Kysymys maataloustuista

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kävi tässä mielessä semmoinen pikku kysymys;jos Suomalaisilla tiloilla ei käytännössä käytetä hevosia ollenkaan, vaan kaikki työt hoidetaan traktoreilla, niin onko maataloustuista todella mitään hyötyä, jos noin puolet ruuan hinnasta tulee öljystä, eikä Suomi mitenkään ole omavarainen öljyn suhteen? Ovatko siis maataloustuet tosiasiassa hukkaan heitettyä rahaa ?

Sivut

Kommentit (19)

ID10T
Seuraa 
Viestejä1667
Liittynyt3.10.2007

Mielenkiintoinen kysymys. Suomessa ei asukastiheydestä ja vaikeista viljelyolosuhteista johtuen kannattaisi ylipäätään tukea maataloutta ellei sillä pyrittäisi turvaamaan elintarvikkeiden saatavuutta kriisiaikoina.

Jos nyt kuitenkin kävisi niin, että rajat suljettaisiin ja polttoaineiden tuonti pysähtyisi, niin ei traktoreita tosiaan kovin pitkää aikaa voitaisi maatiloilla käyttää.

Ehdotankin siis, että jokaisella maatilalla on oltava vähintään yksi hevonen, jotta edellytykset maataloustuen saamiselle ovat olemassa. Tai sitten on oltava sopimus naapuritilan kanssa hevosen lainaamisesta tai yhteisomistuksesta.

Vierailija

Entisen Neuvostoliiton lipussa oli kaksi työkalua, joiden avulla kommunismia yritettiin toteuttaa: sirppi ja vasara.
Jostain syystä tämä järjestelmä ei toiminut, vaan se romahti.

"Mekanik" sano ryssä kun saranan näki.

Vierailija

Traktoria voi ajaa myös biodieselillä, ilman minkäänlaisia muutostöitä, tätä dieseliä saadaan mm rypsistä ja rapsista.
Sekaan vähän etanolia, niin kulkee pakkasellakin.

Se, ettei Suomalainen verosysteemi salli Nesteen jalostustoiminalle kilpailevaa omaa tuotantoa, kuten sallii esim. Australian verolainsäädäntö, ei ole maajussin vika, tuskin se ostaisi litraakaan Nesteen tuoteita, jos saisi itse valmistaa ne omalla puristamolla oman pellon tuotteista.

Maatalouden kustannukset on aika paljon yhteiskunnan asettamia, korkeat polttoaineverot ( yli 75 %:tia veroa ), korkeat lannoiteverot, kova välillinen verotus ostopanoksilla, jne ...
Ei bulkkituotteita pysty tuottamaan maailmanmarkkinahinnalla, mikäli verotus ja yleiset kulut on näin korkeita.

JayD
Seuraa 
Viestejä827
Liittynyt28.9.2007
Lapin Mies
Traktoria voi ajaa myös biodieselillä, ilman minkäänlaisia muutostöitä, tätä dieseliä saadaan mm rypsistä ja rapsista.
Sekaan vähän etanolia, niin kulkee pakkasellakin.

Se, ettei Suomalainen verosysteemi salli Nesteen jalostustoiminalle kilpailevaa omaa tuotantoa, kuten sallii esim. Australian verolainsäädäntö, ei ole maajussin vika, tuskin se ostaisi litraakaan Nesteen tuoteita, jos saisi itse valmistaa ne omalla puristamolla oman pellon tuotteista.

Maatalouden kustannukset on aika paljon yhteiskunnan asettamia, korkeat polttoaineverot ( yli 75 %:tia veroa ), korkeat lannoiteverot, kova välillinen verotus ostopanoksilla, jne ...
Ei bulkkituotteita pysty tuottamaan maailmanmarkkinahinnalla, mikäli verotus ja yleiset kulut on näin korkeita.




Puhumattakaan, että esim. Saksan tietyillä alueilla ei kanneta maatiloilta tuloveroa 30 000 euron alle jäävästä tulosta.
Sinänsä se on parempi systeemi kuin tämä kotimainen tukijärjestelmä, koska ne jotka toimivat taloudellisesti saavat verottomuudesta Saksassa suoran edun, kun taas suomessa kotimainen tuki tulee suoraan joko pellon määrän mukaan tai pohjoisessa (etelän kustannuksella ) tuotetun maitomäärän mukaan. Näillä kotimaisilla "tehotuottajilla" tehdään sitten verosuunnittelu siten, ettei ansiotuloveroihin jää paljon puupenniä enempää. Ja sehän onnistuu parhaiten toimimalla niin epätaloudellisesti kuin suinkin.
Ja tietty, vielä jos Suomessa toimittaisiin kotimaisessa tukemisessa samoin kuin Saksassa, voisi maatilatalouden harjoittajalle jäädäkkin jotain muuta käteen kuin känsät. Ja sehän ei valtaa pitäville käy, sillä silloinhan olisi vaara ettei jyväjemmarin tarvitsisikaan enää nöyristellä eikä tuottaa euroopan halvimpiin kuuluvaa raaka-ainetta eikä eläintilojen investoida veroja välttääkseen, ts. hukkuisi paljon konepajateollisuudesta työpaikkoja.
Vaan ainapa tuo Arkadianmäki on lyömässä kapuloita rattaisiin, viimeisimpänä tempauksena tuo lannoiteteollisuuden myynti Norjaan sekä saattanut monia pienempiä "sattumia" tien tukkeeksi.

Mutta onneksi ei tarvitse olla päättämässä näistä asioista.
Suo siellä, vetelä täällä.

Teekkari
Seuraa 
Viestejä2347
Liittynyt27.4.2008
JayD
Lapin Mies
Traktoria voi ajaa myös biodieselillä, ilman minkäänlaisia muutostöitä, tätä dieseliä saadaan mm rypsistä ja rapsista.
Sekaan vähän etanolia, niin kulkee pakkasellakin.

Se, ettei Suomalainen verosysteemi salli Nesteen jalostustoiminalle kilpailevaa omaa tuotantoa, kuten sallii esim. Australian verolainsäädäntö, ei ole maajussin vika, tuskin se ostaisi litraakaan Nesteen tuoteita, jos saisi itse valmistaa ne omalla puristamolla oman pellon tuotteista.

Maatalouden kustannukset on aika paljon yhteiskunnan asettamia, korkeat polttoaineverot ( yli 75 %:tia veroa ), korkeat lannoiteverot, kova välillinen verotus ostopanoksilla, jne ...
Ei bulkkituotteita pysty tuottamaan maailmanmarkkinahinnalla, mikäli verotus ja yleiset kulut on näin korkeita.




Puhumattakaan, että esim. Saksan tietyillä alueilla ei kanneta maatiloilta tuloveroa 30 000 euron alle jäävästä tulosta.
Sinänsä se on parempi systeemi kuin tämä kotimainen tukijärjestelmä, koska ne jotka toimivat taloudellisesti saavat verottomuudesta Saksassa suoran edun, kun taas suomessa kotimainen tuki tulee suoraan joko pellon määrän mukaan tai pohjoisessa (etelän kustannuksella ) tuotetun maitomäärän mukaan. Näillä kotimaisilla "tehotuottajilla" tehdään sitten verosuunnittelu siten, ettei ansiotuloveroihin jää paljon puupenniä enempää. Ja sehän onnistuu parhaiten toimimalla niin epätaloudellisesti kuin suinkin.
Ja tietty, vielä jos Suomessa toimittaisiin kotimaisessa tukemisessa samoin kuin Saksassa, voisi maatilatalouden harjoittajalle jäädäkkin jotain muuta käteen kuin känsät. Ja sehän ei valtaa pitäville käy, sillä silloinhan olisi vaara ettei jyväjemmarin tarvitsisikaan enää nöyristellä eikä tuottaa euroopan halvimpiin kuuluvaa raaka-ainetta eikä eläintilojen investoida veroja välttääkseen, ts. hukkuisi paljon konepajateollisuudesta työpaikkoja.
Vaan ainapa tuo Arkadianmäki on lyömässä kapuloita rattaisiin, viimeisimpänä tempauksena tuo lannoiteteollisuuden myynti Norjaan sekä saattanut monia pienempiä "sattumia" tien tukkeeksi.

Mutta onneksi ei tarvitse olla päättämässä näistä asioista.
Suo siellä, vetelä täällä.

Oman maansa verovapaudessa ei ole kysymys tuesta...puhutaan vain ihan kylmästi verovapaudesta. On nimittäin vaara sekoittaa tämä jotenkin EU:iin liittymisen yhteydessä saatuihin oikeuksiin EU:n maataloustuesta, että tuotetun ruuan hinnan alenemisen myötä tuotanto olisi yhä kannattavaa.

Everything you know, is about to change.

Vierailija
JayD
Lapin Mies
Traktoria voi ajaa myös biodieselillä, ilman minkäänlaisia muutostöitä, tätä dieseliä saadaan mm rypsistä ja rapsista.
Sekaan vähän etanolia, niin kulkee pakkasellakin.

Se, ettei Suomalainen verosysteemi salli Nesteen jalostustoiminalle kilpailevaa omaa tuotantoa, kuten sallii esim. Australian verolainsäädäntö, ei ole maajussin vika, tuskin se ostaisi litraakaan Nesteen tuoteita, jos saisi itse valmistaa ne omalla puristamolla oman pellon tuotteista.

Maatalouden kustannukset on aika paljon yhteiskunnan asettamia, korkeat polttoaineverot ( yli 75 %:tia veroa ), korkeat lannoiteverot, kova välillinen verotus ostopanoksilla, jne ...
Ei bulkkituotteita pysty tuottamaan maailmanmarkkinahinnalla, mikäli verotus ja yleiset kulut on näin korkeita.




Puhumattakaan, että esim. Saksan tietyillä alueilla ei kanneta maatiloilta tuloveroa 30 000 euron alle jäävästä tulosta.
Sinänsä se on parempi systeemi kuin tämä kotimainen tukijärjestelmä, koska ne jotka toimivat taloudellisesti saavat verottomuudesta Saksassa suoran edun, kun taas suomessa kotimainen tuki tulee suoraan joko pellon määrän mukaan tai pohjoisessa (etelän kustannuksella ) tuotetun maitomäärän mukaan. Näillä kotimaisilla "tehotuottajilla" tehdään sitten verosuunnittelu siten, ettei ansiotuloveroihin jää paljon puupenniä enempää. Ja sehän onnistuu parhaiten toimimalla niin epätaloudellisesti kuin suinkin.
Ja tietty, vielä jos Suomessa toimittaisiin kotimaisessa tukemisessa samoin kuin Saksassa, voisi maatilatalouden harjoittajalle jäädäkkin jotain muuta käteen kuin känsät. Ja sehän ei valtaa pitäville käy, sillä silloinhan olisi vaara ettei jyväjemmarin tarvitsisikaan enää nöyristellä eikä tuottaa euroopan halvimpiin kuuluvaa raaka-ainetta eikä eläintilojen investoida veroja välttääkseen, ts. hukkuisi paljon konepajateollisuudesta työpaikkoja.
Vaan ainapa tuo Arkadianmäki on lyömässä kapuloita rattaisiin, viimeisimpänä tempauksena tuo lannoiteteollisuuden myynti Norjaan sekä saattanut monia pienempiä "sattumia" tien tukkeeksi.

Mutta onneksi ei tarvitse olla päättämässä näistä asioista.
Suo siellä, vetelä täällä.




Molemmissa järjestelmissä on etunsa, Saksassa kunnalisverot kerätään kiinteistöveroina, joten maajussien verorasitus tulee sitä kautta, verovapaus alle 30 000 euron tuloille on ihan perusteltu tälläisessä järjestelmässä.

Suomessa kunnallisverot tulee tuloverokertymän mukaan ja kiinteistöverot on hyvyn alhaiset, Eurooppalaiseen tasoon verrattuna, tällöin kaikki tulot lasketanmukaan ja verotetaan lopputulosta.

Saksalaiset on aina perustelleet järjestelmäänsä sillä, että kiinteistöverot on prosenttivero kiinteistön arvosta, joka on vakio tilastoarvo.
Tästä seuraa sellainen asia, että kunta tietää verotulonsa hyvin tarkkaan kymmeniä vuosia etukäteen, koska eihän en kinteistöt mihinkään häviä tai siirry.

Tälläinen kiinteistövero ei myöskään heilahtele taantumien ja nousukausien mukaan ja koska kunnan menot on sellaisia, ettei niitä yleensä pystytä karsimaan lama-aikoina, koska ne on koulutusta, terveydenhoitoa, työttömyyttä tai sosilaaliturvaan liittyviä menoja, niin ne yleensä vain nousee lama-aikoina.
Näin kunnalla on samat vakiotulot vuosikymmeniä eteenpäin, menojensa hoitamiseen, jotka on myös vakiomenoja, oli sitten hyvä tai huono aika.

Suomalaisessa järjestelmässä, silloin kun kunnilla on hyvin tuloja nousukauden aikana, niin poliitikoilla on taipumus lisätä menoja ja laskukausina kuntien on pakko ottaa velkaa, menojensa hoitamiseen, kun valtiolla ei ole varaa niitä avittaa.

Saksalainen järjestelmä vakauttaa taloutta pitkällä aikavälillä, pohjoismaisessa järjestelmässä yhteiskunta elvyttää lama-aikoina taloutta voimakkaasti, eli velkaantuu.
Jolloin vastaavasti vaaditaan parempaa kasvua hyvinä aikoina, jota velat pysyy hoidossa.

Vierailija

Olen itsekin vähän miettinyt tuota maataloustuki hommaa. Eli lyhyesti pähkinänkuoressa;

Euroopassa maatalouttaa ei enää juuri hoideta hevosilla. Ehkä jossakin Romaniassa, mutta Venäjälläkin hevoset jäivät lopullisesti eläkkeelle Neuvostoajalla.

Traktorit tekevät tosiasiassa leijonanosan maataloustyöstä, ja esim Etelä-Euroopan suurilla viljelmillä kastelemisen hoitavat kastelulaitteet, joitten pumput käyvät dieselöljyllä.

Eli, kyse ei enää olekkaan maa, vaan enemmänkin ÖLJYTALOUDESTA! Niinkuin eräs kommentoija täällä sangen nasevasti totesi, nykyistä urbanisaatiota ja ihmismäärää EI voitaisi elättää ilman öljyä! Niimpä kyse ei tosiasiassa ole enää millään muotoa "omavaraisesta maataloudesta" mihin mm nämä öljysodat aika hyvin liittyvät.

Omavaraisuus on kuollut aikoja sitten. Tilalle on tullut globalisaatio ja urbanisaatio. Esim Suomi ei käytännössä voi olla omavarainen maataloustuotannon suhteen. Tämä on silkka mahdottomuus! Sota-aikana kyllä nipin napin, mutta me emme enää elä sota-aikaa, ja jos sota-aika joskus tulisikin takaisin, niin se olisi sitten kyllä aivan TOISENLAINEN sota kuin mitä ne isopapat Karjalana kannaksella taisteli. Se maailma on mennyttä. Se on KUOLLUT!

Jäljellä on urbaani ja globaali maailmantalous. Hate it or love it! Ja se perustuu pääosin öljyn, hiilen ja uraanin kaltaisiin luonnonvaroihin ja niiden kontrolloitiin, mikä on välttämätöntä nykyisen "sivistyneen" yhteiskunnan pyörittämiseksi. "Omavaraisuus" kuoli varmaan sukupolvia sitten!

Vierailija
Rikastaja
Olen itsekin vähän miettinyt tuota maataloustuki hommaa. Eli lyhyesti pähkinänkuoressa;

Euroopassa maatalouttaa ei enää juuri hoideta hevosilla. Ehkä jossakin Romaniassa, mutta Venäjälläkin hevoset jäivät lopullisesti eläkkeelle Neuvostoajalla.

Traktorit tekevät tosiasiassa leijonanosan maataloustyöstä, ja esim Etelä-Euroopan suurilla viljelmillä kastelemisen hoitavat kastelulaitteet, joitten pumput käyvät dieselöljyllä.

Eli, kyse ei enää olekkaan maa, vaan enemmänkin ÖLJYTALOUDESTA! Niinkuin eräs kommentoija täällä sangen nasevasti totesi, nykyistä urbanisaatiota ja ihmismäärää EI voitaisi elättää ilman öljyä. Niimpä kyse ei tosiasiassa ole enää millään muotoa "omavaraisesta maataloudesta" mihin mm nämä öljysodat aika hyvin liittyvät.

Omavaraisuus on kuollut aikoja sitten. Tilalle on tullut globalisaatio ja urbanisaatio. Esim Suomi ei käytännössä voi olla omavarainen maataloustuotannon suhteen. Tämä on silkka mahdottomuus! Sota-aikana kyllä nipin napin, mutta me emme enää elä sota-aikaa, ja jos sota-aika joskus tulisikin takaisin, niin se olisi sitten kyllä aivan TOISENLAINEN sota kuin mitä ne isopapat Karjalana kannaksella taisteli. Se maailma on mennyttä. Se on KUOLLUT!

Jäljellä on urbaani ja globaali maailmantalous. Hate it or love it! Ja se perustuu pääosin öljyn, hiilen ja uraanin kaltaisiin luonnonvaroihin ja kontrolloitiin, mikä on välttämätöntä nykyisen "sivistyneen" yhteiskunnan pyörittämiseksi. "Omavaraisuus" kuoli varmaan sukupolvia sitten!




Omavaraistalous, ei sinänsä ole kuollut, se johtaa vain totaaliseen köyhyyteen, kuten on esim. Pohjois-koreassa, joka on aika omavarainen valtio.

Öljy ja energia ei länsimaille ole ongelma, ne pystyvät kyllä korvaamaan esim. öljyn jolloin toisella energialähteellä, mutta kehitysmailla ja alhaisen tuottavuuden mailla, ei tälläisiä varoja ole, niiden rakenteet romahtaa, mikäli "halpaa" ölyä ei löydy markkinoilta.

Vauraus ei enää vuosisatoihin ole perustunut raaka-ainevarojen tai energiavarojen valvomiseen, vaan välityksen ja kaupankäynnin valvomiseen, se on läntisillä organisaatioilla yhäkin hallussa, kuten on ollut satoja vuosia.

Vapaasta kaupasta ei ole riippuvaisia suuret valtiot, kuten USA ja Venäjä, siitä on riippuvaisia pienet valtiot, joilla ei ole omia raaka-ainelähteitä, energialähteitä tai laajaa teollisuutta, kuten esim. Suomi on, jossa on hyvin pitkälle erikoistunut ja kapea teollisuussektori.

Kiina on tästä hyvä esimerkki, sen talous on tanakassa kasvussa, mutta bruttokansatuotteesta ja kasvusta tulee noin 8 %:tia viennistä, loput tulee kotimaisesta kasvusta.
Eli vaikka maailma menisi lamaan, niin Kiina ei siitä kovin paljon kärsisi, kasvu ehkä vähän hidastuisi, muttei oleellisesti.
Todennäköisesti laman takia voimakkaasti laskeva öljyn hinta, jopa kompensoisi vientitulojen menetyksiä.

JayD
Seuraa 
Viestejä827
Liittynyt28.9.2007

Niin, eikös ennen tilan pelloilla kasvanut rehut työhevosille?
Samahan onnistuu nykykoneillekkin öljykasvien muodossa.
Samalla lailla se pinta-ala oli pois ihmisten elintarviketuotannosta "hevostaloudessa", joten ajatus ei minusta kuulosta niin väärältä jos maatalouskoneetkin pyörisivät peltoenergialla. Tosin tuotantoa jouduttaisiin tiputtamaan, noin summamutikassa arvioiden, neljänneksellä energian turvaamiseksi tilan koneisiin ja jäljelle jäänneeseen tuotantoon tulisi vielä noin kolmanneksen pudotus luomuun siirtymisen johdosta, vähän tuotantosuunnasta riippuen.
Joten halvan ruuan aika lähenee loppuaan sitä mukaa kuin energia kallistuu.
RUOKA=ENERGIA , jotkut luulevat E=MC2

Vierailija
Öljy ja energia ei länsimaille ole ongelma, ne pystyvät kyllä korvaamaan esim. öljyn jolloin toisella energialähteellä, mutta kehitysmailla ja alhaisen tuottavuuden mailla, ei tälläisiä varoja ole, niiden rakenteet romahtaa, mikäli "halpaa" ölyä ei löydy markkinoilta.



Just! Ja lehmät lentää!

Vauraus ei enää vuosisatoihin ole perustunut raaka-ainevarojen tai energiavarojen valvomiseen, vaan välityksen ja kaupankäynnin valvomiseen, se on läntisillä organisaatioilla yhäkin hallussa, kuten on ollut satoja vuosia.



Ja mitäs todisteita sull on tukea näitä väittämiäsi? "Kyllä valkoinen mies voisi vaikka raahata Jumana alas taivaasta jos haluaisi..."

Vapaasta kaupasta ei ole riippuvaisia suuret valtiot, kuten USA ja Venäjä, siitä on riippuvaisia pienet valtiot, joilla ei ole omia raaka-ainelähteitä, energialähteitä tai laajaa teollisuutta, kuten esim. Suomi on, jossa on hyvin pitkälle erikoistunut ja kapea teollisuussektori.



Ja taas jälleen todisteita ...

Kiina on tästä hyvä esimerkki, sen talous on tanakassa kasvussa, mutta bruttokansatuotteesta ja kasvusta tulee noin 8 %:tia viennistä, loput tulee kotimaisesta kasvusta.
Eli vaikka maailma menisi lamaan, niin Kiina ei siitä kovin paljon kärsisi, kasvu ehkä vähän hidastuisi, muttei oleellisesti.



Ja Kiinasta tuli "Länsimaa" eilen, kun sinä ja vuorineuvokset niin päättivät suuressa viisaudessaan

Todennäköisesti laman takia voimakkaasti laskeva öljyn hinta, jopa kompensoisi vientitulojen menetyksiä.



Tämän takia en pitänytkään viime "talousbuumista" joka perustui pääosin luonnonvarojen ja tonttimaan hinnalla keinotteluun ! Vaan nyt saavat pankkiiriPELLET ansionsa mukaan !

Vierailija

Hevostalouden aikaan ei sen rehuntuotanto ollut pois viljelyalasta täysin, koska rehua kerättiin eläimille luonnonniityiltä ja kosteikoista ja metsistä, joissa ne kasvukaudella saivat ruokailla suoraankin.

Paras viljelysmaa oli aina viljan viljelyssä. Hevosen lanta päätyi viljan lannoitteeksi, eli hevonen auttoi ruokaviljantuotantoa.

JayD
Seuraa 
Viestejä827
Liittynyt28.9.2007
tietää
Hevostalouden aikaan ei sen rehuntuotanto ollut pois viljelyalasta täysin, koska rehua kerättiin eläimille luonnonniityiltä ja kosteikoista ja metsistä, joissa ne kasvukaudella saivat ruokailla suoraankin.

Paras viljelysmaa oli aina viljan viljelyssä. Hevosen lanta päätyi viljan lannoitteeksi, eli hevonen auttoi ruokaviljantuotantoa.




Ja keskisadot olivat kolmanneksen nykyisestä tai vähemmän!
Joten kyllä tätämenoa ja yhtä "viisailla" poliittisilla päätöksillä nälkä yllättää nopeammin kuin hulluimmat edes pelkää.

Vierailija
Samahan onnistuu nykykoneillekkin öljykasvien muodossa.



Viimeksi kun katsoin niin Suomessa ei palmuöljy juuri kasva

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat