Miten saa parannettua digitaalisia kuvia?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Miten saa digikuvista parempia Gimpillä? Ottamani kuvat ovat harmaan näköisiä ja epätarkkoja.

Sivut

Kommentit (20)

Vierailija

Kannattaa lähettää CSI:n etsiville. Ne rakentaa sulle visual basicillä guin, jolla kuvaa voi tarkentaa loputtomasti.

vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081
Liittynyt7.3.2006

Epätarkkuuteen auttaa kun skarppaa kuvan jo kuvanottohetkellä. Jälkikäteen ei asialle oikein paljoa mahda.

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

Vierailija

Kannattaa harkita optisella kuvanvakaimella varustetun kameran hankitaa, mikäli sellaista kamerassasi ei vielä ole.

Jalusta on kans kova sana.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006
orion
Kannattaa lähettää CSI:n etsiville. Ne rakentaa sulle visual basicillä guin, jolla kuvaa voi tarkentaa loputtomasti.



Tuo on niin järkyttävän naurettavaa monissa sarjoissa ja elokuvissa että tekisi mieli räjäyttää koko maapallo, ärsyttää niin hirveästi.

くそっ!

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005

Ensimmäiseksi tarkista että kameran asetukset ovat kunnossa väri- ja valkotasapainon kannalta. Valotuksen ja aukon suhteen myös (tosin automaattiasetuksilla kuvatessa näihin ei tietenkään voi vaikuttaa). Exposure ja ISO-asetukset kannattaa kanssa käydä läpi, testata ja asettaa mieleisekseen kuvaustilanteen mukaan. Mitenkä nämä vaikuttavat kuvaan? No, väri- ja valkotasapaino vaikuttavat tietenkin siten kuin sanovatkin; väri ja valkotasapaino muuttuvat. Tietenkin jos ja kun pokkarikamera tallentaa kuvat JPG-muotoon, on joskus niin että mustavalkoasetuksilla tulee vähemmän pakkausartefakteja kuvaan sekaan... joten tätäkin kannattaa joskus miettiä.

Valotusaika - mitä pienempi sen parempi. Pitkät valotusajat lisäävät paitsi epätarkkuuden vaaraa, myös elektronista kohinaa joka kuvaan kertyy.

Aukko - pienellä aukolla saavutetaan parempi syvyysterävyys laajemmalle alueelle, mutta valotusaikaa tai exposurea tarvitaan ehkä lisää... Suuri aukko mahdollistaa lyhyet valotusajat ja taiteellisen epätarkkuuden eri syvyysasteilla.

ISO-asetus on melkein analoginen vanhalle filmin ASA-tasolle; mitä suurempi ISO-luku, sitä herkempi kenno on valolle mutta toisaalta myös kohinalle. Kohina lisää kuvan "rakeisuutta" melkein samalla tavalla kuin ennen muinoin herkkä filmi oli ja on yleensä rakeisempaa kuin vähemmän herkkä filmi.

Exposure eli jälkivalotus joko kirkastaa tai tummentaa kuvaa - kohinoineen päivineen. Tämän itse yleensä jätän nollille ja pelaan mieluummin ISO-asetuksilla... Joissain tilanteissa tätäkin varmaan tarvitaan... Noh, se kamerasta, oletetaan nyt että itse kuvat onnistuvat joten kuten...

Toiseksi, hoida monitorin väriasetukset kuntoon jos käytössä on littunäyttö. Jos on kuvaputkinäyttö niin väriasetukset todennäköisesti eivät ole ongelma. Jos et tee tätä, niin käytännössä kuvat näyttävät hyviltä vain omalla näytölläsi.

Käy katselemassa vaikka tuolla jotta mikä on tilanne... Joitain näyttöjä saa rassata oikein olan takaa jotta väritoisto olisi edes jotakuinkin kohdallaan. Kannattaa melkein kytkeä joku vanha telkkari tai kuvaputkinäyttö kiinni kakkosnäytöksi ja tarkastaa värien toisto kuvissa sen kautta, jos haluaa tehdä asiat oikein...

Mitä GIMPiin tulee:

GIMP:ssä on jonkinmoinen työkaluvalikoima värinkäsittelyyn, mutta ammattilaiskäytössä käsittääkseni fotari vielä kyllä pesee GIMPin ainakin värien osalta. Noh, joka tapauksessa...

Color -> Levels (Väri -> Tasot)
-Väritasojen korjaus/hienosäätö manuaalisesti (valkotasapaino korjautuu tällä myöskin, ainakin periaatteessa).

Color -> Hue-Saturation
-värisävyjen ja kylläisyyden säätöä.

Automaatisista löytyy valkotasapainon automaattinen korjaus myös, mutta manuaalinen on aina manuaalinen. Normalize, Stretch Contrast, Stretch HSV ja Equalize ovat joskus käteviä.

Filters -> Blur -> Selective Gaussian Blur (valikoiva Gauss-sumennus)
-kohinan poistoon/vaimennukseen. Arvot pitää yleensä hakea kohdalleen kuvakohtaisesti; isojen kuvien kohdalla kannattaa ensin valita pieni alue kuvasta ja testata sopivat arvot sillä ennen kuin menee koko kuvaa sorkkimaan, esikatselu kestää nimittäin pienen iäisyyden jos näin tekee (varsinkin jos koneessa ei ole mitään 1.21 gigawatin vuokapasitoria...)

Kannattaa kuitenkin muistaa että jokainen muutos kuvaan hävittää informaatiota koska jokaisella värikanavalla on vain 256 tasoa (8 bittiä per kanava per pikseli). Tämä tarkoittaa sitä että jos pikseliin kohdistetaan muutos joka vie sen laskennallisesti vaikka arvoon (127.5,127.5,127.5), niin pikselin arvo pyöristyy arvoon (128,128,128)... nämä pyöristykset kertautuvat joka muutoskerralla, mikä alkaa yllättävän äkkiä näkyä siten että esimerkiksi taivaaseen tai muihin väriliukuihin tulee epätasaisuuksia (banding), joka tosin tahtoo joskus olla ongelma ihan näyttöjenkin kanssa. Littunäytöt tekevät kuvalle kaikenlaista omituista mitä ei aina tule ajateltua...

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija

USA:n tiedustelupalveluilla, NASA:lla jne. on mieletön määrä kuvamateriaalia bittinä. Niitä tehokkaasti käsiteltäessä voitaisiin todennäköisyyksien perusteella paikantaa mikä tahansa valokuva ottopaikkaansa. Sitten vakoilusatelliitti kohdennetaan tuohon kohteeseen ja saadaan lopulta se tarkka kuva.

Mielettömästi vaatisi laskentatehoa, mutta mahdoton tuo CSI-metodi ei ole. Eihän missään ole väitetty, että ne tarkentuvat yksityiskohdat tulevat ainoastaan käsiteltävästä bitistöstä tai printistä.

Laskentateho on kuluttajamarkkinoilla vahvasti Intelin ja AMD:n kauppa. Ei sitä tiedä mitä salassa pidettävissä projekteissa on kehitetty. USA:lla hukkuu satoja miljardeja vähempäänkin. Tähänhän perustuukin moni elokuva ja sarja.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26835
Liittynyt16.3.2005

Olen pääpiirteittäin samaa mieltä Herra Tohtorin kanssa. Oikeat säädöt tosiaan kannattaa tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kuvausprosessia, koska mitä myöhemmin ne tekee, sitä heikompi lopputulos väistämättä on. Mutta aina optimaaliset kuvausolot tai kameran säädöt eivät ole mahdollisia, ja tietokoneellakin saa paljon parannusta aikaan.

Täsmälliset ohjeet vaatisivat tietoa siitä, mikä kuvissasi on pielessä (esim. esimerkkikuvia). Usein se on valotus. Jos mahdollista, kuvat kannattaa ottaa niin, että koko kameran väriavaruus tulee käytettyä. Lievä alivalotus ja valotuksen korjaaminen ylöspäin on digikuvassa parempi kuin ylivalotus, koska puhkipalaminen on terävää ja korjaamatonta. Usein kohtuullinen määrä gammakorjausta parantaa kuvien valaistusta. Väritasapainon säätöjä voi tehdä, ne ovat pitkälle mielipidejuttuja.

Kohina on oma lukunsa, ja yleensä sen kanssa käydään kauppaa valotusaikaa ja kennon herkkyyttä vastaan. Yleisesti pieni herkkyys antaa vähän kohinaa, mutta altistaa kuvan tärähdykselle. Minusta pitkä valotusaika pienellä herkkyydellä kohisee vähemmän kuin lyhyt isommalla (toisin kuin Hero Tohtori suositteli), ja jos kohde on liikkumaton, valitsen aina sen. Kohinaherkkyys vaihtelee ihmisten välillä suuresti, joitain huomattava kohinakaan ei häiritse, kun taas toiset ovat tarkkoja. Kohinan poistoon on olemassa erinomaisia kohtuullisen edullisia ohjelmia, esimerkiksi Noise Ninja, mutta kaikki eivät niiden tuloksesta pidä. Ja aina pitää muistaa, että hyvästä ohjelmasta huolimatta mitä varhaisemmassa vaiheessa kohinan hoitaa pois päiväjärjestyksestä, sitä parempi lopputulos.

Jos kuvat ovat tärähtäneitä tai kohde on liikkunut, ongema on vaikeampi korjata jälkikäteen. Kuvia voi pienentää ja terävöidä, mutta resoluutiota menetetään. Silloin kannattaa mieluiten lisätä kuvaustilanteeseen valoa, jos se ei onnistu, niin sitten (suosituimmuusjärjestyksessä) lisätä objektiivin valovoimaa ja jos muu ei auta, lisätä herkkyyttä. Optisia kuvanvakaajia on olemassa, mutta ne eivät auta liikkuvan kohteen ongelmaan.

Sommittelusta en puhu mitään, koska itse en hallitse kuvaamisen taiteellista puolta. Lainaa kirjastosta alan oppikirjoja. Jos aiot myydä kuviasi tai jotain muuta kuviesi avulla muille, se on se tärkein asia. Tekniikalla ei ole silloin niinkään väliä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26835
Liittynyt16.3.2005
Olli V
USA:n tiedustelupalveluilla, NASA:lla jne. on mieletön määrä kuvamateriaalia bittinä. Niitä tehokkaasti käsiteltäessä voitaisiin todennäköisyyksien perusteella paikantaa mikä tahansa valokuva ottopaikkaansa. Sitten vakoilusatelliitti kohdennetaan tuohon kohteeseen ja saadaan lopulta se tarkka kuva.



Meinaatko, että NSA paikantaisi tämänkin ja ottaisi satelliitista tarkemman version?

Mielettömästi vaatisi laskentatehoa, mutta mahdoton tuo CSI-metodi ei ole. Eihän missään ole väitetty, että ne tarkentuvat yksityiskohdat tulevat ainoastaan käsiteltävästä bitistöstä tai printistä.



Älä viitsi ottaa satuja vakavasti. Ei se mitään anna, altistaa vain vainoharhaisuudelle tai muille mielenterveysongelmille.

Vierailija

Oliko se nyt bagdad:ssa kun jenkit ampuivat ohjuksen kiinan konsulaattiin. Miksikö? Ne olivat katsoneet osoitteen puheliluettelosta jossa oli vanhentunut tieto... Taloon oli muuttanut jo toinen. Mikseivät satelliitilla räpsäiseet ensin kuvaa ja tiiranneet CSI tarkennuksella että onko tämä pikipää vai rättipää, murjomassa paskaa vessassa, kun ne tietysti kuvaa katonkin läpi.

vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081
Liittynyt7.3.2006
Neutroni
Lievä alivalotus ja valotuksen korjaaminen ylöspäin on digikuvassa parempi kuin ylivalotus, koska puhkipalaminen on terävää ja korjaamatonta.



Itseasiassa ei välttämättä. Jos kuvataan jostain täysin käsittämättömästä syystä pelkästään jpg -muodossa, on puhkimenneet paikat menetettyjä samoin kuin tummastakin päästä leikkautuneet pikselit. Sen sijaan, jos kamera antaa periksi, kannattaa kuvata raw -muodossa jolloin tuosta kennon raaka-datasta voidaan repiä irti huomattavasti enemmän. Hieman kamerasta riippuen voi raw antaa dynamiikkaa pari aukkoa suuntaansa lisää ja tämän vuoksi lukuisten testien ja aiheeseen vihkiytyneiden neuvojen mukaan teenkin nykyään seuraavasti. Pyrin kohteesta riippuen kuvaamaan 0,5-1 aukkoa ylivalottaen. Tämä sen vuoksi, että korjatessani sitten kuvaa "kehittäessäni" valotuksen oikeaksi, saan samalla leikattua oleellisesti kohinaa pienemmäksi. Tuollainen aukon ylivalotus kun ei nykyisen rungon kohdalla ole minkäänlainen ongelma. Toki kohinanpoisto-ohjelmia on, mutta mitä vähemmän kohinaa lähtökohtaisesti on, sen helpompi se vähäkin kohina on poistaa ja mitä vähemmän kohinaa poistetaan, sen enemmän kuvassa säilyy yksityiskohtia.

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

Vierailija
vihertaapero
Pyrin kohteesta riippuen kuvaamaan 0,5-1 aukkoa ylivalottaen.



Itse kuvaan aina RAW+JPEG - ja valotan yleensä -0,7 - -1.0 aukkoa.

Jos on puhki on puhki on puhki. Kuitenkaan automaattivalotus ei ole niin tarkka, että huomioisi huippuvalot riittävän tarkasti. Lopputuloksena on silloin se puhkipalanut lätkä tietyssä osassa kuvaa, jollei ei enää voi tehdä mitään.

Riippuu toki kuvasta, onko tuollaisella merkitystä vai ei.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26835
Liittynyt16.3.2005
vihertaapero
Neutroni
Lievä alivalotus ja valotuksen korjaaminen ylöspäin on digikuvassa parempi kuin ylivalotus, koska puhkipalaminen on terävää ja korjaamatonta.



Itseasiassa ei välttämättä. Jos kuvataan jostain täysin käsittämättömästä syystä pelkästään jpg -muodossa, on puhkimenneet paikat menetettyjä samoin kuin tummastakin päästä leikkautuneet pikselit. Sen sijaan, jos kamera antaa periksi, kannattaa kuvata raw -muodossa jolloin tuosta kennon raaka-datasta voidaan repiä irti huomattavasti enemmän. Hieman kamerasta riippuen voi raw antaa dynamiikkaa pari aukkoa suuntaansa lisää ja tämän vuoksi lukuisten testien ja aiheeseen vihkiytyneiden neuvojen mukaan teenkin nykyään seuraavasti.



Raw-kuvassa on dynamiikkaa enemmän, mutta yhtä lailla sen pikselit saturoituvat jyrkästi johonkin maksimiarvoon (esim. 4095) kuin jpegillä (jonka maksimi on 255). Raw-kuvan etuna on se, että alivalottuneen kuvan korjaaminen täyden dynamiikan 8 bittiseksi kuvaksi on mahdollista.

Silloin kun minä haluan maksimilaatua, kuvaan RAWina valottaen niin, että puhkipalaminen pysyy kurissa. Käsiteltäessä muutan RAWin (joka on kamerassani 12 bittinen) 16 bitin tilaan, käytän Noise Ninjaa (kohinanpoisto-ohjelma), jos tarve vaatii, säädän valotuksen, gamman ja värit. Sitten muunnan kuvan 8 bittiseksi, skaalaan haluttuun kokoon ja viimeistelen unsharp maskilla.

Pyrin kohteesta riippuen kuvaamaan 0,5-1 aukkoa ylivalottaen. Tämä sen vuoksi, että korjatessani sitten kuvaa "kehittäessäni" valotuksen oikeaksi, saan samalla leikattua oleellisesti kohinaa pienemmäksi.



Kyllä vain, mutta puhkipalamia et voi korjata. No, se riippuu tietysti kohteesta ja mielipiteistä, kuinka häiritseväksi puhkipalamat kokee. Joku pilvi taivaalla voi vallan hyvin palaa puhki liikoja häiritsemättä, mutta jos jonkun ihmisen naama palaa puhki minulle kuva on kyllä pilalla.

Tuollainen aukon ylivalotus kun ei nykyisen rungon kohdalla ole minkäänlainen ongelma.



Ei se puhkipalaminen ole rungosta kiinni. Kun pikseli saavuttaa täyden kirkkauden, se ei siitä enää muutu vaikka runkona olisi paras minkä rahalla saa. Monet filmit tekevät sen pehmeämmin (niiden valottuma on sileämpi funktio puhkipalamisen rajalla kuin digikennoilla), mikä antaa aavistuksen korjausvaraa ja näyttää muutenkin paremmalta.

Vierailija
kohtuus
Miten saa digikuvista parempia Gimpillä? Ottamani kuvat ovat harmaan näköisiä ja epätarkkoja.



Harmaus viittaa siihen, että kontrastia on liian vähän. Koita bongata "levels" säätö tms., missä tulee harmaasävyn histogrammi näkyviin. Sitten säädät mustan ja valkoisen säätimiä lähemmäs keskustaa, jolloin tummanharmaasta tulee mustaa ja vaaleanharmaasta tulee valkoista.

vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081
Liittynyt7.3.2006
Neutroni

Ei se puhkipalaminen ole rungosta kiinni. Kun pikseli saavuttaa täyden kirkkauden, se ei siitä enää muutu vaikka runkona olisi paras minkä rahalla saa. Monet filmit tekevät sen pehmeämmin (niiden valottuma on sileämpi funktio puhkipalamisen rajalla kuin digikennoilla), mikä antaa aavistuksen korjausvaraa ja näyttää muutenkin paremmalta.



Jep, mutta käytäntö on opettanut että parempaan lopputulokseen pääsen kun valotan ennemmiin aavistuksen yli kuin alle. Totta kai kun raja tulee vastaan (joko kirkkaassa tai tummassa päässä), on peli menetetty. Pointtini on kuitenkin se että rawille kuvatessa tuo raja on kauempana.

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat