Tuulienergiaa lämmitykseen.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Moi,

Jossain viestissä mainittiin että tuuligeneraattorin voisi kytkeä suoraan lämmitysvastuksiin vesisäiliössä näin saisi lämmitykseen energiaa ilman monimutkaisia systeemejä. Olisiko kuitenkin akuista apua tälläisessakin systeemissä? Jos tekisi niin että kasaisi auton akuista (halpoja) läjän jonka nimellisjännite olisi 240V DC ja lataisi noita tuuligeneraatorilla. Lämmitysvirta otettaisiin akuista aina kun niissä olisi virtaa ja lämmitysvastukset kytkettäisiin verkkoon vain kun akut olisivat tyhjät. Akuilla voisi tietysti myös hyödyntää halvenpaa yösähköä.

Sivut

Kommentit (62)

Vierailija

Taitaa ne akut olla turha välivaihe. Riittävän suuri varaaja johon mylly pukkaa omien vastuksien kautta lämpöä ja omat vastukset varalle verkosta.

Vierailija

Pystyisikö vettä lämmittämään tuuligeneraattorilla ilman liike-energian muuttamista sähköksi ja sitten lämmöksi?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26897
Liittynyt16.3.2005
Lyde
Olisiko kuitenkin akuista apua tälläisessakin systeemissä?



Ei akuista ole lämmityksessä mitään hyötyä. Mitähän 60 Ah:n lyijyakku painaa, jotain 20 kg ehkä, ja siihen mahtuu maksimissaan 600 Wh (jos aikoaa saada akut kestämään useamman lataussyklin) energiaa. Sama energiamäärä varastoituu on 8,5 kiloon vettä, jonka lämpötila nostetaan 60 astetta.

Ehkä sitten, jos saa kuorma-autokuormittain jäteakkuja ilmaiseksi ja käytettävissä oleva kattilakoko on rajoitettu, akustoa voi harkita. Ison akuston paloturvallisuus on kuitenkin harrastusoloissa hieman kyseenalainen, ainakin sisätiloissa.

bioenergia
Pystyisikö vettä lämmittämään tuuligeneraattorilla ilman liike-energian muuttamista sähköksi ja sitten lämmöksi?



Pystyy, vatkaamalla neste lämpenee, mutta käytännössä se on kallista ja teknisesti hankalaa toteuttaa paremmalla hyötysuhteella kuin sähköinen energiansiirto.

Vierailija
isäntä
Taitaa ne akut olla turha välivaihe. Riittävän suuri varaaja johon mylly pukkaa omien vastuksien kautta lämpöä ja omat vastukset varalle verkosta.



Tässä oli sellainen idea että suoraan kytketty generaattori täytyy irroittaa silloin kun pieni tuuli ei riitä lämmitykseen. Kun on akut niin niitä voi ladata koko ajan purkaa sitten kun sopii.

Vierailija

Akuille ja vedelle on omat optimikäyttökohteensa ja akkujen käyttö läämmitysjärkässä on vastoin järkeviä rakenneratkaisuja, koska se lisää kustannuksia ja riskejä. Vaatii toimiakseen monimutkaista tekniikkaa.

Vierailija
Lyde
isäntä
Taitaa ne akut olla turha välivaihe. Riittävän suuri varaaja johon mylly pukkaa omien vastuksien kautta lämpöä ja omat vastukset varalle verkosta.



Tässä oli sellainen idea että suoraan kytketty generaattori täytyy irroittaa silloin kun pieni tuuli ei riitä lämmitykseen. Kun on akut niin niitä voi ladata koko ajan purkaa sitten kun sopii.



Miksi pitäisi irrottaa? Entäs kun akut on täynnä ja vesi kuumaa? Pitäisi olla joku kolmas paikka mihin sähkön hukkaa.

Vierailija

Mielestäni sähkö on ehdottomasti tehokkain ja helpoimmin hallittava keino siirtää tuulimyllyn tuottamaan energiaa. Häviöt ovat pienet ja kuorman voi säätää helposti ja tarkasti tuulen voimakkuuden mukaan. Tuulimyllyn teho kasvaa kolmanteen potenssiin tuulen voimakkuuden kasvaessa, vastuksen teho vain toiseen potensiin jännitteen kasvaessa. Tästä syystä on kannattavaa lisätä kuormaa kun tuulen voimakkuus kasvaa. Sinällään lämmityskäyttö on yksinkertaisin tapa hyödyntää tuulivoimaa ja siinä ei tarvita akkuja, sillä energian voi varastoida suoraan lämpönä veteen. Osan sähköstä voi myös käyttää suoraan ilman akkuja omassa erillisessä verkossa. Suora käyttö sopii hyvin sellaisiin kohteisiin, joissa on verkkosähköä saatavilla. Ellei verkkosähköä ole, kannattaa laittaa jonkinlainen akku, sillä tuulta ei kertakaikkiaan ole aina, ei varskinkaan sisämaassa. Akku aiheuttaa häiviötä ja nostaa kustannuksia. Ellei sitä välttämättä tarvitse, kannattaa miettiä ensin kaikki muut mahdolliset keinot. Paras tapa olisi syöttää sähkö verkkoon ja ottaa energiaa sieltä takaisin, mutta se ei vaan vielä tänä päivänä Suomessa käy päinsä.

Jos saan vähän mainostaa, niin sinun kannattaisi perehtyä tälläiseen tuulimyllikirjaan. Siitä olisi noissa hommissa varmasti kovasti apua.

http://www.ekomobiili.fi/Tekstit/Tuulimyllykirja.pdf

Vierailija

Jos vettä vatkaa mekaanisesti niin köytetty energia muuttuu tietääkseni 100 % lämmäksi . Tuulimyllyn alle vaan vesisäiliö ja pystyakselilla sinne liike vispilään. Tietenkin välitykseen kuluu enerkiaa.

Vierailija
bioenergia
Pystyisikö vettä lämmittämään tuuligeneraattorilla ilman liike-energian muuttamista sähköksi ja sitten lämmöksi?

Vastasin tähän kysymykseen jo kerran. Tuulimoottorin voi panna pyörittämään potkuria, joka sekoittaa vettä. Sekoituksesta vesi lämpenee sillä teholla, mitä tuulimoottori tuottaa.
Menetelmä on yksinkertainen ja vastustava voima kasvaa myös sekoittimen pyörimisliikkeen kuutiossa. Pitää huolehtia vain kahdesta vaaratekijästä.
1. Sekoitin kavitoi ja tuulimoottori ottaa ylikierroksia ja roottorin osia löytyy naapurin olohuoneesta
2. Vesi kuumenee kiehuvaksi ja samoja seurauksia.
Generaattorin palaminen on yleinen syy tuulivoimaloissa. Kun generaattoria ei ole, ei se voi vioittua.

Vierailija

Kaikki on tietysti mahdollista, mutta häviöt tuppaavat tulemaan suuriksi. Muutaman kymmenen metrin lämpökanava tuulimyllylle tai kenties sen huippuun hukkaa todennäköisesti enemmän energiaa kuin pieni mylly tuottaa. Sähköä voi sitä vastoin siirtää hyvin pienin häviöin vaikka yhden watin teholla. Sähköllä voi sitä paitsi tehdä muutakin hyödyllistä.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6541
Liittynyt8.11.2007
VPeltonen
Jos vettä vatkaa mekaanisesti niin köytetty energia muuttuu tietääkseni 100 % lämmäksi . Tuulimyllyn alle vaan vesisäiliö ja pystyakselilla sinne liike vispilään. Tietenkin välitykseen kuluu enerkiaa.

Eiköhän öljy olisi tuossa kuviossa tehokkaampaa ? Auton vaihdelaatikkokin lämpenee ihan kummasti vain öljyä vatkaamalla. Öljyllä ei olisi myöskään jäätymisvaaraa.

Vierailija

Ilmeisesti sähkö olisi kuitenkin paras vaihtoehto, jos tuulimyllyn ja lämmön käyttöpaikka on kaukana toisistaan. Kyselin vaan sen takia, kun navetalla on lämminvesivaraaja 9kW:n vastuksella ja lypsykoneen pesurissa on vissiin joku 4.5kW vastus. Navettaan kuitenkin mahtuisi isokin varaaja, jota voisi lämmittää tuulienergialla. Tuulimylly ei kuitenkaan kävisi navetan katolle tai miksei kävisi, mutta olisi ehkä liian lähellä asuinrakennusta.

V.A.Littaa
Seuraa 
Viestejä873
Liittynyt1.4.2008
Ertsu
Eiköhän öljy olisi tuossa kuviossa tehokkaampaa ?

Ei ole, ei se öljy tuo siihen mistään sen enempää energiaa kuin mitä tuulimylly tuo, ellei öljyä polteta. Raskaampi sitä on pyörittää, mikä voi periaatteessa olla hyödyllinen ja haluttu asia, mutta saman saa aikaan vaihteistolla, ehkä kuitenkin huonommalla hyötysuhteella. Lämpövatkaimessa lämpö karkaa akselia pitkin loppujen lopuksi tuulimyllyyn asti, mikä ei varmaan paranna kyseisen laitteen hyvyyttä.

Vierailija

Vatkaimen suurin riski on kavitaatio, joka hajottaa rakenteen. Lämpösillan voi katkaista lämpöä heikosti johtavalla akselin osalla. Putkiston lämpö ja painehäviöt rajaavat etäisyyttä, mutta sekin on koosta ja keskimääräisestä tehosta riippuvaista, koska häviöt ovat vakio tasaisella virtausnopeudella.

Vastuksen säätö onnistuu vesitilavuutta muuttamalla.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat