Millaista tavaraa atomit olisivat..

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

..Jos jokin alkuaine saataisiin jauhettua niin pieneksi että yksittäinen hiukkanen olisi atomin kokoinen ja leikitään ettei se hapetu, muodosta yhdisteitä tai muuten vaan kökköönny? Muistuttaisiko se kuinka paljon nestettä käyttäytymiseltään? Miltä se tuntuisi kädessä? Pölyyntyisikö se huoneen ilmavirran mukana itsestään?

Sivut

Kommentit (31)

Vierailija

Se mitä tarkoitamme atomilla on yksikkö josta aine koostuu. Yhtä alkuainetta oleva atomi on alkuaine itse, eli jos sinulla on paljon puhtaita atomeja sinulla on alkuainetta itseään. Eli jos sinulla on kulta atomeja, niin sinulla on kultaa. Voit sitten tutkia niiden rakennetta vapaasti. Kulta on kuitenkin kiinteä käsinkosketeltava.

Vierailija

Hmm. Siis. Voiko yksittäisiä atomeja erotella toisistaan vai kehtaako joku väittää että ne ovat aina sidoksissa johonkin toiseen atomiin? Eikö nyt sitten esmes niitä kulta-atomeja voi "repiä" irti toisistaan ja asettaa kuppiin ja muodostaa niistä kasan tai minkä lie irtonaisen massan? Vai hamuavatko ne ahnaasti toisiinsa kiinni? Onko atomifysiikassa jotakin jota en tajua

Vierailija

Atomien on aika mahdoton pysyä toisistaan erossa, ellei lämpötila ole niin suuri että ne yksinkertaisesti eivät voi pysyä yhdessä.

Tässä tilanteessa ne ovat niinsanottua aineen neljättä olomuotoa, eli plasmaa.

Vierailija

Kuten voit tarkkailla maailma on yhtenäinen ja missään ei ole säröjä tai reikiä, saumoja tai muita väleja joita voisit havaita. Energia vaihtaa muotoaan aina sillä tavalla että jos sinulla on energiaa määrä 1 niin jos siitä vähennetään vaikka 0,2 niin se sama 0,2 on vain vaihtanut olo muotoaan mutta e kadonnut mihinkään.

Voit erotella atomeja toisistaan esimerkiksi muodostamalla vedestä happea ja vetyä. Siinä kaksi alkuaine atomia eroaa toisistaan ja alkuaine yhdiste muodostuu takaisin sitä edeltävään muotoon.

Kun sanot että kulta atomeja erottaa toisistaan ja asettaa kuppiin, niin on ymmärrettävä että kun sinulla on kultaa, niin silloin sinulla on myös kulta atomeja. Jos haluat muuttaa kultaa toisiksi alkuaineksi se vaatii paljon energiaa jotta atomi sidoksen rikkoutuvat tai jotta niistä voidaan muodostaa raskaampia atomeita.

Kaikki on yhtä ja samaa energiaa, mutta eri muodoissa.

Vierailija
Veikko
Atomien on aika mahdoton pysyä toisistaan erossa, ellei lämpötila ole niin suuri että ne yksinkertaisesti eivät voi pysyä yhdessä.

Tässä tilanteessa ne ovat niinsanottua aineen neljättä olomuotoa, eli plasmaa.





Ei aivan. Plasma voi muodostua moniin kaasuihin, eikä plasma ole itsessään alkuaine vaan alkuaineessa havaittava ilmiö tai niinkuin sanoit aine muoto.

Vierailija
Etsintietoa

Ei aivan. Plasma voi muodostua moniin kaasuihin, eikä plasma ole itsessään alkuaine vaan alkuaineessa havaittava ilmiö tai niinkuin sanoit aine muoto.



Mitä oikein yrität sanoa?

Vierailija
Veikko
Etsintietoa

Ei aivan. Plasma voi muodostua moniin kaasuihin, eikä plasma ole itsessään alkuaine vaan alkuaineessa havaittava ilmiö tai niinkuin sanoit aine muoto.



Mitä oikein yrität sanoa?



Plasma on sähkömagnetismin ilmiö jossa jännite purkautuu. Se ei ole tarkoita samaa kuin atomien erotteleminen toisistaan.

Vierailija
Kamala
Atomit kyllä hajoaa kappaleiksi kun lämpötila on riittävän suuri (big bang).




Oletamme toisinpäin, että atomit ovat syntyneet alkuräjähdyksen jälkeen; Ensin vetyä... heliumia... Alkuräjähdyksesen jälkeen on tapahtunut jatkuvasti energian muuntumista kuten fissiota ja fuusiota ja jatkuu edelleen.

Vierailija

No siis, nyt emme puhu atomin hajottamisesta, vaan atomeista erillisinä yksittäisinä partikkeleina kasassa jossa samanlaisia atomeita on paljon, niin että siitä todella tulee käsin kosketeltava kasa.

Ilmeisesti näin ei siis olisi mahdollista olla edes fysiikan lakien puolesta?? JOS kuitenkin kuvittelisimme, että on alkuaine X, joka on niin inertti, ettei se yksinkertaisesti ole kiinnostunut luovuttamaan tai vastaanottamaan elektroneja ja sen fysikaaliset ominaisuudet sallivat sen kuitenkin olevan paikoillaan(lieneenkö mahdollista sitten lainkaan..?) kiinteänä, tai, no tässä suhteessa suhteellisesti kiinteänä, ei kaasuna eikä nestmäisenä, 20C lämpötilassa 1Bar paineessa.

Miltä astiallinen tällaista ainetta näyttäisi? Miltä se tuntuisi? Miten se käyttäytyisi kun sitä kaataa? Ilmeisesti aine"läjä" olisi varsin nestemäinen käyttäytymiseltään?

Vierailija

Kysymyksen asettelu on pielessä, koska atomit eivät ole mitään mielikuvituksellsia pikku esineitä, vaan tapa nimetä ja määritellä havaittavaa materiaa ja sen ominaisuuksia suhteessa toisiin materiaaleihin.

Se mikä mahtuu nyrkkiin on vähän pienempi kuin hiekanmuru jotta sen havaitsee ja se mikä menee kulhoon riippuu siitä kulhon tilavuudesta. Kaikki ne ovat koostuvat atomeista jota sanalla atomi kuvataan.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006
Bushmaster
No siis, nyt emme puhu atomin hajottamisesta, vaan atomeista erillisinä yksittäisinä partikkeleina kasassa jossa samanlaisia atomeita on paljon, niin että siitä todella tulee käsin kosketeltava kasa.

Ilmeisesti näin ei siis olisi mahdollista olla edes fysiikan lakien puolesta?? JOS kuitenkin kuvittelisimme, että on alkuaine X, joka on niin inertti, ettei se yksinkertaisesti ole kiinnostunut luovuttamaan tai vastaanottamaan elektroneja ja sen fysikaaliset ominaisuudet sallivat sen kuitenkin olevan paikoillaan(lieneenkö mahdollista sitten lainkaan..?) kiinteänä, tai, no tässä suhteessa suhteellisesti kiinteänä, ei kaasuna eikä nestmäisenä, 20C lämpötilassa 1Bar paineessa.

Miltä astiallinen tällaista ainetta näyttäisi? Miltä se tuntuisi? Miten se käyttäytyisi kun sitä kaataa? Ilmeisesti aine"läjä" olisi varsin nestemäinen käyttäytymiseltään?




Aineen olomuotohan kuvaa juuri sitä miten nuo atomit/molekyylit ovat järjestäytyneet. Nesteessä ne on jotenkin suht irrallaan toisistaan ja liikkuvat jokseenkin vapaasti. Kaasussa ne on ihan vapaina ja silleen. Kiinteässä aineessa ne ei ole vapaina, ne on takertuneet toisiinsa tietyin sidoksin riippuen aineesta. Nuo olomuodot sitten riippuvat lähinnä lämpötilasta ja paineesta, en nyt äkkiseltään keksi mikä muukaan vaikuttaisi. Eli asiaan. Jos olisit jauhanut aineen atomeiksi/molekyyleiksi, ei ne pysyisi erillään vaan samantien kerääntyisivät jonkin kokoisiksi mikrokokkareiksi, koska lämpötila ja paine eivät anna tuon aineen olla nestemäisenä. Tuohan olisi käytännössä nestettä tai kaasua tuo atomi/molekyylijauhe. Mutta kuten huomaat esimerkiksi sulaa rautaa jäähdyttäessäsi, jossa sinulla vielä on atomi/molekyylijauhetta, ne tuppaavat tosiaan yhdistymään toisiinsa ja syntyy kiinteää ainetta. Syy miksi tietyn hienoista jauhetta voi kuitenkin tehdä, eikä jauhot esimerkiksi kasaannu yhdeksi isoksi jauhomöykyksi itsestään, on se, että ne partikkelit on sen muotoisia ettei niiden pinnat mene yhteen kovin hyvin, eli nuo atomit/molekyylit eri partikkeleiden välillä eivät pääse tarpeeksi lähelle toisiaan muodostaakseen sidoksen. Eli, jos sinulla on kaksi raudankappaletta, ja olet onnistunut muotoilemaan ne täydellisesti toisiinsa sopiviksi, ne periaatteessa sulautuisivat yhdeksi kappaleeksi kun laittaisit ne yhteen. Ilman mitään liimoja tai muita konsteja. Mutta tuollaista on käytännössä aika mahdoton tehdä. Vai oliko sittenkään, en muista.

Eli jos haluat molekyylijauhetta niin hana auki, sieltä sitä tullee.

くそっ!

Vierailija

Atomimassa ja gramman suhteesta.

Atomimassayksikkö
Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Atomimassayksikkö (tunnus u, joskus myös amu) on massan yksikkö, kun mitataan atomimassoja. Atomimassayksikkö on SI-järjestelmän lisäyksikkö ja sen koko on 1,6605402·10-27 kg. Se määritellään 1/12-osaksi hiili-12:n atomin massasta.

Avogadron luku NA ja mooli on määritelty siten, että mooli ainetta, jonka atomimassa on 1 u, painaa 1 gramman:

1 u = 1 g/mol
1 g = NA · u

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat