanoen ihmisten käyttäytymistä ei saisi Pönnin mielestä yrittää selittää biologialla, vaan ainostaan ympäristön vaikutus on hyväksyttävä selitys.

Pönni
Kovin usein nykyisin näytetään vedottavan ties mihin alkukantaiseen käyttäytymiseen sanomalla että se on geeneissä, niin tekee eläimet, niin toimi esivanhemmat, se on luonnollista, jne.



Ja tämä on väärin miksi? Jos biologinen selitys toimii tutkittavassa ilmiössä hyvin, niin eikö sitä saisi sanoa ääneen? Hys hys, jokainen on tyhjä taulu, vain muut eläimet ovat biologisia olentoja...?

Pönni
Tämä on kuulkaas karu totuus ja unelmointi jostakin villinä elämisestä on untuvikkoromanttista haaveilua.
Villi-ihmisiä ei taida olla muualla kuin satukirjoissa?



Hienoa että tiedät totuuden.

Eli villi-ihminen = geeniensä vanki, sivistynyt ihminen = geeneistään vapaa? Uskomatonta. Ihminen, kuten mikä tahansa muukin eliö, rakentuu geneettisten valmiuksiensa varaan ympäristön ohjauksessa. Geenit ovat erottamaton osa ihmistä. Simpanssista ei tule ihmistä vaikka sen kouluttaisi Oxfordissa, eli ihmisyyden perusta on hyvin vahvasti geeneissämme.




Ympäristö rypäleinä perseessäsi - vihainen yksioikoinen paskiaislausunto edustaa ääri nihilimismiä, mutta on tiukkaa tavaraa..

Hyvin polkee.

slam
Seuraa 
Viestejä2127
Liittynyt11.5.2006

pÖnni:

Tota joo aineet ulkoistaa meidät, muokkaamaan asioita. Tavallaan siis aineet vain ovat se pointti, mikä luo tämän mahdolliuuden.

- Järki, on kuitenkin antiaineellinen tila. Mikä sen paremmin voisi muodostaa, kun aine itse, jota joudumme sitten käsittelemään.

Hyvin polkee.

slam
Seuraa 
Viestejä2127
Liittynyt11.5.2006
Barbaari
Niillä joilla on huonot geenit on vaikeampaa, täytyy vain oppia elämään paremmin. Käyttäytymisestä rangaistaan, ei geenestä.

Ei mitenkään oikeus voi lieventää tuomioita niiltä ongelmaryhmiltä. Maailma menisi ihan perseelleen.




Joo, aivovammainen voi löytää tien autuuteen. Se on periaatteessa sellainen ihmistä rienaava illuusio, että kääntyvän lehden takana olisi "parempi" elämä. Toki näinkin käy, kun välillä immeisellä on parempi pössiskin.

Hyvin polkee.

slam
Seuraa 
Viestejä2127
Liittynyt11.5.2006
slam
pÖnni:

Tota joo aineet ulkoistaa meidät, muokkaamaan asioita. Tavallaan siis aineet vain ovat se pointti, mikä luo tämän mahdolliuuden.

- Järki, on kuitenkin antiaineellinen tila. Mikä sen paremmin voisi muodostaa, kun aine itse, jota joudumme sitten käsittelemään.




Olemme siis periaatteessa vapaat siitä, mikä meidät on luonut. Tietämällä kuitenkin, että miten on luominen tullut ja elämällä melkoisen vapaasti, jopa ilman seinärakennelmia... Nekin ovat vain eräänalainen aivoluonnin mahdollistuma.

We really are free, koska aineet ovat meidät ylleen vapauttaneet. piste.

Hyvin polkee.

Vierailija
Pönni
Mun mielestä periaatteessa ihan millaista vaan ja toisaalta ei oikeastaan mitään kun ihminen on kulttuuriolento.

Ainakin puoluekanta on geneettistä:
1) Säikyt ovat kokoomuslaisia, talibaaneja, uskovaisia ja republikaaneja
2) Rohkeat ovat "liberaaleja" ilman puoluesidonnaisuutta
Tutkimus: Säikyt ihmiset suosivat kovaa politiikkaa:::
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/T ... 5239593420

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005

Ihanaa, tämä aihehan tykittää juuri sen ytimeen, mistä teen kandini ja graduni (yhtäaikaa), eli biologisointiin. Vain työni sukupuolinäkökulma puuttuu, mutta HYVIN laajan palautteen vuoksi jätän sen tällä kertaa vähemmälle...

Evoluutiopsykologian tutkija/popularisoija ja MIT:n/Harvardin ([size=85:1spxsxx2]maailman arvostetuimpia yliopistoja Top 3[/size:1spxsxx2]) professorina toiminut JA Time lehden 2000-luvun yhdeksi vaikutusvaltaisimmaksi luonnontieteilijäksi/psykologiksi valittu Steven Pinker on huomauttanut, että emme tiedä edes sentin pituisen laakamadon käyttäytymisen biologisesta rakentumisesta läheskään kaikkea. Tai itse asiassa meillä ei ole vielä hajuakaan, vaikka madon käyttäytyminen koodautuu vain parinkymmenen geenien myötä. Oliot ovat siis aivan mielettömän arvaamattomia.

Scylla
Ei kai geeneillä voi "oikeuttaa" mitään sen enempää kuin millään muullakaan. Tuskin kukaan on myöskään sitä mieltä, että väkivaltainen lapsuus oikeuttaa rikoksiin. Eihän?

Geenien oikeutuksesta ja retorisesta arvovallasta on kirjoitettu PALJON. Biologit itse, käyttäytymisgeneetikot ja bioeetikot ovat käsitelleet aihetta iät ajat, aihe on yhtä vanha kuin biologia. Evelyn Fox Keller on eritellyt teoksessaan Geenin vuosisata/Century of the Gene 1900-luvun biologisen diskurssin muutosta "geenipuheen" lanseeraamisen myötä ja kuinka samat ja tunnett ilmiöt on alettu käsittää aivan eri tavoin kuin aiemmin - yleensä deterministisemmin.

Geeneistä on tullut käteviä "meemejä", tekosyitä lopettaa vaikeiden ja monimutkaisten aiheiden käsittely ja niistä keskustelu vetoamalla implisiittisiin ideaalistuksiin siitä, miten geenit ihmisissä vaikuttavat. Geneettinen reduktionismi on verrattavissa monessa mielessä uskontoon - molemmat pyrkivät kertomaan ihmisluonnon "reseptin" kierrättämällä ikivanhoja myyttejä ja käsityksiä "ihmisen tilasta".

Minusta (ja monen muun mielestä) populaaritieteellinen yksittäistutkimusten referointiin perustuva evidence-based-diskurssi määrittää valtavasti myös käsityksiämme vapaan tahdon rajoista ja siitä, mitä ihiset milloinkin voivat/saavat/kykenevät tekemään tai ainakin vaikuttavat käsityksiin siitä millainen käyttäytyminen on "luonnollista" ja siten essentialistisesti arvottuvaa.

Tiedän että huitelen varmaan ihan stratosfääreissä näillä analyyseilläni, mutta niillä olisi vielä helvetin paljon vähemmän lukijoita jos lisäisin lähdeviitteet sekaan.

Pönni
Aloitusviestistä sai kyllä käsityksen, että tässä ei olekaan arvot kysymyksessä, vaan keskustellaan hyväksyttävistä selityksistä. Toisin sanoen ihmisten käyttäytymistä ei saisi Pönnin mielestä yrittää selittää biologialla, vaan ainostaan ympäristön vaikutus on hyväksyttävä selitys.

Scylla
Pönni
Kovin usein nykyisin näytetään vedottavan ties mihin alkukantaiseen käyttäytymiseen sanomalla että se on geeneissä, niin tekee eläimet, niin toimi esivanhemmat, se on luonnollista, jne.

Ja tämä on väärin miksi? Jos biologinen selitys toimii tutkittavassa ilmiössä hyvin, niin eikö sitä saisi sanoa ääneen? Hys hys, jokainen on tyhjä taulu, vain muut eläimet ovat biologisia olentoja...?

Onko Steven Pinkerin Blank Slate tuttu teos? Siinä Pinker käsittelee oikein juurta jaksain ihmisen käyttäytymisen biologista perustaa ja reunaehtoja - teoksen luettuaan yksinkertaisesti luulee vähemmän ja tietää enemmän. Minulle mielenkiintoisinta (hienossa) teoksessa on sen itsetietoisuus biologisoinnin retorisesta arvovallasta tai pikemmin siihen liitetyistä peloista - biologia nähdään edelleen usein kuin Pandoran lippaana, johon kaikki maailman paha voidaan (muka) tarvittaessa niveltää.

Ongelma on nähdäkseni siinä, että biologiaa liitetään moraalia ja arvoja joka tapauksessa, myös tutkimukset itse ohjautuvat yllättävän paljon näiden arvojen ohjaamina. Ajatus tutkimusten automaattisesta "objektiivisuudesta" on tieteen immuniteettia tuottava idealisaatio, jolle ei ole olemassa kriittisiä perusteita laajassa mielessä.

Syy, miksi vetoaminen jonkin käyttäytymisen "alkukantaisuuteen" on arveluttavaa, että se on vetoamista lähinnä moraaliin, ei tieteellisyyteen.

Minusta on todella oireellista, että todella monet etenkin luonnontieteellisesti koulutetut tai orientoituneet piiloutuvat biologismin tuottamien totuusefektien taakse ikäänkuin eivät paremmin tietäisi millaisia seurauksia retorisilla valinnoilla voi olla ja kuinka voimakasta KAIKKI ihmisluontoon vetoaminen nykypäivänäkin on retorisesti.

No, itse asiassa olen havainnut asian liiankin monta kertaa, että ilmeisestikin biolog(ist)eilla ei yleensä ole hajuakaan, kuinka puhua/kirjoittaa ihmisen ja biologian suhteesta.

Suosittelen KAIKILLE tutustumista Pinkerin ohessa Edmund Burken kirjoituksiin bio-retoriikasta. Ai niin, teosta ei saa Suomesta... no, odotelkaa väitöskirjaani...

Scylla
Pönni
Tämä on kuulkaas karu totuus ja unelmointi jostakin villinä elämisestä on untuvikkoromanttista haaveilua.
Villi-ihmisiä ei taida olla muualla kuin satukirjoissa?

Hienoa että tiedät totuuden.

Eli villi-ihminen = geeniensä vanki, sivistynyt ihminen = geeneistään vapaa?

Noin ei useinkaan olla väitetty, vaan pikemmin on nähty että keinotekoinen yhteiskunta on tehnyt ihmisestä vapaamman biologisista vieteistä ja vaistomekanismeista, järjen korostamisella tunteiden sijaan.

Stoalaiset kirjoittivat aiheesta hienosti jo 2000-vuotta sitten.

Scylla
Uskomatonta. Ihminen, kuten mikä tahansa muukin eliö, rakentuu geneettisten valmiuksiensa varaan ympäristön ohjauksessa. Geenit ovat erottamaton osa ihmistä. Simpanssista ei tule ihmistä vaikka sen kouluttaisi Oxfordissa, eli ihmisyyden perusta on hyvin vahvasti geeneissämme.

Tottakai, samoin vaikkapa evoluutiopsykologia lähtee siitä, että olemme lajityypillisesti käyttäytyviä olentoja, joiden poikkeukselliselle ehdolistumisjärjestelmällekin on "lajityypillinen" pohja, jota muilla eläimillä ei läheskään vastaavassa määrin ole.

Argumentti lajityypillisyydestä ei siis ole ihan sattumalta valittu evopsykan pohjaksi.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005
Pönni
Juoni
Vaikka umpiluonnontieteellisestä näkökulmasta käsin millekään mystiselle vapaalle tahdolle ei ole juuri mitään sijaa nykyisen ihmisestä tiedetyn tiedon valossa,..

Mystinen vapaa tahtohan onkin vaan uskovaisten irrationaalista huuhaata.


Höpöhöpö, vapaa tahto hyvin monella tavalla ymmärrettävä filosofinen idealisaatio, jonka leimaaminen osoittaa omat tulkinnalliset lähtökohtasi aika raadollisesti.

Ihmisten "vapaan tahdon" näkeminen jonakin itseisarvona ja vain biologian rajaamana on tärkeimpien konstruktionistien kuten jälkimodernisti Foucaultinkin mielestä todella kovan luokan idealisaatiota. Olemme törkeän rajatusti historian, sosialisaation ja kasvatuksen tuotteita siinä missä biologisten reunaehtojenkin. Ajatus luonnon ja kulttuurin kahtiajaosta on vain merkittynyt populaaristi usein hegemonisimmaksi tavaksi jäsentää ihmisen valintojen vapautta ja kykyjä/haluja soveltaa tätä vapautta.

Samalla kuitenkin rajaamme biologisen diskurssin hegemonisimmaksi tavaksi jäsentää yhteyttämme omaan kulttuuriimme ja sosiaalisiin käytäntöihimme, mikä asettaa "biologiseksi" määrittyvän tiedon ylivertaiseen asemaan käyttäytymiseemme liittyen. Kyse on diskurssien valtapelistä, jossa neuvottelut perustuvat valittuihin ja toteutettuihin käytäntöihin eli myös siihen, mitä jätetään pois.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat