Valokuvaaminen

Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Missä päin on hyviä kuvauspaikkoja missä ei ole tylsät maisemat ja paikat.Valokuvausta on vaikea opetella jos kohteetkin on huonoja.

Sivut

Kommentit (20)

Vierailija
tiäremiäs
Missä päin on hyviä kuvauspaikkoja missä ei ole tylsät maisemat ja paikat.Valokuvausta on vaikea opetella jos kohteetkin on huonoja.



No Nepalissa on hyviä paikkoja; tulee syvyyttä kuviin, kun korkealta kuvaa. Ja toinen hyvä paikka on Madagaskar; katselin tänään telkusta niitä maisemia ja ajattelin, että tuonne pitää joskus päästä.

Vierailija
tiäremiäs
Missä päin on hyviä kuvauspaikkoja missä ei ole tylsät maisemat ja paikat.Valokuvausta on vaikea opetella jos kohteetkin on huonoja.

Kuusta saisi hyviä kuvia. Maasta otettuja kuvia onkin jo kiitettävästi, mutta esim sotanen Maa kuvattuna Rauhallisuuden merestä olisi aikas makee.

Ja jos pokkari on superzoomilla varustettu, niin mikä ettei menisi samaten Marsiin asti. Maa kuvattuna Olympos Monsin huipulta olisi yliveto

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26897
Liittynyt16.3.2005
tiäremiäs
Missä päin on hyviä kuvauspaikkoja missä ei ole tylsät maisemat ja paikat.Valokuvausta on vaikea opetella jos kohteetkin on huonoja.



Marssi lähimpään kirjastoon, ja lainaa muutama valokuvauksen oppikirja. Huomaat, että hyviä kuvauspaikkoja on kaikkialla, mihin vain saat kameran tungettua. Sinun pitää itse kokeilla, mitä juuri sinä haluat kuvata. Minulle hyviä kuvauspaikkoja on kesällä pilvisinä mutta lämpiminä päivänä kukkaniityillä, kun on sadan millin makrolasi kamerassa. Mutta jollekin toiselle se tuottaa vain kuvia "inhottavista ötököitstä".

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26897
Liittynyt16.3.2005
mensaani
Kuusta saisi hyviä kuvia. Maasta otettuja kuvia onkin jo kiitettävästi, mutta esim sotanen Maa kuvattuna Rauhallisuuden merestä olisi aikas makee.



Tuo löytyy Nasan sivulta. Taitaa olla niitä aiheita, jotka on jo valokuvauksellisessa mielessä loppuunkuvattuja (mutta tietysti voivat olla yksittäisille kuvaajille antoisia opiskelu tai huvimielessä). Valokuvaus on kyllä harrastus, joka nielee helposti isonkin harrastusbudjetin, mutta kameran saaminen Kuun pinnalle on kyllä valokuvausharrastuksenkin mittakaavassa aika kallis juttu.

Ja jos pokkari on superzoomilla varustettu, niin mikä ettei menisi samaten Marsiin asti. Maa kuvattuna Olympos Monsin huipulta olisi yliveto



Jos 1000000000x zoomi venyy siihen, että Maa on jotain muutakin kuin yksi pikseli, kannattanee varata matkaan tukeva jalusta, vaikka kamerasta löytyisi viimeisen karjaisun mukainen "supermegaimagestabilizator mark III" -kuvanvakaaja.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18367
Liittynyt16.3.2005
tiäremiäs
Missä päin on hyviä kuvauspaikkoja missä ei ole tylsät maisemat ja paikat.Valokuvausta on vaikea opetella jos kohteetkin on huonoja.

Jos maisemia haluaa kuvata, niin veden äärellä on aika vaikuttavia paikkoja. Myös kuvausajankohdalla on merkitystä. Aamut ovat aika kauniita, myös sumuisella säällä. Maisemakuvassa ja kuvauksessa yleensäkin "onnistumiseen" vaikuttaa valo.

Jos kuvailet muuta, niin silloin kauneuden näkeminen joissain yksityiskohdissa on aika suuressa osassa.

Näin syksyllä maisemallisia kuvauskohteita on ihan kotinurkilla.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18367
Liittynyt16.3.2005
mensaani
Kuusta saisi hyviä kuvia. Maasta otettuja kuvia onkin jo kiitettävästi, mutta esim sotanen Maa kuvattuna Rauhallisuuden merestä olisi aikas makee.

Ja jos pokkari on superzoomilla varustettu, niin mikä ettei menisi samaten Marsiin asti. Maa kuvattuna Olympos Monsin huipulta olisi yliveto


Päivän hymyt - kiitos.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

En ole vieläkään ratkonut valokuvaamiseen liittyvää filosofista ongelmaani. En osaa määritellä itselleni tyydyttävästi, mikä valokuvaamisessa olisi se juttu, jonka vuoksi kuvaisin. Se olisi tärkeää onnistua määrittelemään itselleni, jotta voisin siitä kunnolla nauttia. En osaa nauttia tuollaisesta sinänsä hyödyttömästä ja suoraa mielihyvää tuottamattomasta toiminnasta, jos en koe siinä olevan jotakin tekijää, joka tekee siitä aidosti mielekästä. Minulle riittäisi tarkoitukseksi se, että voisin taltioida asioita aidon autenttisina. En tiedä miksi, mutta se olisi hienoa. Ihan vain taltioida asioita sellaisina kuin ne olivat sillä hetkellä. Mutta kamera ei sitä tee, vaikka melkein tekeekin. Kamera tekee oman tulkinnan tilanteesta, samoin kuin ihmissilmä. Mitään ei voi tallentaa autenttisena. Tavallinen ihminen ehkä hyväksyy tämän asian olankohautuksella, mutta minä en voi. Olen pakkomielteinen. Jos se ei ole autenttinen, niin mikä minua rajoittaa muokkaamasta sitä kuvaa mielin määrin? Missä menee se raja, että muokkaaminen tekee siitä kuvasta sellaisen, ettei sitä enää voida pitää autenttisena ollenkaan? Ei sellaista rajaa taida ollakaan? Pitäisi kuitenkin olla, koska usein kuvataan esim valoilmiöitä, valolla on tärkeä rooli kuvaamisessa. Kuvataan auringonlaskua ja taivaan kauniita värejä, revontulia, jne.. jos kuvia saa jälkikäteen muokata, korjata valkotasapainoa ja valotusta, vähän ehkä värejäkin korjata.. niin mitä mieltä koko hommassa on? Miksen samantien piirtäisi niitä revontulia sinne taivaalle, jos olisin sen verran lahjakas taiteellisesti? Tai tekisi tylsän sinisestä taivaasta photoshopilla jälkeenpäin kauniin auringonlaskumaiseman? Yleensä vastaus onkin että valokuvaus on taidetta, eikä sillä ole väliä, mitä kuvalle teet, koska se on sinun taideteoksesi. Joo, se kelpaisi niin, jos haluaisin, että kuvaaminen olisi minulle taidetta, mutta en halua suhtautua siihen taiteena. En ole taiteilija. En halua muokata kuviani, haluan niistä mahdollisimman autenttisia, aitoja, alkuperäisiä, todellisia. Se minua kiehtoo. 

Ehkä valokuvaaminen ei koskaan tule olemaan minulle se juttu, mutta harmittaa siksi, koska siinä on kuitenkin ideana jotain niin kovin kiehtovaa, ja haluaisin kuvata. Haluaisin jotenkin onnistua selittämään asian itselleni niin, että voisin kokea kuvaamisen mielekkääksi. 

くそっ!

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006
Hoi

Harrasta siis dokumentaarista kuvausta? Mäkään en tykkää muokkailla kuvia juurikaan. Siksi olen lehtikuvaaja.

Sellaista olen vähän ajatellut. Unohtaisin kokonaan valaistuksen ja värien merkityksen, keskittyisin sisältöön, siis siihen, mitä siinä on ja mitä siinä tapahtuu, objektiivisella tasolla jotenkin. Jos siinä lintu syö toista lintua, niin se sama juttu tapahtuu siinä riippumatta kuvan valkotasapainon täydellisestä onnistumisesta, tai muistakaan visuaalisista nippelitekijöistä. 

Ei tarttisi tosiaan muokkailla jälkikäteen juurikaan. Toki siinä menee osa kameran hienoista ominaisuuksista hukkaan silloin. Mutta onhan se toisaalta silti kiva, jos se kuva myös näyttää hyvältä, vaikkei se olisi itse päätarkoitus. 

Kuvasin muuten kukkaa. Havaitsin siinä jotakin jännää värimaailmaa, mikä kiehtoo ihan taiteenakin, ainakin minua. En osaisi maalata sellaista. Mutta osasin tuottaa sen vaikuttavuuden valokuvan avulla. Ehkä minä vielä mietin sitä taiteellista puoltakin. Olisi tästäkin saanut muokkailemalla aika kivan. Tai en tiedä mitä mieltä alan ammattilaiset on, mutta minä ainakin yllätyin positiivisesti, tietokoneelle siirrettynä näyttää paljon paremmalta kuin kameran näytöltä.

くそっ!

Alex
Seuraa 
Viestejä486
Liittynyt2.1.2006
Ronron

En ole vieläkään ratkonut valokuvaamiseen liittyvää filosofista ongelmaani...

Kuvataan auringonlaskua ja taivaan kauniita värejä, revontulia, jne.. jos kuvia saa jälkikäteen muokata, korjata valkotasapainoa ja valotusta, vähän ehkä värejäkin korjata.. niin mitä mieltä koko hommassa on? Miksen samantien piirtäisi niitä revontulia sinne taivaalle, jos olisin sen verran lahjakas taiteellisesti?

...

 

Kuvan jäkimuokkauksen tarkoitus on

1) saada se näyttämään ihmissilmälle mahdollisimman paljon samanlaiselta kuin alkuperäinen paikka näytti ihmisen mielestä. (Tämä on se tärkeämpi puoli)

2) Saada "luotua" jotain keinotekoista, todellisuutta enemmän tai vähemmän muistuttavaa. (tämä voi kiehtoa joitakin)

Itse kuvaaminen (voi) tuottaa mielihyvää pelkkänä teknisenä suorituksena, voi pohtia syväterävyyden ja suljinajan kombinaation vaikutusta lopputulokseen, voi pohtia perspektiivin vaikutusta jne.

Mene kuvaamaan ja kokeile, "sohvalla filosofoimalla" et ikinä pääse perille syistä, jotka saavat niin monet ihmiset pitämään valokuvauksesta. 

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006
Alex
Ronron

En ole vieläkään ratkonut valokuvaamiseen liittyvää filosofista ongelmaani...

Kuvataan auringonlaskua ja taivaan kauniita värejä, revontulia, jne.. jos kuvia saa jälkikäteen muokata, korjata valkotasapainoa ja valotusta, vähän ehkä värejäkin korjata.. niin mitä mieltä koko hommassa on? Miksen samantien piirtäisi niitä revontulia sinne taivaalle, jos olisin sen verran lahjakas taiteellisesti?

...

 

Kuvan jäkimuokkauksen tarkoitus on

1) saada se näyttämään ihmissilmälle mahdollisimman paljon samanlaiselta kuin alkuperäinen paikka näytti ihmisen mielestä. (Tämä on se tärkeämpi puoli)

2) Saada "luotua" jotain keinotekoista, todellisuutta enemmän tai vähemmän muistuttavaa. (tämä voi kiehtoa joitakin)

Itse kuvaaminen (voi) tuottaa mielihyvää pelkkänä teknisenä suorituksena, voi pohtia syväterävyyden ja suljinajan kombinaation vaikutusta lopputulokseen, voi pohtia perspektiivin vaikutusta jne.

Mene kuvaamaan ja kokeile, "sohvalla filosofoimalla" et ikinä pääse perille syistä, jotka saavat niin monet ihmiset pitämään valokuvauksesta. 

Olen kokeillut joulusta asti ja asia vaivaa silti. Tiedän kyllä mitä tarkoitat tuossa, onhan se hauskaa teknisenä suorituksena, mutta hedonistisena ongelmajätteenä kaipaan siihen jotain perimmäisempääkin tarkoitusta, kuin vain itse suorituksen. 

くそっ!

lokki
Seuraa 
Viestejä4074
Liittynyt3.1.2010
Alex
Ronron

En ole vieläkään ratkonut valokuvaamiseen liittyvää filosofista ongelmaani...

Kuvataan auringonlaskua ja taivaan kauniita värejä, revontulia, jne.. jos kuvia saa jälkikäteen muokata, korjata valkotasapainoa ja valotusta, vähän ehkä värejäkin korjata.. niin mitä mieltä koko hommassa on? Miksen samantien piirtäisi niitä revontulia sinne taivaalle, jos olisin sen verran lahjakas taiteellisesti?

...

Kuvan jäkimuokkauksen tarkoitus on

1) saada se näyttämään ihmissilmälle mahdollisimman paljon samanlaiselta kuin alkuperäinen paikka näytti ihmisen mielestä. (Tämä on se tärkeämpi puoli)

2) Saada "luotua" jotain keinotekoista, todellisuutta enemmän tai vähemmän muistuttavaa. (tämä voi kiehtoa joitakin)

Itse kuvaaminen (voi) tuottaa mielihyvää pelkkänä teknisenä suorituksena, voi pohtia syväterävyyden ja suljinajan kombinaation vaikutusta lopputulokseen, voi pohtia perspektiivin vaikutusta jne.

Mene kuvaamaan ja kokeile, "sohvalla filosofoimalla" et ikinä pääse perille syistä, jotka saavat niin monet ihmiset pitämään valokuvauksesta. 

Kaiken itseilmaisun tavoite on välittää elämyksiä. Elämysten välittäminen käy helpoiten kertomalla tarina: sanoin, kuvin, liikkein, musiikin avulla jne. Kaikkien teosten tavoite on siis kertoa tarina, joka välittää elämyksen. Tietopuolista elämystä sanotaan oivallukseksi.

Jos tarinan kertomiseksi, siis elämyksen välittämiseksi, on tarpeen tehdä jotain, se pitää tehdä, jos elämyksen halutaan välittyvän. Tässä on kuitenkin vaarana, että välittyy väärä tarina ja siten väärä elämys. Siksi elämystä välittävässä tarinassa ”värittäminen” on tehtävä niukkuuden periaatteella ja huolella harkiten.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006
lokki
Alex
Ronron

En ole vieläkään ratkonut valokuvaamiseen liittyvää filosofista ongelmaani...

Kuvataan auringonlaskua ja taivaan kauniita värejä, revontulia, jne.. jos kuvia saa jälkikäteen muokata, korjata valkotasapainoa ja valotusta, vähän ehkä värejäkin korjata.. niin mitä mieltä koko hommassa on? Miksen samantien piirtäisi niitä revontulia sinne taivaalle, jos olisin sen verran lahjakas taiteellisesti?

...

Kuvan jäkimuokkauksen tarkoitus on

1) saada se näyttämään ihmissilmälle mahdollisimman paljon samanlaiselta kuin alkuperäinen paikka näytti ihmisen mielestä. (Tämä on se tärkeämpi puoli)

2) Saada "luotua" jotain keinotekoista, todellisuutta enemmän tai vähemmän muistuttavaa. (tämä voi kiehtoa joitakin)

Itse kuvaaminen (voi) tuottaa mielihyvää pelkkänä teknisenä suorituksena, voi pohtia syväterävyyden ja suljinajan kombinaation vaikutusta lopputulokseen, voi pohtia perspektiivin vaikutusta jne.

Mene kuvaamaan ja kokeile, "sohvalla filosofoimalla" et ikinä pääse perille syistä, jotka saavat niin monet ihmiset pitämään valokuvauksesta. 

Kaiken itseilmaisun tavoite on välittää elämyksiä. Elämysten välittäminen käy helpoiten kertomalla tarina: sanoin, kuvin, liikkein, musiikin avulla jne. Kaikkien teosten tavoite on siis kertoa tarina, joka välittää elämyksen. Tietopuolista elämystä sanotaan oivallukseksi.

Jos tarinan kertomiseksi, siis elämyksen välittämiseksi, on tarpeen tehdä jotain, se pitää tehdä, jos elämyksen halutaan välittyvän. Tässä on kuitenkin vaarana, että välittyy väärä tarina ja siten väärä elämys. Siksi elämystä välittävässä tarinassa ”värittäminen” on tehtävä niukkuuden periaatteella ja huolella harkiten.

Entä miten saa muut vakuuttumaan, että valokuvani on mahdollisimman suureen autenttisuuteen pyrkien käsitelty, että siis tuolta se revontuli oikeasti näytti? Mistä edes jälkeenpäin voin kuvaa muokatessani tietää miltä se näytti, kun ei ole valokuvamuistia? Oliko se oikeasti ihan näin kirkkaan vihreä.. leikitään että oli, näyttää hienommalta.. korostetaas hiukan tuotakin yksityiskohtaa kun se muistikuvissani oli enemmän esillä.. laitetaan tuohon vielä se salama joka iski muttei taltioitunut tähän kuvaan.. 

くそっ!

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat