Seuraa 
Viestejä45973

Kumman hyötysuhde on parempi?
Voiko niitä suoranaisesti edes verrata?
Voisiko niitä yhdistellä? Esim sama neste mikä kiertää maan alla lämpenisi matkallaan myös aurinkokeräimessä tms. ?
kertokaa, joka tietää!?

Voisiko maalämpöä hyödyntää esim; Mäen päälle rakennetussa talossa. Mäen juuresta lähtee nousemaan ylös kohti mäen lakea maan alle upotettu putki, jonka sisällä ylöspäin nouseva ilma lämpenee ja kohoaa ylhäällä olevaan rakennukseen. Siis sama ilmiö kuin savuhormissa. Lämmin ilma nousee ylös. Ongelmia tulisi kai ainakin kosteuden kanssa...?

Sivut

Kommentit (39)

kunkku
Voisiko maalämpöä hyödyntää esim; Mäen päälle rakennetussa talossa. Mäen juuresta lähtee nousemaan ylös kohti mäen lakea maan alle upotettu putki, jonka sisällä ylöspäin nouseva ilma lämpenee ja kohoaa ylhäällä olevaan rakennukseen. Siis sama ilmiö kuin savuhormissa. Lämmin ilma nousee ylös. Ongelmia tulisi kai ainakin kosteuden kanssa...?

Teidän kunkkuotenne, että mitä hä? Mistä energia? Piirrä kuva? Tai väännä rautalangasta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Onhan niitä ollut "pitkiä" maansisään asennettuja putkia joiden kautta on otettu ilamnvaihtoilma sisään esilämmitettynä. tulevat vain suuriksi jos koko vuoden lämmitysenergian tarve halutaan tyydyttäää ja hintaa tulee tätäkautta. Kaikella on hintansa ja pääosin järkevä ratkaisu on kustannustehokas ja mahdollinen toteuttaa

Toinen totuus totuudesta

Teidän kunkkuotenne, että mitä hä? Mistä energia? Piirrä kuva? Tai väännä rautalangasta?

Jostain kumman syystä Me Kunkku emme saa liitettyä viesteihimme kuvia..??!
Mutta ajatus pitäisi olla fysiikan lakien mukainen ja ihan tavanomainen ?
Lämmin ilma nousee ylös putkea pitkin.
Tokkopa sentään ainoaksi lämmitysmuodoksi, vaan esim autotalliin tms. (Kasvihuone!! kosteuskaan ei haittaisi!)

En nyt jaksa googlettaa mutta Suomessahan on vähän heikosti tuota aurinkoa saatavilla mutta maalämpöä kyllä. Maalämpöä otetaan kyllä järvistä ja maan pinnalta. Se perustuu lämpötilaerojen tuottamaan energiaan ja on siis ilmaista ja saasteetonta, asennus on vain kallista eikä sillä kai ihan kokonaan voida taloa lämmittää, mutta osa kyllä. Jossain aurinkoisessa paikassa eli etelämpänä asia on varmasti erilainen. Tarkkoja lukuja en osaa antaa.

Voisiko maalämpöä hyödyntää esim; Mäen päälle rakennetussa talossa. Mäen juuresta lähtee nousemaan ylös kohti mäen lakea maan alle upotettu putki, jonka sisällä ylöspäin nouseva ilma lämpenee ja kohoaa ylhäällä olevaan rakennukseen. Siis sama ilmiö kuin savuhormissa. Lämmin ilma nousee ylös. Ongelmia tulisi kai ainakin kosteuden kanssa...?

Teidän Korkeutenne. Haluaisitteko lämmittää taloa siis vain kesällä ?
Vai vetäisittekö putken Kanarian saarilta ?

Tarkoitin lähinnä maan normaalia lämpöä heti tuossa routarajan alapuolella. Olikos se jotain +4 vai +7 astetta koko ajan, en nyt muista tarkkaan...?Talvella tuollaisen lämpimän ilman puhallus olisi riittävä esim tuonne kasvihuoneeseen pidentämään kasvukautta.
ja ei tuollaisen putken upottaminen nyt niin kauheasti maksa.
Putkella sinällään ei liene väliä?
Putkessa kulkeva ilmavirta liikuttaisi kyllä siinä sivussa jotain, esim kevyttä palloa, joka leijuisi ilmassa?
Sitä tarkoitin tuolla ikiliikkujalla...

kunkku
Talvella tuollaisen lämpimän ilman puhallus olisi riittävä esim tuonne kasvihuoneeseen pidentämään kasvukautta.

Eikö niillä lämpöpumpuilla tähän päästäisi? Tuossa niistä on näköjään kerrottu paljon enemmän kuin kukaan viitsii kysyä: http://www.sulpu.fi/pumppu_yleista.asp

Ymmärtääkseni tässä käytetään hyväksi lähinnä aurinkoenergiaa, joka on varastoitunut maaperään. Sen sijaan se toisenlainen maalämpö, josta nimim. totinen on meille kertonut, on enempi eräänlainen ydinenergian muoto, ja on kovasti vasta kehitteillä esim. Jenkkilässä. Kestänee hyvän tovin, ennen kuin tuota päästään soveltamaan Suomen oloissa, jos silloinkaan.

hex
kunkku
Talvella tuollaisen lämpimän ilman puhallus olisi riittävä esim tuonne kasvihuoneeseen pidentämään kasvukautta.



Eikö niillä lämpöpumpuilla tähän päästäisi? Tuossa niistä on näköjään kerrottu paljon enemmän kuin kukaan viitsii kysyä: http://www.sulpu.fi/pumppu_yleista.asp

Ymmärtääkseni tässä käytetään hyväksi lähinnä aurinkoenergiaa, joka on varastoitunut maaperään. Sen sijaan se toisenlainen maalämpö, josta nimim. totinen on meille kertonut, on enempi eräänlainen ydinenergian muoto, ja on kovasti vasta kehitteillä esim. Jenkkilässä. Kestänee hyvän tovin, ennen kuin tuota päästään soveltamaan Suomen oloissa, jos silloinkaan.

Putken tuoma lämpö on alkuhankintoja lukuunottamatta ilmaista. Lämpöpumppu tarvitsee sähköä.
Olkoon lämpö peräisin mistä tahansa siellä metrin syvyydessä sitä kuitenkin on. Ei pidä tehdä tästä liian vaikeaa...
Siis kun talvella kaivat hampaat irvessä tiesi läpi n, puoli metriä paksun jäätyneen maan sen alta tulee vastaan sula maa-aines... Jokuhan sitä pitää sulana??? Siis jos nyt näin yritetään rautalangasta vääntää... ...

kunkku
Putken tuoma lämpö on alkuhankintoja lukuunottamatta ilmaista. Lämpöpumppu tarvitsee sähköä.

Pitäähän talo jollain muutenkin lämmittää, joten pumppu maksanee sähkönkäyttönsä takaisin. Tokko siitä paljon hyötyä olisi, jos se kuluttaisi enemmän energiaa kuin tuottaisi.

Kysy sieltä Sulpulta, josko pelkkä putki ajaisi asian. Itse en osaa sitä sanoa.

hex
Pitäähän talo jollain muutenkin lämmittää, joten pumppu maksanee sähkönkäyttönsä takaisin. Tokko siitä paljon hyötyä olisi, jos se kuluttaisi enemmän energiaa kuin tuottaisi. .

Astuit juuri erään asian päälle..!
Miten kummassa nykyään uudisrakennuksiin suositeltava "lämmön talteenottokone" voi tulla kannattavaksi???
Siis sehän olisi lämpöä tuottava sampo eikä suinkaan vain ilmastointikone!!?
Tuottaako se todellakin säästöä sähkölaskuun????

kunkku
Siis sehän olisi lämpöä tuottava sampo eikä suinkaan vain ilmastointikone!!? Tuottaako se todellakin säästöä sähkölaskuun????

Jos se korvaa sähkölämmityksen, niin luulisi. Enpähän kuitenkaan tiedä. Ei se lämpöä tyhjästä tuota, vaan siirtää sitä maaperästä rakennukseen.

Siitä putkesta sen verran, että lämmönsiirto sillä keinoin maasta kasvihuoneeseen lienee mahdollista vain, jos kasvihuoneen lämpötila on alhaisempi kuin maassa (routarajan alla). Kasvukausi on varmaan näillä lämpötiloilla jo ohitse, luulisin. En kuitenkaan tiedä tästäkään aiheesta mitään.

muokkaus: Ainakin Laitisten mukaan sähkölasku kevenee: Skeptikoille huutia

kunkku

Voisiko niitä yhdistellä? Esim sama neste mikä kiertää maan alla lämpenisi matkallaan myös aurinkokeräimessä tms. ?



Voi niitä yhdistää. Ongelmana vain on, että talvella lämpöä tarvitaan eniten, samalla aurinkolämpökerääjien tuotto on lähes olematonta. Joten putkistoa joudutaan joka tapauksessa vetämään niin paljon, että talvella pelkästä maalämmöstä saadaan kaikki tarvittava lämpö (lämmitys+lämmin käyttövesi). Kesäisin kun aurinkokerääjilläkin olisi mahdollista saada lämpöä talteen, niitä ei silloin tarvitakaan koska maasta saadaan lämpöä enemmän kuin tarpeeksi.

kunkku

Voisiko maalämpöä hyödyntää esim; Mäen päälle rakennetussa talossa. Mäen juuresta lähtee nousemaan ylös kohti mäen lakea maan alle upotettu putki, jonka sisällä ylöspäin nouseva ilma lämpenee ja kohoaa ylhäällä olevaan rakennukseen.

Muistaakseni n. 25 cm paksu styroksilevy eristää tarpeeksi, että sen alla pysyy maa sulana ympäri vuoden maasta tulevan lämmön voimalla, jos levy on vain tarpeeksi iso (muutaman neliömetrin), ettei lämpö karkaa reunojen kautta.

Joten eiköhän riittävän paksun eristyksen omaava talokin pysyisi plussan puolella ilman lämmitystä, jos vain jättää lattian tekemättä.

Muistaakseni yli 20m:n syvyydessä kalloperässä vuoden ajan vaihtelujen lämpötilaerot eivät vaikuta vaan lämpötila täällä 60 leveysasteella lämpötila on tasaisesti n. +7ast. C jos tätä haluttaisiin käyttää lämmitykseen tulisi mennä hivenen syvemmälle jotta ympäristö ei jäähtyisi liikaa talven aikana ja käytetty lämpö tulisi ladata takaisin kesäaikana. Keravallahan oli kokeilu lämpöakusta pitkäaikaisvarastointiin mutta kokonaistalous meni kiville ja homma lopetettiin.
Jossain maaseudulla on "ollut" kokeilu jossa n.Ø1m betoniputkistoa oli upotettu maaperään lämpöakuksi. En ole nähnyt asiasta moneen vuoteen mainintaa joten ilmeisesti sekään ei ollut/ole kultakaivos.

tk
. Keravallahan oli kokeilu lämpöakusta pitkäaikaisvarastointiin mutta kokonaistalous meni kiville ja homma lopetettiin.
Jossain maaseudulla on "ollut" kokeilu jossa n.Ø1m betoniputkistoa oli upotettu maaperään lämpöakuksi. En ole nähnyt asiasta moneen vuoteen mainintaa joten ilmeisesti sekään ei ollut/ole kultakaivos.

Mielenkiintoista! Muistatko tarkemmin missä päin..?
Olisiko talouspuoli pettänyt raskaan suunnittelu ja toteutusportaan takia?
Siis menikö rahaa erikoisasiantuntijoihin ja valvoviin viranomaisiin, lupiin jne...
Ajatukseni oli toteuttaa k.o. putkisysteemi ilman rahan hassausta sivullisiin... !?

H
Seuraa 
Viestejä2622
kunkku
Mielenkiintoista! Muistatko tarkemmin missä päin..?
Olisiko talouspuoli pettänyt raskaan suunnittelu ja toteutusportaan takia?

Siinä ne talot on parisataa metriä Savion asemalta Keravan suuntaan radan ja tien länsipuolella. Muistaakseni siihen lämpöakkuun ei saatu kesän aikana varastoitua riittävästi lämpöä.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670

Aurinkolämmön ja maalämmön suora yhdistäminen ei ole mielekästä, sillä niissä tarvitaan erilaiset lämmönsiirtonesteet. Aurinkokeräimen lämpötila voi kesällä nousta reilusti yli 100 asteen ja paine nousee tietenkin vastaavasti. Talvella taas ongelmana keräimen jäätyminen. Ideaalitapauksesa aurinkokeräimessä kiertää kesällä vesi ja talvella esim. glykoilin ja veden seos. Maalämmössä vastaavia ääritilanteita ei synny, sillä keräysputkiston lämpötila pysyy jotakuinkin vakiona.

Yhdistäminen onnistuu toki kun molemmat lämmönkeräyspiirit yhdistetään lämmönvaihtimilla samaan varaajaan.

Tuota maalämpöä on jo vuosisatojen ajan käytetty hyödyksi kellareissa. Niissähän tuloilma johdetaan maan alta, jolloin tuloilma on sopivan viileää kesällä ja toisaalta talvella lämmittää kellaria pitäen sen tasalämpöisenä.

Sitten tuo lämmöntalteenotto: Siinähän on kyse yksinkertaisesti siitä, että asunnon tulo- ja poistoilmat kulkevat hallitusti saman laitteen läpi, jossa lämmönsiirtimellä poistoilmasta siirretään lämpöenergiaa lämmittämään tuloilmaa. Kesällä moisesta ei tietenkään ole hyötyä. Ilmastointilaitteistoon voidaan tietenkin liittää myös jäähdytys, jota voidaan syöttää vaikkapa maalämmön keräysputkiston viileällä nesteellä. Näin keräysputkisto lämmittää talvella ja jäähdyttää kesällä.

Volitans
Aurinkolämmön ja maalämmön suora yhdistäminen ei ole mielekästä, sillä niissä tarvitaan erilaiset lämmönsiirtonesteet. Aurinkokeräimen lämpötila voi kesällä nousta reilusti yli 100 asteen ja paine nousee tietenkin vastaavasti. Talvella taas ongelmana keräimen jäätyminen. Ideaalitapauksesa aurinkokeräimessä kiertää kesällä vesi ja talvella esim. glykoilin ja veden seos.

Anteeksi tyhmyyteni, mutta eikös pakkasnestettä käytetä melko yleisesti lähes 100 asteen lämmössä? Muistaakseni autojen jäähdytysjärjestelmissä on painetta sen verran että kiehumispistekin on jossain 120 tienoilla... Enkä oikein jaksa uskoa että pelkän veden käytöllä olisi jotain etua, ainakin autojen jäähdytysnesteissä on jotain korroosionestoaineitakin, eli jo niiden takia kannattaa käyttää pakkasnestettä ympärivuoden. Ja toisaalta korroosioneston "kulumisen" vuoksi nesteet pitäisi vaihtaa säännöllisesti.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat