Heräsin kesken nukutuksen

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Hei!
Olin heinäkuussa aika suuressa leikkauksessa (kesto 4h). Heräsin kesken leikkauksen. Oli kamala tunne kun huomasin olevani hereillä. En voinut liikuttaa itseäni, enkä puhua. Kun tajusin, että minua vielä leikataan, niin yritin ensin huutaa, että olen hereillä ja sitten yritin kaikin voimin siirtää jalkaani, että hoitohenkilökunta huomaisi minun olevan hereillä.

Kauhukseni huomasin, että vaikka kuinka päässäni kuuluu huuto, niin ääni ei kuitenkaan tule suusta, eikä mikään jäsen liiku. Kuulin kuinka sairaanhoitaja jutteli kesämökistään ja toiset kyseli kaikenlaista. Päässäni tajunta oli aivan kirkas. Pakokauhu oli tosi kova kun tunsin, että vatsassani tehdään jotain (kipua en kuitenkaan tuntenut). En tiedä kuinka kauan olin hereillä, tuntui kuitenkin iäisyydeltä. Nukahdin uudelleen sen jälkeen kun kuulin, että sairaanhoitaja sanoi, että potilas taitaa alkaa heräileen, sorry vaan, mutta olin ollut jo tovin hereillä Sanoin heti leikkauksen jälkeen, että heräin kesken, mutta kukaan ei ottanut kantaa. Kun olin toipumassa osastolla, kerroin lääkärille että heräsin, niin hän sanoi, että on kuullut siitä, mutta anestesialääkäri ei myönnä sitä.Sanoin siihen, että eipä tietenkään,koska se on hänen moka.

Noin kahden viikon kuluttua minut leikattiin uudelleen. Sillä kerralla sanoin, että laittakaa kunnolla nukutusainetta, että en taas herää. Sillä kerralla en herännyt.

Onko kellään samanlaisia kokemuksia tai jos joku hoitotyötä tekevä lukee tämän niin kertokaahan mistä tällainen voi johtua

Sivut

Kommentit (46)

Vierailija

Johtuu siitä että heräsit. Ole onnellinen että kipulääkitys toimi, kaikille ei käy niin hyvä tuuri. EDIT: Olit myös siis relaksoitu, siksi lihakset eivät totelleet.

Jos kipulääkitys ja anesteetit lakkaavat toimimasta, mutta relaksantit eivät, niin et voi käyttää lihaksiasi, mutta olet hereillä ja tunnet kivun.

Ikävää jos joku vaikkapa leikkelee sillä aikaa lihaksiasi, tai vaikkapa rintakehäsi on aukaistu.

Tosin tällaisessa tilanteessa käsittääkseni potilaan verenpaine alkaa nousta ja syke kohota, mutta jos on perfuusiossa niin en tiedä käykö niinkään.

Voi olla aika sekaisin päästään sitten operaation loputtua...

Vierailija

Minulle on kerran käynyt samalla tavalla. Heräsin kesken nukutuksen ja kun huomasin etten hengitä itse eli rintakehäni ei noussut samalla tavalla kuin normaalisti, olin joutua paniikkiin. Onneksi olin tietoinen että leikattavat potilaat saavat lääkettä joka lamaannuttaa ja hengitys hoituu koneiden avulla joten pystyin "puhumaan" itseni pois paniikista. Oli todella karmaisevaa tajuta ettei hengitä ja hetken todella pelkäsin tukehtuvani. Happi kuitenkin virtasi koko ajan eikä olotila ollut mitenkään tukehtuva....

Yritin ihan kiinnostuksen vuoksi huutaa, puhua ja liikkua mutta mitään ei tietenkän tapahtunut vaikka kuinka yritin vaan makasin siinä todella lamaantuneena. Sitten kuulin kaukaa äänen joka sanoi että potilas alkaa herätä ja sitten menikin taas taju.

Kokemus ei todellakaan ensialkuun ollut miellyttävä mutta kun tajusi mikä on tilanne ja ettei ole tukehtumisvaaraa se tuntui ihan mielenkiintoiselta. En silti ehkä kuitenkaan haluaisi kokea samaa uudeleen....

Vierailija

Niin, ja nykyään voidaan myös erilaisin keinoin seurata potilaan valvetilaa. Esim. aivojen entropiatasoa seuraamalla voidaan päätellä kuinka syvässä nukutuksessa potilas on. Kait näitä ollaan kehitelty just aiemmin mainittujen worst case-tilanteiden takia. Ei niistä selviä välttämättä järjissä.

Vierailija

Minulle on tehty hätäsektio ilman puudutusta.Vaikka siitä on jo yli kaksikymmentä vuotta, sen jälkiseuraukset vaikuttavat edelleen elämääni.

Tilanne tuli suurena yllätyksenä leikkaustiimille. Minulle oli jo asennettu epiduraalipuudutus, kun lapsen elonmerkit yhtäkkiä hävisivät. Siitä sitten saman tien leikkaussaliin.

Narkkari laittoi lisää puudutusainetta, mutta ensimmäinen viilto sattui,sattui sattui. Narkkari joutui salamannopeasti päättämään, autetaanko lapsi ulos ensin vai lykkääkö minut uneen. Koska kysessä oli jo ennen sydänäänien katoamista sekä lapsen (keskonen)että äidin (sepsis) hätätila, hän karjaisi leikkaavalle lääkärille, joka sai lapsen ulos ja napanuoran tukkoon alta minuutissa.

Narkkarin päätös oli julma, mutta oikea. Jos lapseen olisi vielä mahdollisen veri-infektion lisäksi mennyt nukutusainetta, minulla tuskin olisi nyt tervettä lasta.

Jälkitoimet eivät sujuneet yhtä kunniakkaasti. Kun heräämössä heräsin nyyhkyttäen, minulle tiuskaistiin että mitäs siinä vollotat, sinullahan on terve lapsi. Häpeissäni suljin suuni, enkä pystynyt puhumaan asiasta kellekään. Leikkauskertomukseenkaan juttua ei merkitty. Tosin leikannut lääkäri tuli omalla ajallaan minua katsomaan, kokemus oli ollut hänellekin kamala, mutta osasin silloin jo taitavasti vähätellä tapahtumaa.

Traumaperäinen stressireaktiohan siitä tuli ja ensimmäinen vaikea masennusjakso. Kokemuksen purkaminen vei myöhemmin vuosia, mutta vieläkin (kun nyt esim. luin aloitusviestin) ahdistus ja itku pyrkivät esiin.

Toivottavasti olet hynka heti tuoreeltaan voinut purkaa omaa leikkauskokemustasi sairaalassa, se olisi parasta ensiapua. Vieläkään ei ole liian myöhäistä. Hakeudu vaikka terveyskeskuslääkärille, kerro kokemastasi ja pyydä lähetettä nimenomaan traumaterapiaan erikoistuneen psykologin vastaanotolle.

Vierailija
pupu hunajainen
Heräsin kesken nukutuksen ja kun huomasin etten hengitä itse eli rintakehäni ei noussut samalla tavalla kuin normaalisti, olin joutua paniikkiin.

Miten havaitsit tuon? Tunsitko vaiko näit? Vaikutti siltä, että näit. Kykenitkö siis liikuttamaan silmiäsi?

Vierailija

Mummolle vaan tsemppiä. Itsellä kokemusta kanssa hivenen hurjaksi menneestä synnytyksestä. Se on ehkä pahin hetki kokea jotakin tuollaista, kun on muutenkin herkässä tilassa, ja usein myös väsynyt. Oli sitten mies tai nainen. Naisella se etu/haitta, että on synnyttäjän roolissa, miehellä se etu/haitta, että joutuu avuttomana seuraamaan vieressä kun tilanne lähtee käsistä. Meillä vielä eräs lääkäri toi lapsen ollessa teholla lappusen, jossa kerrottiin että yli yksi kahdesta kuolee tai vammautuu pysyvästi vastaavassa tilanteessa. Toi ja lähti pois. Jätti meidät kahdestaan pohdiskelemaan sitä... ja tilanne ei ollut edes sellainen, mutta alettinpahan sitten uskoa sitä lääkäriä...

Onnea oli kuitenkin siinä mielessä matkassa että kaikki selvisivät säikähdyksellä...

Vierailija

Kappas tämähän onkin näköjään aika yleistä.

Lähinnä ihmettelen teidän selityksistänne, että oliko teillä silmät auki? eikö kukaan huomannut että silmät olivat auki?

Itse olen ollut pikkupoikana, alle kouluikäisenä leikkauksessa, ja muistan kuinka heräsin kesken kaiken, raajat eivät liikkuneet ja näin kuinka veriset kädet puuhasivat jotain vatsassani.
Tilanne ei stressannut minua ollenkaan, ehkä olin enemmän kiinnostunut kaikesta sälästä ja tapahtumasta mitä siinä oli.. johtunee silloisesta nuoresta mielestäni.. =)

Lopulta joku huomasi että olen hereillä silmät auki, sanoi että nuku vaan vielä ja enempää en muistakkaan.

Toisella leikkauskerralla en muista heränneeni.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Liittynyt7.8.2007

Exä oli leikkaussalihoitsu ja hänen tehtäviinsä kuului annostella aineita/kaasuja lääkärin ohjeiden mukaan. Hänen mukaansa lekurien satsit vaihtelivat huomattavasti enemmän lääkäristä kuin potilaasta riippuen, eli jollain oli tapana ajella ihan pintakaasulla jolloin noita "heräämisiä" sattui koko ajan. Toinen taas heitti niin rajut satsit, ettei koomakaan ollut kaukana.
Saisivat hieman yhtenäistää käytäntöjään.

Vierailija

Ei kannata haastaa. Nukuttaminen on yksilöllistä. Ei sitä voi tietää aina milloin joku herää ja milloin joku ei.

Nukutuksessa on myös se haittapuoli, että liian syvä sedaatio aiheuttaa suuremman aivovaurioriskin, eli anestesiahoitaja liikkuu tavallaan veitsenterällä. Pitää olla sen verran nukuksissa, ettei herää, mutta enempi on yleensä huono juttu.

Suurella osalla varsinkin vanhemmista potilaista tulee jonkinasteisia aivovaurioita leikkauksen takia. Jotkut eivät palaudu koskaan ennalleen.

Ei ne anesteetit koskaan hyvää tee, mutta ovat välttämätön paha jotta voidaan leikata. Suo siellä, vetelä täällä.

Vierailija

Anteeksi nyt "hynka", tarkoitukseni ei ole väheksyä ikävää kokemustasi, mutta aiheesta riippumatta pieni kevennys on aina paikallaan:

TVL:n (Tielaitoksen) työntekijämiestä oltiin nukuttamassa leikkaukseen. Anestesialääkäri pumppasi miestä uneen, mutta potilasta vain ei saatu nukahtamaan.
Silloin kirurgi soitti talonmiehelle:
"Tuokaa leikkaussaliin välittömästi lapio!"
Talonmies toi hämmentyneenä ja kiireesti lapion leikkaussaliin; kirurgi laittoi lapionkahvan potilaan käteen, ja: tämä nukahti syvään uneen...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat