Kompassi, joka ei ole kompassi

Seuraa 
Viestejä10630
Liittynyt16.3.2005

Sattui näkyville tämmöinen hyödyke:
http://www.tiger-tank.com/secure/journal48.htm

Rautakuoren sisällä ei magneettikompassi toimi.
Lentokoneissa käytetään samantapaista suuntahyrrää, vaikka
rautakuoresta ei ole tietoakaan. Magneettikompassi toimii lentokoneessa, mutta hyrräkompassi on hyödytön. Miksi?

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Sivut

Kommentit (30)

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
o_turunen
Sattui näkyville tämmöinen hyödyke:
http://www.tiger-tank.com/secure/journal48.htm

Rautakuoren sisällä ei magneettikompassi toimi.
Lentokoneissa käytetään samantapaista suuntahyrrää, vaikka
rautakuoresta ei ole tietoakaan. Magneettikompassi toimii lentokoneessa, mutta hyrräkompassi on hyödytön. Miksi?


Miksi hyrräkompassi muka hyödytön on ? Olen ollut vain matkustajana pienkoneissa, mutta kyllä se gyro on aina toiminut. Se rannekellon kokoinen magneettikompassi on vain varalla. Se toimii siinä isolla tuulilasilla metallikuoresta huolimatta. Toimiihan kännykkäkin autossa, vaikka rautakuori onkin ympärillä.

Vierailija

Luulen o_turusen ajavan takaa sitä, että lentokone vaihtaa sijaintiaan suhteessa maan pintaan paljon nopeammin kuin esmes laiva, ja niin myös h-kompassin virheet alkavat näkyä paljon nopeammin.

Vierailija

Haha! Ensin ajattelin o_turusta vähän hölmöksi, mutta olinkin itse tietämätön.

Eli lentokoneen mekaaninen suuntahyrrä on periaatteessa pelkkä hyrrä eli gyroskooppi, joka säilyttää alkuperäisen asentonsa avaruudessa (ja jota siksi pitää välillä säätää). Varsinainen hyrräkompassi sisältää mekanismin joka saa hyrrän akselin asettumaan N-E suuntaan. Ja saman mekanismin kautta kaikki liike vaikuttaa hyrrän (hyrrien) asentoon - nopeasti liikehtivän lentokoneen kyseessä ollen jo aivan liikaa.

Menikö nyt oikein?

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005
o_turunen
Sattui näkyville tämmöinen hyödyke:
http://www.tiger-tank.com/secure/journal48.htm

Rautakuoren sisällä ei magneettikompassi toimi.
Lentokoneissa käytetään samantapaista suuntahyrrää, vaikka
rautakuoresta ei ole tietoakaan. Magneettikompassi toimii lentokoneessa, mutta hyrräkompassi on hyödytön. Miksi?




Miten niin hyrräkompassi on hyödytön?

Hyrräkompasseja käytetään lentokoneissa koska magneettikompassi menee sekaisin kun neula ei olekaan enää magneettikentän voimaviivojen suuntainen (eli kun lentokone liikehtii, sitä on vaikeampi käyttää). Magneettisia kompassejakin on lentokoneissa käytetty, muun muassa prekessiosta ja matkanteosta johtuvan hyrräkompassien vaeltumisen korjaamiseksi. Ennen hyrräkompassien yleistymistä magneettinen kompassi ja maamerkit olivat ne tärkeimmät navigointityökalut.

Nykyään inertiaalisuunnistuksessa käytettävät gyroskoopit/kiihtyvyysanturit ovat tarkempia... niin kauan kuin sähköt pelaavat moitteetta. Sitten ollaankin ongelmissa kun avioniikka pettää ja lennetään mekaanisesti toimivilla ja itsenäisestä virtalähteestä energiansa saavilla mittareilla jotain Airbusia...

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10630
Liittynyt16.3.2005

Oikea vastaus:
Lentokoneissa ei hyrräkompasseja käytetä, sillä ne näyttäisivät jotain järkevää korkeintaan silloin, kun kone on kentällä.

Kuten tuossa linkissä todetaan, hyrräkompassin ominaisuus on se, että se asettuu omatoimisesti näyttämään meridiaanin suuntaa. Suuntautumisominaisuus perustuu maan pyörimisliikkeeseen ja siitä aiheutuvaan prekessioon hyrrän ripustusmekanismissa.

Maan tai veden pinnalla liikkuva hyrräkompassi näyttää enemmän tai vähemmän sivuun meridiaanista. Tämä taas johtuu siitä, että pyörimisliikkeeseen summautuu nopeusvektori. Korkeilla latitudeilla nopeiden laivojen, esimerkiksi hävittäjien, liike aiheuttaa kymmenien asteiden "nopeusvirheen". Jos päiväntasaajalla liikuttaisiin 400 m/s länteen, niin hyrräkompassi menettäisi suuntautumiskykynsä kokonaan. Helsingin seudulla riittää 200 m/s, mikä on tavanomaisten matkustajakoneiden nopeus.

Lentokoneissa ja tuossa Tiger-vaunussa käytetään gyroa eli suuntahyrrää. Suuntahyrrällä ja hyrräkompassilla ei ole muuta yhteistä kuin hyrrä ja suunta-asteikko. Kompassin ja suuntahyrrän tarkoitus ja toimintaperiaate ovat aivan erilaiset. Suuntahyrrällä ei ole suuntautumistaipumusta, se ainoastaan säilyttää asetetun suunnan. Kun panssarivaunulla tai lentokoneella lähdetään liikkeelle, niin gyroon asetetaan käsin kiitoradan suunta, joka saadaan kartasta, tai sitten suunta otetaan magneettikompassista.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

ovolo
Seuraa 
Viestejä5370
Liittynyt7.7.2007
Lentokoneissa ja tuossa Tiger-vaunussa käytetään gyroa eli suuntahyrrää. Suuntahyrrällä ja hyrräkompassilla ei ole muuta yhteistä kuin hyrrä ja suunta-asteikko. Kompassin ja suuntahyrrän tarkoitus ja toimintaperiaate ovat aivan erilaiset. Suuntahyrrällä ei ole suuntautumistaipumusta, se ainoastaan säilyttää asetetun suunnan. Kun panssarivaunulla tai lentokoneella lähdetään liikkeelle, niin gyroon asetetaan käsin kiitoradan suunta, joka saadaan kartasta, tai sitten suunta otetaan magneettikompassista.



Olennaista tuossa suuntahyrrässä on vielä se, että käytännössä asetettu suunta pysyy vain määrätyn ajan. Eli siihen täytyy määrätyin välein, esim. kerran 10 min. asettaa suunta uudestaan esim kompassin avulla.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
o_turunen
Oikea vastaus:
Lentokoneissa ei hyrräkompasseja käytetä, sillä ne näyttäisivät jotain järkevää korkeintaan silloin, kun kone on kentällä.

Miksi sellaiset on asennettu, jos kerran ei käytetä ?
Maan tai veden pinnalla liikkuva hyrräkompassi näyttää enemmän tai vähemmän sivuun meridiaanista. Tämä taas johtuu siitä, että pyörimisliikkeeseen summautuu nopeusvektori. Korkeilla latitudeilla nopeiden laivojen, esimerkiksi hävittäjien, liike aiheuttaa kymmenien asteiden "nopeusvirheen".

Tämä artikkeli tietää taas ihan muuta:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyrr%C3%A4kompassi

"Hyrräkompassin voi kytkeä mm. automaattiohjaukseen, mikä parantaa ohjaustarkkuutta olennaisesti. Samoin nykyaikainen tutka yleensä ammattiliikenteessä kytketään hyrräkompassiin; silloin sen näyttö asettuu sen mukaisesti, mikä on näkymä aluksesta joka suuntaan."

Jostain syystä gyro- eli hyrräkompasseihin kuitenkin luotetaan, vaikka ne sinun mielestäsi ovat täysin käyttökelvottomia.

Jos päiväntasaajalla liikuttaisiin 400 m/s länteen, niin hyrräkompassi menettäisi suuntautumiskykynsä kokonaan. Helsingin seudulla riittää 200 m/s, mikä on tavanomaisten matkustajakoneiden nopeus.

Päiväntasaajalla pitäisi siis mennä nopeutta mach 1,18 ja Helsingin seudulla mach 0,59.

Kun panssarivaunulla tai lentokoneella lähdetään liikkeelle, niin gyroon asetetaan käsin kiitoradan suunta, joka saadaan kartasta, tai sitten suunta otetaan magneettikompassista.

Kiitoradan suunnan määrittelyyn ei tarvita karttaa, vaan kiitoradan numero ilmoittaa suunnan:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-V ... lentoasema

"Helsinki-Vantaalla on kolme kiitotietä:

04R/22L (kiitotie 1), ns. pääkiitotie, mitat: 3 440 m x 60 m
15/33 (kiitotie 2), ns. poikittaiskiitotie tai sivukiitotie, mitat: 2 901 m x 60 m
04L/22R (kiitotie 3), uusi pääkiitotien rinnakkaiskiitotie, mitat: 3 000 m x 60 m."
Jos olet kiitotiellä 04 ja koneesi nokka on kiitotien suuntaisesti, koneesi suunta on silloin 40°.
Jos olet vastaavasti kiitotiellä 22, suuntasi on 220°.

Kompassisuunnat ilmoitetaan siis asteissa, ei radiaaneina, kuten jotkut hienostelevat kulmien suuruuksia.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007

Joku tuossa nyt tökkii:
"Helsinki-Vantaalla on kolme kiitotietä:

04R/22L (kiitotie 1), ns. pääkiitotie,"

40+220 = vasta 260. Noiden summan pitäisi olla 360, mutta Vantaalla se ei näytä olevan.
Pitäisikö nuo kiitoradat olla 14/22, vai onko tullut jokin uusi merkintätapa ???

olli-san
Seuraa 
Viestejä419
Liittynyt28.1.2007
Ertsu
Joku tuossa nyt tökkii:
"Helsinki-Vantaalla on kolme kiitotietä:

04R/22L (kiitotie 1), ns. pääkiitotie,"

40+220 = vasta 260. Noiden summan pitäisi olla 360, mutta Vantaalla se ei näytä olevan.
Pitäisikö nuo kiitoradat olla 14/22, vai onko tullut jokin uusi merkintätapa ???




Miksi ihmeessä pitäisi tulla 360 astetta? Eiköhän sen pitäisi olla 220-40 = 180.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10630
Liittynyt16.3.2005

Lainaus:
"Jostain syystä gyro- eli hyrräkompasseihin kuitenkin luotetaan, vaikka ne sinun mielestäsi ovat täysin käyttökelvottomia."

Olisiko tullut ns. lukihäriö.

Minä nimenomaan väitin, että hyrräkompasseja käytetään laivoissa.

Usein laivakompasseissa on automaattinen kompensointi nopeusvirheelle. Nopeusvirhe riippuu kulkusuunnasta, latitudista ja nopeudesta. Jos nopeusvirhe on suoran kulman luokkaa, niin sitä lienee vaikeata kompensoida. Isoilla nopeuksilla hyrräkompassi on lähinnä nopeusmittari. Tämän vuoksi sen käyttö rajoittuukin vesikulkuneuvoihin.

Lainaus:
"Päiväntasaajalla pitäisi siis mennä nopeutta mach 1,18 ja Helsingin seudulla mach 0,59."

Esimerkkini oli ns. karkea esimerkki. Jos kompassi liikkuu samalla nopeudella kuin maan pinta, mutta vastakkaiseen suuntaan, niin Maan pyörimisliikettä ei hyrrällä havaitse. En ole koskaan omatoimisesti asiaa todennut, mutta isojen poikien laatimien laskukaavojen mukaan näin käy.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
olli-san
Ertsu
Joku tuossa nyt tökkii:
"Helsinki-Vantaalla on kolme kiitotietä:

04R/22L (kiitotie 1), ns. pääkiitotie,"

40+220 = vasta 260. Noiden summan pitäisi olla 360, mutta Vantaalla se ei näytä olevan.
Pitäisikö nuo kiitoradat olla 14/22, vai onko tullut jokin uusi merkintätapa ???




Miksi ihmeessä pitäisi tulla 360 astetta? Eiköhän sen pitäisi olla 220-40 = 180.

Siihen on näköjään käytäntö muuttunut 1970 luvun jälkeen.
Ennenwanhaan Tampereen Härmälän lentokentän kiitorata oli toisesta päästä 90° ja toisesta 270°. Merkintä oli siis 09/27.
On yhteensä 360. Se oli siis itä-länsisuuntainen.
Tuolla noita merkintätapoja selvitetään:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiitotie

"Kiitoteiden numerointi

Sekä suurten että pienten lentokenttien kiitotiet noudattavat samoja numerointisääntöjä. Kuvassa Kumlingen lentopaikan kiitotie 15.Kiitoteiden numerointi tapahtuu kompassisuuntien mukaisesti, ja se muodostuu asteluvun kahdesta ensimmäisestä numerosta. Jos kiitotien kompassisuunta on esimerkiksi 172 astetta, numero on 17. Koska tietä voidaan käyttää molempiin suuntiin, kummallakin suunnalla on oma numeronsa. Koska toinen suunta on siis 180 astetta suurempi, esimerkiksi edellisessä tilanteessa (172+180=352) suunta on 35. Kiitotien tunnus on näiden yhdistelmä: 17/35. Mikäli suunta on alle sadan asteen, ensimmäinen numero on nolla (esimerkiksi 04/22).

Mikäli lentoasemalla on kaksi samansuuntaista kiitotietä rinnakkain, numeroiden lisäksi käytetään myös kirjaimia, esimerkiksi 18L (L=left=vasen) ja 18R (R=right=oikea). Mikäli samansuuntaisia kiitoteitä on kolme, käytetään edellisten lisäksi C-kirjainta (C=center=keskimmäinen). Muutamilla suurimmilla kentillä samansuuntaisia kiitoteitä on vielä enemmän, jolloin ylimenevät tiet erotellaan ensimmäisestä kolmesta numeroimalla ne 10 astetta tarkoituksellisesti väärin. Esimerkiksi 18L, 18C, 18R ja 19 voivat olla todellisuudessa neljä täsmälleen yhdensuuntaista kiitotietä.

Koska numero annetaan kompassisuunnan mukaan, ongelmia aiheutuu Kanadassa, sillä sen alueella sijaitsee magneettinen pohjoisnapa. Tästä syystä Kanadassa kiitotiet numeroidaan karttapohjoisen mukaan."

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
o_turunen
Lainaus:
"Jostain syystä gyro- eli hyrräkompasseihin kuitenkin luotetaan, vaikka ne sinun mielestäsi ovat täysin käyttökelvottomia."

Olisiko tullut ns. lukihäriö.

Minä nimenomaan väitin, että hyrräkompasseja käytetään laivoissa.

Usein laivakompasseissa on automaattinen kompensointi nopeusvirheelle. Jos nopeusvirhe on suoran kulman luokkaa, niin sitä on vaikeata kompensoida. Isoilla nopeuksilla hyrräkompassi on lähinnä nopeusmittari. Tämän vuoksi sen käyttö rajoittuukin vesikulkuneuvoihin.


No ei. Pienkoneissa, Cessnassa ja Piperissa, sellaiset ovat, oli ainakin vielä joskus 4 vuotta sitten.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10630
Liittynyt16.3.2005

Näyttää menevän eipäs-juupas-tasolle.

Sen verran voin valistaa, että tuommoinen Sperryn perushyrräkompassi on kooltaan suunnilleen ämpärin luokkaa, ja painoa sen mukaan.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

olli-san
Seuraa 
Viestejä419
Liittynyt28.1.2007
Ertsu

Siihen on näköjään käytäntö muuttunut 1970 luvun jälkeen.
Ennenwanhaan Tampereen Härmälän lentokentän kiitorata oli toisesta päästä 90° ja toisesta 270°. Merkintä oli siis 09/27.
On yhteensä 360. Se oli siis itä-länsisuuntainen.
Tuolla noita merkintätapoja selvitetään:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiitotie



Ei se mihinkään ole muuttunut, ihan samalla tavalla ne merkitään vieläkin. Se että jonkin kiitotien suunnista tulee 360 astetta ei tarkoita sitä että kaikkien kiitoteiden suunnista pitäisi tulla sen verran. Mietihän vaikka Helsinki-Vantaan kiitotietä 15/33.

"Kiitoteiden numerointi

Sekä suurten että pienten lentokenttien kiitotiet noudattavat samoja numerointisääntöjä. Kuvassa Kumlingen lentopaikan kiitotie 15.Kiitoteiden numerointi tapahtuu kompassisuuntien mukaisesti, ja se muodostuu asteluvun kahdesta ensimmäisestä numerosta. Jos kiitotien kompassisuunta on esimerkiksi 172 astetta, numero on 17. Koska tietä voidaan käyttää molempiin suuntiin, kummallakin suunnalla on oma numeronsa. Koska toinen suunta on siis 180 astetta suurempi, esimerkiksi edellisessä tilanteessa (172+180=352) suunta on 35. Kiitotien tunnus on näiden yhdistelmä: 17/35. Mikäli suunta on alle sadan asteen, ensimmäinen numero on nolla (esimerkiksi 04/22).




Kuten tässäkin tulee ilmi, niin kietoteiden päät ovat 180 astetta eri suunnissa. Muutenhan kiitotie ei olisi suora.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
Olli-San
Ei se mihinkään ole muuttunut, ihan samalla tavalla ne merkitään vieläkin. Se että jonkin kiitotien suunnista tulee 360 astetta ei tarkoita sitä että kaikkien kiitoteiden suunnista pitäisi tulla sen verran. Mietihän vaikka Helsinki-Vantaan kiitotietä 15/33.

Joo niin tais ollakin. Sensijaan niiden erotuksesta pitäisi tulla 180°. Menikö nyt oikein ?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat