Äänestyspäätökseen vaikuttaa eniten mielikuvat?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olen täysin vakuuttunut, että nykyinen demokratia perustuu paljolti mielikuviin, joita eri puolueet äänestäjille (eli noin 60% kansalaisista) syöttävät.

Nähdäkseni moni puolue haluaa profiloitua menestyvien "kiiltokuvaihmisten" välityksellä, jolloin asiasisällön merkitys oleellisesti vähenee. Olen kehityksestä sikäli huolissani, että äänestäjät eivät ehkä käytä riittävää harkintaa äänestyspäätöstä tehdessään. Samaistumisen illuusio voi olla todella pettävää, sillä kärjistäen voisi sanoa, että kovia arvoja kannattava "pukumies" / "jakkunainen" ei tuo edes valkokaulusköyhällistön pöyttään yhtään ylimääräistä euroa.

Mielestäni poliittiset näkemyserot pitäisi tulla selvemmiksi, jotta kansalainen tietää edes suunnilleen, mikä kunkin puolueen arvomaailma on. Kaikesta huolimatta on myönteistä, että pääsääntöisesti myös niistä kansalaisista (lue: köyhät), jotka eivät käy äänestämässä yritetään pitää huolta näennäisdemokratiasta huolimatta!

Kommentit (7)

Vierailija

Kattelen just telkkarista dokkaria Intiasta. Äsken näytettiin miten ihmiset tonkivat sankoin joukoin kaatopaikalla jätteitä.

Kaikkea muuta suomessa saa yhteiskunnan taholta paitti ystäviä eivät jumalauta kotio toimita. Siitä voisin olla närkästynyt!

Tietenkin on paljon asioita joissa on puutteita mutta sinällään verrattuna ihan mihin tahansa muuhun valtioon ja systeemiin, tämä meikäläisten systeemi on hyvä. Ja tässä on sekin puoli että täältä voi muuttaa pois jos ei kiinnosta muuttaa tätä systeemiä sopivammaksi tai kokee että tätä ei voi muuttaa tai ei muuten tykkää olla täällä.

Mä voisin haluta olla vauraampi, etevämpi, parempi.. mutta mä oon mikä oon ja kun osaansa tyytyy ja ottaa ilon irti siitä, mitä on, elämä tuntuu paljon paremmalta.

Kriittisyys on hyvä asia mutta vain silloin kun rytyy toimeen kritioimansa asian eteen. Jos sanoo että olis kirveellä töitä niin eikun ensin tekemään sitä kirvestä ja sitten töihin. Pilkkomaan ongelmia sopivankokoisiksi annospaloiksi.

Joo.. en mä oikein otaksu että mielikuvien perusteella niinkään ännestettäis. Ne äänestää eniten kait, jotka muutenkin ajaa omia etujaan ja se tarkoittaa käytännössä sitä että tietyntyyppisten etujen puolesta keskitytään tekemään eneiten töitä.

Tasa-arvo ei ole toteutunut vieläkään mutta paljon enemmän sitä on nykyisin kuin on ollut ennen.
Monen suomalaisen esivanhemmat on kuolleet nuorina saamatta hoitoa, tai on kuolleet nälkään, jne. samaan aikaan kun täälläkin on vallasväki kestinnyt toisiaan mahtipidoissa ties minkä pappien ja piispojen kanssa. Paljon on porukkaa asunut vaatimattomissa savupirteissä. Surua ja murhetta on ollut paljon enemmän kuin on nyt, mutta jostakin kumman syystä sitä mukaa kun hyvinvointi paranee ja tasapuolisuus lisääntyy niin ihmiset valittaa ja valittaa yhä enemmän ja enemmän.

Tavallaan ihan hyvä että ollaan välillä lamajamassa.
Säilyy se suhteellisuudentaju ja jos hyvin käy niin jotkut innostuu tekemään itse niin omia tarvekalujaan kuin myös itse pyrkivät vaikuttamaan lainsäädäntöön.

Vierailija

Kyllä, huolestuttavaan suuntaan on Suomessakin politiikka menossa. Sen huomaa hyvin miten kaiken maailman kukko-pojat pelkän hammasvalkaisuaineen voimalla ja häikäilemättömällä populismilla pääsevät ulkoministerin salkuille. Näitä sitten kaikki politiikasta tietämättömät äänestävät pelkän kauniin ulkokuoren perusteella ja riisto senkuin jatkuu. Kokoomuksen strategia on ällöttävän lipevä ja populistinen.

Vierailija

Niin.. mutta se on hyvä että oikeistolla on välillä valtaa. Siihen liittyy myös vastuu ja jonkin ajan kuluttua voidaan sitten katsoa kuka teki mitäkin.

Lama etenee ja oikeistoa ei kohta näy vastuupaikoilla..

Vierailija
SpectralUltra
Kyllä, huolestuttavaan suuntaan on Suomessakin politiikka menossa. Sen huomaa hyvin miten kaiken maailman kukko-pojat pelkän hammasvalkaisuaineen voimalla ja häikäilemättömällä populismilla pääsevät ulkoministerin salkuille. Näitä sitten kaikki politiikasta tietämättömät äänestävät pelkän kauniin ulkokuoren perusteella ja riisto senkuin jatkuu. Kokoomuksen strategia on ällöttävän lipevä ja populistinen.



Mutta ei unohdeta kuitenkaan lähihistoriaa, jonka tuloksena monet menettivät jopa henkensä:


Pääministeri Paavo Lipposen hallitus
Hallitusohjelman lisäpöytäkirja 13.4.1995

Toimenpiteet valtion vuoden 1996 talousarviossa

Valtion vuoden 1996 talousarvio valmistellaan siten, että talousarvion loppusumma on noin 193 mrd mk. Tähän pääsemiseksi toteutetaan noin 10 mrd markan valtion menojen leikkaukset. Hallitus antaa toimintansa alettuaan ministeriöille tämän mukaiset budjettikehykset.

Tärkeimmät leikkauskohteet ovat seuraavat:

- Suomen kehitysyhteistyömenot jäädytetään tämän vuoden tasolle, säästövaikutus 200 milj. mk.
- Maakunnan kehittämisrahasta leikataan 100 milj. mk.
- Puolustusvoimien toimintaa rationalisoidaan, säästövaikutus 150 milj. mk.
- Opintotukea leikataan 300 milj. markalla (toimenpiteet) saatetaan voimaan jo 1.8.1995).
- Maatalouden kansallisesta tukipaketista (27.5.1994) leikataan 750 milj. mk.
- Metsänparannusvaroista ja maatalouden hallinto-, neuvonta-, tutkimus- ym. menoista leikataan 200 milj. mk.
- Liikennesektorin yritystukia ja muita menoja karsitaan 400 milj. markalla. Tähän sisältyy mm. yksityisteiden valtionapujärjestelmän kumoaminen.
- Kauppa- ja teollisuusministeriön sektorin yritystukia karsitaan 800 milj. markalla.
- Lapsilisiä leikataan 750 milj. markalla.
- Kansaneläkkeen pohjaosa saatetaan eläkevähenteiseksi vuoden 1996 alusta (koskee koko eläkekantaa).
- Kansaneläkkeen pohjaosaa leikataan ja lisäosaa korotetaansamalla määrällä niin, että kansaneläkemenoissa syntyy 300 milj. markan säästö.
- Sairausvakuutuksen päivärahassa siirrytään järjestelmään, jossa korvataan vain menetettyä ansiota (merkitsee minimipäivärahan olennaista alentamista), säästövaikutus 300 milj. mk.
- Eräitä muita kansaneläkelaitoksen maksamia etuuksia pienennetään (koskee mm. kuntoutusta ja edellyttää eräitä muita pienehköjä tarkistuksia etuuksiin), säästövaikutus 300 milj. mk.
- Työttömyysturvaetuuksia koskevaa lainsäädäntöä muutetaan niin, ettei seuraavaa palkkatason noususta johtuvaa ”indeksikorotusta” (noin 5 %) tehdä eikä myöskään myöhemmin korvata, säästövaikutus vuositasolla noin 500 milj. mk. Lisäksi työttömyysturvamenoja leikataan lähinnä työmarkkinatuesta 500 milj. markalla.

Hallitus valmistelee yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työttömyysturvajärjestelmän kokonaisuudistuksen, jolla toteutetaan rakenteellisia lisäsäästöjä vuodesta 1997 alkaen.

- Maatalouden lomituksesta valtiolle aiheutuvia kustannuksia leikataan 250 milj. markalla. Maatalouden yrittäjäeläkkeiden maksualennus poistetaan asteittain, säästövaikutus vuonna 1996 150 milj. mk.
- Raha-automaattivarojen ja veikkausvoittovarojen lisätuottoa ei jaeta nykyisille edunsaajille, säästövaikutus 200 milj. mk. Lisäksi kyseisiä määrärahoja leikataan 50 milj. mk.
- Asumistukea leikataan 250 milj. markalla. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta leikataan niin, että verotulot lisääntyvät saman verran.
- Valtionhallinnon toimintamenoista leikataan hintojen ja palkkojen nousu. Sen lisäksi näitä menoja karsitaan 350 milj. mk.

Lisäksi jatketaan vuonna 1995 voimassaolevia yksivuotisia säästölakeja ja säästöpäätöksiä, joiden yhteisvaikutus on noin 12 mrd mk. Tämä merkitsee mm. vuoden 1996 alussa voimaantulevan aikuisten hammashuoltouudistuksen kumoamista. Toteutetaan alle kouluikäisten lasten päivähoito-oikeuden laajennus. Kotihoidon tukea ei laajenneta uusiin ikäryhmiin.

Kuntien valtionosuuksia leikataan 3,8 mrd mk vuonna 1996. Tämä merkitsee myös sitä, ettei valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistusta eikä valtionosuuksien kustannustason tarkistusta tehdä. Leikkaukset tehdään hallinnonalojen valtionosuuksien mukaisessa suhteessa. Kuntien velvoitteita puretaan muuttamalla lasten kotihoidon tukijärjestelmää niin, että kuntien menot vähenevät 700 milj. mk.

Eläkkeiden ja muiden sosiaalietuuksien indeksitarkistukset jäädytetään vuodeksi 1996. Mikäli työmarkkinaneuvotteluissa saavutetaan eläkemenoja säästävä, hallitusta tyydyttävä neuvotteluratkaisu, joka sisältää indeksin uudistuksen, voidaan indeksitarkistukset tehdä uudistetun indeksin edellyttämällä tavalla.

Eräät tässä päätettävät menojen leikkaukset edellyttävät vuoden 1995 talousarviossa hyväksyttyjen myöntämis- ja vastaavien valtuuksien jäädyttämistä kevään lisätalousarvion yhteydessä. Tämä koskee mm. elinkeinoelämän tukia ja kehitysyhteistyömenoja. Nämä toimenpiteet vähentävät valtion menoja 10 mrd mk vuonna 1996 ja alentavat kertautuessaan liitteestä 1 ilmenevällä tavalla valtion menoja edelleen 4 1/2 mrd mk vuoteen 1999 mennessä.

Jäljelle jäävistä 5 1/2 mrd markan menojen leikkauksista hallitus päättää 31.8.1995 mennessä.

Vierailija
Pönni

Ja tässä on sekin puoli että täältä voi muuttaa pois jos ei kiinnosta muuttaa tätä systeemiä sopivammaksi tai kokee että tätä ei voi muuttaa tai ei muuten tykkää olla täällä.

-----------------------------------

Kriittisyys on hyvä asia mutta vain silloin kun rytyy toimeen kritioimansa asian eteen. Jos sanoo että olis kirveellä töitä niin eikun ensin tekemään sitä kirvestä ja sitten töihin. Pilkkomaan ongelmia sopivankokoisiksi annospaloiksi.




Jos ei ole rahhoo, niin on vanki tämän maan! vai saisko sossusta menolipun...?

Kirves! Juu, nythän niitä ongelmia on sitten pilkottu ja joitakin ratkaisuja tullut, mutta....

Kylläpä tuo ruoka onkin kallistunut! Ja sähkö!

Uusimmat

Suosituimmat