Biofilmit ja allergiat

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Juttu HS 21.10.2008 D1 "Limainen biofilmi taltuttaa antibiootit" on ajatuksia herättävä.
Jutussa kerrottiin bakteerien muodostamasta kelmusta, joka on monen pahan syy. Mutta voisiko joidenkin bakteerien muodostama biofilmi ollakin hyvä asia? Voisiko tietynlainen biofilmi suojata allergeeneilta? Itse olen pannut merkille, että pitkien antibioottikuurien jälkeen allergia- ja astmaoireet ovat aina olleet tavallista pahempina.
Allergiat lisääntyvät siellä, missä elintaso nousee.
Olisiko bakteerien biofilmissä selitys? Muodostaisivatko ns hyvät bakteerit iholle tai ruuansulatuskanavaan biofilmin, joka suojaa normaalitilassa ihmistä? Mutta jos antibioottikuureilla tai vaikka jollain säilöntäaineilla tuhotaan samalla myös "hyvät" bakteerit ja niiden muodostama suojaava kelmu, elimistössä käynnistyy sotatila. Ja sitä sotatilaa nimitämme allergiaksi...
Voisiko ajatella, että kun esivanhempamme käyttivät suolaa, viinaa ja tervaa, pippuria ja etikkaa, he käyttivät sellaisia säilöntäaineita, jotka eivät tuhonneet ruuansulatuskanavaa suojaavaa biofilmiä?
Mielestäni tätä kannattaisi tutkia!
Mitäs ajattelette?

Kommentit (5)

Vierailija

Tunne ihmiskunnan vihollinen stafylokokki:
Stafylococcus aureus_ Mikä on vaaran laatu ihmiselle?

Proteaasit, joista väitöskirja eniten puhuu on tässä vain mainittu ja niitten käsittelemiseen täytyy varata oma aikansa. Tässä ei ole mitenkään vielä katsottu, miten ihmisen strategiaa voisi tehostaa.Tässä on vain hahmoteltu patogeenin taholta tulevan vaaran strategiasta laatua. Stafylokokkus aureuksen aiheuttamista oireistakaan ei tässä ole mainittu kaikkia, esim. seur. on mainittu: artriitti, endokardiitti, septikemia, hypovoleminen shokki, toksisen shokin oireyhtymää (TSS) aiheuttava superantigeeni TSST-1.
LÄHDE: Calander Ann-Marie. Proteases in Staphylococcus Arthitis. Göteborg universitet 2007 ISBN 978-91-628-7040-9.

Stafylokokki on Gramnegatiivinen bakteeri, joten immuunijärjestelmää on katsottava ensin sillä silmällä, miten se yleensä bakteeriin suhtautuu.
Toiseksi, miten stafylokokki suorittaa evaasiotaan invasoituessaan.
Miten se pystyy välttämään miltei minkä tahansa puolustuksen?
Asia vaikuttaa mosaiikkamaiselta, palapeliltä, jota saa koota kärsivällisesti. Mutta eihän tämä bakteeri olekaan mitenkään hallinnassa lopullisesti, joten asia kerrallaan, jatkokertomuksena Taustalla toistaisekai päärunkona on tämän väitöskirjan innottama laajapohjainen materiaali ja viitemateriaali.

Hyökkäävän bakteerin strategiaa kuvattaessa on myös katsottava ihmisen rahkeet, se arsenaali, millä ihminen konfrontoi tätä spesifistä haastetta.

Ihmisella on seuraavia varusteita käytettäväään:
1.Luonnollinen immuniteeetti (innate immunity)
1.1. Komplementtikaskadin osuus
1.2. Koagulaatiokaskadin osuus
1.3. PAMP – järjestelmän osuus ja luonnollisen immuniteetin järjestelmän solujen osuus
2.Spesifisen soluvälitteisen immuniteetin osuus (Acquired immunity)
(Tässä nyt ei käsitellä sellaisia vastustuskeinoja kuten altistuksen vähentäminen, hyvä hygienia, turhien antibioottikuurien vältäminen jne)

Miten S-aureus pystyy kiertämään ja välttämään ihmisen yllämainittua monivivahteista immuunipuolustusta, siinä on paljon selvittämistä.

Seuraavia seikkoja voidaan pirrtää lojaalin konfrontaation kuvaamisen taustaraameiksi:
Komplementtikaskadi aktivoitumistiet A, B ja C.(engl.)
Hyytymistekijöitten eli faktoreitten tavallista nimiluettelo ja tavallinen toiminta kuten
normaalisti triggeröityvä ja ajallaan sammuvat hyytymiskaskadista ja ja fibrinolyysistä jälkisiivouksineen.
Joitain uusia lisätietoja tulee löydetäessä uusia kontaktiteitä antimikrobiellin peptidin (AMPs) ja mikrobin kesken.
Tavallinen antigeenin esittäminen T-solulle ja superantigeenin oikotie on myös kuvannettu karttana.
Tavallinen lojaali tapa esittää antigeeni T-solulle ja T-solun integroitu tietojenkäsitelyjärjestelmä, asia on hyvä tietää, vaikka eihän laboratoriossa valkosoludiffissä ole niin selvät hahmot kuin kirjan kuviin piirretyillä imusolutyypeillä. .
Komplementtikaskadista on mitä parhaimpia karttoja ja hyvin paljon.
Tämä on hyvin yleinen kartta: www.socgenmicrobiol.org.uk/.../18709/Figs/F1.gif

Varsinkin juuri stafylokokin suhteen on otettava esiin luonnollisen immuunijärjestelmän suuresta moninaisuudesta komplementtikaskadi. Aivan infektion alkuvaiheissa stafylokokki aiheuttaa komplementin aktivaation. Komplementtia on pidetty aika monimutkaisena, mutta kuitenkin siitä on saatu tehtyä melko selkeitä karttoja joita löytyy kaikista lähdeteoksista ja internetistä.tavallisin. Lääkärikunnan käyttämä kuva on tämäntapainen. Wikipedia esittää komplementtikaskadin suomalaisin termein.
C-konvertaasi. Opsonisaatio. Kemotaksis. Neutrofiilit.Fagosytoosi.
Bakteeri-infektion alkuvaiheissa komplementin aktivaatio käynnistyy siten, että C3 konvertaasi tekee kompleksin C4b2a ja C3bBp tekijöitten kesken ja nämä kiinnittyvät bakteerin pintaan.C3-konvertaasi pilkkoo C3-tekijän ja aloittaa täten bakteerin OPSONISAATIO-tapahtuman C3b-tekijällä ja vapauttaa kiertämään C3a-tekijää, joka toimii kemoattraktanttina, joka houkuttelee paikalle tulehdustekijöitä. C3-konvertaasi ottaa osaa myös C5-konvertaasin aktivoimiseen ja luo C5b ja C5a-molekyylit esiin. Pienet kemoattraktantit C3a, C5a ja bakteeriperäiset formyyli-peptidit triggeröivät neutrofiilin migraatiota verisuonten seinämien läpi, ja myös vaikuttavat kemotaktisesti siten, että neutrofiilit vaeltavat suoraan kudoksien infektiokohtaan. Missä on komplementin protektiivinen suojaava osuus stafylokokkia vastaan? Se näkyy tässä kombinoidussa toiminnassa, kun neutrofiilejä alkaa migroitua ja fagosytoosi käynnistyy. Fagosytoosilla neutrofiilit ottavat sisäänsä stafylokokkeja ja tämä välittyy neutrofiileissä sijaitsevien komplementtireseptorien kautta.
Neutrofiilien (jyväisten valkosolujen) kriittinen osuus. Neutrofiilin pintareseptorit & komplementtisaostumat bakteerin pinnassa
Jyväisen valkosolun komplementtireseptorit 1, 3 ja Fc-reseptori opsonoitaville molekyyleille sitoutuvat bakteerin pintaan, jota tässä vaiheessa peittää komplementtikertymät ( C3b, inaktivoitu C3b ja vasta-aineita), Neutrofiilien kriittinen merkitys stafylokokki-infektiossa tulee esiin varsinkin silloin, kun neutrofiilit puuttuvat- septinen kuolleisuus on silloin 100% koe-eläimillä. Neutrosyyttien vähäisyyskin, neutropenia, on jo infektiosta selviytymisen vaikeuttaja ja aiheuttaa koe-eläimissä lisääntynyttä infektiöösiä artriittia, niveltulehdusta.

Antimikrobiellit peptidit (AMPS) ja fagolysosomi ja vapaat radikaalit
Lopullinen stafylokokkien tuhoaminen tapahtuu antimikrobiellien peptidien avulla fagolysosomeissa sekä neutrofiilien kehittämillä vapailla radikaaleilla (ROS).

Myeloperoksidaasi MPO
Myeloperoksidaasi(MPO)-entsyymiä vapautuu neutrofiilien azurofiilisista jyväsistä fagosomiin ja niillä on vahva antimikrobivaikutus. Koe-eläin, jolta puuttuu tämä entsyymi, on heikko sytotoksiselta kapasiteetiltaan niin bakteereja kuin sieniä kohtaan.

NADPH oksidaasi
Valkosolun arsenaalissa myeloperoksidaasi ja NADPH oksidaasi tekevät tehokasta yhteistyötä muodostaen bakteereita tappavaa hypokloorihappoa, joka tuhoaa S.aureuksen.
Jos NADPH-oksidaasi ei toimi, yksilöt ovat herkkiä stafylokokki-infektioille, kuten esim. kroonista granulomatoositautia sairastavat, joilla NADPH-oksidaasi puuttuu.

Oksidatiivinen purkaus, NO, H2O2, O2∙, ROS
Oksidatiivisen purkauksen aikana modostuu myös typpioksidia (NO), vetyperoksidia (H2O2)
ja superoxidianionia (O2∙). Nämä ovat bakteeria suoraan tappavia.
Ylläolevat bakterisidiset keinot ovat happimolekyylistä riippuvia.

Happimolekyylistä riippumaton bakteerisidisyys: defensiinit
Antimikrobipeptidit (AMPs) ns. defensiinit ja neutrofiilin fagolysosomin sisällä olevat entsyymit vaikuttavat myös bakteerien tappamista. Defensiinit ovat kationisia (+)peptideitä, jotka asettuvat interaktioon bakteerisolukalvon anionisten (-)komponenttien kanssa aiheuttaen depolarisaatiota, permeabilisaatiota, bakteerisolusisällön ulosvuotamista ja lopulta bakteerin tuhoutumista. ”

Tästä voi päätellä, että komplementti käyttää lähinnä neutrofiilejä paikallisena aseena, joten valkosolujen määrä ja diffi heijastaa samalla yksilön edellytyksiä tähän puolustusvalmiuteen.

Entä koagulaatiokaskadin osuus tässä yhteydessä?
www.enzymeresearch.co.uk/images/coag2.gif

Koagulaatiokaskadeista on myös erittäin paljon kuvia, toinen toistaan täydellisempiä, mutta asian monifunktionaalisuuden vuoksi sitä on vaikeampi esittää selvällä kartalla kuten komplementtia, jonka päätulos konvergoi esim bakteerin hävittämiseen. Koagulaatiokaskadin päätulos taas divergoi pitämään verenkiertoa joustavana ja verta rheologisesti edullisena.

Koagulaatiokaskadin ulkoinen tie
”Bakteeri-infektio aktivoi koagulaatiokaskadin käyttämällä ns ulkoista tietä (EXTRINSIC PATHWAY) , missä kudostekijä TF ja koagulaatiotekijä VII muodostavat kompleksin.
Tämä taas aktivoi seuraavan askeleen: Koagulaatiotekijät FIX ja fX aktivoituvat ja aktivoivat trombiinin (fIII).
Veressä kiertävä (fI) fibrinogeeni pilkkoutuu fibriiniksi trombiinivaikutuksesta.”
KOAGELIN LOOGISUUS: ”Tämä fibriinin muodostus katsotaan isäntäkehon puolustusyritykseksi rajoittaa bakteerin leviämistä, mutta vaikeissa tapauksissa voi johtaa fataaliin DIC-oireyhtymään (Disseminated Intravascular Coagulation).”
Koagulaatiokaskadin sisäinen tie, kontaktitie

”Infektio voi triggeröidä koagulaatiokaskadin myös sisäistä tietä ( INTRINSIC PATHWAY) ja sen toinen nimi on CONTACT SYSTEM . Kontaktisysteemin tekijät, joita kiertää veressä (fXI ja fXII, plasman kallikreiini (KK) ja sen kofaktori korkeamolekulaarinen kininogeeni HK (cofactor high molecular weight kininogen) kuuluvat tähän järjestelmään. Kun kininogeeni prosessoituu aktiiviksi, vapautuu bradykiniiniä (BK) ja se on vahva proinflammatorinen peptidi ja suonien dilatoija (aukaisija) (verisuonet levähtävät auki liikaa eivätkä pidä yllä sellaista jännitettä, josta verenpaine pysyisi yllä ). Bradykiniini (BK) onkin avainmolekyyli sepsiksen aiheuttaman hypovoleemisen shokin kehittymisessä.#
Kontaktitiestä tulee myös yksi antimikrobielli peptidi
Kininogeenin vaikutuksesta pilkkoutuu esiin myös antibakterielli peptidi (AMPs) kontaktitiessä:
Kontaktisysteemin aktivaatio patogeenisen bakteerin pinnan vaikutuksesta, kuten S. aureuksen tapauksessa, pystyy äskettäin tehdyn havainnon mukaan kininogeeniä pilkkovan vaikutuksen seurauksesta aktivoimaan avuksi myös erään peptidijohdannaisen esiin tulon, ja sillä on suuri kapasiteetti tappaa bakteereita.( Frick, Åkesson, Herwald 2006).
Tämä on HK kininogeenin D3-domaanifragmentti, jossa on 26 aminohapon antimikrobiellivaikutuksinen (AMP) sekvenssi. Jos siitä sekvenssistä tehdään synteettinen peptidi, se pystyy tappamaan useita bakteerilajeja myös fysiologisessa suolaliuoksessa yhtä tehokkaasti kuin klassinen ihmisen antibakterielli peptidi LL-37. Koe-eläimellä onkin havaittu, että kontaktisysteemin inhibitio lisää bakteerin leviämistä ja kasvua. Tämä on uusi löytö kontaktisysteemistä ja kehon puolustautumisesta invasiiviselta bakteerilta.
( Kts. Frick, Åkesson, Herwald:
Subject Categories: Immunology The EMBO Journal (2006) 25, 5569–5578, doi:10.1038/sj.emboj.7601422. Published online 9 November 2006
The contact system—a novel branch of innate immunity generating antibacterial peptides).

PAMPs. Luonnollisen immuunijärjestelmän solujen osuus
Luonnollisen puolustuksen solulinjoilla on koodattuja reseptoreitaan PAMP-järjestelmässä.
PAMPs tarkoittaa Pathogen Associated Molecular Patterns.
Eräät luonnollisen puolustuksen solut pystyvät niillä reseptoreillaan lukemaan, mitä molekyylejä patogeenilla on pinnallaan ja siitä ratkaisemaan, miten patogeeniin suhtaudutaan. Reseptorit voivat havaita esimerkiksi bakteereitten lipopolysakkarideja (LPS) ja peptidoglygaaneja (PG), kuten lektiinijärjestelmissä, jotka tunnistavat sokerirakenteita.

Esim ”Macrophage mannose endocytic receptor”, makrofagin reseptori, tunnistaa S. aureuksen rakenteita, välittää patogeenin ottoa puolustussolun sisään tai toimittaa lysosomiin hajoitettavaksi, prosessoitavaksi ja pilkottavaksi palasiin, ja näistä hajoitustuotteista, valkuaisten osalta, lyhemmistä peptidiketjuista (prosessoidusta antigeenista) sitten APC-solun ominaisuudessa (Antigen Presenting Cell) makrofagi on ”kanalisoitunut” esittämään MHC-molekyylillään auttaja -T-solun tunnistuslaitteelle (TCR) antigeenia. T CD4+TCR-molekyylille). MUTTA tässä stafylokokki voi toimiakin superantigeenin tavoin.
T-solun tunnistustapahtuma on se, jolla imusolu havaitsee antigeenin fragmentin rakenteen ja alkaa analysoida sitä.
Vertaa lojaalia antigeenin tunnistamista
http://dels.nas.edu/ilar_n/ilarjournal/ ... smfig1.jpg

ja vertaa taas superantigeenin läjähtämistä tunnistusapparaattiin.
http://www.bio.davidson.edu/Courses/Imm ... ed/SAg.gif

Adaptatiivinen immuniteetti
Stafylokokki ei jätä jälkeensä immuniteettia yleensä pysyvänä.
KANTAJUUS YLEISTÄ
Globaalisti ottaen kolmasosalla ihmiskunnasta on stafylokokkeja kolonisoituneena sieraimissa ja iholla. Noin 25 % kaikista terveistä henkilöistä on oireettomia S.aureuksen kantajia (carriers). Jos heitä mistä tahansa muusta syytä kirjoitetaan sairaalankirjoihin, heillä nousee nosokomiaalisen S. aureusseptikemian riski. Mutta mielenkiintoinen havainto on kuitenkin, että heillä prognoosi oli parempi kuin niillä henkilöillä, jotka eivät olleet kantajia.
Kun verrattiin kantajien ja muitten S.aureus-superantigeeni-vasta-aineprofiileja keskenään, havaittiin, että S.aureuksen kantajilla oli korkeat tiitterit neutraloivia vasta-aineita niitä superantigeenejä kohtaan, joita heidän bakteeriflora-kolonisaatioittensa kannoista löytyi. Tästä voi päätellä, että kantajuus voi suoda kantaspesifistä humoraalista immuniteettia, mikä osaltaan antaa suojaa S-aureus-septikemian aikana.
Rekombinantti rokote koe-eläimellä
Hiirikokeista on voitu havaita, että kokeellista septistä endokardiittia vastaan kehittyvää suotuisaa suojaa ei muodostu kapselipolysakkaridi(CP) -vasta-aineilla tai S.aureus-kokosoluvasta-aineilla. Mutta rekombinanttiproteiini voi kehkeyttää protektiivista immuniteettia sekä systeemistä infektiota että artriittia kohtaan, kun tässä rokotteessa on stafylokokin pintaproteiineista kombinoitua antigeenia, kuten kollageeniadhesiinia ClfA tai typistettyä fibronektiiniä.
T-solujen osuus ja TSST-1
AuttajaT-solu T CD4+ alkavat vaeltaa S-aureuksella infektoituneisiin niveliin jo muutamassa päivässä. useimmilla näistä auttajasoluista on tunnistusmolekyylissä (TCR) rakennetyyppi Vbeeta11 TCR. Tällaiset T-solut vastaavat stafylokokkisuperantigeeniin TSST-1 (Toxic Shock Syndrome Toxin-1) Kun on tutkittu sellaisia hiiriä, joilta puuttuu koko CD4+-T-solualue tai erikoistuneet T-linjan auttajasolut CD4+V beeta11-T-solut, niiden puuttuma parantaa sepsiksen indusoiman mortaliteetin ja artriitin, mikä on TSST-1 positiivisten S-aureuskantojen aiheuttamaa.
PAMP asian yhteydessä oli kuvia T-solun tavasta tunnistaa antigeeni.

MITEN STAFYLOKOKKI PYSTYY VÄLTTÄMÄÄN IHMISEN KEHON PUOLUSTUSJÄRJESTELMIÄ? ( evasion)
Stafylokokki on kehittänyt multimekanismit, joilla se pystyy kiertämään isäntäkehon puolustuksen.

Seinämärakenne
Erityisen tehokas soluseinämä. Ihmisen lysosomi ja fagosomi ovat suorastaan tehottomia.
Sen soluseinämä on lysozyymejä kohtaan resistentti ja se pystyy elämään fagosomeissakin.

Teikohapot ja elektrisen varauksen modifiointi.
Bakteerin oma seinämäpinta vähentää isäntäsolun antimikrobien kationisten (+) peptidien tehoa (AMPs ovat + varauksellisia)
bakteerisolusolukalvon fosfolipideistä johtuen ja sen soluseinämän anionisten ( miinus varauksellisista) teiko-ja lipoteikohapoista johtuen.

Komplementin välttöä
Moni ihmispatogeeni on kehittänyt keinot välttää komplementin vaikutuksen (complement evasion). Niin myös stafylokokkikin tekee.
EfbP blokeeraa komplementin alternatiivin tien ( C)
Stafylokokin extrasellulaarinen fibrinogeenia sitova proteiini (EfbP) estää komplementtivälitteisen opsonofagosytoosin blokeeraamalla C3-komplementtitekijän saostumisen mikrobin pintaan tai estämällä komplementin aktivoitumista (tätä alternatiivitietä) C3b tasosta eteenpäin. Neutrofiilit valkosolut on siten saatu ”pois pelistä”.

Stafylokokki kiirehtii inhiboimaan komplementtia: Extrasellulaariset inhibiittorit SCIN ja CHIPS
SCIN komplementin estäjä poista C3-konvertaasin tehon
Kliinisesti esiintyvistä Stafylokokkikannoista 90 % omaa SCIN- tekijää, joka on stafylokokin komplementti-inhibiittoritekijä ( Staphylococcal Complement Inhibitor). Tämä on 10 kD proteiini, joka vaikuttaa spesifisesti bakteeriin sitoutuneeseen C3-konvertaasientsyymiin ja täten tehokkaasti estää, että C3b ei ala saostua eikä fagosytoosia tapahdu. SCIN on extrasellulaarinen.
CHIPS eliminoi neutrosyyttien vaikutusta
Stafylokokilla on lisäksi proteiini CHIPS, Chemotaxis Inhibitory Protein of Staphylococci), joka on myös extrasellulaarinen. Kliinisistä S.aureus kannoista 65 % omaa tämän CHIPS-proteiinin. Ja se on 14 kD kokoinen proteiini, joka estää neutrofiilien kemotaktisen kertymisen sitoutumalla neutrofiilien formyyli-peptidireseptoriin ja C5a-reseptoriin.

SCIN ja CHIPS ilmenevät bakteerikasvun varhaisvaiheessa, kun bakteerilla on exponentiaalinen kasvu käynnissä.

Stafylokokin oma kinaasi
SAK: Immunoglobuliinit ja komplementti huuhdotaan pois bakteeripinnasta. Fagosytoosi ei onnistu.
Stafylokinaasi (SAK) on proteiini, jota vapautuu S. aureuksesta ja se pystyy aktivoimaan ihmisen plasminogeenin (PLG) pilkkoutumisen plasmiiniksi bakteerin pinnalla (biofilmi) Tämä voinee kehittää bakteerille ideaalisia mekanismeja opsonisaation moduloimiseen ja täten bakteerin elossa pysymisen lisämiseeen. On osoitettu, että stafylokinaasilla aktivoitu plasminogeeni liottaa irti immunoglobuliinin IgG ja komplementtitekijän C3b bakteerin pinnasta, mikä johtaa ihmissolujen taholta epäonnistuneeseen fagosytoosiin.
(B-solujen suhteen stafylokokin tiedetään aiheuttavan polyklonaalisen B-solujen aktivaation ja siitä tuottuu autoantibodeja runsaasti, kuten tiedetään reumatoidin artriitin autoantibodit, anti-DNA-antibodit ja anti-kollageenityypin II antibodit)

Antibakteriellien peptidien (AMP) esto
SAK: Defensiini estetään miltei täysin
Äskettäin on pystytty osoittamaan myös, että stafylokinaasi sitoutuu defensiiniin (AMPs) ja vastavaikuttaa sen bakterisidisyyteen. Stafylokinaasin ja defensiinin havaittiin tekevän suoraa sitoutumista keskenään ja siitä seurasi kompleksin muodostus.

Stafylokokin omat tehokkaat extrasellulaariset proteaasit ,
Extrasellulaariset proteaasit
mm. Aur, metalloproteaasi Aureolysiini hajoittaa isäntäkehon antimikrobielliä peptidiä LL-37 (AMP).

T-solufunktion kierto ja harhautus
S. aureus käyttää superantigeenejään (SAgs)
(Superantigeenit eivät noudata asteittaista, hienosäätöistä konventionellia ”lojaalia” (kirjan kuvan mukaista) antigeenin esittelyjärjestelmää, vaan ohittaa tämän järjestelmän tehden oikotienä poikkisidoksen MHCII modulin ja T-solureseptorin kesken, oikein mätkäytyksen , jolla se ryöstää T-solun kapasiteetit lopulta kokonaan ja suistaa järjestelmän anarkisesti.)

APC solu ( antigen presenting cell) makrofagi tai muu omaa MHC II molekyylin ( Major Histocompatibility Complex Class II) ja mahdollisesti kehossa on T-soluja, joilla on tunnistusmolekyylissä TCR rakennetta V-beeta. Suora linkki näiden välillä aiheuttaa massiivin T-soluproliferaation ja sytokiinien vapautumisen, mistä lopputuloksena on toksinen shokki oireyhtymä. (Kehon eliittipuolustaja on kuin ”öljyvuodon saanut tankkeri”, mikä lopulta vaarantaa kaiken, mikä kehon ”elämän laivassa” on. Yksilö joutuu aivan täysin lääketieteen suurimpien ponnistusten kohteeksi hengissäpysymisessään). Stafylococcus aureuksen tarkoitus on tappaa isäntäkeho. Paljon merkitsee lopputuloksessa ( tuleeko oireellinen vai oireeton infektio) minkälaiset ovat isäntäkehon puolustukselliset arsenaalit tasapainottelussa invasoituvan bakteerin mitä moninaisimpia kapasiteetteja vastaan. Ehkä ihmiskunnan runsas kolonisoituminen stafylokokilla on tapa hieman nostaa jonkinlaista kestokykyä, jolloin stafylokokki tavallaan olisi normaalifrooraksi tulossa. Ehkä asiaa voisi hyödyntää strategisena ajatuksen alustuksena.

25.11.2007 /8.11.2008 2:00
Ps.. vaikka staffi pahimmillaan on tappavan paha, kuitenkin paras keino sitä vastaan on (käsi- ja nenähygienian ohella) hyvä yleiskunto ja energia-sekä proteiinipitoinen, vitamineraalipitoinen ravinto, sillä silloin kehon AMPs molekyylit saavat kaikessa laajassa kirjossaan vaikuttaa, ne ovat luonnollisia, kehon omia antimikrobitekijöitä, joille ei tule resistenssiä. Eikä sairaalassa kannata olla yhtään turhaa päivää.

Vierailija

ANTIMIKROBIELLIT PEPTIDIT JA PROTEINIT=AMPS
LÄHDE: Tollin Maria. Antimicrobial peptides and proteins in innate immunity. Emphasis on isolation, characterization and gene regulation.
Stockholm, 2005, Karolinska Institutet.
ISBN 91-7140-270-5.

“Luonnollisen immuniteetin endogeenisiä antibiootteja ja vaikuttajamolekyylejä ovat antimikrobiaaliset peptidit (AMP).

Niitä sijaitsee pääasiassa pitkin epiteelejä (pintasolukkoja) ja kiertävissä neutrofiileissä ( valkosoluissa). Ne tuhoavat mikrobeja niiden pintakalvoja rikkomalla. Kaksi pääperhettä nisäkäslajien antimikrobiaalisia peptidejä ovat defensiinit ja cathelicidiinit.

Tässä väitöskirjassa keskitytään tarkastelemaan a) aikuisen ihmisen paksunsuolen limakalvoa ja b) vauvan vernix caseosa-kerrosta. Lisäksi tutkittiin ihmisen cathelicidiini LL-37 geenin säätelyä paksunsuolen epiteelisolulinjassa. c) Kehitettiin myös koe-eläinmalli cathelicidiinitutkimuksiin.

Ihmisen paksusuolen limakalvosta valmistettiin peptidi/proteiiniuute ja havaittiin sillä olevan antibakteriaalista ominaisuutta Gram-positiivisia ja -negatiivisia bakteereja kohtaan. Se oli lisäksi antifungaalinen, sienten kasvua estävä. Tästä uutteesta löydettiin useita antimikrobiaalisia peptideitä ja proteiineja (AMP).Yksi niistä oli ubikvisidiini (ubiquicidin), jota ei ole aiemmin eristetty ihmiskudoksista. Näytti siltä, että paksusuolta suojaa antimikrobiaalisten peptidien ja proteiinien kompleksinen seos ja yhdessä niillä on vahva antimikrobiaalinen aktiviteetti.

Vernix, lapsivaha
Vernix on kermaista vaha-ainesta, joka suojaa sikiön ihoa viimeisen raskauskolmanneksen aikana. Vernix-aineesta on eristettävissä runsas joukko antimikrobiaaleja peptidejä, proteiineja (AMP) ja lipidejä. Mielenkiintoista oli havaita, että miltei kaikki vernixissä runsaasti esiintyneet proteiinit kuuluivat ihmisen luonnollisen immuunipuolustuksen tunnettujen proteiinien joukkoon. Näin vernix muodostaa tehokkaalla tavalla ihon puolustuksellisen barrikadin suojaten sikiötä ja vastasyntynyttä bakteereilta, sieniltä ja loisilta. Sen lisäksi vernix-komponenteilla on proteaasi-inhibiittorivaikutusta ja opsonisoivia piirteitä.

Koe-eläinkannalta eristettiin cathelicidiiniä vastaava peptidi (rCRAMP) ja todettiin sen olevan 43 aminohappotähteinen. Mutta toisella lähisukuisella eläinkannalla (hiiri) peptidi prosessoitui jo eri tavalla, vaikka prosessoituvien kohtien primäärirakenteet olivat samanlaisia. Kuitenkin rCRAMP oli yhtä lailla antimikrobiaalinen ja expressioltaan samanlainen kuin ihmisenkin cathelicidiini (LL-37). Sen takia katsottiin koe-eläimellä voitavan analogisesti tutkia sairauden ja terveyden vaikutusta cathelicidiinin expressioon

Ihmisen paksunsuolen epiteelisen solulinjan LL-37- geenisäätö tutkittiin (Luciferase reporter system). Promoottorissa löydettiin ainakin yksi kiihdyttävä ja kaksi hiljentävää elementtiä. Kiihdyttävän elementin osoitettiin olevan Ets tumasäätelytekijää -sitova kohta ja toinen hiljentävistä elementeistä säätyi D-vitamiinin avulla. Lisäksi havaittiin toisen intronin kiihdyttävän transkriptionaalista aktiviteettia voihapon (Butyric acid C4:0) läsnäollessa ja promoottorin 3´-päädyn kanssa ko-operaatiossa. LL-37-geeniregulaatio on alkamassa selvitä.”

Kommentti suoliston osalta
D-.vitamiinin saantia varmistaa auringon otto ja kalaravinto.
Voihapon osuutta lisää kuidun riittävä käyttö, koska normaali suolistoflora tekee kuidusta mm. voihappoa , propionihappoa, etikkahappoa, isovalerihappoa. Voihappo on tärkeä anticancerogeeninen tekijä ja suoliston pinnan paikallinen energia-aine. Suolisto vastaa suurelta osin terveestä immunologisesta vasteesta. Kuitusuositukset ovat 25-35 g kuitua päivittäin.(Huom. kuidun käytölle ei oikeastaan tarvitse laittaa aikuiselle ylärajaa. Afrikkalaisilla voi kuidun käyttö olla jopa 150 g päivässä ja suolisto on siitä hyväkuntoinen. Annettu suositus 25-35 g on minimaalinen toivomus Pohjolan kansojen kuidunkäyttöön, joka voi olla raffinoidun ruoan takia aivan mitätöntä jopa alle 5 g. päivässä, mikä on hyvin epäterveellistä. Kuitu on suolistoflooran pääruoka.)

Vauvan vernixin antimikrobiellien tekijöitten osalta ei voi muuta tehdä kuin että odottava äiti hoitaa oma yleiskuntonsa ja käyttää ravintoa asianmukaisia määriä. NNR2004 uusimpien ravintosuositusten mukaan. Niissä on myös kuidun käyttöä jälleen painotettu. Kuidun avulla voi suoliston normaali bakterifloora pysyä terveenä, jolloin geenisäätö epiteelisoluissa voi pysyä normaaliuden puolella tai korjautumisen puolella. Varsinainen DNA repair, genominkorjaussysteemi vaatii hyvän yleiskunnon ja riittävän proteiinin saannin ruoassa.
06/11/2008 22:06

Vierailija

Ihmisen haasteinen asema biosfäärissä

Immuunijärjestelmässä, jonka jokainen terve ihminen omaa, on erittäin runsaasti kaikenlaisia keinoja ihmisen hengen puolustukseen, jotta yksilöt pärjäilevät maapallon olosuhteissa, missä biosfäärinen mikrobiaalinen kuormitus yksilöä kohden liikkuu kymmenen tonnin paikkeilla per henkilö - mikä määrä on ihmisen ulkopuolella olevaa. Mutta huomattavat määrät erilaisia mikro-organismia konfrontoi ihmistä joka päivä.

Jos nyt jostain haavasta, ihorikosta, hengitysteitse tai ruoan mukana pääsee mikrobeja kehoon, ihoakin sisempi puolustus alkaa toimia. Lisäksi ihmisen tulee ottaa huomioon itsekin vähentää kehon sisäpuolista mikrobikuormitusta, esim hygienisellä ruoanlaitolla, ihon ja vaatteiden sekä elintilansa puhtaanapidolla, kaikenlaisella sanitäärisellä yhteiskunnallisella elämäntavalla. Ja tiettyjen pahanlaatuisten tartuntojen suhteen on vielä omat tunnetut erityissääntönsä. on nenäliinahygienian säännöt, käsien pesemisten säännöt, neuvot olla yskimättä suoraa kenenkään päälle jne. Tässä asiassa koko ihmiskunta on kuin ”yhtä ainoaa kehoa”, jokainen kuin yksi solu yhteiskuntakehossa ja taistelu mikro-organismien ylivaltaa kohtaan on globaalia taistelua. Ihminen kontra muu biosfääri.
Mikrobien lisäksi on vielä vektorimassat, joiden määrällistä suhdetta ihmiskunnan yksilöä kohden on aika vaikea jopa laskea, se on niin suuri, että ihmnen yksilönä on maapallolla pieni vähemmistö.

Hyvin paha ihmisen asemaa heikentävä seikka on aliravitsumus, ekonominen kurjuus ja yhteiskunnallisesti kehnot olot ja liian tiheä asuminen. Moni tauti voitettaisiin pelkästään yhteiskunnallisten olosuhteiden parantamisella, riittävällä hygienialla, valolla, raikkaalla ilmalla , puhtaalla vedellä ja ravitsevalla ravinnolla. Riittävä ravinto antaa mahdollisuudet keholle valmistaa ne lukuisat genomisesti säätyvät antimikrobiellit proteiinit ja peptidit (AMPs) , joiden teho voi joissain tilanteissa olla parempi kuin minkään valmistetun lääkkeellisen antibiootin teho, koska kehon omat peptidit eivät haittaa kehon luonnollista mikrofloorapuolustusta ja ne ovat kehittynyt paralleelisti normaalin mikrofloran kehittyessä.

Vertaa adaptatiiviseen järjestelmään
Adaptatiivinen immuunipuolustus toimii antigeenin (ag) täsmällisellä tunnistuksella ja analyysillä sekä spesifisten vasta-aineiden muodostuksella ( T ja B-solurepertuaari). Rokotteita luodaan siten, että luotetaan adaptatiivisen jarjestelmän toimintaan.
Adaptatiivisessa mikrobin eliminaatiossa kuluu täyden adaptiivisen immuniteetin vastaiskun kehittämiseen n. 4-5 päivää, mikä on tämän eliittijärjestelmän heikko kohta, koska sinä aikana bakteeri saattaa kaksinkertaistaa määränsä joka 20 minuutti. Sellainen inhiboimaton bakteerikasvu voisi teoreettisesti ottaen johtaa ihmisen kymmenmiljoonaisen eliittisolunjoukon supistumiseen yhteen miljoonaan jo yhdessä päivässä. Ja viiden päivän kuluttua - jos immuniteetti olisi vain adaptatiivisen immuniteetin varassa, bakteereita olisi miltei ” googol” ( 10*E100) – sadan nollan luku. Yksinkertainen totuus on, että ihminen ei pystyisi elämään maapallolla olevan mikrobimassan keskellä ilman muutakin immuunipuolustusta kuin soluvälitteistä täsmäjärjestelmää.

Luonnollinen immuunisysteemi onkin strateginen
Luonnolliseen immuniteettiin kuuluu sen takia käytännöllinen ja todellinen barrikadi epiteelisoluja ja fagosyyttejä, jotka tuottavat ”omia antibiootteja”, mikrobisidejä molekyylejä omasta takaa!

Kudosepiteeli on jo mekaaninen este ulkopuolista maailmaa vastaan. Se tuottaa vahvoja effektorimolekyylejä.
Jyväinen valkosolu (granulosyytti, neutrofiili) kuuluu luonnolliseen immuniteettiin, nielee bakteereita ja käyttää antimikrobiaalisia molekyylejä aseina ja työkaluina bakteerin tuhoamiseen. Muitakin antimikrobiaalisia molekyylejä eritetään. Luonnollinen immuniteetti ei ole niin täsmällinen kuin adaptatiivinen, joten sen aktivoimiseen ei mene niin pitkää aikaa, se on ajallisesti joustava ja sen barrikadit ovat jo olemassa ennen kuin mitään on tapahtunutkaan.( Eipä ihme, että esim influenssavirus ensitöiksen koettaa vaimentaa nämä luonnollisen immuunivasteen neutrofiilit, valkosolut (unohtamatta myös syvällisesti häiritä samalla adaptatiivisen immuniteetin T ja B-solujen keskistä sofistista tasapainoa heti aluksi).

Vierailija

Stafylokokeista en niin tiedä, mutta itselläni oli juuri ihonalainen streptokokkitulehdus, ja täytyy sanoa että olipa viheliäinen tulehdus vaikka oli olevinaan ihon normaali bakteeri. Yli kolme viikkoa antibioottia ja vieläkin on kipeä (vaikka ei virallisesti mitään tulehdusta olekkaan enää). Kaikki bakteerit ovat vttumaisia "sopivassa" ihmisessä "sopivaan" aikaan

Uusimmat

Suosituimmat