Poliittinen arvokonservatismi

Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

Olen näiden vaalien alla ja päällä parikin kertaa maininnut puolueiden arvomaailman sisäistystavan vaikutusta menestykseen. Palstan arvokonservatiivinen yleisö ei pidä ajatuksesta, vanhat arvot ovat joillakin kunniassa. HS:n pääkirjoitusivulla asia otettiin puheeksi, joten olisiko aika palstan poliitiikkakeskustelun tason nostamiseen nykyisistä hyvin ummehtuneista asenteista.

Puolueiden arvomaailan pysyvyys on maailman ympärillä muuttuessa suurimpia vaalitulokseen vaikuttavia asioita. Äänestäjistä yhä suurempaa osaa voidaan sanoa arvoliberaaleiksi, joku voisi haukkua juurettomiksi. Tämä on seurausta historian kehityksestä, jossa useammat ovat jääneet poliittisesti juurettomiksi. Pidän sitä hyvänä. Hesarin kirjoittaja arvioi Vihreiden ja Kokoomuksen kuuluvan arvoliberaaleihin, muiden enemman tai vähemmän arvokonservatiiveihin. Mitä enemmän arvokonservatiivinen puolue on, sitä enemmän sen arvot ovat ristiriidassa jatkuvasti muuttuvien kansalaisia koskevien eturistiriitojen kanssa ja sitä vähemmän puolueen kallis ja teknisesti hyväkin vaaliargumentointi kohtaa "kansan rivejä". Arvokonservativismi on nyt erityisesti vasemmiston ja Keskustan ongelma. Vanhahtavat sloganit karkottavat äänestäjät entistä liberaalimmassa maailmassa, mm. Tuomioja on väärässä hakiessaan entistä konservastiivisempia vasemmistolaisia arvoja, mutta puskasta on hyvä ampua.

Palstan kirjoituksia lukiessa ei ole vaikea erottaa näiden kahden ryhmän kirjoittajia. Arvokonservatiivi painottaa kärkkäästi oman viiteryhmänsä menneisyyttä ja kuiden menneisyyden huonoutta, mutta on haluton ottamaan kantaa avoimeen keskusteluun tulevaisuudesta. On myös tyypillistä, että konservatiivi ottaa osaa asiakeskusteluun vahvasti debatoimalla ja asiaa välttelemällä (hyvä väittelijä). Herääminen arvokonservatismista ja illuusoista nykyaikaan vaatii joko pragmaattista kykyä tai riittävän suuria mullistuksia omassa elämässä, jotka pakottavat miettimään mitkä ovat nykymaailman todelliset arvot ja mikä on kauan varjeltua illuusiota.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Sivut

Kommentit (32)

Vierailija
sigfrid

Hesarin kirjoittaja arvioi Perussuomalaisten ja kokoomuksen kuuluvan arvoliberaaleihin, muiden enemman tai vähemmän arvokonservatiiveihin.

Hesarin toimittajalle pikainen kurssi arvoliberalismista:

Arvoliberalismi tarkoittaa liberalismin ei-taloudellisia aspekteja (ja on siis yhteistä klassiselle sekä markkina- ja sosiaaliliberalismille ja libertarismille). Näihin aspekteihin kuuluvat mm. ihmisoikeudet: sananvapaus, uskonnonvapaus, yhdistymisvapaus, yleensäkin ihmisten oikeus päättää itse omista ei-taloudellisista asioistaan.

Käsite on tietysti epämääräinen kuten on myös jako taloudellisiin ja ei-taloudellisiin asioihin. Arvoliberalismi kuuluu käytännössä kaikkiin liberalismin muotoihin.

Arvoliberaali sallii siis ihmisten elää haluamallaan tavalla niiltä osin kuin kyse ei ole taloudellisesta toiminnasta eikä toisia vahingoiteta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvoliberalismi

Kokoomus ja PS kuuluvat kylläkin sinne konservatiivisimpaan laitaan. Käsittääkseni kokoomus kuuluu myöskin eu:ssa oikeistokonservatiiviseen siipeen.
Suomen arvoliberaaleimmat puolueet eduskuntavaalien vaalikoneiden pohjalta ovat: Liberaalit, vihreät ja kommunistit. Koska olen itse arvoliberaali, en missään tapauksessa äänestäisi kokoomusta, tai mitään muutakaan näistä kolmesta suuresta "Fasisti-puolueesta". Keskusta pyrkii profiloitumaan arvoliberaaliksi puolueeksi, mutta mitä tulee kannanottoihin arvopohjaisissa kysymyksissä, ovat he hyvinkin konservatiivisia. Kaikkein arvokonservatiivein puolue on Kristillisdemokraatit.

Vierailija
sigfrid
Mitä minä sanoin debatoinnista ja itse asian ohittamisesta

Jos avaus sisältää noinkin suuren asiavirheen, ni pakkohan se on korjata.
Voi olla että äänestäjät ovat arvoliberaalimpia kuin aikaisemmin (toivottavasti), mutta se näkyy (tulisi näkyä) lähinnä vihreiden kannatuksen nousuna.

Vierailija

Puolueiden puolueiden arvomaailmasta jankkaaminen pitkälti sanahelinä-meteliä. Kun puolue saavuttaa kliimaksin pääsemällä hallitusvastuuseen, ollaan Suomen valtion kassalla ja taloudenhoidossa. Tällöin arvomaailma asia on toissijainen asia ja vaikka "myydään" se "halpahintaan" ja perustelut ovat about "on tehtävä kaikki voitava kansantalouden ylläpitämiseksi".
Ja sitten kun ollaan kansan parissa niin arvomaailma nostetaan taas esiin ja niistä kassaasioista...nooh ne taitavat olla sitten sen luokan asioita, että kansan ei tarvitse kaikkea tietää ja edustaja kyllä aikanaan hoitaa (josko ovat hallitusvastuussa) tämän puolen puoluearvomaailmaan katsomatta. Puolueilla toki on arvomaailmansa.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
hanion
Puolueiden puolueiden arvomaailmasta jankkaaminen pitkälti sanahelinä-meteliä. Kun puolue saavuttaa kliimaksin pääsemällä hallitusvastuuseen, ollaan Suomen valtion kassalla ja taloudenhoidossa. Tällöin arvomaailma asia on toissijainen asia ja vaikka "myydään" se "halpahintaan" ja perustelut ovat about "on tehtävä kaikki voitava kansantalouden ylläpitämiseksi".
Ja sitten kun ollaan kansan parissa niin arvomaailma nostetaan taas esiin ja niistä kassaasioista...nooh ne taitavat olla sitten sen luokan asioita, että kansan ei tarvitse kaikkea tietää ja edustaja kyllä aikanaan hoitaa (josko ovat hallitusvastuussa) tämän puolen puoluearvomaailmaan katsomatta. Puolueilla toki on arvomaailmansa.



Puolueilla on arvomaailmansa, mutta sitä ei mielestäni pidä katsoa vain staattisena ilmiönä, arvojen säilyttämisenä, vaan myös kykynä uudistua. Hyvä ja toimiva arvomaailma ei perustu sadan vuoden takaisiin tapahtumiin. Tästä oli kysymys. Kiveen hakattu arvomaailma johtaa virheisiin myös hallitusvastuussa, ei pelkästään vaaleissa.

En kirjoita puolueista nimillä, vaan arvoista, siitä on kai turha muistuttaa

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
Syfilis
sigfrid
Mitä minä sanoin debatoinnista ja itse asian ohittamisesta

Jos avaus sisältää noinkin suuren asiavirheen, ni pakkohan se on korjata.
Voi olla että äänestäjät ovat arvoliberaalimpia kuin aikaisemmin (toivottavasti), mutta se näkyy (tulisi näkyä) lähinnä vihreiden kannatuksen nousuna.



Sorry, Vihreät tosiaan mainittiin HS:ssa arvoliberaaleina Kokoomuksen lisäksi.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vierailija

Pakko postata tänne, Joni Jantusen (liberaali) artikkeli kokoomuksen arvoliberalismista:

"Älä hyvä liberaali ainakaan Kokoomusta äänestä!

Kokoomus yrittää aivan häikäilemättömästi, muunneltua totuutta puhumalla, saada Liberaalien tukijoita itselleen.

Jokin päivä keskustelin erään kokoomusehdokkaan kanssa ja kysyin, että onko Kokoomus liberaalinen vai konservatiivinen puolue? Kuten arvata saattaa, vastaus oli että liberaali.

Todellisuudessa Kokoomus on konservatiivinen ja siinä asiassa Keskustan kanssa melko samoilla linjoilla. Tämän voi todistaa vaikkapa Kokoomuksen äänestystuloksin. Kun homoparien rekisteröitymisoikeudesta jokunen vuosi sitten äänestettiin Kokoomuksen ollessa hallituksessa, äänesti Kokoomuksen ennemistö hallituksen esitystä vastaan ja halusi kieltää homopareilta rekisteröitymisen! Se on mielestäni hyvin selkeä osoitus siitä, että Kokoomus on yhä hyvin konservatiivinen. Kun sitten myöhemmin kysyin eräiltä kokoomusnuorilta, että missä asioissa se Kokoomus sitten on liberaalinen, niin ainoa vastaus, minkä sain oli: talous. Niinpä hyvinkin, Kokoomuksen liberalismi yltää vain talouteen ei yksilöiden mahdollisimman suureen vapauteen.

Poimin lisäksi kokoomusehdokkaiden ja Liberaalien ehdokkaiden mielipiteitä IRC-gallerian vaalikoneesta, jossa mielestäni on parhaiten konservatiivi/liberaali akselille määritteleviä kysymyksiä.

Tässä tuloksia:
"Pitäisikö ruotsin kielen pakollisuudesta luopua?"
Kokoomus: 55% ehdokkaista: Ei
Liberaalit: Vain vaivainen 5% pitäisi ruotsin pakollisena, kun taas murskaava 95%:n enemmistö, oli sitä mieltä, että pakollisuudesta pitää luopua!

"Pitäisikö valtion suodattaa internettiä"
Kokoomus: huima 60% vastasi: Kyllä!
Liberaalit: Vain mitätön 5% vähemmistö oli samaa mieltä.

"Pitäisikö TV-lupamaksusta luopua?"
Vain 42% Kokoomuslaisista olisi valmiit suomaan kansalaisilla vapaamman informaation vastaanottamisen oikeuden
Liberaalit seisovat aatteensa takana ja 85% olisi valmis sallimaan tiedon vastaanoton myös vähävaraisille.

"Pitäisikö asevelvollisuudesta luopua?", joka on epäilemättä nyky-Suomen eniten yksilönvapautta loukkaava järjestelmä. Mutta silti erittäin laajalti kannatettu.
Liberaalit ovat kunniaksi aatteelleen ja 77% kallistuu siihen suuntaan, että tämäntyyppinen pakkotyö on lakkautettava Suomesta!
Kokoomuksesta vain huolestuttavan pieni 4% vähemmistö olisi valmis kieltämään tämän pakkotyön.

Pitäisikö kirkko ja valtio erottaa toisistaan ja näin taata aidosti uskonnonvapaus?
Kokoomuksesta vain 18% haluaisi sallia aidon uskonnonvapauden
Liberaaleista 95% sen sijaan on uskontojen tasa-arvoisen kohtelun kannalla

"Pitäisikö kannabislainsäädäntöä muuttaa?"
Kokoomuksesta huikea 97%(!) tunnustautuu epärationaalisen päihdepolitiikan kannattajiksi ja haluaa yhä tuhlata poliisin resursseja alkoholia huomattavasti vaarattomamman huumeen rauhallisiin käyttäjiin.
Liberaaleista vain 33% on valmis jatkamaan nykyistä -todella holhoavaa- linjaa, joissa huumeiden käyttäjiä ennemmin rangaistaan kuin ohjataan apuun.

"Pitäisikö homo-/lesbopareille myöntää adoptio-oikeus?"
Kokoomuksesta vain 42% myöntää kannattavansa yhtäläisiä ihmisoikeuksia seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta.
Liberaaleille seksuaalinen suuntautuminen sen sijaan ei ole syrjimiseen oikeuttava syy, vaan 85% olisi valmis myöntämään homopareille
adoptio-oikeuden.

Jos joku Kokoomuslainen, oikeasti liberaali, lukee tämän ja huomaa minkä virheen onkaan tehnyt uskoessaan Kokoomuksen valheisiin ja liittyessään siihen, niin hänelle tahtoisin sanoa: Älä sure, tule meidän mukaamme toteuttamaan aatetta jonka puolesta oikeasti haluat toimia."

http://rattaat.blogspot.com/2007/02/l-h ... musta.html (28.10.2008 klo:10:27)

Vierailija
sigfrid
hanion
Puolueiden puolueiden arvomaailmasta jankkaaminen pitkälti sanahelinä-meteliä. Kun puolue saavuttaa kliimaksin pääsemällä hallitusvastuuseen, ollaan Suomen valtion kassalla ja taloudenhoidossa. Tällöin arvomaailma asia on toissijainen asia ja vaikka "myydään" se "halpahintaan" ja perustelut ovat about "on tehtävä kaikki voitava kansantalouden ylläpitämiseksi".
Ja sitten kun ollaan kansan parissa niin arvomaailma nostetaan taas esiin ja niistä kassaasioista...nooh ne taitavat olla sitten sen luokan asioita, että kansan ei tarvitse kaikkea tietää ja edustaja kyllä aikanaan hoitaa (josko ovat hallitusvastuussa) tämän puolen puoluearvomaailmaan katsomatta. Puolueilla toki on arvomaailmansa.



Puolueilla on arvomaailmansa, mutta sitä ei mielestäni pidä katsoa vain staattisena ilmiönä, arvojen säilyttämisenä, vaan myös kykynä uudistua. Hyvä ja toimiva arvomaailma ei perustu sadan vuoden takaisiin tapahtumiin. Tästä oli kysymys. Kiveen hakattu arvomaailma johtaa virheisiin myös hallitusvastuussa, ei pelkästään vaaleissa.

En kirjoita puolueista nimillä, vaan arvoista, siitä on kai turha muistuttaa




Kyllä luin viestisi ja se on ok kirjoitus, I got it.
Ja omasta mielestäni arvomaailmalla on juurensa oli se mikä arvomaailma tahansa. Arvomaailma elää sukupolvien saatossa omaa elämäänsä ja siihen olisi myös vanhemman kaartin poliitikkojen syytä kiinnittää huomio, jotka monasti ovat vetureina puolueissaan, vanhoista arvoista voi vielä löytyä jotakin, mutta itseisarvona niitä ei voi pitää pitkässä juoksussa. DNA ja Geenistö muutokset sukupolvi hyppäyksissä jo pitää takuuvarmasti huolen siitä, että nuoremmat näkevät ja aistivat arvot joskus hyvinkin erilaisesti kuin eläköityvät kansalaiset.
Luulisin, että kymmen vuoden kulttua jo eletään perinpohjin erilaisessa arvomaailmassa kuin mitä elettiin vielä niinkin tuoreessa ajassa kuin 1970-1990 luvulla.
Samalla ihmisten tietoisuus havaita maailmaansa kokonaisvaltaisemmin on aivan eri luokkaa kuin se on tänäpäivän tuoden muutosta eri arvomaailmoihin.

Minäkään en kirjoita puolueista nimillä. Hallituksessa voi olla mikä puolue tahansa ja sama juttu on edessä jokaisella puolueella ken hallitukseen istuu.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

Jantuselle libaralismi näyttäisi olevan yhtäkuin Vihreiden ajatusmaailma. LIberalismi ei ole tämäntyylistä omien arvojen tyrkyttämistä, vaan yksilönvapautta päättää omista arvoistaan. Vieras ajatus Jantuselle, joka osaa luetella libraalit arvot ulkomuistista ja valtaan päästyään tekee niistä lakisääteisesti kaikille pakollisia.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vierailija
sigfrid
Jantuselle libaralismi näyttäisi olevan yhtäkuin Vihreiden ajatusmaailma. LIberalismi ei ole tämäntyylistä omien arvojen tyrkyttämistä, vaan yksilönvapautta päättää omista arvoistaan. Vieras ajatus Jantuselle, joka osaa luetella libraalit arvot ulkomuistista.

Siis hä?
Juurihan sitä Jantunen tekstissään painottaa että kokoomus äänestää omien koservatiivisten arvojen mukaisesti, eli se ei ole arvoliberaali. Liberaalit taas äänestävät arvoliberaalisti, eli siten että yksilölle itselleen jää valinnanvapaus.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007
Syfilis
sigfrid
Jantuselle libaralismi näyttäisi olevan yhtäkuin Vihreiden ajatusmaailma. LIberalismi ei ole tämäntyylistä omien arvojen tyrkyttämistä, vaan yksilönvapautta päättää omista arvoistaan. Vieras ajatus Jantuselle, joka osaa luetella libraalit arvot ulkomuistista.

Siis hä?
Juurihan sitä Jantunen tekstissään painottaa että kokoomus äänestää omien koservatiivisten arvojen mukaisesti, eli se ei ole arvoliberaali. Liberaalit taas äänestävät arvoliberaalisti, eli siten että yksilölle itselleen jää valinnanvapaus.



Uskonhan minä kun sanotaan. Näinhän kaikki sanovat ja ovat libiraaleja. Odotan mielenkiinnolla kuka poliitikoista ensmmäisenä kertoo olevansa patavanhoillinen konservatiivi ja muiden lässyn-lässyn-liberaaleja. Liberaalit arvot eivät käsittäkseni rajoitu kannabiksen sallimiseen, homoavioliittoihin tms., vaan ovat kokonainen ajatusmaailma.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vierailija

Vihreitä kuvataan useammin sanalla fasisti kuin arvoliberaali.

Menepä sanomaan vihreälle joku totuus.

Esim

-Rekkaliikenne parantaa elämämme laatua hyvin paljon
-Kristinusko on ollut hyvä asia kaikille maille, missä se on vaikuttanut.
-Lapset toivovat että vanhempansa olisivat naimisissa.
-Homoseksuaalisuus on yksityinen asia, eikä näyttävä valtakunnan politiikan teema, jonka avulla kerätään ääniä.

Vierailija
sigfrid
Liberaalit arvot eivät käsittäkseni rajoitu kannabiksen sallimiseen, homoavioliittoihin tms., vaan ovat kokonainen ajatusmaailma.

Eivät rajoitukkaan. Arvoliberalismi kattaa monia kysymyksiä, tämä esim. edelliset kysymykset ovat lähinnä niitä näkyvimpiä/tärkeimpiä (mukana vaalikoineissa jne.) arvoliberaalisuutteen/arvokonservatiivisuuteen liittyviä kysymyksiä.
Jos näihin kysymyksiin suhtautuu konservatiivisesti, ei mielestäni ole perusteita pitää itsenään arvoliberaalina, ei ainakaan Suomen mittakaavassa. Tietenkin jos vertaa tälläistä tyypillistä Suomalaista konservatiivioikeistolaista, ni onhan se maailmanmittakaavassa melko arvoliberaali, kun vertaa esim. usan rebublikaaneihin tai Iranin hallitukseen.

Vierailija

Miten historian saatossa USA:n republikaanit ovat poikenneet USA:n demokraateista, vallassa ollessaan ?

Sano joku muu esimerkki kuin aborttilainsäädäntö.

Otetaan esim Vietnamin sodan JFK, tai Clinton joka pommitti Afganistania, Sudania, Somaliaa, Irakia ja Serbiaa.

USA:n ja maailman nykyinen talouskatastrofi johtuu tästä faktasta:

Puhemies Newt Gingrichin johdolla republikaanit vaativat laajoja leikkauksia valtion menoihin, minkä Clinton hylkäsi.

Kun talous oli sitten kuralla, niin Clinton salli johdannaismarkkinat ja holtittomat asuntoluotot, jotka tiesi kuplaksi.

Vierailija

Arvoliberalismi on melkoisen keinotekoinen käsite eikä liberalismin arvoja voi irroittaa liberalismin muusta viitekehyksestä. Ihan esimerkkinä, mitä olisi vapaus ilman vapautta markkinoilla.
Seuraavassa lähinnä klassisen liberalismin pääkäsitteet hiukan aukaistuna ketä kiinnostaa tutkiskella.

Yhteiskunnan liberalistinen viitekehys

Vertikaalinen ulottuvuus pitää sisällään valtion aseman suhteessa kansalaisiin ja millaisia suhteita ja keskinäisiä riippuvuuksia valtion ja kansalaisten välillä on. Demokratia, laillisuusperiaate ja yhteiskuntarauha ovat vertikaalisen ulottuvuuden pääkäsitteet.
Horisontaali ulottuvuus kuvaa sitä, kuinka järjestävät keskinäiset suhteensa tasavertaisina toimijoina. Ihmiset toimivat tuottajina ja kuluttajina, yrittäjinä ja työntekijöinä horisontaalilla ulottuvuudella. Vapaus, kilpailuprosessi, vapaa hintajärjestelmä ja yksityisomistus ovat horisontaalin ulottuvuuden pääkäsitteet.
Muutos on liberalistisen viitekehyksen kolmas pääulottuvuus. Se kuvaa sekä konkreettisia muutoksia yhteiskunnassa että hypoteettisia muutoksia. Konkreettinen muutos kuvaa sitä, mitä yhteiskunnassa on todella tapahtunut. Se vastaa kysymyksiin mitä on ollut ja mitä on. Hypoteettinen viitekehys ennakoituja, toivottuja tai epätoivottuja, muutoksia. Se vastaa kysymykseen, mitä voi tapahtua tai seurata siitä, että ihmiset omaksuvat liberalistisen viitekehyksen tai luopuvat siitä.

Liberalismin vertikaalinen ulottuvuus

Demokratia.
Demokratia palvelee lakien säätämistä, muuttamista ja kumoamista, klassisen liberalismin mukaan. Se on prosessi, jonka avulla ihmiset saattavat voimaan yhteiset pelisäännöt. Kansalaiset osallistuvat tähän prosessiin keskustelemalla, äänestämällä ja vaikuttamalla. Demokratia on keino varmistua siitä, että lainsäätäjä toimii kansalaisten enemmistön tahdon mukaisesti ja että kansalaiset voivat tarvittaessa vaihtaa edustajia.
Klassisen liberalismin demokratia on rajoitettua luonteeltaan. Tämä tarkoittaa sitä että pyritään estämään enemmistön sortuminen käyttäytymään kuin entisaikojen itsevaltaiset hallitsijat eli päättämään mielensä mukaisesti asioista ja pakottamaan vähemmistöt noudattamaan tahtoaan. Rajoittamatonta demokratiaa, jossa enemmistö päättää asioista haluamallaan tavalla, liberalismi pitää demokratian negaationa.

Laillisuusperiaate.
Laillisuusperiaate (Rule of Law) tarkoittaa että valtiovaltaa sitoo kaikissa toiminnoissaan ennakolta laaditut ja julkituodut säännöt, jotta jokainen yksilö voi ennakoida kuinka viranomaiset käyttäytyvät määrätyissä tilanteissa, käyttämättä pakkovaltaansa. Näin yksilö voi suunnitella omat yksityiset toimensa tämän tiedon pohjalta.
Viranomaiset eivät voi koskaan saavuttaa täydellisyyttä laillisuusperiaatteen kohdalla, sillä he ovat erehtyväisiä siinä kuin muutkin ihmiset mutta olennaista on se, että liberalistinen asenne ohjaa virkamiehiä sitomaan toimintansa tiettyihin mahdollisimman yksiselitteisiin sääntöihin ja välttämään pakkokeinojen käyttöä.
Laillisuusperiaatteeseen kuuluu osana perustuslaillisuus. Se tarkoittaa, että valtiolliset toimielimet noudattavat toiminnassaan perustuslaikia.

Yhteiskuntarauha.
Pakko vilppi ja väkivalta ovat liberalistisen käsityksen mukaan inhimillisen kehityksen vihollisia. Aina on ihmisiä, jotka pitävät itselleen edullisempana ajaa tavoitteitaan niiden avulla sen sijaan, että olisivat käyttämättä niitä. Jos näitä keinoja voi käyttää esteettä tai rangaistuksitta, eikä vahinkoja tarvi korvata, vahvojen hallinto korvaa lakien hallinnon yhteiskunnassa.
Liberalistinen valtio huolehtii yhteiskuntarauhasta. Tästä syystä valtiolla on monopolioikeus käyttää valtaa, pakon, vilpin ja väkivallan estämiseksi ja minimoimiseksi sosiaalisissa suhteissa. Valtion oikeus käyttää pakkovaltaa on pienempi paha kuin antaa kaikille tämä oikeus omien päämäärien edistämiseksi. Yhteiskuntarauhaa ylläpitävää valtiota kutsutaan yövartijavaltioksi. Jos laki menettää merkityksensä ja järjestys muuttuu epäjärjesytkseksi, häviäjiä ovat yleensä ihmiset, jotka ovat vähäosaisia, köyhiä ja kyvyttömiä puollustamaan itseään. Vahvat ja rikkaat pystyvät puollustamaan etujaan ja huolehtimaan turvallisuudestaan.
Valtio, joka luopuu neutraalin juridisen viitekehyksen ylläpåitämisestä ja ryhtyy ajamaan erilaisia yhteiskuntapoliittisia tavoitteita, ruokkii käyttäytymistä, jota sen pitäisi vastustaa. Valtio, joka saattaa voimaan sääntöjä jotka ovat ristiriidassa lakien tasa-arvon kanssa, luo tilanteen, jossa jotkut voivat alkaa kiertää ja rikkoa sääntöjä. Näin valtio luo omilla toimillaan yhteiskuntaa vilpåpiä, pakkoa ja väkivaltaa. Jos valtio puuttuu valtaoikeuksillaan ihmisten työn ja ponnistelujen tuloksiin, se syyllistyy pakkoon, jota sen pitäisi vastustaa.
Klassinen liberalismi ei hyväksy tilannetta, jossa se osa ihmisistä, jotka tarvitsevat huolenpitoa, koska itse eivät pysty itsestään huolta pitämään tai kukaan ei heitä huolta pidä. Tälläisiä ihmisiä ovat muunmuassa orvot, vammaiset ja vanhukset. Liberalismin mukaan heitä pitää auttaa välittömästi ja kitsastelematta. Liberalismin mukaan rauha on ihmisten hyvinä pitämien asioiden perimmäinen lähde. Sota ei tuota ihmisille yhtäkään heidän toivomaansa asiaa. Liberalistinen valtio voi kuitenkin puollustaa itseään asein, jos sen kimppuun hyökätään.

Liberalismin horisontaalinen ulottuvuus

Vapaus.
Klassinen liberalismi puollustaa sellaista käsitystä, jonka mukaan ihmisen on oltava vapaa tekemään omat valintansa ja toteuttamaan omat elämänsuunnitelmansa. Vapaus edellyttää individualismin hyväksymistä, koska vain yksilö voi ajatella, arvottaa, valita ja toimia.
Individualismin perusta on kahtaalla: ihmisen tietämyksessä ja omassa edussa. Ihminen voi parhaimmillaankin tietää vain osan yhteiskunnasta ja se, mitä hän tietää, vaikuttaa hänen valintoihinsa ja elämänsuunnitelmiinsa. Ihmisillä on erilaista tietämystä ja he voivat käyttää samaa tietämystä erilaisiin tarkoituksiin. Tästä syystä ihmisen on annettava tehdä asioita, joita hän pitää merkityksellisinä itselleen ja lähipiirilleen.
Ihminen käyttää tietämystään oman edun tavoittelemiseen. Oma etu ei ole vain itsekkyyttä, vaan altruismia, huolenpitoa muista, lupausten pitämistä ja erilaisten aineettomien asioiden, kuten taiteiden tai uskonnon, edistämistä.
Klassisen liberalismin ihmisen on voitava käyttää vapaasti tietämystään ja taitojaan, jotta hänen toimillaan olisi yhteiskunnan kannalta hyödyttävä vaikutus.
Vapaudella on rajoitteensa. Ihminen voi olla vammainen, vaikka haluasi olla terve tai ihmiseltä voi puuttua lahjoja, joita hän haluaisi itsellään olevan. Näille asioille liberalismi eikä mikään muukaan voima voi mitään.
Klassinen liberalismi puolusta käsitystä, jonka mukaan ihmisen on oltava vapaa erilaisista keinotekoisista rajoitteistä, joista keskeisin on laki, jolla lainsäätäjät ohjaavat kansalaisten valintoja. Liberalismille vapaus on siis luonteeltaan negatiivista, ei positiivista.

Kilpailuprosessi.
Kilpailuprosessin voi määritellä keksiväksi, uutta luovaksi prosessiksi. Vain rajoittamaton kilpailu mahdollistaa liberalistisen käsityksen mukaan sen, että tuottajat ponnistelevat keksiäkseen uusia tuotteita, tuottaakseen entistä edullisemmin ja palvellakseen paremmin kuluttajia, joiden vapaaehtoisista valinnoista heidän olemassaolonsa ja menestyksensä markkinoilla on riippuvainen. Liberalismille kilpailuprosessi on positiivinen summapeli, jossa useimmat osapuolet voivat hyötyä.

Vapaa hintajärjestelmä.
Vapaa hintajärjestelmä on automaattinen mekanismi, joka yhdistää tuottajat ja kuluttajat toisiinsa. Idea on yksinkertainen. Tuotteen hinnalla on taipumus laskea, kun tuotteen tarjonta on suurempi kuin kysyntä. Tällöin tuottajien on tyydyttävä vähempään kuin he haluaisivat. Vastaavasti tuotteen hinnalla on taipumus kohota, kun kysyntä ylittää tarjonnan. Tällöin kasvavat voitot houkuttelevat alalle uusia yrittäjiä kuluttajien tarpeiden tyydyttämiseksi. Aikaa myöten lisääntynyt tarjonta laskee hintoja ja samalla tuottajien vapaasti valitsevat ihmiset hylkäävät nämä tarkoitukset ja omistajat voittoja. Kaikki tämä tapahtuu ilman suunnittelua tai poliittista ohjausta.
Vapaalla hintajärjestelmällä on kolme tärkeää tehtävää. Ensinnäkin se toimii tiedon välittäjänä. Toiseksi se toimii kannusteena. Kolmanneksi se huolehtii tulonjaosta. Ihminen ei toistaiseksi ole pystynyt keksimään järjestelmää, joka pystyisi samaan kuin vapaa hintajärjestelmä. Se ei edellytä keskitettyä ohjausta eikä valvontaa. Se toimii nopeasti ja persoonattomasti ja se pystyy välittämään suunnattoman määrän informaatiota muodossa, jonka ihmiset käsittävät.
Liberalistisen tulkinnan mukaan jokainen yritys rajoittaa hintajärjestelmää tai puuttua sen toimintaan synnyttää alkuperäistä ongelmaa vakavamman ongelman.

Yksityisomaisuus.
Liberalismi pitää yksityisomaisuutta välttämättömänä instituutiona. Ihmiset eivät kehitä itselleen välineitä elantonsa hankkimiseksi, jos he eivät voi olla varmoja siitä, että he voivat pitää ne itsellään. Yksityisomaisuus on välttämätön ehto sille, että ihmiset suostuvat valitsemaan ja toimimaan ilman keskitettyä ohjausta ja pakkoa.. Yksityisomaisuus kannustaa ihmisiä käyttämään omaisuuttaan tavalla, joka hyödyttää myös muita. Jos omistajat käyttävät omaisuuttaan ihmisiä vahingoittaviin tarkoituksiin, vapaasti valitsevat ihmiset hylkäävät nämä tarkoitukset ja omistajat menettävät varansa.
Yksityisomaisuuden käsite on erotettava omistusoikeuden käsitteestä. Valtion tehtävänä on yksityisomaisuuden hankintaa, käyttöä ja vaihtamista koskevista omistusoikeuksista. Käsite tuotannontekijäin yksityisomistus kattaa sekä yksityisomaisuuden - sen, mitä pidetäänyksityisenä omaisuutena - että omistusoikeuden – sen, miten valtio säänteleeyksityisomistusta. Liberalismi on taloudellinen järjestelmä, joka perustuu tuotannontekijäin yksityisomistukselle toisin kuin sosialismi tai kommunismi, jotka eivät sitä hyväksy. Tästä syystä liberalistista talousjärjestystä kutsutaan kapitalismiksi.
Liberalismissa tuotantovälineiden omistajat eivät voi pakottaa kuluttajia valitsemaan heidän tuotteitaan, koska kuluttajat valitsevat vapaaehtoisesti tuottajat. Hallitusvalta, joka luopuu tästä käytännöstä, hylkää samalla liberalismin.

Liberalismin muutosulottuvuus

Konkreettinen muutos.
Konkreettinen muutos kuvaa sitä, mitä on tapahtumassa ja mitä on tapahtunut, joka noudattaa liberalistista viitekehystä joko osittain tai mahdollisimman täydellisesti. Tulkinta on sama kuin tieteen tehtävä eli saada kysymyksiin vastauksia, joilla on tieteellistä merkitystä ja jotka ovat kestävämpiä kuin yksittäisten ihmisten mielipiteet ja kokemukset.

Hypoteettinen muutos.
Hypoteettisen muutosulottuvuuden tarkoituksena on mahdollistaa ihmisille analyysi siitä, mitä tapahtuu tai seuraa, jos he noudattavat liberalismia tai hylkäävät sen. Hypoteettisuus siis vastaa tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat