Väärinymmärretty transhumanismi

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Suomen transhumanistiliiton sivuilla transhumanismin kerrotaan olevan "klassisen humanismin perinnettä jatkava ja uudistava ajattelusuuntaus, joka korostaa teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ihmisyyden kehittämisessä yli luonnollisten rajojen".

Objektiivisesti arvioituna kuvitteelliselta tuntuvat ihmisyyden luonnolliset rajat on ylitetty jo esivanhempamme rakentaessa ensimmäistä nuotiota, mitä ennen ihmisen oli muiden eläinten tavoin "luonnollista" viettää yönsä ilman valoa ja lämpöä (kehityksenvastaisuutta arvostellen on hauska miettiä, kuinka ensimmäisen tulen sytyttäjää varoiteltiin hänen leikkiessään niin vaarallisella asialla; kenties viereisestä leiristä olisi kuulunut: "Tuo touhu ei näytä kovin turvalliselta, tule tänne pimeään palelemaan ja syömään raakaa lihaa" - nykypäivänä jotkut näistä kylmään ja pimeään tottuneista leireistä vastustavat esim. geeniteknologiaa lyhytnäköisesti haaveillen ihmiskunnan kehityksen pysähtymisestä tähän "luonnonmukaiseen elämään").

Transhumanismi on siis väärinnimetty ja huonosti muotoilluille ajatuksille perustettu suuntaus, mutta tämän keskustelun aiheena on kuitenkin tämän transhumanismi-nimellä kulkevan ajattelusuuntauksen väärinymmärrys.

Helposti lähestyttävänä esimerkkinä transhumanismista oma henkilökohtainen haaveeni: kyynärvarteen upotettu vanhaa autostereota muistuttava paneeli, jossa olisi rivissä säätönuppeja ja mittareita. Mittareiden päällä lukisi "adrenaliini", "serotoniini", "dopamiini" jne. (todellisuudessa tämän kaltainen viritys toimisi parhaiten ammattilaisen ohjelmoimana esim. lääkärintarkastuksen yhteydessä).

Mikä tässä visiossa on eettisesti arveluttavaa? Miksei terveen ihmisen elinikää ja toimintakykyä ole oikein muokata entistä tehokkaammin? Miksi ekonomi Francis Fukuyama on lausunut transhumanismin olevan "maailman vaarallisin idea" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Transhumanismi), ja mistä syystä ihmisen kehitystä vastustetaan tältä osin?

Ensimmäinen syy löytyy siitä uskomuksesta, että ihmisyydellä on "luonnolliset rajat" tai kenties luonnon väärinkäsityksestä. Uskomukseen sisältyy, että on eettisesti oikein pysyä näiden pyhien rajojen sisäpuolella.

Toinen syy on kuvitelma, jonka mukaan ihminen ei saisi itse vaikuttaa omaan kehitykseensä aivan kuin ihminen olisi muokkautunut nykyihmisyyteen niin, että hänen omat tekonsa eivät ole missään vaiheessa vaikuttaneet tähän tämän hetkiseen "lopputulokseen".

Kolmas syy on ymmärtämättömyys siitä, että aivojen ja kehon kykyjä ja ominaisuuksia voidaan jossain määrin parantaa jo olemassa olevin keinoin. Ihminen voi opetella uuden kielen muutaman vuoden tehokkaalla opettelulla "luonnonmukaisten" kielikurssien ja äänitteiden avulla, tai harjoittaa lihaksiaan yksinkertaisilla ja toistuvilla liikkeillä "luonnonmukaisten" punttisalien laitteilla.

Uskomukset, kuvitelmat ja ymmärtämättömyys ovat huonoja syitä. Ihminen on oma tämän hetkinen itsensä juuri siitä syystä, että ensimmäinen nuotio ei jäänyt viimeiseksi, tai että se yleensäkin sytytettiin. Näissä liekeissä paloi myös pyhä luonnollinen ihmisyytemme.

Sivut

Kommentit (86)

Vierailija

Niimpä näin.
Luonnollisuushan on tosiaan aika rajoittunut termi, noin arki-mielessä. Miellän itse kaiken tapahtuvan luonnolliseksi, syy-sueraussuhteeseen nojautuen.
Eli siis esim. ihmisen tekemät rakennelmat ovat yhtä luonnollisia kuin hiekka saharassa, puut metsässä tai aurinko "taivaallamme".
On vain melko yleinen käsitys tämä ihmisen erilaisuus/luonnottomuus, joka sitten selittää mitä arki-mielessä on luonnollisuus.
Ihmiset tekevät vain mitä seurauksena tietyistä syistä tekevätkään, esim. sämpläävät geenejä tai osoittavat mieltään geenien sämpläystä vastaan.
Mutta geeniensämpläyksenhän voi nähdä vaikkapa evoluution/dnan uutena keinona etsiä uusia väyliä.
On tietenkin siis aivan luonnollista että elämä muodossaan tahtoo pysyä, eli voidaan vaikka peljätä sitä että jos tehdään jotain osittain teknologiallisiaihmisiä, niin että jokin tietty henkilö tai meidät kellistävä voima saa meistä kaikista paremman otteen. Eli teknologialla on esim. sellainen haaste ehkäpä voitettavanaan, että kun tehdään lisäosia ihmisiin tai kehitellään geenihässäköitä, niin olisiko siis hyvä tai elämällinen pakko ettei pieni joukko hallitsisi muita.
Lisäosat pitäisi täten saada yksilöllisiksi, niin ettei ulkopuolinen voi hallita osia.
Geenihässäköistä voisi poistaa patentti oikeudet.
Vaikka pidän tulevaisuuden nyt ajatellen uusien ihmeellisten asioiden pohtimisesta, niin ymmärrän kuinka luonnollista on pelätä suurta muutosta.
Elämä tuskin olisi näin pitkällä jos se ei olisi ollut "varovainen", elämähän perustuu paljolti koteloittamiseen; otetaan muoto ja varjellaan sitä ydintä, sitten on pienenempi osuus joka on se riskeerattava/uudistuva.

Vierailija
Ataraksia
Niimpä näin.
Luonnollisuushan on tosiaan aika rajoittunut termi, noin arki-mielessä. Miellän itse kaiken tapahtuvan luonnolliseksi, syy-sueraussuhteeseen nojautuen.
Eli siis esim. ihmisen tekemät rakennelmat ovat yhtä luonnollisia kuin hiekka saharassa, puut metsässä tai aurinko "taivaallamme".



Näin myös täällä. Tuntuu aivan kuin luonnolle (käytetään esim. sanassa "luonnontiede") pitäisi keksiä uusi nimi, jotta sen helpommin erottaisi ei-urbaanista ympäristöstä Maapallon pinnalla (käytetään esim. sanoissa "luontodokumentti" tai "luonnonmukainen").

Tätä sanojen sekaannusta en kuitenkaan varsinaisesti ollut kritisoimassa, "luonto" kun on alunperin tarkoittanut ihmisen luonnetta (edesmenneeltä sukulaiselta perittyä henkeä, jonka on kuviteltu asettuneen lapseen ja antaneen tälle esim. samankaltaisen temperamentin).

Ataraksia
On vain melko yleinen käsitys tämä ihmisen erilaisuus/luonnottomuus, joka sitten selittää mitä arki-mielessä on luonnollisuus.
Ihmiset tekevät vain mitä seurauksena tietyistä syistä tekevätkään, esim. sämpläävät geenejä tai osoittavat mieltään geenien sämpläystä vastaan.
Mutta geeniensämpläyksenhän voi nähdä vaikkapa evoluution/dnan uutena keinona etsiä uusia väyliä.
On tietenkin siis aivan luonnollista että elämä muodossaan tahtoo pysyä, eli voidaan vaikka peljätä sitä että jos tehdään jotain osittain teknologiallisiaihmisiä, niin että jokin tietty henkilö tai meidät kellistävä voima saa meistä kaikista paremman otteen.
Eli teknologialla on esim. sellainen haaste ehkäpä voitettavanaan, että kun tehdään lisäosia ihmisiin tai kehitellään geenihässäköitä, niin olisiko siis hyvä tai elämällinen pakko ettei pieni joukko hallitsisi muita.
Lisäosat pitäisi täten saada yksilöllisiksi, niin ettei ulkopuolinen voi hallita osia.
Geenihässäköistä voisi poistaa patentti oikeudet.



Minä en näkisi geeniteknologian tuotteiden myynnissä ja käytössä sen kummempia ongelmia kuin esim. sydämentahdistimien, titaanilonkkien tai kallonsisäisten elektrodien (kts. Parkinsonin taudin sähköstimulaatiohoito) tapauksessa.

Näin siis alkuvaiheessa. Myöhemmin tutummaksi, helpommaksi ja turvallisemmaksi kokemusten kerääntyessä käyvän geeniteknologian tuotteiden myynnin ja käytön ongelmia voisi verrata esim. silmälasien ja tekohampaiden tai tietokoneiden, matkapuhelimien ja autojen vastaaviin.

Ataraksia
Vaikka pidän tulevaisuuden nyt ajatellen uusien ihmeellisten asioiden pohtimisesta, niin ymmärrän kuinka luonnollista on pelätä suurta muutosta.
Elämä tuskin olisi näin pitkällä jos se ei olisi ollut "varovainen", elämähän perustuu paljolti koteloittamiseen; otetaan muoto ja varjellaan sitä ydintä, sitten on pienenempi osuus joka on se riskeerattava/uudistuva.



Tuntemattoman ja uuden pelko on minunkin mielestäni perusteiltaan loogista: vastustajat jarruttavat aina sen verran voimakkaasti, ettei ihmiskunnan kelkka suistu seuraavassa mutkassa ojaan.
Järjen käyttäminen auttaa kuitenkin puntaroimaan hyötyä ja haittaa, mielipiteet vain neuvovat olemaan käyttämättä järkeä (turvallinen kehitys olisi mahdollista ilman vastustustakin).

Mutta mitä epäeettistä on ihmisen elinsuhteiden parantamisessa geeniteknologialla, jonka voidaan tässä tapauksessa olettaa olevan tuttua ja turvallista, "luonnollista"?

Ramez Naam pohti kirjassaan "More Than Human", että kiellettynä geeniteknologia löytää tuottajat ja kuluttajat kielloista huolimatta aivan kuin muutkin tuotteet ja palvelut. Geeniteknologian kieltäminen siis pahimmillaan veisi geenihoidot samoille "syrjäkujille" huumeiden, laittomien aseiden ja ihmiskaupan kanssa.

Kenties varakkaat länsimaalaiset kävisivät "geenilomamatkoilla" teknologialle vapaammassa Aasiassa, kun muut joutuisivat kieltojen takia kärsimään sairauksista ja vanhanaikaisesta "luonnollisesta" elämästä (eli asiat pysyisivät aluksi useimmilla ennallaan).
Tämä siis länsimaalaisesta perspektiivistä; muu maailma ei ole geeniteknologian suhteen tullut vielä tutuksi.

Näkisin geeniteknologian yleistyvän heti, kun sen hyödyt voittavat siitä aiheutuneet haitat (vertauksena matkapuhelimen käyttö: vaikka käyttö aiheuttaisi jopa vammoja aivoihin, kriittisesti ajateltuna kännyköiden antamaa hyötyä elämän helpottamisessa, auttamisessa ja pelastamisessa on vaikea ylittää - käytön aiheuttamien haittojen pitäisi olla hyvin vakavia, jotten enää käyttäisi kännykkää), ja yleistyminen laskee lopulta hinnat varattomimpienkin markkinoille. Kiellot, mielipiteet ja muut esteet ovat jarruttamassa näitä "parempia aikoja" (toki monella tavalla varovaisuuskin), jotka kuitenkin lopulta tulevat meidän kaikkien saataville, aluksi hintavina, mutta yleistymisen myötä halvempina.

Vierailija

Niin et varmaan joo näe ongelmaa jossain mikä se oli geenijotain jossain.
Mun mielestä se on kyllä aika epäilyttävää että hyvin pieni joukko voi omistaa esim. kymmenen hyödyllisimmän ruoka, tekstiili, energia tai lääkekasvin "maailmanlaajuisesti".
Tähän kun vielä linkittyy jo nytkin monia "lieve"ilmiöitä...
"Super"-rikkaruohoja...maiden politiikkaan vaikuttamiseen liittyviä ilmiöitä kuten viljeliöiden joka vuotinen osto pakko vain geenimuunneltuja siemeniä, jotka eivät siis tuota omaa siementä jne.
Todennäköisesti siis valtakeskittymät tuovat suurta eriarvoisuutta, mutta onhan se joidenkin mielestä luonnollista ja oikeinkin.
Mutta minun mielestäni nimenomaan tämä omistusoikeus on suurimpia moraalisia kysymyksiä.
Koko omistamisen käsitettä voisi tänä "uutena"-aikakautena vähän rukata.

Vierailija
Ataraksia
Niin et varmaan joo näe ongelmaa jossain mikä se oli geenijotain jossain.
Mun mielestä se on kyllä aika epäilyttävää että hyvin pieni joukko voi omistaa esim. kymmenen hyödyllisimmän ruoka, tekstiili, energia tai lääkekasvin "maailmanlaajuisesti".



Kirjoitin, etten näe nykyajan tuotteisiin verrattuna alkuvaiheen geeniteknologisten tuotteiden myynnissä ja käytössä erityisiä ongelmia (edellisestä viestistä: "Minä en näkisi geeniteknologian tuotteiden myynnissä ja käytössä sen kummempia ongelmia kuin esim. sydämentahdistimien, titaanilonkkien tai kallonsisäisten elektrodien (kts. Parkinsonin taudin sähköstimulaatiohoito) tapauksessa. Näin siis alkuvaiheessa").

Tämä ei tarkoita, etteikö ongelmia olisi.

Ataraksia
Tähän kun vielä linkittyy jo nytkin monia "lieve"ilmiöitä...
"Super"-rikkaruohoja...maiden politiikkaan vaikuttamiseen liittyviä ilmiöitä kuten viljeliöiden joka vuotinen osto pakko vain geenimuunneltuja siemeniä, jotka eivät siis tuota omaa siementä jne.
Todennäköisesti siis valtakeskittymät tuovat suurta eriarvoisuutta, mutta onhan se joidenkin mielestä luonnollista ja oikeinkin.
Mutta minun mielestäni nimenomaan tämä omistusoikeus on suurimpia moraalisia kysymyksiä.
Koko omistamisen käsitettä voisi tänä "uutena"-aikakautena vähän rukata.



Tiedon omistaminen on minunkin mielestäni väärin. Energian eteen täytyy tehdä töitä, mutta informaatio kulkee lähes itsestään.

smarko
Seuraa 
Viestejä465
Liittynyt14.12.2005

H+ -lehden kesänumero on juuri ilmestynyt. PDF-versio vapaasti luettavissa.

h+ covers technological, scientific and cultural trends that are changing - and will change - human beings in fundamental ways.



Current Issue: Summer 2009, featuring Designer Baby Controversy, From X Prize to Singularity U, Biohacking Arrives, Legalize Sports Doping? and more.
Vierailija
Minnesota
Ensimmäinen syy löytyy siitä uskomuksesta, että ihmisyydellä on "luonnolliset rajat" tai kenties luonnon väärinkäsityksestä. Uskomukseen sisältyy, että on eettisesti oikein pysyä näiden pyhien rajojen sisäpuolella.



Tietysti on aina eettistä pysyä niiden pyhien rajojen sisäpuolella. Mikäli sosiaalista pakkoa ei olisi, ihmiskunta tuskin olisi ollut niin 'menestyksekäs' laji suhteessa muihin lajeihin.

Toinen syy on kuvitelma, jonka mukaan ihminen ei saisi itse vaikuttaa omaan kehitykseensä aivan kuin ihminen olisi muokkautunut nykyihmisyyteen niin, että hänen omat tekonsa eivät ole missään vaiheessa vaikuttaneet tähän tämän hetkiseen "lopputulokseen".



Jos elämästä kitketään pois kaikenlainen satunnaisuus, niin oletko itse miettinyt, että miltä sellainen mahtaisi tuntua ihan yksilötasolla... vai onko yksilötaso sinun tavoittamattomissa? Tarkoitan sitä, kun ei saisi antaa uskon asioille tilaa?

Eli sinun ihanteellista toimintaasi kuvaisi parhaiten pyörän rengas, jonka on tarkoitus pyöriä ja viedä pyörää eteenpäin. Ihminen voi olla vaikka rengas ja pyörä ihmiskunta. Ateistinen paratiisi. Ihmiset, ovat vailla tarkoitusta ja sen sijasta ihmiskunta, jolla on tarkoitus. Hmm....

Mitä luulet, miten käy käsityksille ihmisarvosta, kun yksilöt alkavat pikkuhiljaa hyväksyä tällaisia käsityksiä, vailla minkäänlaista pohdintaa suuntaan tai toiseen. Eli jos ateistisen kannan tulisi olla oletusarvoinen suhtautuminen asioihin?

Kaiken toimivuudessa ja järjestelmällisyydessä päästään myös lähemmäksi fasistista ajattelua, jonka seuraukset toisesta maailmansodasta, ihmiset muistavat vielä aivan liian selvästi. Natsit kyllä saavuttivat hienoja asioita, mutta kääntöpuolena syntyi sellaisia ilmiöitä, joita moni ei allekirjoita, kuten tuo ihmisen jalostaminen. Tuolloin keinot olivat julmat. Mikä asia on muuttunut sitten tuosta ajasta? Teknologia, mutta teknologiako sellaisenaan on yhtä kuin eettisesti oikea valinta?

Mieti vaikka henkilöä, joka on kasvissyöjä ja kuvittelee tekevänsä siinä eettisesti oikean valinnan. Mitäpä jos tämä kaikki ravinto, jota hän syö, tuotetaan jossain maassa orjatyövoimalla tai orjapalkalla työntekijää elinkeinoa sortaen, biologisia hasardeja aiheuttavilla kemikaaleilla, joilla hävitetään paikallista luontoa, tehden siitä epäkelvon kaikkeen muuhun, kuin tämän yhden elinkeinon harjoittamiseen? Mitä sitten, kun teknologia kehittyy ja tuo elinkeino tulee turhaksi tai epäkannattavaksi? Mitä sitten, kun sivistynyt mies ei tuosta johtuen saa pöytäänsä eettisesti korrektia ateriaa?

Olisiko hienoa, jos jo 5-vuotiaalle lapselle olisi ennustettu polku, jota hän kulkee, ja mikäli hän 'failaa', hänet tuomitaan joko sairaaksi tai geneettisesti epäkelvoksi? Teknologiahan tuo vastauksen moraalisiinkin ongelmiin... vai kuinka?

Kaikkea näitä, kun mietit, alat ymmärtämään, miksi asia saattaa olla viime kädessä suuri harppaus, eikä vain mikään muodollinen lakiasetuskysymys.

Transhumanismi on käsittääkseni vain filosofia ja näin ollen, siinä on uskon potentiaali aivan niin kuin kaikissa asioissa, mitä ihminen tällä planeetalla harjoittaa.

Kolmas syy on ymmärtämättömyys siitä, että aivojen ja kehon kykyjä ja ominaisuuksia voidaan jossain määrin parantaa jo olemassa olevin keinoin. Ihminen voi opetella uuden kielen muutaman vuoden tehokkaalla opettelulla "luonnonmukaisten" kielikurssien ja äänitteiden avulla, tai harjoittaa lihaksiaan yksinkertaisilla ja toistuvilla liikkeillä "luonnonmukaisten" punttisalien laitteilla.



Mihin asettaisit rajat, mikäli itsensä muokkaaminen sallittaisiin? Olisko rajana ainoastaan oma varallisuus vai pitäisikö sittenkin noudattaa sosiaalista normienmukaisuutta, jossa massojen uskomukset säätelevät sen, milloin tilanteen ajatellaan menevän liian pitkälle?

Uskomukset, kuvitelmat ja ymmärtämättömyys ovat huonoja syitä.



Tällainen väite on huono syy ja sosiaalisen todellisuuden kieltämistä. Mikäli vain teknologinen ja taloudellinen osaaminen määrittelisit pelisäännöt, olisimme jo ajat sitten tuhonneet itsemme lajina sukupuuttoon.

Vierailija
Minnesota
Järjen käyttäminen auttaa kuitenkin puntaroimaan hyötyä ja haittaa, mielipiteet vain neuvovat olemaan käyttämättä järkeä (turvallinen kehitys olisi mahdollista ilman vastustustakin).



Eikö kaikki tieteellisetkin näkökulmat ole vain mielipiteitä? Jos pelkkä tieteellisen metodin soveltaminen on riittävä asia määrittelemään oikean, niin minkä takia luulet, että tarvitaan viittauksia muiden tutkijoiden pohdintoihin? Miksi pelkkä yksilön innovatiivisuus ei tässä tapauksessa riitä?

Mutta mitä epäeettistä on ihmisen elinsuhteiden parantamisessa geeniteknologialla, jonka voidaan tässä tapauksessa olettaa olevan tuttua ja turvallista, "luonnollista"?



Tähän jo vastasinkin aiemmin. Epäeettistä tässä on se, että ihminen, joka ei tajua sitä kokonaisuutta, mihin tämä asia liittyy, aiheuttaisi muille osa-alueille kestämätöntä kehitystä.

Ramez Naam pohti kirjassaan "More Than Human", että kiellettynä geeniteknologia löytää tuottajat ja kuluttajat kielloista huolimatta aivan kuin muutkin tuotteet ja palvelut. Geeniteknologian kieltäminen siis pahimmillaan veisi geenihoidot samoille "syrjäkujille" huumeiden, laittomien aseiden ja ihmiskaupan kanssa.



Itse argumentoin tällä tavalla geeniteknologian puolesta lukion filosofian tunnilla, yli kymmenen vuotta sitten, kun kurssin suorittamiseen kuului osana väittelytilaisuus. Olin silloin perusteissani naiivi, nihilistinen ja itsekäs.

Näkisin geeniteknologian yleistyvän heti, kun sen hyödyt voittavat siitä aiheutuneet haitat (vertauksena matkapuhelimen käyttö: vaikka käyttö aiheuttaisi jopa vammoja aivoihin, kriittisesti ajateltuna kännyköiden antamaa hyötyä elämän helpottamisessa, auttamisessa ja pelastamisessa on vaikea ylittää - käytön aiheuttamien haittojen pitäisi olla hyvin vakavia, jotten enää käyttäisi kännykkää), ja yleistyminen laskee lopulta hinnat varattomimpienkin markkinoille.



Esim. CIA saattaa käyttää vielä tänäkin päivänä kidutusmenetelmiä kuulustelun osana, vaikka julkinen diskurssi olisikin sellaista vastaan. Siinä varmaan ajatellaan juuri noin, että saadut hyödyt ylittävät haitat. Kaikki ehkä tuntuu siltä niin kauan, kun ei tarvitse itse istua vuosi tolkulla kidutuspenkissä.

Vierailija
Shriek
Minnesota
Ensimmäinen syy löytyy siitä uskomuksesta, että ihmisyydellä on "luonnolliset rajat" tai kenties luonnon väärinkäsityksestä. Uskomukseen sisältyy, että on eettisesti oikein pysyä näiden pyhien rajojen sisäpuolella.



Tietysti on aina eettistä pysyä niiden pyhien rajojen sisäpuolella. Mikäli sosiaalista pakkoa ei olisi, ihmiskunta tuskin olisi ollut niin 'menestyksekäs' laji suhteessa muihin lajeihin.

Toinen syy on kuvitelma, jonka mukaan ihminen ei saisi itse vaikuttaa omaan kehitykseensä aivan kuin ihminen olisi muokkautunut nykyihmisyyteen niin, että hänen omat tekonsa eivät ole missään vaiheessa vaikuttaneet tähän tämän hetkiseen "lopputulokseen".



Jos elämästä kitketään pois kaikenlainen satunnaisuus, niin oletko itse miettinyt, että miltä sellainen mahtaisi tuntua ihan yksilötasolla... vai onko yksilötaso sinun tavoittamattomissa? Tarkoitan sitä, kun ei saisi antaa uskon asioille tilaa?

Ihminen vaikuttaa teoillaan kehitykseensä, muttei tämä poista satunnaisuutta lainkaan - eikä satunnaisuuden kitkeminen millään tavoin vastaa henkilökohtaisia haaveitani. Ajatuksena on, ettei ihmisen "luonnottomalle" parantelulle ole muuta estoa kuin kuviteltu raja esim. aistien korjaamisen ja kohennuksen välillä.

Ja kyllä, koen elämäni yksilötasolla. Vihjaustasi uskon asioista en täysin ymmärtänyt, enkä osaa niitä tähän keskusteluun järkevästi liittää.

Shriek
Eli sinun ihanteellista toimintaasi kuvaisi parhaiten pyörän rengas, jonka on tarkoitus pyöriä ja viedä pyörää eteenpäin. Ihminen voi olla vaikka rengas ja pyörä ihmiskunta. Ateistinen paratiisi. Ihmiset, ovat vailla tarkoitusta ja sen sijasta ihmiskunta, jolla on tarkoitus. Hmm....

Erittäin heikosti ymmärretty. Ihmiskunnan on mielestäni hyvä kehittyä niin, että ihmisillä olisi parempi olla.

Yksilön tarkoituksesta en ole antanut mitään kuvailuasi vastaavaa käsitystä; jokainen ihminen saa mielestäni arvioida oman elämänsä tarkoituksen sellaiseksi kuin haluaa - kunhan ei tämän johdosta vaikuta toisen ihmisen vapauteen arvioida oman elämänsä tarkoitusta.

Mielestäni ateistinen paratiisikäsitys ei aseta yksilöä funktionalistiseksi välineeksi eteenpäin vyöryävän polkupyörän rakenteeseen. Voi olla, että olemme vain tutustuneet eri lähteisiin aiheesta "ateistinen paratiisi".

Shriek
Mitä luulet, miten käy käsityksille ihmisarvosta, kun yksilöt alkavat pikkuhiljaa hyväksyä tällaisia käsityksiä, vailla minkäänlaista pohdintaa suuntaan tai toiseen. Eli jos ateistisen kannan tulisi olla oletusarvoinen suhtautuminen asioihin?

"Vailla minkäänlaista pohdintaa suuntaan tai toiseen"? Päin vastoin. Olen pahoillani, mutta en välittäisi korjata suuhuni aseteltuja sanoja. Mielestäni käsitykset ihmisarvosta kasvaisivat niiden ajatusten perusteella, joita olen esittänyt.

Viittauksesi natsismiin, orjuuttamiseen tai riistokapitalismiin haluan kumota yhdellä virkkeellä: mielestäni ihmisten elämää pitää parantaa niin, ettei se aiheuta kenellekään kärsimystä.

Vierailija
Shriek
Minnesota
Järjen käyttäminen auttaa kuitenkin puntaroimaan hyötyä ja haittaa, mielipiteet vain neuvovat olemaan käyttämättä järkeä (turvallinen kehitys olisi mahdollista ilman vastustustakin).



Eikö kaikki tieteellisetkin näkökulmat ole vain mielipiteitä? Jos pelkkä tieteellisen metodin soveltaminen on riittävä asia määrittelemään oikean, niin minkä takia luulet, että tarvitaan viittauksia muiden tutkijoiden pohdintoihin? Miksi pelkkä yksilön innovatiivisuus ei tässä tapauksessa riitä?

Mielipiteen voi kuka tahansa muodostaa asiasta, josta saattaa olla vain puolueellisia kuulopuheita. "Tieteelliset näkökulmat" perustuvat huimasti tarkempaan todistukseen, jotka ovat asiantuntijoiden arvioitavissa ja falsifioitavissa. Perusteettomat näkökulmat eivät ole tieteellisiä, kun taas perusteettomat mielipiteet ovat silti mielipiteitä.

Shriek
Mutta mitä epäeettistä on ihmisen elinsuhteiden parantamisessa geeniteknologialla, jonka voidaan tässä tapauksessa olettaa olevan tuttua ja turvallista, "luonnollista"?



Tähän jo vastasinkin aiemmin. Epäeettistä tässä on se, että ihminen, joka ei tajua sitä kokonaisuutta, mihin tämä asia liittyy, aiheuttaisi muille osa-alueille kestämätöntä kehitystä.

Tarkoitatko tällä sitä, että jälkikäteen ajateltuna ihmisen olisi ollut hyvä pysäyttää teknologian kehitys esim. ennen teollista vallankumousta; eli tässä tapauksessa kyseinen "kokonaisuus" on jokin meille tällä hetkellä ymmärtämätön asia, jonka osa-alueille aiheutettu kestämätön kehitys ilmenisi vasta ihmisen elinolosuhteiden geeniteknologisen parantamisen jälkeen, ja vielä suoranaisesti sen johdosta?

Vaikuttaa mystiseltä.

Shriek
Ramez Naam pohti kirjassaan "More Than Human", että kiellettynä geeniteknologia löytää tuottajat ja kuluttajat kielloista huolimatta aivan kuin muutkin tuotteet ja palvelut. Geeniteknologian kieltäminen siis pahimmillaan veisi geenihoidot samoille "syrjäkujille" huumeiden, laittomien aseiden ja ihmiskaupan kanssa.



Itse argumentoin tällä tavalla geeniteknologian puolesta lukion filosofian tunnilla, yli kymmenen vuotta sitten, kun kurssin suorittamiseen kuului osana väittelytilaisuus. Olin silloin perusteissani naiivi, nihilistinen ja itsekäs.

Kauniisti solvattu. Laittomia aseita hankkiva sotalordi voi tulevaisuudessa käydä kauppamatkallaan ostamassa itselleen ja perheelleen 100 vuotta lisää geneettisesti manipuloitua elinaikaa, tarkemmat aistit ja vahvemman lihaksiston; nuhteettoman kadunmiehen on valitattava laillinen vitamiinikuuri, kaukoputki ja käsipainot.

Shriek
Näkisin geeniteknologian yleistyvän heti, kun sen hyödyt voittavat siitä aiheutuneet haitat (vertauksena matkapuhelimen käyttö: vaikka käyttö aiheuttaisi jopa vammoja aivoihin, kriittisesti ajateltuna kännyköiden antamaa hyötyä elämän helpottamisessa, auttamisessa ja pelastamisessa on vaikea ylittää - käytön aiheuttamien haittojen pitäisi olla hyvin vakavia, jotten enää käyttäisi kännykkää), ja yleistyminen laskee lopulta hinnat varattomimpienkin markkinoille.



Esim. CIA saattaa käyttää vielä tänäkin päivänä kidutusmenetelmiä kuulustelun osana, vaikka julkinen diskurssi olisikin sellaista vastaan. Siinä varmaan ajatellaan juuri noin, että saadut hyödyt ylittävät haitat. Kaikki ehkä tuntuu siltä niin kauan, kun ei tarvitse itse istua vuosi tolkulla kidutuspenkissä.

Asiatonta ja asiaankuulumatonta. En ymmärrä, kuinka ihmisten elämänlaadun parantamiseen tarkoitetun teknologian kehitystä voi verrata noin suoralla tavalla kidutukseen. Taisit tahallasi ymmärtää kirjoitukseni väärin?

Vaikuttaa siltä, että ajatukseni ovat (tahattomasti) loukanneet henkilökohtaista maailmaankuvaasi; niiden tarkoituksena oli vain antaa ajattelemisen aihetta asioissa, joihin monet ovat muodostaneet mielipiteitä ja ennakkoluuloja ilman sen kummempaa pohdiskelua. Kuten tietysti sinunkin kirjoituksesi ovat antaneet ajattelun aihetta minulle.

Vierailija
Minnesota
Ihminen vaikuttaa teoillaan kehitykseensä, muttei tämä poista satunnaisuutta lainkaan - eikä satunnaisuuden kitkeminen millään tavoin vastaa henkilökohtaisia haaveitani. Ajatuksena on, ettei ihmisen "luonnottomalle" parantelulle ole muuta estoa kuin kuviteltu raja esim. aistien korjaamisen ja kohennuksen välillä.

Ja kyllä, koen elämäni yksilötasolla. Vihjaustasi uskon asioista en täysin ymmärtänyt, enkä osaa niitä tähän keskusteluun järkevästi liittää.




Millä perusteella voit väittää, että näiden aistien parannus on juuri aistien parannusta? Et ilmeisesti koe millään tavalla ongelmalliseksi sitä, että ihminen tulisi enemmän koneeksi, ja kun parannuskomponentteja tulee tarpeeksi, niin tämä keho olisi lopulta se paha asia? Vaikuttaa todella paljon siltä, että täytyy olla joko henkisesti tai fyysisesti sairas, että haluaa kehostaan eroon. Tarjoa perustelut, että minkä tavoittamiseen tämä kehon parantaminen tähtää? Eli onko hyve pelkästään jo siinä, että se, mitä sinä transhumanismilla tavoittelet, tulisi olla kaikkien tavoite?

Erittäin heikosti ymmärretty. Ihmiskunnan on mielestäni hyvä kehittyä niin, että ihmisillä olisi parempi olla.



Eli yllä olevasta tekstistä johtaen, sinulla on huono olla? Et sinä minun mielestäni voi puhua ihmiskunnan puolesta tässä asiassa.

Yksilön tarkoituksesta en ole antanut mitään kuvailuasi vastaavaa käsitystä; jokainen ihminen saa mielestäni arvioida oman elämänsä tarkoituksen sellaiseksi kuin haluaa - kunhan ei tämän johdosta vaikuta toisen ihmisen vapauteen arvioida oman elämänsä tarkoitusta.



Eli joillakin elämän tarkoitus on loppuunasti ajateltuna se, että kaikki heikoksi koetut aistit korvataan keinotekoisilla parannuksilla tai irtaannutaan lajikehityksestä geenimanipulaatiolla, jolloin luotetaan täysin ihmisten luonnontieteelliseen ymmärrykseen ihmisessä ja maailmasta. Minusta sinä et ole ketjussa pahemmin esittänyt sosiaalisia, psykologisia tai moraalisia kannanottoja, joten et ole hirveästi osoittanut siinä mielessä ymmärrystä ihmisestä. Kovin luottavainen olet ihmiskuntaan.

Mielestäni ateistinen paratiisikäsitys ei aseta yksilöä funktionalistiseksi välineeksi eteenpäin vyöryävän polkupyörän rakenteeseen. Voi olla, että olemme vain tutustuneet eri lähteisiin aiheesta "ateistinen paratiisi".



Se oli minun keksimä termi uhkakuvasta. Jos päämääränä on koneistaa ihminen, koska keinotekoinen aistien parantaminen on viime kädessä mekaniisten ja elektromekaniisten komponenttien lisäilyä, niin on aika lyhytnäköisesti ajateltua, jos et näe kykene ymmärtämään pointtejani. Bioteknisiä 'parannuksia' pitäisin vain geenimanipulaationa, koska en löydä perusteluja sille, miksi jokin ihmisen muokkaama laji tai luonnossa esiintyvät lajit olisivat muita parempia? En ainakaan tunne biologiaa riittävän hyvin, että voisin siihen tällä hetkellä sokeasti luottaa.

Mielipiteen voi kuka tahansa muodostaa asiasta, josta saattaa olla vain puolueellisia kuulopuheita. "Tieteelliset näkökulmat" perustuvat huimasti tarkempaan todistukseen, jotka ovat asiantuntijoiden arvioitavissa ja falsifioitavissa. Perusteettomat näkökulmat eivät ole tieteellisiä, kun taas perusteettomat mielipiteet ovat silti mielipiteitä.



Minulle mielipide ja hypoteesin esittäminen on yksilöpsykologisesti ajateltuna lähes sama asia. Ja jos satut olemaan ääri-Popperilaisuuden kannattaja, niin sitten meillä on hyvin jyrkkä näkemysero. On varmaan hyödyntä kiistellä asiasta juurta jaksaen.

Tarkoitatko tällä sitä, että jälkikäteen ajateltuna ihmisen olisi ollut hyvä pysäyttää teknologian kehitys esim. ennen teollista vallankumousta; eli tässä tapauksessa kyseinen "kokonaisuus" on jokin meille tällä hetkellä ymmärtämätön asia, jonka osa-alueille aiheutettu kestämätön kehitys ilmenisi vasta ihmisen elinolosuhteiden geeniteknologisen parantamisen jälkeen, ja vielä suoranaisesti sen johdosta?



Ei tietenkään. Minusta on naurettava puhua humanismista, kun ei esim. oteta mitään moraalista kantaa, vaan teknologinen edistys on aina automaattisesti hyveellistä. Oliko DDT:kin hieno teknologinen keksintö ja ratkaisu ruokatuotannon ongelmiin? Minulle transhumanismi on tähän asti kuullostanut enemmän 'transnihilismiltä'

Kokonaisuudella tarkoitan sitä, että on olemassa tiettyjen alojen spesialisteja, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että joillakin ei ole välttämättä minkäänlaista ymmärrystä siitä, että minkä osa he ovat, kun työtänsä tekevät. Olisi omasta mielestäni täysin typerää antaa päätäntä valta ainoastaan luonnontieteilijöille ja heidän keksinnöilleen.

Kauniisti solvattu. Laittomia aseita hankkiva sotalordi voi tulevaisuudessa käydä kauppamatkallaan ostamassa itselleen ja perheelleen 100 vuotta lisää geneettisesti manipuloitua elinaikaa, tarkemmat aistit ja vahvemman lihaksiston; nuhteettoman kadunmiehen on valitattava laillinen vitamiinikuuri, kaukoputki ja käsipainot.



Se ei ollut pelkkä solvaus, vaan ihan tositapahtumiin perustuva kuvaus. Mikäli tämä toinen mahtiuskonto, nimittäin talouskasvu, saa mahdollisimman suuren kannatuksen, niin tulevaisuudenvisiosi on hyvin mahdollista.

Asiatonta ja asiaankuulumatonta. En ymmärrä, kuinka ihmisten elämänlaadun parantamiseen tarkoitetun teknologian kehitystä voi verrata noin suoralla tavalla kidutukseen. Taisit tahallasi ymmärtää kirjoitukseni väärin?



No siis, tällainen CIA-toimii todennäköisesti periaatteella, haluamme taata kansalaisten turvallisuuden. Eikö turvallisempi yhteiskunta ole myös kehitysajattelua? Ainakin itse mainitsit tuolla kirjoituksessasi, että ajatus siitä, että ihmisillä on hyvä olla, tulisi säilyttää transhumanismia ajaessa. Ja jos nyt huomaat, niin 'kehitys' on aika ongelmaista, eikä niin yksinkertaista.

Vaikuttaa siltä, että ajatukseni ovat (tahattomasti) loukanneet henkilökohtaista maailmaankuvaasi; niiden tarkoituksena oli vain antaa ajattelemisen aihetta asioissa, joihin monet ovat muodostaneet mielipiteitä ja ennakkoluuloja ilman sen kummempaa pohdiskelua. Kuten tietysti sinunkin kirjoituksesi ovat antaneet ajattelun aihetta minulle.



Sosiaalinen todellisuus ei välttämättä ole sinun tavoitettavissa.

Vierailija
Shriek
Millä perusteella voit väittää, että näiden aistien parannus on juuri aistien parannusta? Et ilmeisesti koe millään tavalla ongelmalliseksi sitä, että ihminen tulisi enemmän koneeksi, ja kun parannuskomponentteja tulee tarpeeksi, niin tämä keho olisi lopulta se paha asia? Vaikuttaa todella paljon siltä, että täytyy olla joko henkisesti tai fyysisesti sairas, että haluaa kehostaan eroon. Tarjoa perustelut, että minkä tavoittamiseen tämä kehon parantaminen tähtää? Eli onko hyve pelkästään jo siinä, että se, mitä sinä transhumanismilla tavoittelet, tulisi olla kaikkien tavoite?

Juuri tätä transhumanismin väärinymmärrystä olen tässä ketjussa alusta asti ihmetellyt: "Jos ihmisestä tehdään kone, inhimillisyys katoaa", "lisääntyvä teknologia poistaa tunteet, maailman kauneuden ja ihmisarvon", "tieto pyyhkii pois mysteerit ja samalla mielikuvituksen". Jos historiaa katsotaan objektiivisesti, teknologia on (pääasiassa, aseet ovat aina poikkeus) tehnyt elämästä helpompaa, terveempää ja onnellisempaa: ennakkoluulot tulevaa teknologiaa kohtaan ovat suurimmaksi osaksi perusteettomia (ymmärrän hyvin, että tämä voitaisiin käsittää kriittisen ajattelun vastaiseksi; päämääräni on kuitenkin täysin toinen, kriittinen ajattelu pitää laajentaa aina myös omiin mielipiteisiin).

Titaanilonkat, sydämentahdistin ja kuulolaite eivät tee kenestäkään "vähemmän ihmistä" (toisin kuin aiemmin kuviteltiin).

Perusteluita kehon paranteluun löytyy tavallisimmista ongelmista: energiatuotanto, nälänhätä, ylipaino (sekä diabetes, sydän- ja verisuonitaudit), hygienian puute ja taudit.
Suoranaisen naiivi ja yliyksinkertaistettu "ratkaisu" ylipainoon ja energiantuotantoon olisi leikkisä ajatus, että ihmisen ylimääräinen energia käytettäisiin hyödyksi ympäristössä. Sohvaperuna pysyisi solakkana, kun televisio ja jääkaappi saisivat sähkönsä kyberneettisestä mahasta eikä esim. hiilivoimalasta.

Muihin kannanottoihisi lyhyesti:
Henkilökohtaiset ongelmani eivät kosketa tätä keskustelua, eikä tarkoituksenani ole pakkosyöttää omia "ihanteitani" muille. Henkilökohtaisuudet on yleensä hyvä pitää tämän kaltaisen keskustelun tai väittelyn ulkopuolella.
Omasta mielestäni on moraalitonta sanoa, ettei elämästä saa tietyn rajan jälkeen tehdä enää yhtään parempaa - varsinkin, jos rajana on ennakkoluulo, uskomus ja mielipide.

Olemme kaikki keinotekoisia, vaikka se tekokeino tuntuukin niin kovin luonnolliselta.

Vierailija
Minnesota
Juuri tätä transhumanismin väärinymmärrystä olen tässä ketjussa alusta asti ihmetellyt: "Jos ihmisestä tehdään kone, inhimillisyys katoaa", "lisääntyvä teknologia poistaa tunteet, maailman kauneuden ja ihmisarvon", "tieto pyyhkii pois mysteerit ja samalla mielikuvituksen". Jos historiaa katsotaan objektiivisesti, teknologia on (pääasiassa, aseet ovat aina poikkeus) tehnyt elämästä helpompaa, terveempää ja onnellisempaa: ennakkoluulot tulevaa teknologiaa kohtaan ovat suurimmaksi osaksi perusteettomia (ymmärrän hyvin, että tämä voitaisiin käsittää kriittisen ajattelun vastaiseksi; päämääräni on kuitenkin täysin toinen, kriittinen ajattelu pitää laajentaa aina myös omiin mielipiteisiin).



En tiedä, oletko isokin sci-fi harrastaja, mutta tällainen Cybernitiikka-teema on varsin tuttua sci-fi:stä. Ja näen itse siten, että parantelu voidaan ensisijaisesti valjastaa väkivaltaan. Jos jotain tiedät historiasta, niin prioriteetti monen innovaation suhteen on ollut saada valtaa muihin kulttuureihin nähden. Millä perusteilla on aiheellista odottaa, että esim. tämä vuosisata tekee poikkeuksen? Eli miksi eettiset ongelmat voitaisiin kehityksen osalta haudata ja antaa kehityksen kulkea vapaasti?

Tästä kaikki alkaa:
http://www.youtube.com/watch?v=qNEOI7bYl3c

Titaanilonkat, sydämentahdistin ja kuulolaite eivät tee kenestäkään "vähemmän ihmistä" (toisin kuin aiemmin kuviteltiin).



Kyllä. Laitteet ovat käsittääkseni suunniteltu ensisijaisesti korvaamaan puuttuvan elin, ei siihen, että se olisi toiminnallisuudeltaan ylivertainen normaaliraajaan verrattuna. Mistäköhän luulet, että tämä johtuu? Onko raha ainoa seikka, joka tässä hillitsee ihmisiä tekemästä parempia implantteja?

Perusteluita kehon paranteluun löytyy tavallisimmista ongelmista: energiatuotanto, nälänhätä, ylipaino (sekä diabetes, sydän- ja verisuonitaudit), hygienian puute ja taudit. Suoranaisen naiivi ja yliyksinkertaistettu "ratkaisu" ylipainoon ja energiantuotantoon olisi leikkisä ajatus, että ihmisen ylimääräinen energia käytettäisiin hyödyksi ympäristössä. Sohvaperuna pysyisi solakkana, kun televisio ja jääkaappi saisivat sähkönsä kyberneettisestä mahasta eikä esim. hiilivoimalasta.



Kieltämättä tällainen visio kiihoittaa mielikuvitusta ja tekee mieli alkaa lukemaan jotain cyberpunk-kirjallisuutta. Ajattelepa asiaa vaikkapa yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Mitä luulet, minkälaiseen toimintaan tuollainen ajatus rajattomista varaosista ihmiset rohkaisisi? Miten luulet, miten kävisi esim. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan? Mitä luulet, miten kävisi sossun ja kelan suhteen, kun jokainen kadun juoppo alkaisi ajamaan transhumanismin ideologiaa?

Henkilökohtaiset ongelmani eivät kosketa tätä keskustelua, eikä tarkoituksenani ole pakkosyöttää omia "ihanteitani" muille. Henkilökohtaisuudet on yleensä hyvä pitää tämän kaltaisen keskustelun tai väittelyn ulkopuolella. Omasta mielestäni on moraalitonta sanoa, ettei elämästä saa tietyn rajan jälkeen tehdä enää yhtään parempaa - varsinkin, jos rajana on ennakkoluulo, uskomus ja mielipide. Olemme kaikki keinotekoisia, vaikka se tekokeino tuntuukin niin kovin luonnolliselta.



En uskonutkaan, että tarkoituksesi olisi pakkosyöttää. Mutta kuten huomaat, monet sosiaaliset tekijät muodostavat moraalisen jarrun kehitykselle, joka ei ole pelkästään paha asia, miten teknologiaan ja edistykseen uskovat usein sen näkevät. Naurettavimpia kuulemiani väitteitä ovat ne, jossa visioidaan maailma ilman kristinuskoa, joka olisi muka voinut antaa jollekin kulttuureille teknologisen ylivertaisuuden. Vähän samalla tavalla, miten esim. atlantis-myytissä esitetään. Ehkä tämänkin myytin, niin kuin raamatun tarina Babelin tornista, on tarkoitus toimia moraalisena kannanottona siitä, miten voisi käydä, jos keskitymme ainoastaan materiaan, eikä henkeen.

Minulle tuollainen ei rajoja-ajattelu olisi enemmän nihilismiä kuin humanismia. Ja noiden asioiden kieltäminen, mitä tuossa ylhäällä luettelit, todistaa mielestäni sen, että et halua huomioida asiassa ollenkaan inhimillisiä puolia.

Vierailija

Moraali kehittyy tekniikkaa hitaammin.

Olisiko aika painaa jarrua, tähdätä kollektiivisen moraalin ja etenkin päämäärän selkeyttämiseen ja panostaa esimerkiksi ympäristöongelmiin ja kestävyyteen, jotta insinööri saa rauhassa aikaa miettiä, tahtooko nostaa rikkaat länsimaalaiset eliittiasemaan myös eliniässä vaiko kuihduttaa monen kapinan siemenet pelastamalla muunkin maailman?

Tarpeeksi pitkälle viety eriarvoistuminen johtaa vääjäämättä sotaan, mutta ehkä robotit laitetaan kukistamaan kapina 600-vuotiaiden hallitsijoiden asetellessa kynttilöitä kakkuihinsa.

eteenpäin
Seuraa 
Viestejä1591
Liittynyt25.6.2009
Shriek

Titaanilonkat, sydämentahdistin ja kuulolaite eivät tee kenestäkään "vähemmän ihmistä" (toisin kuin aiemmin kuviteltiin).



Kyllä. Laitteet ovat käsittääkseni suunniteltu ensisijaisesti korvaamaan puuttuvan elin, ei siihen, että se olisi toiminnallisuudeltaan ylivertainen normaaliraajaan verrattuna. Mistäköhän luulet, että tämä johtuu? Onko raha ainoa seikka, joka tässä hillitsee ihmisiä tekemästä parempia implantteja?


Siis kun vastaat "kyllä", sinun mielestäsi sydämentahdistimen omaava ihminen on "vähemmän ihminen" ? Eli se oletkin SINÄ joka asetat ihmiset näiden ruumiin perusteella eri asemaan, eikä tämä meidän transhumanisti-ystävämme.

Raha ei mitenkään hillitse ihmistä tekemästä parempia implantteja, vaan ne kehittyvät vuosi vuodelta, halusit sinä sitä eli et.

Se, että joskus voidaan tehdä ihmisruumiiseen verrattuna ylivertaisia keinotekoisia kehoja ja implantteja, ei todellakaan poista ihmisarvoja(tai ihmisestä laajentaen, yksilöllisen tietoisuuden korvaamattomuutta). Ihmisillä on tänäkin päivänä erilaisia ominaisuuksia, ja olemme silti perustavalla tavalla samanarvoisia, korvaamattomia yksilöitä. Tämä ei muutu miksikään, vaikka saisimme joskus suuremman säätövaran ominaisuuksillemme.

Shriek

Mitä luulet, minkälaiseen toimintaan tuollainen ajatus rajattomista varaosista ihmiset rohkaisisi? Miten luulet, miten kävisi esim. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan? Mitä luulet, miten kävisi sossun ja kelan suhteen, kun jokainen kadun juoppo alkaisi ajamaan transhumanismin ideologiaa?



Transhumanismia vastustat avoimesti, OK, mutta tämä ei kuulosta enää kauhean humanistiseltakaan.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat