Sadismi ja masokismi

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

En ole oikein saanut juonenpäästä kiinni siitä minkä vuoksi jotkut haluavat olla masokisteja. Masokistiksi tosin minuakin on soimattu jos heittäydyn liian avoimeksi ja rehelliseksi, tahi varsinkin jos edes yritän ymmärtää toisenlaistakin näkökantaa kuin omaani... Mutta tiedä hänestä. Itse käsitän masokistin yksilöksi joka haluaa antaa omaa kehoaan tai mieltään koskevan päätösvallan toiselle yksilölle.

Miksi kukaan haluaisi tehdä sellaista? Katsellessani Prisman dokumenttia poika-anorektikoista kuulin jonkun sanovan että hoidossa anorektikolta otetaan pois oikeus päättää itse syömisistään. Tämä sen vuoksi että ruokaan liittyvät asiat tuottavat anorektikoille usein paljon (neuroottisia) syyllisyydentunteita, ja jos joku toinen päättää asioista heidän puolestaan, he vapautuvat syyllisyydentunteistaan.

Jaa-a. Olisikohan se sitten noin.

Vuosikymmen sitten tein sellaisen testin eräässä netin deittipalvelussa että jätin ilmoituksen jossa hain masokistimiestä. Lupasin ilmoituksessani että "järjestän sellaisen nöyryytyksen ettet sitä ikinä unohda". Vastauksia tuli balttiarallaa sata anonyymiin s-postiosoitteeseeni. Pikaisesti niitä vilkaistuani kerroin netissä että s-postiosoite ja sen salasana ovat se ja se, ja kaikki halukkaat saavat käydä lukemassa näitä saamiani vastauksia.

Jotta nuo vastanneet saisivat sen luvatun nöyryytyksen.

Jossain keskustelussa sitten ohimennen joku mies ilmaisi inhonsa kaikkia noita masokistimiehiä kohtaan ja sanoi että tein oikein kun annoin ne viestit kaikkien luettavaksi. Ei niitä kylläkään kovin kauaa esillä ollut, sillä jokuhan tietysti meni ja muutti ko. s-postin salasanan.

Teinkö väärin? Olenko sadisti? En tiedä.

En todellakaan vihaa masomiehiä, eikä tuossa kikkailussa ollut kyse mistään muusta kuin omalaatuisesta huumoristani. Nykyään en ehkä menisi tuollaista tekemään. Mutta asia mikä jäi ihmetyttämään oli se, millaisia toivelistoja näillä vastanneilla miehillä oli. Mitä ihmeen oikeaa masokismia se muka on että maso tulee ja sanelee sadolle että mitä kaikkea tämän pitää tälle tehdä? Eikö masokismi olekaan täydellistä alistumista, halua ottaa vastaan yllättäviäkin tempauksia joita sado järjestään nöyryyttääkseen ja piinatakseen masokistikaveriaan? SM-touhu sen virallisen linjan mukaan taitaa olla todellisuudessa pelkkää pelleilyä.

Ja miten yksikään mies voi oikeasti olla masokisti, jos hän sisimmässään tietää että jos homma menisi överiksi, niin hän voisi turvautua fyysiseen vahvemmuuteensa ja tirvaista vaikka sadomuijaa turpaan? Pelkkää leikkiä. Moniko keskikokoinen tai pieni mies suostuisi oikein varsinaisen 150-kiloisen matamin murjottavaksi? (Kts. vaikkapa avatarini tänään. Kelpaisiko?)

Miten naiset puolestaan voivat olla masokisteja, mikäli oletetaan että kulttuuri kuitenkin on vielä patriarkaattisävytteinen? Eikö se jo riitä että päivittäin saa kuulla legendaa siitä kuinka miehet päättävät kaikesta kaiken? Pitääkö sille vielä mennä nöyristelemään ja nuolemaan persettä tottelevaisesti kuin puudeli? Helpompi minun on ymmärtää lesbo-SM-pareja, ja näistähän minulla oli eräässä vaiheessa yksi jänskä kirjakin kotona.

Kaikessa ihmettelyssäni ja ymmärtämättömyydessäni on kolikon kääntöpuolena se että fantasioissani aika usein mies raiskaa kokematonta ja vastustuskyvytöntä nuorta tyttöä. En koskaan sijoita itseäni noihin tarinoihin, koska en kykene kuvittelemaan itseäni alistumassa. Enkä kehtaisi alistaakaan, olettaisin. Mutta joku jippo siinä on että fantasiassa raiskataan, onko se sitten tuo vastuusta pääseminen? Kuvitelmani tyttö saa olla "hyvä" ollessaan "paha", koska hänet pakotetaan "pahuuteen"? Ja siltikään en miellä pitäväni seksiä pahana! Vai onko kyse siitä että minulla on jotain kaunoja naisia kohtaan ja nautin siitä että kuvitelmamies kostaa puolestani...? Voi tsiisus sentään.

Ihmismieli on sitten kumma juttu.

Kommentteja saa toki viskoa ilman näin subjektiivista näkökulmaa kuin itse otin. Tämä on paha tapani.

Sivut

Kommentit (37)

Vierailija
Qadesha
Mutta asia mikä jäi ihmetyttämään oli se, millaisia toivelistoja näillä vastanneilla miehillä oli. Mitä ihmeen oikeaa masokismia se muka on että maso tulee ja sanelee sadolle että mitä kaikkea tämän pitää tälle tehdä? Eikö masokismi olekaan täydellistä alistumista, halua ottaa vastaan yllättäviäkin tempauksia joita sado järjestään nöyryyttääkseen ja piinatakseen masokistikaveriaan?

Ideana tuossa sääntöjen muodostamisessa on siitä tuleva turvallisuuden tunne, eli periaatteessa tälläistä aktia voidaan pitää fantasioiden jatkona. Sääntöjen ja turvasanojen unohtaminen luultavasti vaatisi dominoivan henkilön, johon alistettuna oleva pystyy täysin luottamaan. Esimerkiksi jos roolipelinä on jonkinsortin miehen ja naisen leikkimä raiskaus, niin tämä turvallisuuden säilyminen on juuri se mikä luo naiselle nautinnollisen kokemuksen, sillä jos mies selvästi ylittää kaikki asetetut rajat ja ei välitä turvasanan käytöstä, niin tapahtumaa voidaan pitää jo rikoksena, minkä vaikutukset ovat naiselle pikemminkin traumatisoivat, kuin mieluisat. Toinen tähän aiheeseen liittyvä asia on juuri aikaisemmin mainitsemani fantasioiden toteutus, sillä jos esimerkiksi dominoiva nainen alkaa improvisoimaan tavalla, jota alistettuna oleva mies pitää vastenmielisenä, niin se saattaa pilata koko tapahtuman alistettuna olevalle osapuolelle.

Varsinkin ensimmäiseen esimerkkiini liittyy myös mainitsemasi syyllisyyden häviäminen, eli vaikka miten tahansa perverssi tapahtuma olisi menossa, niin alistuvassa osassa oleva nainen on omalla tavallaan ilman päätäntävaltaa. Tässä näyttelee suurta osaa kulttuurin ja uskonnon muovaama kuva naisesta "neitseellisenä" sukupuolena, mutta vahvimmassa osassa ovat ihmisten omat mieltymykset. Mielestäni nämä mieltymykset voivat olla myös täysin synnynnäisiä, mutta usein ympäristö muokkaa myös tämänkaltaisia seksuaalisuuden erityispiirteitä.

Kun mainitsit raiskausfantasiat, niin muutamien tutkimusten mukaan nämä olisivat molempien sukupuolten top 3:ssa, eli erittäin yleisiä fetissinä. Useimmilla naisilla nämä fantasiat liittyvät alistettuna olemiseen. Dominoivana osapuolena olo on käsittääkseni miehillä yleisempi fantasia, mutta alistettuna olokin vaikuttaisi olevan suhteellisen yleistä miesten fantasioissa. Tämä saattaa olla pelkkä oma mielikuvani, mutta usein tämä rooli vaikuttaisi olevan päinvastainen ns. normaalielämään verrattuna, eli ujolla ihmisellä saattaakin olla sadistisempi puoli, kun taas johtavassa asemassa oleva ihminen saattaa kaivata ajoittaista alistamista...

Jotenkin sain aikaiseksi suurehkon tekstimuurin, vaikka tarkoitukseni oli vastata tähän vain parilla sanalla.

Vierailija

En näe muuria, vaan pätevän kommentin.

Niin, SM-touhuissa kaiketikin kysymys on pitkälti hyvin tarkkarajaisesta happeningista jota varten on olemassa jo valmis toimintasuunnitelma tai juonikehys. Rituaalisuutta ja fetisismiä? Tulos ja se on siinä.

Rituaalisuuttahan on toki myös tavanomaisemmassa seksuaalisessa kanssakäymisessä. Kun kaksi toisilleen ventovierasta ihmistä kohtaa ja päättää jossain vaiheessa hakeutua pikkuhiljaa parittelupuuhiin, ainakin länsimaissa aktia edeltää tietty kaavamainen käyttäytymiskuvio jossa voi olla mukana esim. tanssia, ateria, alkoholi jne. Harva noin vaan ryntää jonnekin hämärälle kujalle tuikituntemattoman kanssa ja yhtyy. (Tuollainen toiminta liitetäänkin kai kiinteämmin homomiesten maailmaan, syystä mistä lie?)

SM:ssa "pakkotoiminnot" eli rituaalisuus vain viedään pidemmälle, rajataan selkeämmin ja yksilöllisemmin, eikä toiminta välttämättä toistu tasapuolisesti samanlaisena kummankin/kaikkien osanottajien välillä kun määritellään kuka on sado ja kuka maso - harvemmin niitä rooleja kai vaihdellaan ainakaan kesken kaiken.

Täten voisi ajatella että ajoittainen median tapa tuputtaa SM-toimintaa "rutiininomaiseksi käyneen parisuhdeseksin" uudistajaksi on oikeastaan aika naurettavaa. Onko yhden kaavan korvaaminen toisella kaavalla pitkällä tähtäyksellä muka joku ratkaisu jos seksielämä tai koko elämäkin alkaa tympiä? Toisaalta tietysti jos on kaikenlaisia angsteja ja vainiksia ja frustraatioita, niin parin voisi olla hyvinkin hedelmällistä purkaa tuntojaan rituaalisen toiminnan kautta jos keskusteluyhteys on katkennut tai oma kieli ei vain taivu kertomaan miltä tuntuu.

***

Raiskausfantasiassa ja tietysti insesmityyppisissä fantasioissa (joita nettikin on pullollaan) lienee yksi keskeinen tekijä rajojen rikkominen. Se että elämässä kaikki menee niin täsmälleen just presis tietyn kuvion mukaan, toistuu samanlaisena päivästä toiseen, tylsänä ja tympäisevänä, on tietysti "kiva" rikkoa sillä että edes omassa päässä voi pyörittää jotain missä voi nakata kakat kaikille säännöille.

Itse lienen päätynyt yksiulotteiseen "mies raiskaa nuoren naisen" -teemaan sen vuoksi että miestä raiskaava nainen on vaikeampi kuvitella - sen verran realismille fantasiassakin antaa periksi. Tai sitten on vain helpompi tehdä miehestä paha. Naisesta ei helposti saa pahaa laittamalla hänet raiskaajaksi, kun niin moni mies on jankuttanut kuinka se olisi heistä ihanaa (no ei takuulla olisi jos tarpeeksi ruman ruhon omaava eukko hyppäisi päälle!)

Homoraiskaus voisi tietysti olla yksi variaatio mikä on vielä kokematta, toisaalta kun mielelläni kuvittelen oikein hyvän näköisiä miehiä, niin se jotenkin rikkoo kauneuden jos ne kaikki kuvitelmamiehet laittaa raiskaamaan toisiaan.

Joten kun valintojen maailma on vaikea maailma, lienee parasta antaa alitajunnan itse pukata omia tuotoksiaan ulos eikä miettiä että mitähän sitä ryhtyisi ajattelemaan.

***

Kaiken kaikkiaan on hyvä että ihmiset kykenevät luomaan sisäisiä fantasiamaailmoja joiden toteuttamista he eivät ajattelisi hetkeäkään. Ei se välttämättä ole niinkään itsestäänselvää että ihminen on aina erottanut mikä on hänen omaa mielikuvitustaan ja mikä todellisuutta, jos ajatellaan esim. uskontojen merkillisiä tarinoita enkeleistä ja sen sellaisesta. Nykyään ihmistä joka luulee omia ajatuksiaan todellisuudeksi sanotaan sairaaksi. Useimmiten dg lienee skitsofrenia.

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005

Muistan jotain semmoista teoretisointia että masokismi saattaa juontaa juurensa lapsuuden kokemuksista. Negatiivinenkin huomio, nöyryyttämällä rankaiseminenkin on huomiota. Ja jos lapsi ei muuten saa huomiota, hän alkaa tehdä asioita joilla tulee rangaistuksi. Nöyryyttäytymisvaihde jää päälle.

Vaan mitenpä tuosta sitten tulee seksuaalista?

Vierailija
PeterH
Muistan jotain semmoista teoretisointia että masokismi saattaa juontaa juurensa lapsuuden kokemuksista. Negatiivinenkin huomio, nöyryyttämällä rankaiseminenkin on huomiota. Ja jos lapsi ei muuten saa huomiota, hän alkaa tehdä asioita joilla tulee rangaistuksi. Nöyryyttäytymisvaihde jää päälle.

Vaan mitenpä tuosta sitten tulee seksuaalista?




Muistan kuulleeni että jos lapsia on esim. lyöty remmillä persauksille, niin jotkut näistä lapsista oppivat liittämään tilanteeseen jonkinlaisen kiihottumisen. Olisikohan niin että pelon ja seksuaalisen jännittyneisyyden (eli kiihottuneisuuden) välillä on hyvin ohut ero? Kun ajattelee miten paljon juuri naisten sanotaan nauttivan kauhuelokuvista (joita katsellessa ja kirkuessa voikin sitten tarrautua vierellään istuvaan poikaystäväänsä?) niin hyvinkin jännittyneisyys > seksuaalinen jännittyneisyys > akti?

Briteillähän olisi varmasti sisäoppilaitoksineen tähän paljonkin sanottavaa.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007

En jaksanut lukea noita kaikkia romaaneja, mutta minun käsitykseni mukaan sadismi ja masokismi ovat samantapaisia seksuaalisia poikkeavuuksia kuin homous ja pedofilia.

Ne ovat siis n.s. seksuaalivähemmistöjä.

Vierailija
Qadesha
...kauhuelokuvista (joita katsellessa ja kirkuessa voikin sitten tarrautua vierellään istuvaan poikaystäväänsä?) niin hyvinkin jännittyneisyys > seksuaalinen jännittyneisyys > akti?



niin, jostain lueskelin että kolmannen valtakunnan pommisuojissa oli sodan loppuvaiheessa aika infernaalinen naima-meininki.

Kyllä tuossa perää on

Vierailija
Qadesha
Kaikessa ihmettelyssäni ja ymmärtämättömyydessäni on kolikon kääntöpuolena se että fantasioissani aika usein mies raiskaa kokematonta ja vastustuskyvytöntä nuorta tyttöä. En koskaan sijoita itseäni noihin tarinoihin, koska en kykene kuvittelemaan itseäni alistumassa. Enkä kehtaisi alistaakaan, olettaisin. Mutta joku jippo siinä on että fantasiassa raiskataan, onko se sitten tuo vastuusta pääseminen? Kuvitelmani tyttö saa olla "hyvä" ollessaan "paha", koska hänet pakotetaan "pahuuteen"? Ja siltikään en miellä pitäväni seksiä pahana! Vai onko kyse siitä että minulla on jotain kaunoja naisia kohtaan ja nautin siitä että kuvitelmamies kostaa puolestani...? Voi tsiisus sentään.



Voit olla naisiin/transeksuaalisuuteen kallellaan ja haluaisit olla se mies joka alistaa noita naisia?
Tai sitten vain heijastat miehisiä ominaisuuksiasi noihin fantasioihin laajemmalla perspektiivillä.
Sovinismia totta tosiaan voi täten olla mukana.
Tai sitten haluaisit olla se avuton nainen, mutta et uskalla laittaa itseäsi kunnolla peliin edes kuvitelmissasi?
Totuus kuitenkin on että olet todella ohjaimissa vasta kun olet sinut itsesi kanssa.

Helpolla saat kyllä selvää kun vain uskallat kunnolla heittäytyä.

Omasta kokemuksesta voin kertoa että heittäytymällä ilman rajoituksia mukaan omiin fantasioihinsa ja niitä kielletyimpiäkin tutkimalla, löytää itsestään puolia, joita ei ikinä olisi kuvitellutkaan omaavansa, itsensä ja ajatuksensa muutoin kieltämällä(mitä useimmat ihmiset kokemukseni mukaan tekevät ja mikä näkyykin usein mitä huvittavimmilla tavoilla päällepäin)...

Vierailija
Qadesha
PeterH
Muistan jotain semmoista teoretisointia että masokismi saattaa juontaa juurensa lapsuuden kokemuksista. Negatiivinenkin huomio, nöyryyttämällä rankaiseminenkin on huomiota. Ja jos lapsi ei muuten saa huomiota, hän alkaa tehdä asioita joilla tulee rangaistuksi. Nöyryyttäytymisvaihde jää päälle.

Vaan mitenpä tuosta sitten tulee seksuaalista?




Muistan kuulleeni että jos lapsia on esim. lyöty remmillä persauksille, niin jotkut näistä lapsista oppivat liittämään tilanteeseen jonkinlaisen kiihottumisen. Olisikohan niin että pelon ja seksuaalisen jännittyneisyyden (eli kiihottuneisuuden) välillä on hyvin ohut ero? Kun ajattelee miten paljon juuri naisten sanotaan nauttivan kauhuelokuvista (joita katsellessa ja kirkuessa voikin sitten tarrautua vierellään istuvaan poikaystäväänsä?) niin hyvinkin jännittyneisyys > seksuaalinen jännittyneisyys > akti?

Briteillähän olisi varmasti sisäoppilaitoksineen tähän paljonkin sanottavaa.


Osalla nämä seksuaalisuuden erityispiirteet ovat osittain syntyneetkin juuri lapsuuden kokemuksista, mutta useilla on ollut täysin normaali lapsuus, eli ei mitään erityistä syytä alistumiseen tai dominoimiseen. Käsittääkseni fantasiat ja roolipelit voivat toimia myös terapiana, eli esimerkiksi raiskausen uhriksi joutunut nainen pystyisi käsittelemään tapahtumia turvallisessa ympäristössä fantasioiden ja roolipelien kautta. Henkilökohtaisesti uskoisin tälläisten taipumusten olevan suurelta osin synnynnäisiä, vaikka lapsuuden ja nuoruuden kokemukset saattavatkin näytellä erittäin suurta osaa joissakin tapauksissa.

Briteistä puheen ollen ihminen voi saada Englannissa vuosien tuomion, jos esimerkiksi ottaa aviopuolisostaan valokuvan roolipelin aikana. Syynä on sama "kielletään kouluammuskelujen jälkeen käsiaseet" -logiikka, eli yhden murhaajan katsottua netistä aikuisviihdettä, joka esitti ns. väkivaltaisempaa seksuaalisuutta, päätti valtio asettaa kyseisen materiaalin laittomaksi...

Dominatus
Omasta kokemuksesta voin kertoa että heittäytymällä ilman rajoituksia mukaan omiin fantasioihinsa ja niitä kielletyimpiäkin tutkimalla, löytää itsestään puolia, joita ei ikinä olisi kuvitellutkaan omaavansa, itsensä ja ajatuksensa muutoin kieltämällä(mitä useimmat ihmiset kokemukseni mukaan tekevät ja mikä näkyykin usein mitä huvittavimmilla tavoilla päällepäin)...

Australiassa julkaistiin tämän vuoden aikana tutkimus, jonka mukaan sadomasokistisiin leikkeihin osallistuvat ihmiset ovat keskimäärin normaaliväestöä onnellisempia ja tyytyväisempiä omaan elämäänsä.

Vierailija

Tälläkin palstalla on kiihkeästi julistettu seksuaalivähemmistöjen oikeuksista: Tietenkin he lukevat siihen vain homot, mutta samalla lokiikalla muidenkin halventaminen on jopa rikollista.
Petollisten häväistystarkoituksessa tehtyjen kutsuviestien teko on pahimpia.

Vierailija
Dominatus
Qadesha
Kaikessa ihmettelyssäni ja ymmärtämättömyydessäni on kolikon kääntöpuolena se että fantasioissani aika usein mies raiskaa kokematonta ja vastustuskyvytöntä nuorta tyttöä. En koskaan sijoita itseäni noihin tarinoihin, koska en kykene kuvittelemaan itseäni alistumassa. Enkä kehtaisi alistaakaan, olettaisin. Mutta joku jippo siinä on että fantasiassa raiskataan, onko se sitten tuo vastuusta pääseminen? Kuvitelmani tyttö saa olla "hyvä" ollessaan "paha", koska hänet pakotetaan "pahuuteen"? Ja siltikään en miellä pitäväni seksiä pahana! Vai onko kyse siitä että minulla on jotain kaunoja naisia kohtaan ja nautin siitä että kuvitelmamies kostaa puolestani...? Voi tsiisus sentään.



Voit olla naisiin/transeksuaalisuuteen kallellaan ja haluaisit olla se mies joka alistaa noita naisia?
Tai sitten vain heijastat miehisiä ominaisuuksiasi noihin fantasioihin laajemmalla perspektiivillä.
Sovinismia totta tosiaan voi täten olla mukana.
Tai sitten haluaisit olla se avuton nainen, mutta et uskalla laittaa itseäsi kunnolla peliin edes kuvitelmissasi?
Totuus kuitenkin on että olet todella ohjaimissa vasta kun olet sinut itsesi kanssa.

Helpolla saat kyllä selvää kun vain uskallat kunnolla heittäytyä.

Omasta kokemuksesta voin kertoa että heittäytymällä ilman rajoituksia mukaan omiin fantasioihinsa ja niitä kielletyimpiäkin tutkimalla, löytää itsestään puolia, joita ei ikinä olisi kuvitellutkaan omaavansa, itsensä ja ajatuksensa muutoin kieltämällä(mitä useimmat ihmiset kokemukseni mukaan tekevät ja mikä näkyykin usein mitä huvittavimmilla tavoilla päällepäin)...




Pirun vaikea sanoa, mutta toisaalta muistin tässä taas kerran että kaikkein eniten olen tarinoiden väsäämiseen kallellaan. Olen lapsesta asti kuvitellut päässäni kaikenlaista josta vain murto-osa on ollut seksiin liittyvää, joten ei kai se sitten mikään ihme ole jos tulee tehtyä kokonaisia juonellisia seksiepisodeja päässään. Ainoa ihmetys on se että minkä vuoksi tarinan pitää olla niin raaka nuorta naista kohtaan, paitsi että ehkä siinä on ideana se että sellainen asia mitä ei saa oikeassa elämässä tapahtua on kiihottavaa. Tällä ainakin voidaan selittää insesmiin perustuvat tarinat ja fantasiat. Ja sitten on tietysti vain se yksinkertainen shokkipointti että voihan sitä haluta shokeerata jotakuta... nimittäin jos kirjaan fantasian ylös ja teen siitä novellin ja lähetän johonkin niistä osoitteista missä sellaisia kerätään. Olenpa näin tehnytkin muutama vuosi sitten. Ihminen joka kirjoittaa, kirjoittaa kai väistämättä kaikesta kun tarpeeksi kauan on kirjoittanut.

En pysty samaistumaan sen paremmin uhriin kuin raiskaajaankaan (sikäli kuin se raiskaus on edes raiskaus, kun toinen osapuoli ei välttämättä tunne sellaista asiaa kuin seksi eikä tiedä erityisesti olla haluamattakaan - täten hivenen viktoriaaninen juonikuvio, ehkä?) Uhriin samaistumisen tekee mahdottomaksi se että en minäkään halua olla uhri (kiinnostavasti tämä vertautuu tuolla meneillään olevaan koulukiusausketjuun johon olen kommentoinut itsekin!) Mieheen samaistumisestakaan en oikein osaa päättää juuta enkä jaata - mutta ehkä ennenkaikkea voyeristin tai peeping tomin asema onkin sitten se mikä minulle lankeaa kuin luonnostaan. Ehkä en kykene sijoittamaan itseäni tarinaan kunnolla koska olisinkin mieluiten vain se sivustaseuraaja josta ei tiedetä.

Näen uniakin joissa en ole lainkaan tapahtumissa mukana yhtenäkään hahmona, vaan katselen koko unta kuin elokuvaa konsanaan.

Ehkä minulla onkin jumalakompleksi ja haluan olla koko näytelmän pyörittäjä, mutten marionetti!

Vierailija
tietää
Tälläkin palstalla on kiihkeästi julistettu seksuaalivähemmistöjen oikeuksista: Tietenkin he lukevat siihen vain homot, mutta samalla lokiikalla muidenkin halventaminen on jopa rikollista.
Petollisten häväistystarkoituksessa tehtyjen kutsuviestien teko on pahimpia.



Masokistien kanssa vehtaaminen on siitä metkaa, että jos haluaa kiduttaa masokistia, niin silloin jättää kiduttamatta häntä ja siitäkös hän vasta kituukin.

Esim. piiskaamisesta pitävää pitää uhata että en piiskaa sinua läl läl lää.

Mitä tulee omaan itseeni, niin olen toisinaan saanut netissä kuulla muutaman tietyn ja aina saman ihmisen arvottavan itseni masokistiksi (kaiketi koska puhun avoimesti paljon itsestäni?) ja tämän vuoksi olen kaiketi ollut heidän mielestään velvoitettu sietämään heidän taholtaan tietynlaista paskaa. Joskus olen ajatellut että koirakoulu on vain hyväksi, koska opin paksunahkaiseksi enkä välitä enää mistään mitään. Joskus ajattelen että koko touhu on pelkkää skeidaa, eikä minun edes kuulu oppia tunnottomaksi pökkelöksi jolle saa v-tuilla päin näköä niin paljon kuin sielu sietää ja perse kestää (istua tuolilla).

Loppujen lopuksi taidan päätyä sellaiseen satanistisen filosofian viljelemään näkemykseen että kiva kivoille ja tuhma tuhmille. Annan mitä pyydetään. - Ei tämä nyt tietenkään tarkoita että masokistit ovat ansainneet ihan mitä vain. Mutta jos luvataan kirjaimellisesti nöyryytys jota ei unohda, niin mitä oikein sitten odottaa saavansa jos ei juuri sitä?

Vaikka toki jälkikäteen aina itsekin ihmettelen oliko kaikkea ihan järkevää tehdä vain koska netti mahdollisti ko. asian tekemisen.

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615
Liittynyt18.10.2007

Masokisti: "Lyä mua, lyä mua!"
Sadisti: "Enpäs lyä, lällällää!"

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

Vierailija

Itselläni on kokemusta Suomen SM-skenestä ja tunnen siis ihmisiä, jotka määrittelevät itsensä tavalla tai toisella kinkyksi. Itsekin koen olevani kinky: fetisismi ja submissiivisuus on osa seksuaalisuuttani.

Tässä esille jo tuotiin, että erilaiset alistamiseen ja alistumiseen liittyvät fantasiat ovat yleisiä. Softia toimintaa voi olla vaikka kumppanin käsien sitominen ja pieni leikkimielinen pakottaminen seksin aikana. HC-muotona toisessa ääripäässä on 24/7-alistussuhde, jossa dommella on ihan oikeasti kaikki päätäntävalta. En itsekään ymmärrä, miten tuollainen meininki käytännössä toimii, mutta ilmeisesti se on ihan mahdollista, joskin äärimmäisen harvinaista.

On aika vaikea sanoa, mitä masokistin päässä liikkuu, kun masokisteja/subeja on niin monenlaisia. Osa saa tyydytyksensä ihan puhtaasta kivusta eikä siedä alistusta. Osa saa nautintonsa psyykkisestä alistamisesta ja piiskaaminen on kielletty. Domme voi nauttia esim. sitomisesta (on melko yleinen "harrastus" kinkyjen kesken), eikä ole sitä sadistista puolta lainkaan.

SM-seksissä dommen valta on usein näennäistä: sub määrittelee session rajat. Kyse ei siis ole siitä, että esim. minä haluaisin oikeasti alistua, vaan siitä, että toteutan fantasioita. Joillakin dommeilla tosin on kovatkin vaatimukset siitä, mihin subin pitää suostua. Dommeja tuntuu kuitenkin olevan liikkeellä suhteessa paljon vähemmän eli varsinkin kokeeneille, hyville dommeille (etenkin naisille) on paljon kysyntää.

Itse toteutan kyllä mielelläni vastapuolen fantasioita esim. suostumalla sellaiseen sessioon, josta en itse ehkä niin paljoa kiihotu, mutta itselleni vastenmielisiä asioita en halua kokeilla. En näe SM-seksiä omalla kohdallani sen kummempana seksuaalisuuden muotona esim. sitä, että päättäisin toteuttaa fantasiani ns. kymppikerhosta.

Minusta ihmisille on melko tyypillistä, etteivät he uskalla/halua kertoa fantasioistaan muille. Miksi? Itselleni se on ollut positiivinen kokemus ja antanut kyllä itsevarmuutta seksuaalisuuden saralla. Olen tiedostanut kiinnostukseni tähän seksuaalisuuden muotoon siitä asti, kun seksuaalisia fantasioita minulla on ollut. Lapsuuteni on ollut mielestäni suht. normaali ja sängyn ulkopuolella en ole erityisen dominoiva persoona. Teen tosin mielelläni oman pääni mukaan ja olen vähän joustamaton. Ehkä nuo sänkytouhut kuitenkin jollakin tapaa ovat "kolikon kääntöpuoli" oman persoonallisuuden suhteen.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat