Kristinusko polyteistinen

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tulipa tässä eräs kaunis päivä mieleen, että eikö kristinusko loppupeleissä ole polyteistinen uskonto? Enkä tarkoita sitä, että alunperin tietenkin uskottiin nimenomaan jumaliin (tämän voi kai todeta alkuperäisteksteistä?).

Raamatussa Jumala ei ole ainoa yliluonnollinen entiteetti. On paholaista, enkeleitä ja jopa kolmiyhteys on aika suoraan tulkittu. Kirjaimellisestihan Jeesus on Jumalan poika, ei siis osa Jumalaa. Maan päällä lähes inhimillinen, taivaassa asuessaan "istuu Isänsä oikealla puolella". Siis oma irrallinen jumalpersoonansa. Pyhä Henkikin toimii Jumalasta itsenäisenä.

Jumala ei ilmeisesti myöskään ole kaikkivaltias. Saatanahan toimii Luojan työtä haitaten ja ihmisparkoja kiusaten Jumalasta huolimatta. Jumalalla on vastavoima, jota Hän ei onnistu hävittämään - osoitus inhimillisyydestä? Toki saivarrellen voisi todeta Vanhan Testamentin raivopää-Jumalan olevan muutenkin melkoisen ihmismäinen. Kostopuuhissaan ja verenhimossaan ehkä jopa epäinhimillinen, mutta toki "ajan henkeen" käypä.

Kysymys kuuluukin:

Voiko uskontoa, jossa on tulkintatavasta riippuen useita jumaluuksia tai ainakin jumalien kaltaisia olentoja, kutsua monoteistiseksi?

Sivut

Kommentit (17)

Vierailija

Tietenkin jos kristinuskoa alkaa noin kirjaimellisesti uskoa, niin onhan se aika kannbaalinen lahko ...

Ehtoollisella syödään öylättiä ja juodaan viiniä, vertauksena on jeesuksen ruumis ja veri.
Hyi helev.... tti, ajatuskin inhottaa ...

Vierailija
nuori_urho
Tulipa tässä eräs kaunis päivä mieleen, että eikö kristinusko loppupeleissä ole polyteistinen uskonto? Enkä tarkoita sitä, että alunperin tietenkin uskottiin nimenomaan jumaliin (tämän voi kai todeta alkuperäisteksteistä?).

Raamatussa Jumala ei ole ainoa yliluonnollinen entiteetti. On paholaista, enkeleitä ja jopa kolmiyhteys on aika suoraan tulkittu. Kirjaimellisestihan Jeesus on Jumalan poika, ei siis osa Jumalaa. Maan päällä lähes inhimillinen, taivaassa asuessaan "istuu Isänsä oikealla puolella". Siis oma irrallinen jumalpersoonansa. Pyhä Henkikin toimii Jumalasta itsenäisenä.

Jumala ei ilmeisesti myöskään ole kaikkivaltias. Saatanahan toimii Luojan työtä haitaten ja ihmisparkoja kiusaten Jumalasta huolimatta. Jumalalla on vastavoima, jota Hän ei onnistu hävittämään - osoitus inhimillisyydestä? Toki saivarrellen voisi todeta Vanhan Testamentin raivopää-Jumalan olevan muutenkin melkoisen ihmismäinen. Kostopuuhissaan ja verenhimossaan ehkä jopa epäinhimillinen, mutta toki "ajan henkeen" käypä.

Kysymys kuuluukin:

Voiko uskontoa, jossa on tulkintatavasta riippuen useita jumaluuksia tai ainakin jumalien kaltaisia olentoja, kutsua monoteistiseksi?


Teoriaa, jonka mukaisesti Jeesus ei olisi yhtä Jumalan kanssa, pidetään erittäin kerettiläisenä. Jumalan kaikkivaltiuden, -voipuuden, -tietävyyden, etc. takia kristinusko johtaa itse asiassa loogisesti panteismiin eikä polyteismiin, kuten historiansaatossa on nähty.

Vierailija

Jeesus oli hengessä mukana.. Eli osa isää jne. Saatana on täällä vapaan tahdon tähden. Jumala luottaa itseensä. Onhan hän kaikkivoipa.

Vierailija
nuori_urho

Kysymys kuuluukin:

Voiko uskontoa, jossa on tulkintatavasta riippuen useita jumaluuksia tai ainakin jumalien kaltaisia olentoja, kutsua monoteistiseksi?




Teoriassa (teologiassa?) voi, mutta käytännössä kaikki (taika)uskonnot hajaantuvat niin moneen pyhään kuvaan uskoviin kuin on tilaus. Ja niin monilla nimillä kuin tarve on.
Kristinuskossa "näkymättömän leikkikaverin" nimi toisinaan on Jumala toisinaan taas Jeesus. Joskus pyhä sejase, Neitsyt Maria tai enkeli.

Periaatteena on että aina löytyy "jumalan sijainen" tai "alempi jumala" jonka nimeen voi vannoa tai turvata.

Monoteistista uskontoa ei käytännössä ole olemassakaan.

Vierailija

Minun ymmärtääkseni kristinusko, siis se usko, jota ns. 'Jeesuksen' sanotaan opettaneen, oli monoteistinen. Se oli Israelin vanha usko, jossa jumalista käytettiin nimeä Elohim. Nimi on feminiininen monikko. Tällöin hyvä suomennos voisi olla jumalattaret. Elohismi oli pohjana Jeesuksen opetuksissa. Se oli rauhanuskonto ilman väkivaltaa.
Vanhassa osassa Raamattua puhutaan Juudean ankarasta sodanjumalasta nimeltä Jahve. Paavali vesitti Jeesuksen opetukset opettamalla väkivaltaista jahvelaisuutta elohismin sijaan. Syy oli se, että sen avulla massoja on parempi hallita. Jahvismi hallitsee pelottelun kautta.

Vierailija
Syd
Minun ymmärtääkseni kristinusko, siis se usko, jota ns. 'Jeesuksen' sanotaan opettaneen, oli monoteistinen. Se oli Israelin vanha usko, jossa jumalista käytettiin nimeä Elohim. Nimi on feminiininen monikko. Tällöin hyvä suomennos voisi olla jumalattaret. Elohismi oli pohjana Jeesuksen opetuksissa. Se oli rauhanuskonto ilman väkivaltaa.
Vanhassa osassa Raamattua puhutaan Juudean ankarasta sodanjumalasta nimeltä Jahve. Paavali vesitti Jeesuksen opetukset opettamalla väkivaltaista jahvelaisuutta elohismin sijaan. Syy oli se, että sen avulla massoja on parempi hallita. Jahvismi hallitsee pelottelun kautta.

Mutta eikö Jeesuksen elämässäkin esiintynyt muita yliluonnollisia entiteettejä, Pääpiru nyt ainakin. Muuten voisin tuosta kuulla kyllä lisääkin, mikä on lähdekirjallisuutesi?

Vierailija
nuori_urho
Syd
Minun ymmärtääkseni kristinusko, siis se usko, jota ns. 'Jeesuksen' sanotaan opettaneen, oli monoteistinen. Se oli Israelin vanha usko, jossa jumalista käytettiin nimeä Elohim. Nimi on feminiininen monikko. Tällöin hyvä suomennos voisi olla jumalattaret. Elohismi oli pohjana Jeesuksen opetuksissa. Se oli rauhanuskonto ilman väkivaltaa.
Vanhassa osassa Raamattua puhutaan Juudean ankarasta sodanjumalasta nimeltä Jahve. Paavali vesitti Jeesuksen opetukset opettamalla väkivaltaista jahvelaisuutta elohismin sijaan. Syy oli se, että sen avulla massoja on parempi hallita. Jahvismi hallitsee pelottelun kautta.

Mutta eikö Jeesuksen elämässäkin esiintynyt muita yliluonnollisia entiteettejä, Pääpiru nyt ainakin. Muuten voisin tuosta kuulla kyllä lisääkin, mikä on lähdekirjallisuutesi?

Niin no. En voi mainita lähdekirjallisuudeksi mitään muuta kuin Raamatun. Lisäksi wikipedia, erilaiset nettikeskustelut ja blogit. Yksi tärkeimmistä silmien avaajista oli Takkiraudan blogi. Löytynee Googlella.
Lisäksi on hyvä tietää, että olen ateisti.

ps. Kirjoituksessani on eräs paha virhe, jonka huomasin juuri äsken. Kun puhuin Jeesuksen opettaneen monoteististä oppia, niin tarkoitin tietenkin polyteististä. Se kai selviää muusta tekstistä. (viittaus elohim jumalattariin)

pps. Elohim lienee lähteenä J.R.R.Tolkienin valar jumaliin.

Vierailija

Kun älyllinen kesksutelu kumpuaa älyttömyydestä niin älyllinen keskustelu tuottaa ainoastaan älyttömiä lausuntoja.

Raamattu ei ole sisäisesti ristiriidaton ja sen lähde arvo on täysin tunne pohjainen. Jos kritiikkiä halutaan antaa tai rakentaa biografeja henkiklöistä, historian tapahtumista tai teologiasta lähteestä jolla ei ole rationaalista lähde arvoa saadaan aikaan älyttömyyksistä kumpuavia uusia älyttömyyksiä ja lieve ilmiöitä joita yritetään rationalisoida järkevään muotoon kun logiikka sanoo että "Väärästä lähtö kohdasta saa vain väärän lopputuloksen."

Esimerkiksi jos päättelee että Jeesuksen, Marian pojan Profetaaliset opetukset ovat selvitettävissä kirjasta jolla ei ole sisäistä harmoniaa saavutaan tilanteeseen jossa ei ole mitään älyllistä harmoniaa tai tieteellistä varmistettavuutta. Tähän sortuvat kaikki jotka käyttävät epätieteellisiä teoksia pohja lähteenä ja totuuden kriteerinä johon muuta suhteellistetaan. Siitä seuraa että kun kritiikkiä annetaan, niin tulee kritiikki olemaan kieroutunutta ja siitä seuraa että se joka seuraa kyseisen kaltaista lähde kirjaa ilman kritiikkiä tulee kieroitumaan totuuden ja yksinkertaisissa loogisuukissa. Kumpikin heistä epäonnistuu älyllisesti, tarkoittaen sitä joka käyttää aikaansa kritisoimiseen tai johtopäätöksien vetämiseen kirjasta jolla ei ole tieteellistä lähde arvoa kuin myös henkilö jonka tunne peräisesti hyväksyy sellaisen omaksi totuuden kriteerikseen johon muuta maailmaa suhteutetaan.

Kunnioitan monoteismia ja kaikkia Jumalan kirjoja. Mielestäni on älyllisesti köyhää muodostaa mielipide vain yhden lähteen perusteella joka on yleisesti tunnettu jatkuvista muokkauksista, alkuperäisten tekstien puutteesta ja selkeistä loogisista sekä tieteellisiin havaintoihin perustuvista ristriidoista.

Mitä järkeä on tuhlata enempää aikaa sellaiseen kirjaan joka on selvästi turha?

Pyhä on puhdas.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
Syd
Minun ymmärtääkseni kristinusko, siis se usko, jota ns. 'Jeesuksen' sanotaan opettaneen, oli monoteistinen. Se oli Israelin vanha usko, jossa jumalista käytettiin nimeä Elohim. Nimi on feminiininen monikko. Tällöin hyvä suomennos voisi olla jumalattaret.

-im on hepreassa kyllä maskuliininen monikko. Feminiinimonikko on -ot.

On toki mahdollista, että elohim-sanan yksikkömuoto on feminiini ja vain sen monikko on maskuliinimuotoinen. Hepreassa on joitain sillä tavalla epäsäännöllisiä sanoja.

Chair
Seuraa 
Viestejä2799
Liittynyt6.9.2005
Syd
...Israelin vanha usko, jossa jumalista käytettiin nimeä Elohim. Nimi on feminiininen monikko. Tällöin hyvä suomennos voisi olla jumalattaret.

Brown-Driver-Briggs Hebrew Lexicon antaa sanalle Elohim mm. merkityksiä the (true) God, godlike one, works or special possessions of God. Teologi Matti Väisänen kirjoittaa tekstissään Elohim-sanan merkityksistä:

[list:tzjvt5gp]Elohim-nimen merkitys on syvällinen. Se auttaa meitä ymmärtämään entistä paremmin myös muita tässä kirjassa jo aikaisemmin käsittelemiämme nimiä ja niiden sanomaa. "Elohim" on Eloah-sanan monikkomuoto, kuten monet muutkin Jumalaa tarkoittavat sanat Raamatussa. Elohim-nimen yhteydessä esiintyvät verbit, adjektiivit, pronominit ym. määreet ovat tavallisesti kuitenkin yksikössä, koska on kysymys yhdestä Jumalasta eikä polyteismistä eli monijumalaisuudesta.

Jotkut arvelevat, että sana "Elohim" olisi johdettu suoraan sanasta "El". El-sanan monikkomuoto kuuluu kuitenkin "Elim" eikä "Elohim". Siitä huolimatta heprealainen Vanha testamentti kutsuu Jumalaa, kuten edellä olemme jo todenneet, myös nimellä "El" (yksikkö), ehkä joskus myös monikkomuoto "Elim" saattaa viitata Jumalaan (Ps 29:1). Elohim-sanan "H"-kirjain osoittaa kuitenkin, että "Elohim" on luultavasti johdettu sanasta "Alah", "vannoa". Vannoa-sanalla on Raamatussa ilmeinen yhteys myös sanaan "El", joka merkitsee siis "voima", "valta", "väkevyys", sillä apostoli sanoo: "Ihmiset vannovat suurempansa kautta, ja vala on heille asian vahvistus ja tekee lopun kaikista vastaväitteistä" (Hbr 6:16). Valan "vannomisen" alkuperäinen ajatus lienee ollut asian vahvistaminen "suuremman" eli "El":n kautta. Sama apostoli sanoo Jumalasta, että "hän vannoi itse kauttansa, koska hänellä ei ollut ketään suurempaa, kenen kautta vannoa" (Hbr 6:13).

Jos E l o h i m -sana on muodostettu heprean sanasta, "Alah" eli "vannoa", silloin se kuvaa liittosuhdetta, joka on valalla vahvistettu. Jumala, toisin sanoen Isä, Poika ja Pyhä Henki on omassa olemuksessaan tehnyt liiton ja vahvistanut sen valalla, jota ei mikään voi rikkoa. Mutta Elohim eli Jumala-nimeen mahdollisesti sisältyvä liittosuhde menee vielä syvemmälle. Koska koko maailma - myös ihminen - on luotu ikuisen Sanan eli Pojan kautta, silloin luomakuntakin kuuluu tämän jumalallisella valalla vahvistetun liiton piiriin. Siksi Raamattu sanoo, että "hänestä, ja hänen kauttansa ja häneen on kaikki" (Rm 11:36).

Jumalan vannoman liittosuhteen ansiosta, sen ansiosta, että Hän on "Elohim", Jumala ei voi koskaan jättää eikä hylätä meitä, vaikka me olemme epäonnistuneet ja langenneet. Siksi myös liittoajatus on Raamatussa niin keskeinen. Siksi Isä lähetti Poikansa maailmaan ja teki ns. uuden liiton ihmiskunnan kanssa. Uusi liitto, johon kaikki aikaisemmat liitot Raamatussa tähtäävät, on ns. evankeliumiliitto. Evankeliumiliitto on yksipuolinen liitto, jossa toinen osapuoli vastaa kaikesta. Siinä lupaus on ilman ehtoja. Toisen osapuolen tulee vain suostua liittoon ja sen tuottamiin valtaviin etuihin. - Tässä on Elohim-nimen suunnaton evankeliumi.[/list:u:tzjvt5gp]

"Die Theorie bestimmt was wir beobachten können."(Albert Einstein)

Toope
Seuraa 
Viestejä23135
Liittynyt23.7.2006

Kristinuskossahan on yksi jumala, jolla on kolme ilmenemismuotoa, jotka tulee kuitenkin tulkita yhdeksi... Aaargh!

En minä ainakaan sitä ymmärrä.

Jeesuksen jumalisuuden kanssahan alkukristityilläkin oli jo ongelmia. Juutalaisuus, johon alkukristillisyys pääosin pohjautui, oli siinä vaiheessa erittäin tiukasti monoteistinen uskonto, aikaisemminhan se ei sitä välttämättä ollut.

Käsittääkseni pyhä henkikin on varhaisten kirkolliskokousten luoma voima. Sillä selitettiin ristiriitaisuudet vanhan ja uuden uskon välillä. En yhtään ihmettele sitä, että kristinusko on monille vaikuttanut olevan polyteismia, 3=1, 1=3, ei käy järkeen. Lisäksi erityisesti katolisessa maailmassa nais- tai äitijumalattarien palvonta yhdistyi varhaiskristillisinä aikoina neitsyt Maria -myyttiin, joka on saanut aika suuriakin mittasuhteita nykyäänkin.

Muistuttaisin kuitenkin, että Vanhassa Testamentissa kiivas Jahve-jumala ei ole ainoa jumalhahmo. Jahve liittyi juuri heprealaisten sotaisaan valtionmuodostusvaiheeseen. Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin jumala (El, Elohim) oli/olivat perinteinen heimojumala, VT:n vanhimmat osat kertovat tästä paimentolaisvaiheesta, jossa jumalia oli enemmänkin.

Sodanjumala Jahve nousi pääosaan myöhemmin, hänestä tuli lopulta ainoa jumala. Monoteismiin siirtyminen oli kuitenkin satojen vuosien prosessi. Toisaalta VT:n myöhäisimmissä osissa Jahve muuttuu kiivaasta lempeäksi jumalaksi juutalaisuuden omaksuessa dualismin lähinnä zarathustralaisuudesta. Vanhassa juutalaisuudessahan jumala ei ole hyvä, vaan neutraali, sekä hyvä että paha on hänestä peräisin. Kuva kiivaasta VT:n jumalasta perustuukin juuri tähän, dualismia ei vielä ollut. Saatanaa, tai muuta pahan ja kärsimyksen edustajaa ei juutalaisuudessa silloin ollut.

"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope

Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.

http://tinyurl.com/jbs6kqp

Vierailija
Toope
En yhtään ihmettele sitä, että kristinusko on monille vaikuttanut olevan polyteismia, 3=1, 1=3, ei käy järkeen.

--

Muistuttaisin kuitenkin, että Vanhassa Testamentissa kiivas Jahve-jumala ei ole ainoa jumalhahmo. Jahve liittyi juuri heprealaisten sotaisaan valtionmuodostusvaiheeseen. Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin jumala (El, Elohim) oli/olivat perinteinen heimojumala, VT:n vanhimmat osat kertovat tästä paimentolaisvaiheesta, jossa jumalia oli enemmänkin.


Oikeastaan juuri tätä hain. Raamattua lukemalla voisi saada sellaisen kuvan, että kirja itsessään ei kerro mistään yksijumalaisesta uskonnosta, vaan koko tulkinta on myöhemmin tehty/kehittynyt.

Ja kristityt (ja juutalaisetkin) suhtautuvat monesti hyvin kielteisesti siihen, että heidän uskontonsa olisi saanut vaikutteita muista uskonnoista/kulttuureista Vaikka muista riippumaton kehitys on käytännössä mahdotonta, varsinkaan kun juutalaiset eivät eläneet muista erillään vaan olivat yhteydessä moniinkin eri kulttuureihin mesopotamialaisista egyptiläisiin. Sekä vapaaehtoisesti, että pakotettuina!

Chair
Seuraa 
Viestejä2799
Liittynyt6.9.2005

Teologi Matti Väisänen kertoo sivuillaan nimestä Jahve mm. seuraavaa:

VANHA TESTAMENTTI

[list:3f4xmyea]Sana "Jahve" on muodostettu heprean "olla" (olemassa) -verbin (havah > haja) kahdesta eri aikamuodosta ja merkitsee "Hän on se, mikä on". Heprean "olla"-verbi on paljon voimakkaampi kuin suomen. "Jahve" on Jumalan olemuksen ilmaus samaan tapaan kuin "Immanuel" ilmentää Jeesuksen Kristuksen olemusta. "Jahve"-nimessä korostuu paitsi Jumalan rakkaus erityisesti Hänen pyhyytensä.

Nimenä "JHVH" (Jahve), "Hän on" tai "Minä olen" on outo. Se on kuin kesken jäänyt lause, joka kaipaa jatkoa. Se on kuin avoin shekki, joka voidaan täyttää tarpeen mukaan. Jumala on täyttänyt meille Vanhassa testamentissa JHVH-shekin kuin malliksi seitsemän kertaa:

Ensimmäisen kerran JHVH-nimi esiintyy täydennettynä 1 Ms 22:14: Jahve-Jireh = Hän on se, joka näkee ("Herra näkee", suomalainen Raamattu). Toisin sanoen Jahven, Herran, tehtävänä on nähdä, valvoa, tarkata, kuten heprealainen sana voitaisiin kääntää. Hän näkee kaiken. Emme voi tehdä mitään Häneltä salaa. Meille ei voi myöskään tapahtua mitään Hänen näkemättään ja tietämättään.

Toisen kerran JHVH-shekki on täytetty meille 2 Ms 15:26: JHVH-Raffa = Hän on se, joka parantaa ("Minä olen Herra, sinun parantajasi", suomalainen Raamattu). Jahve, Herra, on suuri lääkäri, kaikkivaltias parantaja. Yksikään Hänen "potilaistaan" ei kuole siksi, ettei Hän pystyisi parantamaan.

Kolmannen kerran JHVH-nimi on täydennetty 2 Ms 17:8-15: JHVH-Nissi = Hän on lippu ("Herra on minun lippuni", suomalainen Raamattu). Jahve, Herra, on se, jota voidaan ja tulee seurata hengellisessä taistelussa kuin sotalippua muinoin sotatantereella. Häntä seuraten me voitamme.

Neljännen kerran JHVH-shekki on täytetty Tm 6:24: JHVH-Shalom = Hän on rauha ("Herra on rauha", suomalainen Raamattu). Jahve, Herra, on yli ymmärryksen käyvän rauhan aihe ja lähde. Jos meillä on rauha Hänessä, me voimme säilyttää sen silloinkin, kun inhimillisesti ei ole pienintäkään syytä rauhallisuuteen.

Viidennen kerran JHVH-nimi on täydennetty Ps 23: JHVH-Raah = Hän on se, joka paimentaa ("Herra on minun paimeneni", suomalainen Raamattu). Suomalaisen Raamatun neljää sanaa vastaa vain kaksi heprean sanaa. Jahve, Herra, on paimen! Hän kulkee paimenena edelläni. Hän tietää laitumet. Hän varjelee vaaroilta. Tarvittaessa Hän myös kurittaa.

Kuudennen kerran JHVH-shekki on täytetty Jr 23:6: JHVH-tsidkenu = Hän on vanhurskaus ("Herra on meidän vanhurskautemme", sanoo suomalainen Raamattu). Jahve, Herra, on itse vanhurskas, mutta Hän on samalla meidän vanhurskautemme. Jumalan edessä syntinen ihminen kestää vain Jeesuksen hankkimaan lahjavanhurskauteen vaatetettuna. Voi sitä, jolla ei tätä ole!

Seitsemännen kerran JHVH-nimi esiintyy täydennettynä Hs 48:35:ssä: JHVH-Shammah = Hän on läsnä paikalla ("Herra on täällä", suomalainen Raamattu). Jahve, Herra, on aina paikalla. Hänen nimensä jo kertoo, että Hän on aina läsnä. Hän on aina tilanteen tasalla.

JHVH-nimi on täydennetty meille valmiiksi Vanhassa testamentissa yllämainitut seitsemän kertaa. Tähän on selvä syynsä. Seitsemän on Raamatun numerosymboliikassa täydellisyyden luku. Täydentämällä JHVH-nimen, "Hän on"-avoimeksi jätetyn lauseen, seitsemän kertaa kuin malliksi Raamattu julistaa, että Jahve, Herra, on annettu meille taivaasta vastaukseksi ihmisen kaikkiin tarpeisiin. Jahve-nimi on todellakin kuin taivaan pankin avoin shekki, jonka me saamme täyttää. Samalla Jahve-nimi osoittaa, että me emme etsi apua Häneltä, vaan Apu etsii meitä, autettaviaan. Leipä etsii nälkäisiä, Ilo murheellisia, Paimen etsii lampaita.[/list:u:3f4xmyea]

UUSI TESTAMENTTI

[list:3f4xmyea]Tarkemman selvyyden JHVH-nimeen saamme lopultakin Uudesta testamentista, eikä ihme, sillä Uusi testamentti on kätkettynä Vanhassa ja Vanha on paljastettuna Uudessa. Useimmat JHVH-nimeä valaisevat Uuden testamentin kohdat löytyvät Johannekselta:

Ilmestyskirjassa ylösnousseesta ja taivaaseen astuneesta kirkastetusta Herrasta käytetään nimitystä "joka on ja joka oli ja joka tuleva on" (Ilm 1:4,8; 4:8), ja Häntä puhutellaan nimellä "joka olet ja joka olit" (Ilm 11:17; 16:5). Kirkastettu Herra kutsuu itse itseään nimellä "Minä olen A ja O " (A ja O, alfa ja omega, ovat kreikkalaisen aakkosiston ensimmäinen ja viimeinen kirjain) (Ilm 1:8) sekä "Minä olen ensimmäinen ja viimeinen" (Ilm 1:17). Toisin sanoen Hän on luomakunnan ja lunastuksen alkuunpanija, täydelliseksi tekijä ja päämäärä.

Uuden testamentin kreikankielisen ilmaisun "minä olen" (egoo eimi) taustalla on vääjäämättä Vanhan testamentin sana JHVH, sillä Jeesus puhui hepreaa tai sille läheistä sukulaiskieltä, arameaa, joka oli Jeesuksen varsinainen äidinkieli. Näin ollen Jeesus sanoo juutalaisille suoraan, että Hän on Vanhan testamentin JHVH, sama, joka oli mukana jo luomisessa ja ilmestyi palavassa pensaassa Moosekselle Midianin maalla. Jeesuksen väite, että Hän on Jumala, JHVH, jonka nimeä juutalaiset eivät sen pyhyyden tähden katsoneet voivansa edes lausua, oli heidän mielestään Jumalan pilkkaa ja herätti heissä niin suurta pahennusta, että "he poimivat kiviä heittääksensä häntä niillä" (Jh 8:59). Lopulta juutalaiset surmauttivat Jeesuksen syyttäen Häntä Jumalan pilkasta.

Vanhassa testamentissa JHVH-nimi esiintyi täydennettynä seitsemän kertaa. Sama ilmiö on löydettävissä myös Uudessa testamentissa. Kreikankielisessä Uudessa testamentissa on seitsemän Jeesuksen suurta "Minä olen" (egoo eimi) -lausumaa. Niiden taustalla on hepreankielinen JHVH-sana, "Minä olen", samoin kuin seitsenluvun sanoma, josta Vanhan testamentin JHVH-nimen yhteydessä oli edellä puhe.

Ensimmäinen Jeesuksen lausuma on Jh 6:35,48: "Minä olen elämän leipä ; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa." - Kirkkoisä Augustinus sanoi aikoinaan: "Minun sieluni on levoton, kunnes se löytää levon sinussa, Herra." Jumalan Pojan nimi on "Minä olen elämän leipä". Joka ravitsee sieluansa Hänellä, sen ei tule enää koskaan nälkä eikä jano. Jumalan Pojan tuntemisessa on elämän täyteys.

Toinen Jeesuksen lausuma on Jh 8:12: "Minä olen maailman valkeus, joka minua seuraa, se ei pimeässä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus." - Maailma vaeltaa pimeydessä. Koko ihmiskunta on syntiinlankeemuksen tähden eksyksissä. Jumalan Pojan nimi ilmoittaa: "Minä olen maailman valkeus." Se, joka Häntä seuraa, ei eksy. Hän osaa perille taivaaseen.

Kolmas Jeesuksen lausuma on Jh 10:9: "Minä olen ovi ; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen." - Ihmiskunta etsii monin tavoin ulospääsyä kurjuudestaan ja eri uskontojen kautta pääsyä Jumalan yhteyteen, mutta turhaan, sillä Jumalan Pojan nimi julistaa: "Minä olen ovi." "Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman", ilmoittaa Jumalan Sana toisaalla (Apt 4:12).

Neljäs Jeesuksen lausuma on Jh 10:11,14: "Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä. ... ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut." - Jumalan Poika tuntee uskovansa. Heissä on omistajan sinetti, Pyhä Henki (Ef 1:13). Myös uskovat tuntevat Hänet. Emmauksen tien opetuslasten tavoin he tuntevat Hänet Hänen haavoistansa, sillä Hän on rakastanut heitä niin paljon, että Hän on antanut henkensä pelastaakseen heidät. Siksi Hänen nimensä on "Minä olen se hyvä paimen".

Viides Jeesuksen lausuma on Jh 11:25: "Minä olen ylösnousemus ja elämä ; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut." - Jumalan Poika tuli tänne ihmisten maailmaan siksi, koska täällä maailmassa kuollaan. Myös Jumalan Poika kuoli, mutta samalla Hän kukisti kuoleman, sillä Hän nousi ylös kuolleista. Jumalan lapset ovat uskon kautta yhtä Ylösnousseen kanssa. Siksi he ovat turvallisia sekä onnessa että onnettomuudessa, elämässä että kuolemassa. Turmiovaltana kuolema on jo kukistettu Golgatalla. Se ei voi hallita eikä omistaa Jumalan lapsia. Päinvastoin kuolema on portti entistä läheisempään yhteyteen Jumalan kanssa; se on pääsy uskosta näkemiseen, siirtyminen kuoleman varjon maasta iankaikkiseen elämään Jumalan taivaaseen, sillä Golgatan sankarin nimi on "Minä olen ylösnousemus ja elämä".

Kuudes Jeesuksen lausuma on Jh 14:6: "Minä olen tie ja totuus ja elämä ; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani." - Turhaan ihmiset yrittävät rakentaa omia teitään Jumalan luo. Ne eivät johda perille. Sen sijaan Jumala on itse tullut Jeesuksessa meidän luoksemme. Jeesus on ainoa silta täältä ihmisten maailmasta Jumalan luo. Hän on ne tikapuut, jotka patriarkka Jaakob näki taivaasta alas laskettuina (1 Ms 28). Jeesus Kristus on sekä niitten ensimmäinen, keskimmäinen että viimeinen puolapuu. Sen tähden meidän tulee liittyä uskossa Kristukseen, niin aloitamme oikein; turvautua jatkuvasti Häneen, niin jatkamme oikein; pysyä lopuun asti Hänen yhteydessään, niin tulemme perille iankaikkiseen elämään. Tämä on varmasti totta, sillä Hänen nimensä vakuuttaa: "Minä olen tie ja totuus ja elämä".

Seitsemäs Jeesuksen lausuma on Jh 15:1,5: "Minä olen (totinen) viinipuu, (te olette oksat) ja minun Isäni on viinitarhuri. Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän." - Jeesus on Jumalan istutus ihmiskunnan keskellä. Uskovat ovat oksina Jeesus-viinipuussa. He saavat voimansa Hänestä. Siksi he pystyvät sekä kärsimyksiin, kun taivaallinen viinitarhuri puhdistaa ja leikkaa heitä, että myös hyviin ja voimallisiin tekoihin. Uskovilla on voimansa Jumalassa, sillä Jeesuksen nimi julistaa, että Hän on viinipuu, ja Hänen Isänsä on viinitarhuri ja uskovat ovat oksina Jeesus-viinipuussa. [/list:u:3f4xmyea]

"Die Theorie bestimmt was wir beobachten können."(Albert Einstein)

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat