Perusvoimista

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Nykykäsityksen mukaan perusvoimia on neljä, joista ainakaan painovoiman vaikutusmekanismia ei ole vielä alkuunkaan ymmärretty. Muidenkin voimien osalta (heikko-, vahva- ja sähkömagneettinen voima) on vielä vaihtelevia mielipiteitä ja uskomuksia.

Kenties sähkömagneettinen voima on parhaiten klassisen fysiikan kaavoiksi taottu voima, jolloin muun muassa FEM tarkimmillaan onnistuu mallintamaan magneettikentän likimain 1:1. Näin on laita myös painovoiman osaltakin, jolloin Newtonin mekaniikka toimii tarkimmin tässä aurinkokunnassa.

Moderni fysiikka pyrkii ensisijaisesti ymmärtämään heikko- ja vahvavoimaa, mutta ei ole vielä päässyt alkua pidemmälle tutkimuksissaan.

Sitä vain, että suunnilleen kaikki luonnonilmiöt esiintyvät pareittain. Joskus tulevaisuudessa, kun ymmärretään painovoiman ja sähkömagneettisen voiman vaikutusmekanismit juurta jaksaen, havaitaan, että moderni fysiikka heikko- ja vahvavoimineen on metsähallituksen puolella.

Toisin sanoen moderni fysiikka on pelkkää sontaa (luonto ei rakenna hypoteeseille), ja klassinen fysiikka tulee kertomaan painovoiman ja sähkömagneettisen voiman avulla, mitä todella atomitasolla tapahtuu.

Sivut

Kommentit (17)

Vierailija
_jone_
Nykykäsityksen mukaan perusvoimia on neljä, joista ainakaan painovoiman vaikutusmekanismia ei ole vielä alkuunkaan ymmärretty. Muidenkin voimien osalta (heikko-, vahva- ja sähkömagneettinen voima) on vielä vaihtelevia mielipiteitä ja uskomuksia.
Agison

Kyse on aivan samasta voimasta kaikissa tapauksissa.
Massaa ei välttämättä taritse käsitellä sähköyhtälöissä - ainakaan aina, mutta varaus on saatu massasta seuraavasti:

Me=(c/v)^2*(10^-7m/Rs)*e^2
Rs=0,5291774*10^-10m
v=2187691m/s ja c=299792458m/s
ja e=1,6021773*10^-19C.

Voimahan on AINA ajan 11. potenssi, jos joku ei tietänyt...
Se jää matkan 4. ulottuvuuden alapuolelle, sillä liikemäärä on 4. matkaulottuvuus:p=m*v=T^12


Kenties sähkömagneettinen voima on parhaiten klassisen fysiikan kaavoiksi taottu voima, jolloin muun muassa FEM tarkimmillaan onnistuu mallintamaan magneettisenkentän likimain 1:1. Näin on laita myös painovoiman osaltakin.

Agison

Magneettikenttä:
F=q*v*B
Eli magneettikenttä on 4. aikaulottuvuus, eikä viides, kuten kerran vahingossa sanoin:qt=5, vt=2, B=4t, Ft=11.
Myös v^2 ja I(sähkövirta) ovat ajan 4. ulottuvuutta.



Moderni fysiikka pyrkii ensisijaisesti ymmärtämään heikko- ja vahvavoimaa, mutta ei ole vielä päässyt alkua pidemmälle tutkimuksissaan.

Agison
Vahva voima ilmenee kun liikemäärä koroitetaan toiseen...
Itse asiassa vahvaa voimaa laskiessa lasketaan pääasiassa atomin energioita(T^14).



Sitä vain, että suunnilleen kaikki luonnonilmiöt esiintyvät pareittain. Joskus tulevaisuudessa, kun ymmärretään painovoiman ja sähkömagneettisen voiman vaikutusmekanismit juurta jaksaen, havaitaan, että moderni fysiikka heikko- ja vahvavoimineen on metsähallituksen puolella.

Toisin sanoen moderni fysiikka on pelkkää sontaa (luonto ei rakenna hypoteeseille), ja klassinen fysiikka tulee kertomaan painovoiman ja sähkömagneettisen voiman avulla, mitä todella atomitasolla tapahtuu.




Itse en ole tuota mieltä... Nykyajan "moderni fysiikka" on tulevaisuuden klassista fysiikkaa...

Kuten huomasit, se suhteellisuusteoreettinen suure (c/v) tai (v/c) oli elektronienkin massojen laskussa tuolla...

Toki modernissa fysiikassa voi monikin asia muuttua, mutta klassiseksi julistetuissa teorioissa ei ole paljoakaan liikkumavaraa... Kun löytyy uusi luontoa järjestelevä laki, se on syytä lisätä sääntökokoelmaan, tai jäädään polkemaan iankaikkisesti paikoilleen...

mskomu
Seuraa 
Viestejä672
Liittynyt10.10.2005
_jone_

Kenties sähkömagneettinen voima on parhaiten klassisen fysiikan kaavoiksi taottu voima, jolloin muun muassa FEM tarkimmillaan onnistuu mallintamaan magneettikentän likimain 1:1. Näin on laita myös painovoiman osaltakin, jolloin Newtonin mekaniikka toimii tarkimmin tässä aurinkokunnassa.



Ainakin minulla on sellainen kuva, että Merkuriuksen rata ei selity Newtonin mekaniikan avulla, vaan sen (tarkan) radan laskemiseen tarvitaan jo suhteellisuusteoriaa.

Ja kylläpä kvanttimekaniikka tuntuu selittävän sellaisia ilmiöitä, joita klassinen fysiikka ei pysty selittämään. En ole vielä pahemmin aiheeseen perehtynyt, mutta käsittääkseni ainakin tunneloitumisen ja mustan kappaleen säteilyn selittämiseen tarvitaan kvanttimekaniikkaa. Siis tuollaisista ilmiöistä, joita on melko "helppoa" tutkia kokeellisesti.

Vierailija
mskomu

Ainakin minulla on sellainen kuva, että Merkuriuksen rata ei selity Newtonin mekaniikan avulla, vaan sen (tarkan) radan laskemiseen tarvitaan jo suhteellisuusteoriaa.



Pitää paikkansa. Siis Merkuriuksen perihelin kiertymistä ei täysin pystytty selittämään kuin vasta yleisen suhteellisteorian avulla 1920-luvulla. Tämä olikin ylesisen suhteellisuusteorian läpimurto, kun se ensimmäisen kerran osoitti valtaisan ennustevoimansa.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
Snaut
mskomu

Ainakin minulla on sellainen kuva, että Merkuriuksen rata ei selity Newtonin mekaniikan avulla, vaan sen (tarkan) radan laskemiseen tarvitaan jo suhteellisuusteoriaa.



Pitää paikkansa. Siis Merkuriuksen perihelin kiertymistä ei täysin pystytty selittämään kuin vasta yleisen suhteellisteorian avulla 1920-luvulla. Tämä olikin ylesisen suhteellisuusteorian läpimurto, kun se ensimmäisen kerran osoitti valtaisan ennustevoimansa.

Silti vieläkään ei osata ennustaa edes 2-3 päivän säätä oikein.

Vierailija
_jone_
Toisin sanoen moderni fysiikka on pelkkää sontaa (luonto ei rakenna hypoteeseille), ja klassinen fysiikka tulee kertomaan painovoiman ja sähkömagneettisen voiman avulla, mitä todella atomitasolla tapahtuu.



Ei se moderni fysiikka nyt ihan sontaakaan ole. Täytyy muistaa, että fysiikka on kuitenkin kokeellinen luonnontiede eikä sen tehtävänä suinkaan ole selittää miksi jokin tapahtuu vaan miten jokin tapahtuu/tulee tapahtumaan.

Kyllä luonto ainakin jonkin verran perustaa hypoteeseille. Hyvä esimerkki toimivasta hypoteesista on De Broglien hypoteesi, missä De Broglie ennusti, että jos valon kaksoisrakokokeessa valo korvataan elektroneilla, saadaan vastaavanlainen interferenssikuvio. Hypoteesi osoittautui oikeaksi kokeessa muutama vuosi myöhemmin, eikä klassisella fysiikalla ole mitään keinoja selittää tapahtumaa.

Kvanttimekaniikka on matemaattinen malli sille, mitä atomitasolla tapahtuu. Sen matemaattinen formalismi perustuu muutamaan perusolettamukseen, kuten että havaittavilla fysiikaalisilla suureilla on tietty systeemistä riippuva todennäköisyysjakauma, joka ainakin periaatteessa voidaan ratkaista (kvanttimekaniikka on siis deterministinen teoria). Kvanttimekaniikassa jotkin relaatiot ovat täysin hatusta revittyjä, mutta ne vain yksinkertaisesti näyttävät toimivan. Fysiikassahan on pohjimmiltaan on kysymys siitä, että saadaan sovitettua teoreettinen malli havaintoihin ja ollaan tyytyväisiä jos päästään edes lähelle.

Niin ja jos nyt väität modernia fysiikkaa täydeksi tuubaksi, niin voin todeta, että kvanttimekaniikka sinäänsä ei ole mitään muuta kuin operaattoreilla pelaamista eli algebraa, jota niin kovasti olet mainostanut. Kaikki luonnonlait ovat seurausta tietyistä symmetriavaatimuksista ja näitä vaatimuksia voidaan kuvata symmetriaryhmillä, jotka ovat puhdasta algebraa.

Vierailija

Tämä keskustelu on käyty jo tuhanteen kertaan, mutta palautellaan vielä mieliin. Modernilla fysiikalla tarkoitat ilmeisesti kvanttimekaniikkaa ja suhteellisuusteoriaa. Seuraavassa muutamia mietteitä kyseisten teorioiden kiistattomuudesta.

Klassisen fysiikan mukaan kiinteää ainetta ei ole olemassa. Kvanttimekaniikka sen sijaan ennustaa sidotut tilat ja energiatasojen levenemisen vöiksi kiinteässä aineessa. Kvanttimekaniikka kertoo, onko tarkasteltava alkuaine metalli, puolijohde vai eriste. Vyörakenteet voidaan ihan oikeasti myös mitata mm. fotoemissiospektroskopialla tai de Haas-van Alphenin oskillaatioilla, ja lienee sanomattakin selvää, että kvanttimekaniikka toimii. Ilman puolijohdefysiikkaa sinunkaan tietokoneesi ei... no, ehkä tämä on jo selvää.

Klassisen fysiikan mukaan magnetismia ei ole olemassa; vektoripotentiaali on vain origonsiirto liikemääräavaruudessa, eikä magneettikenttä vaikuta systeemin fysikaalisiin ominaisuuksiin. Sen sijaan kvanttimekaniikka ennustaa diamagnetismin atomeille joilla on täysi elektronikuori, heikon paramagnetismin atomeille joiden kuori on yhtä elektronia vajaa puolillaan ja vahvan paramagnetismin muissa tapauksissa. Lienee turha selittää, ettei klassinen fysiikka tähän pysty. Mutta silti siellä sinunkin jääkaapissasi vain hengailee magneetteja.

Magnetismin takana on elektronin sisäinen kulmaliikemäärä, spin, joka on klassisessa fysiikassa täysi mysteeri. Spin havaittiin ensimmäisen kerran kun huomattiin, että magneettikentässä atomisuihku jakautui kahteen viivaan eikä tasaisesti kuten klassinen fysiikka ennustaa. Kulmaliikemäärä oli siis kvantittunut. Mistä on kyse? Yksinkertaisesti siitä, että kun kvanttimekaniikka ja suhteellisuusteoria lyödään yhteen, saadaan teoria jonka mukaan elektroneilla on sisäinen magneettinen momentti, eli spin. Lisäksi teoria ennusti elektronin antihiukkasen eli positronin olemassaolon ennen kuin niitä oltiin edes havaittu. Eli turha väittää, että modernissa fysiikassa teorioita vain sovitetaan mittauksiin. Esimerkiksi Bose-Einstein -kondensaatio ennustettiin jo 80 vuotta sitten, ja havaittiin lopulta 90-luvulla.

Positronin olemassaoloa ei kukaan voi kiistää kuplakammiokokeiden ansiosta. http://universe-review.ca/I15-70-positron.jpg. Annihilaatiokokeissa on havaittu muunmuassa sellainen pieni "sattuma", että elektronin ja positronin törmätessä syntyy vain suurienergistä gamma-säteilyä, jonka energia ylittää 2*mc^2. Eli kahden hiukkasen massa on muuttunut energiaksi Einsteinin kuuluisan relaation mukaisesti. On tärkeää muistaa, että tämäkin kaava seuraa suoraan kahdesta suppean suhteellisuusteorian perusolettamuksesta.

Eli kvanttimekaniikka ja suhteellisuusteoria toimivat. Toki aina voidaan keskustella kyseisten teorioiden filosofisesta tulkinnasta, mutta tärkeintä on, että niiden on havaittu ennustavan tarkasti kuinka luonto käyttäytyy eri tilanteissa. Klassinen fysiikka on ihan jees, mutta valitettavasti se ei vain näytä riittävän. Ja kuten yllä mainittiin, modernissa fysiikassa luonnon monet symmetriat näyttäytyvät vielä kauniimpina kuin klassisessa fysiikassa.

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615
Liittynyt18.10.2007
David
Snaut
mskomu

Ainakin minulla on sellainen kuva, että Merkuriuksen rata ei selity Newtonin mekaniikan avulla, vaan sen (tarkan) radan laskemiseen tarvitaan jo suhteellisuusteoriaa.



Pitää paikkansa. Siis Merkuriuksen perihelin kiertymistä ei täysin pystytty selittämään kuin vasta yleisen suhteellisteorian avulla 1920-luvulla. Tämä olikin ylesisen suhteellisuusteorian läpimurto, kun se ensimmäisen kerran osoitti valtaisan ennustevoimansa.

Silti vieläkään ei osata ennustaa edes 2-3 päivän säätä oikein.



Liian monimutkainen prosessi, liian harva havaintoverkko. "Perhoseffekti" aiheuttaa omat hankaluutensa.

Kaikki perhoset pitäisi tappaa, jotta ennusteet onnistuisivat pitemmälle ajalle...

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26854
Liittynyt16.3.2005
_jone_
...ja klassinen fysiikka tulee kertomaan painovoiman ja sähkömagneettisen voiman avulla, mitä todella atomitasolla tapahtuu.



Mitä oikein tarkoitat klassisella fysiikalla? Yleensä klassisella mekaniikalla tarkoitetaan Newtonin liike- ja painovoimalakeja ja klassisella sähkömagnetismilla Maxwellin yhtälöitä. Jo vuosisadan verran on kyetty osoittamaan, että voidaan havaita luonnonilmiöitä, jotka klassiset luonnonlait ennustavat väärin. Kyseessä on tosiaan hyvin kouriintuntuvia asioita, kuten se, että mikäli klassinen fysiikka olisi totta, kiinteä aine olisi fysikaalinen mahdottomuus. Useamman kuin kahden 1/r^2-muotoisella voimalla toisiinsa vaikuttavan hiukkasen klassinen systeemi on epästabiili. Ellet usko, tee huviksesti tietokonesimulaatio vaikka klassisen heliumatomin elektronitiloista. Toinen elektroni häipyy systeemistä hyvin nopeasti.

Sinun pitää väistämättä lisätä klassiseen fysiikkaan uusia sitä hyvin oleellisesti muuttavia oletuksia, jotta saat sen kuvaamaan havaittavaa todellisuutta. Ei se sitten enää ole sitä, mitä nykyään kutsutaan klassiseksi fysiikaksi. Jos luonnon toiminta olisikin jollain tasolla jotain olellisesti modernista fysiikasta poikkeavaa, sitä kuvaava fysiikka olisi pikemminkin ultramodernia.

maalaisukko
Seuraa 
Viestejä495
Liittynyt15.10.2006
mskomu

Ainakin minulla on sellainen kuva, että Merkuriuksen rata ei selity Newtonin mekaniikan avulla, vaan sen (tarkan) radan laskemiseen tarvitaan jo suhteellisuusteoriaa.

Juu ei. Newtonin mekaniikka toimii vain kiinteän ja homogeenisen kappaleen tapauksessa. Taikka on tiedettävä kappaleen sisäisten massojen jakautumiset ja liikkumiset. Näin ei ole kaasupallo, auringon kanssa. Tiedä vaikka on kiinteää ydintä joka poukkoilee sinne sun tänne. Eri kerroksia joilla toisistaan poikkeava pyörimisnopeus.
Suhteellisuusteoria ei todista yhtään mitään eikä missään. on pelkästään ajatusleikki kaksosten eriaikaisella vanhenemisella ja ilmiöitten tarkastelua eri koordinaateista.

Lue vähemmän-tiedät enemmän.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26854
Liittynyt16.3.2005
maalaisukko
Suhteellisuusteoria ei todista yhtään mitään eikä missään. on pelkästään ajatusleikki kaksosten eriaikaisella vanhenemisella ja ilmiöitten tarkastelua eri koordinaateista.



Mikään fysiikan teoria ei todista mitään. Ne ovat malleja siitä miten luonto toimii. Kokeet voivat todistaa teorian vääräksi, jos luonto käyttäytyy havaittavasti teorian ennusteesta poiketen. Teoriaa ei voi myöskään todistaa oikeaksi, koska se vaatisi kaikkien mahdollisten alkuasetelmien (joita on äärettömän paljon) testaamisen, mutta teoriaa tukevia havaintoja voidaan saada.

Suhteellisuusteorioita on yritetty osoittaa vääräksi noin sata vuotta. Siihen on uhrattu massiivisesti voimavaroja, huipputiedemiesten aikaa ja ajatuksia, ja työ jatkuu yhä. Mutta toistaiseksi kukaan ei ole onnistunut tuhansissa kokeissa tai astronomisesti havaitsemaan mitään, mikä olisi selvästi osoitettavissa ristiriitaiseksi kummankaan suhteellisuusteorian kanssa. Sen sijaan suuri joukko koetuloksia on vuosikymmenten varrella tukeneet yhä uusia teoriasta johdettuja ennusteita.

Vierailija

"Sen sijaan suuri joukko koetuloksia on vuosikymmenten varrella tukeneet yhä uusia teoriasta johdettuja ennusteita."

Paitsi, että niitä lukemattomia ristiriitaisuuksia pohditaan ja tutkitaan. Aito uskovainen sulkee luonnollisesti silmänsä sellaiselta, ja uppoutuu enemmän seurakuntansa sisällä vellovaan kliimaksiin, ja kaikki kuohuvat suu vaahdossa pienessä piirissä, joka vielä pyöriikin.

-torstai

Vierailija
_jone_
Nykykäsityksen mukaan perusvoimia on neljä, joista ainakaan painovoiman vaikutusmekanismia ei ole vielä alkuunkaan ymmärretty. Muidenkin voimien osalta (heikko-, vahva- ja sähkömagneettinen voima) on vielä vaihtelevia mielipiteitä ja uskomuksia.

Kenties sähkömagneettinen voima on parhaiten klassisen fysiikan kaavoiksi taottu voima, jolloin muun muassa FEM tarkimmillaan onnistuu mallintamaan magneettikentän likimain 1:1. Näin on laita myös painovoiman osaltakin, jolloin Newtonin mekaniikka toimii tarkimmin tässä aurinkokunnassa.

Moderni fysiikka pyrkii ensisijaisesti ymmärtämään heikko- ja vahvavoimaa, mutta ei ole vielä päässyt alkua pidemmälle tutkimuksissaan.

Sitä vain, että suunnilleen kaikki luonnonilmiöt esiintyvät pareittain. Joskus tulevaisuudessa, kun ymmärretään painovoiman ja sähkömagneettisen voiman vaikutusmekanismit juurta jaksaen, havaitaan, että moderni fysiikka heikko- ja vahvavoimineen on metsähallituksen puolella.

Toisin sanoen moderni fysiikka on pelkkää sontaa (luonto ei rakenna hypoteeseille), ja klassinen fysiikka tulee kertomaan painovoiman ja sähkömagneettisen voiman avulla, mitä todella atomitasolla tapahtuu.




dosentit Raimo Keskinen ja Tapani Perko johtivat taannoin suuren joukon alkeishiukkasten ominaisuuksia täysin modernin hiukkasfysiikan valtavirrasta poikkeavalla periaatteella:

http://www.springerlink.com/content/uqm85475154102wg/

Tässä he olivat samoilla linjoilla Loyd Motzin kanssa, joka osoitti, että mm. kaikkien tunnettujen hadronien ominaisuudet voidaan systemaattisesti johtaa painovoimasta tarvitsematta lainkaan erillistä vahvaa tai heikkoa vuorovaikutusta. (Motzin artikkeli, joka ilmestyi ennen Keskisen ja Perkon juttua, oli jossain fysiikan laitokselle tulevassa tiedelehdessä..; Motz sai muuten muistaakseni 1962 palkinnon vuoden parhaasta Yleistä suhteellisuusteoriaa käsittelevästä kirjoituksesta.)

Motzin "toisinajattelijan" luonne saattoi johtaa tuloksiin, joita vieläkin kannattaisi pohdiskella, esimerkiksi klassisen ja kvanttimekaniikan suhteesta:

http://prola.aps.org/abstract/PR/v133/i6B/pB1622_1

Lloyd Motz
Rutherfurd Observatory, Columbia University, New York, New York

Adolph Selzer
New York City, New York

Revised 7 November 1963

In this paper, we show that the Klein-Gordon quantum-mechanical operator, operating on the function eiS / ℏ, where S is the relativistic action of a free particle or of a particle in a field defined by a four vector, is completely equivalent to the relativistic Hamilton-Jacobi equation, provided one takes into account the vanishing of the divergence of the energy-momentum four vector. From this we see that classical relativistic mechanics can be formulated in terms of operators which are identical with those used in quantum mechanics.

.....

Saman ilmiöalueen kuvattavuus usealla eri formalismilla tulee erityisen painokkaasti esiin Lee Smolinin kirjassa "Kvanttipainovoima" (WSOY?). Mikä johtopäätös on melkein pakko tehdä? Karkeasti sanottuna seuraava: Kaikki ilmiöt ovat monen matemaattisen formalismin (ja ehkä muidenkin eidonikenttien) yhteenkietoutuneita kimppuja, joista aina jokin säie (formalismi) valitaan seurattavaksi johtolangaksi, mutta myös jonkun muun kimppuun kuuluvan johtolangan seuraaminen veisi samantapaisiin tuloksiin.

Vierailija
deriva
Tämä keskustelu on käyty jo tuhanteen kertaan, mutta palautellaan vielä mieliin. Modernilla fysiikalla tarkoitat ilmeisesti kvanttimekaniikkaa ja suhteellisuusteoriaa. Seuraavassa muutamia mietteitä kyseisten teorioiden kiistattomuudesta.

Klassisen fysiikan mukaan kiinteää ainetta ei ole olemassa.

Häh?! Ei kai... Onhan klassisessakin fysiikassa massa, tilavuus ja tiheys(AIKA!).



Kvanttimekaniikka sen sijaan ennustaa sidotut tilat ja energiatasojen levenemisen vöiksi kiinteässä aineessa. Kvanttimekaniikka kertoo, onko tarkasteltava alkuaine metalli, puolijohde vai eriste. Vyörakenteet voidaan ihan oikeasti myös mitata mm. fotoemissiospektroskopialla tai de Haas-van Alphenin oskillaatioilla, ja lienee sanomattakin selvää, että kvanttimekaniikka toimii. Ilman puolijohdefysiikkaa sinunkaan tietokoneesi ei... no, ehkä tämä on jo selvää.

Kyse on siitä, kannattaako väkisten pistää elektroneja joihinkin säännöllisiin muodostelmiin, koska siihenhän huolimatta todennäköisyysluonteesta pyritään...

Klassinen sähkömagneettinen teoria sanoo, että tavallisella elektronilla on HUIMA NOPEUS! v=2187681m/s!
Se kuitenkin rajoittaa liikkeensä sangen pienelle alueelle, ja johtuu suuresta määrästä atomeja... MITEN ON SELITETTÄVISSÄ TUOLLAINEN NOPEUS? Kai se johtuu maapallon liikkeistä avaruudessa? Eli atomeilla on se nopeus, mikä sillä kiertäessä aurinkoa on - ja enempi(muistaakseni oli maapallon nopeus noin 30000m/s aurinkoa kiertäessään...

Helppo tarkistaa:
v= 2*pi*1,5*10^11/(3600*24*365,2475)
v=29865,52358m/s

Eli noin 7-kertaisen nopeuden atomin elektroni kehittää... Ei sen enempää...




Klassisen fysiikan mukaan magnetismia ei ole olemassa; vektoripotentiaali on vain origonsiirto liikemääräavaruudessa, eikä magneettikenttä vaikuta systeemin fysikaalisiin ominaisuuksiin. Sen sijaan kvanttimekaniikka ennustaa diamagnetismin atomeille joilla on täysi elektronikuori, heikon paramagnetismin atomeille joiden kuori on yhtä elektronia vajaa puolillaan ja vahvan paramagnetismin muissa tapauksissa. Lienee turha selittää, ettei klassinen fysiikka tähän pysty. Mutta silti siellä sinunkin jääkaapissasi vain hengailee magneetteja.

Klassisena pidetään jo sähkömagneettista teoriaa, joten mitä tarkoitat? Ei tarkoiteta nyt "mekanistista"...




Magnetismin takana on elektronin sisäinen kulmaliikemäärä, spin, joka on klassisessa fysiikassa täysi mysteeri. Spin havaittiin ensimmäisen kerran kun huomattiin, että magneettikentässä atomisuihku jakautui kahteen viivaan eikä tasaisesti kuten klassinen fysiikka ennustaa. Kulmaliikemäärä oli siis kvantittunut. Mistä on kyse? Yksinkertaisesti siitä, että kun kvanttimekaniikka ja suhteellisuusteoria lyödään yhteen, saadaan teoria jonka mukaan elektroneilla on sisäinen magneettinen momentti, eli spin. Lisäksi teoria ennusti elektronin antihiukkasen eli positronin olemassaolon ennen kuin niitä oltiin edes havaittu. Eli turha väittää, että modernissa fysiikassa teorioita vain sovitetaan mittauksiin. Esimerkiksi Bose-Einstein -kondensaatio ennustettiin jo 80 vuotta sitten, ja havaittiin lopulta 90-luvulla.

Sähkövaraus on niinkuin totesin:
Melektroni=(c/v)^2*(10^-7m/Rs)*e^2
e^2=Melektroni*(v^2/c^2)*(Rs/10^-7m)
Tuota voi yrittää kyseenalaistaa, muttei se mikskään siitä muutu: Varaus on neliöjuuri massasta...




Positronin olemassaoloa ei kukaan voi kiistää kuplakammiokokeiden ansiosta. http://universe-review.ca/I15-70-positron.jpg. Annihilaatiokokeissa on havaittu muunmuassa sellainen pieni "sattuma", että elektronin ja positronin törmätessä syntyy vain suurienergistä gamma-säteilyä, jonka energia ylittää 2*mc^2. Eli kahden hiukkasen massa on muuttunut energiaksi Einsteinin kuuluisan relaation mukaisesti. On tärkeää muistaa, että tämäkin kaava seuraa suoraan kahdesta suppean suhteellisuusteorian perusolettamuksesta.

Massan neliöjuuri on varaus? Tiheys*Tilavuus on massa, ja siitä neliöjuuri pakottaa 10-ulotteisesta ajasta tippumaan 5-ulotteiseksi massaksi... Myös paine on samassa aikalootassa...



Eli kvanttimekaniikka ja suhteellisuusteoria toimivat. Toki aina voidaan keskustella kyseisten teorioiden filosofisesta tulkinnasta, mutta tärkeintä on, että niiden on havaittu ennustavan tarkasti kuinka luonto käyttäytyy eri tilanteissa. Klassinen fysiikka on ihan jees, mutta valitettavasti se ei vain näytä riittävän. Ja kuten yllä mainittiin, modernissa fysiikassa luonnon monet symmetriat näyttäytyvät vielä kauniimpina kuin klassisessa fysiikassa.



Jos kyse on siitä, että klassinen fysiikka tulee ikäänkuin "raja-arvoina" kvanttimekaanisesta yhtälöstä - eikö se ole osoittanut voimansa?

Vierailija

Ettekai tosissane luule, että suhtis ei ole totta?
Kaikki nopeudet PITÄÄ SUHTEUTTAA valonnopeuteen!

Itseasiassa kaikki nopeudet tulisi siitä suhteesta...
Pitäisi kaikki sopeuttaa valonnopeuteen...

Mutta (c/v) vai (v/c), ja pitääkö koroittaa toiseen ^2? Ainakin energiaa laskiessa.

Ymmärtäisimme kappaleiden kokonaisuuden juuri sillä periaatteella, kuinka lähellä ne ovat valonnopeutta...

Tarkoitan:
E=m*c^2*gamma
Eli jaetaan c^2
Ja saamme että:
E/c^2=m*gamma

Jos v=c^2 lähestyy gamma ääretöntä, sitä ei siis voi saavuttaa, ellei ole sellainen olio, joka täyttää tuon aikaneliön(nopeuden) kokonaan ja tarkasti... Ja kuten näemme avaruudesta, on siellä paljon tuollaisia tyhjää täynnä olevia alueita...

Tällöin saadaan sellainen lumemassa, joka mahdollistaa ajassa liikkumisen...

Jos nimittäin nopeus on YLI valonnopeuden, menee massat, pituudet yms. imaginääriseksi! Jos puolestaan nopeus on imaginääristä, alkaa massa pienenemään. (gamma lähestyy nolla, imaginäärisen nopeuden kasvaessa!)

Imaginäärinen nopeus on 90-astetta eri tasossa tapahtuvaa liikkumista... (YLÖS JA ALAS)

Ja äärettömyydet kulkee syvyys-korkeus-suunnassa... vasemalle ja oikealle mennään perinteisellä lukusuoralla...

Vierailija
David
Snaut
mskomu

Ainakin minulla on sellainen kuva, että Merkuriuksen rata ei selity Newtonin mekaniikan avulla, vaan sen (tarkan) radan laskemiseen tarvitaan jo suhteellisuusteoriaa.



Pitää paikkansa. Siis Merkuriuksen perihelin kiertymistä ei täysin pystytty selittämään kuin vasta yleisen suhteellisteorian avulla 1920-luvulla. Tämä olikin ylesisen suhteellisuusteorian läpimurto, kun se ensimmäisen kerran osoitti valtaisan ennustevoimansa.

Silti vieläkään ei osata ennustaa edes 2-3 päivän säätä oikein.



Mitäs luulette:"Paljonko tietokonemalli ja vaikkapa tv2:lla pyörivä tellus-ohjelma vaikuttaa säätilanteeseen?" Avaruudesta tulee kohdennussäde, joka kysyy:"Mikä on Nigaraguan rahayksikkö?"

Missäs toikaan oli, etelä-amerikassa? Oisko Peseta?

Tai jos tekee karttapallon ja polttaa sitten sen, käykö samoin koko tellukselle?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat