Suhtis kysymyksiä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Käyrä delta v E1 kertoo miten keinuja K näkee esineen E1 nopeuden muuttuilevan.

Käyrä delta v E2 kertoo miten keinuja K näkee esineen E2 nopeuden muuttuilevan.

Käyrä delta v E3 kertoo miten keinuja K näkee fotoneista muodostuvan "esineen" E3 nopeuden muuttuilevan.

Kysymys1: Miten muuttuilevat Koon mielestä esineiden pituudet?
Kysymys2: Miten muuttuilevat Koon mielestä fotonien aallonpituudet?

Sivut

Kommentit (22)

Vierailija

Perinteisesti kai ajatellaan, että kappaleen pituus lyhenee nopeuden kasvaessa, eli tapahtuu "Lorenz-kontraktio". Tämä ei ole niin ilmeistä, kuin ehkä kaavaan tuijottamalla voisi luulla.

Toisin sanoen tiheys kasvaa, ulkoisen havaitsijan mielestä...
Omasta mielestään tavallismassaisen kohteen, jonka nopeus on valonnopeus, ollaan arvioitu olevan ääretön massa!

Itse en usko näin, vaan tietyllä kertoimella massa suhtautuu alkuperäiseen!

Me=(c^2/v^2)*(10^-7m/Rs)*e^2
Me*v^2*Rs=e^2*c^2*10^-7m

Eli e^2 on fotonin massa.
Me on elektronin massa.
e=1,6021773*10^-19C
Rs=0,5291774*10^-10m
v=2187691m/s, c=299792458m/s
(7-kertaa maapallon nopeus aurinkoa kiertäessä)

Eli Rs on aallonpituuden säde ja 10^-7m on perusarvo värifotonin säteessä...

Näin ollen valonnopeus saavutetaan, jos venytetään pituutta yli rajojensa, ja samanaikaisesti lisätään nopeutta!
Senhän tuosta kaavasta näkee!

Mloppu*vnop^2*Rsäde=Mvn*c^2*Rvn

Tuolla kaavalla pärjätään paremmin, kuin "lorenzilla"...
Eli Mloppu on massa loppunopeudella vnop, ja säde on tällöin Rsäde...
Ja Mvn on massa valonnopeudella ja Rvn on säde valonnopeudella!

Ei kannata käytännössä IKÄNÄ lorenzia soveltaa!
Teoriassa tuo kaava määrittää kappaleen Massan, nopeuden ja säteen suhteessa vastaaviin valonnopeusarvoihin!

Ja tossahan se on kaipailemani "ajan 17. ulottuvuus":
Mt=10, vt2=2*2=4 ja Rst=3
Lasketaan kertolaskussa yhteen, ja näin aikaulottuvuus on lukema 17(tasan)

Vierailija

Nopeuksista ja massan kasvusta puheen ollen:
Valonnopeuden saavuttamattomuudeksi selitetään usein massan kasvu ja äärettömän voiman vaatiminen jne.

Mitä tapahtuisi seuraavassa koejärjestelyssä:
Tuetaan hyvin pitkä lankku molemmista päistä vaakojen päälle. Sitten laitetaan maailman nopein radio-ohjattava auto ajamaan lankkua pitkin. Oletetaan auton saavuttaan vaikka 0,7 c, niin näyttäisivätkö lankun päissä olevat vaa'at jotain järkyttävän suuria lukemia, vai onko massan kasvu pelkästään auton kokema subjektiivinen ilmiö?

Vierailija

AGISON eikö töta sais selitettyä helpommalla tavalla kun täynnä numeroita aina?

85% meistä ei ymmärrä mitään sun numeroista.. joten vedä mielummin vähän intuutiota

Vierailija
Tetrafuran
Nopeuksista ja massan kasvusta puheen ollen:
Valonnopeuden saavuttamattomuudeksi selitetään usein massan kasvu ja äärettömän voiman vaatiminen jne.

Mitä tapahtuisi seuraavassa koejärjestelyssä:
Tuetaan hyvin pitkä lankku molemmista päistä vaakojen päälle. Sitten laitetaan maailman nopein radio-ohjattava auto ajamaan lankkua pitkin. Oletetaan auton saavuttaan vaikka 0,7 c, niin näyttäisivätkö lankun päissä olevat vaa'at jotain järkyttävän suuria lukemia, vai onko massan kasvu pelkästään auton kokema subjektiivinen ilmiö?




Eivät. Radio-ohjattava auto alkaisi vetämään lankkua puoleensa nopeuden aiheuttaman massan kasvun mukaisesti. Olettaen tietysti, että lankku olisi täysin suora, auto kulkisi suoraa linjaa lankkua pitkin ja ainoa vaikuttava tekijä olisi auton nopeus.

Vierailija

Ilmeisesti siis renkaiden ja lankun välissä vaikuttaisi tuo jättimäinen vetovoima kuitenkin, eikö vain? Miksei voima ulottuisi siitä eteenpäin N3 lain mukaan?

Näissä jutuissahan oletetaan kaikenlaisia idealisointeja, kuten auton järkyttävän suuri teho, riittävä pito, lankun massiivinen pituus, mittalaitteiden tarkkuus jne. Kaikenlaisia epäolennaisia yksityiskohtia...

Vierailija
Tetrafuran
Ilmeisesti siis renkaiden ja lankun välissä vaikuttaisi tuo jättimäinen vetovoima kuitenkin, eikö vain? Miksei voima ulottuisi siitä eteenpäin N3 lain mukaan?

Näissä jutuissahan oletetaan kaikenlaisia idealisointeja, kuten auton järkyttävän suuri teho, riittävä pito, lankun massiivinen pituus, mittalaitteiden tarkkuus jne. Kaikenlaisia epäolennaisia yksityiskohtia...




Tottakai se vaikuttaisi renkaan ja lankun välissä - mistä voima olisikin paljon mielekkäämpää mitata.

Esimerkin ongelma oli siinä, että oletettavasti maan pinnalla vaikuttaisi myös keskipakovoima.

Vierailija
nuubi
AGISON eikö töta sais selitettyä helpommalla tavalla kun täynnä numeroita aina?

85% meistä ei ymmärrä mitään sun numeroista.. joten vedä mielummin vähän intuutiota




Syytä olisi alkaa ymmärtää!

Eksponentti: esim 10^55, ilmaisee että 1 perässä on 55 nollaa tai muuta lukua, joita ei tarkkuuden rajallisuuden vuoksi kaikkia ilmaista...

10^-33 tarkoittaa, puolestaan 0,0...1, eli nollan ja pilkun toisella puolen pieniä lukuja, joissa on tuo negatiivisen eksponentin ilmaisema määrä nollia....

Esimerkiksi 10^-3 voi tulla 10 cm:n(0,1m) koroittamisesta kolmanteen, joka ilmaisee sen kuinka monta kuutiodesimetriä(litraa) sopii kuutiometriin! 1/10^-3=10^3=tuhat

Jos negatiivinen eksponentti on paljon tuota pienempi voi olla varma, että on käsitelty jotain ATOMITASON ilmiötä...

Vierailija

Niin ajattelin lähinnä sitä pesäeroa vain, että onko massan kasvu vain kiihdyttämistä häiritsevä ilmiö, vai voidaanko se mitata ihan vaa'alla myös.

Vierailija
Tetrafuran
Niin ajattelin lähinnä sitä pesäeroa vain, että onko massan kasvu vain kiihdyttämistä häiritsevä ilmiö, vai voidaanko se mitata ihan vaa'alla myös.


Kyllä voidaan mitata vaa'alla. Ovat suoraan verrannolliset hitaus ja paino.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005
Tetrafuran
Niin ajattelin lähinnä sitä pesäeroa vain, että onko massan kasvu vain kiihdyttämistä häiritsevä ilmiö, vai voidaanko se mitata ihan vaa'alla myös.



Liikkuva kappale käyttäytyy siten, kuin sillä olisi suurempi hitaus kuin kappaleen omassa lepokoordinaatistossa. Ylimääräinen "massa" on liike-energiaa (massa on energiaa). Ei voi punnita, sillä kappaleen lepomassa ("punnittava massa") ei muutu.

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija
derz
Tetrafuran
Niin ajattelin lähinnä sitä pesäeroa vain, että onko massan kasvu vain kiihdyttämistä häiritsevä ilmiö, vai voidaanko se mitata ihan vaa'alla myös.



Liikkuva kappale käyttäytyy siten, kuin sillä olisi suurempi hitaus kuin kappaleen omassa lepokoordinaatistossa. Ylimääräinen "massa" on liike-energiaa (massa on energiaa). Ei voi punnita, sillä kappaleen lepomassa ("punnittava massa") ei muutu.


Aiheesta saa kyllä paljon enemmän irti kun ajattelee enempi oikeella tavalla eikä tuolleen semanttisesti.

Ajatteleppa nyt että autossa on akku jonka energialla kiihdytetään auto kauheaan vauhtiin. Akku on sitten
sen jälkeen aivan täysin tyhjä, kuoret vaan on jäljellä.

Sitten voisi vaikka tapahtua lukkojarrutus, ja renkaat ja tie voisivat olla semmoista laatua että tie lämpenee ja renkaat ei.

Mikä painaa nyt mitäkin?

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005

"Liikemassaa" ilmenee liikkuvan kappaleen hitauden lisäyksenä; sitä ei voi punnita. Kappaleen (lepo)massa punnitaan aina kappaleen lepokoordinaatistossa, ja sieltä käsin kappale "painaa" aina vain lepomassansa verran.

∞ = ω^(1/Ω)

Vierailija

Haa. Noniin. Ajattelinkin, että massan kasvu ei näy vaa'alla vaan kiihtyvyydessä. Nyt kun tarkemmin ajattelee, niin tuo lepomassan käsite on tuttu. Esimerkiksi elektronin lepomassa löytyy taulukoista. Ilmeisesti aika teoreettinen asia, kerta en ole koskaan kuullut elektronin pysähtyneen punnitusta varten. Joskus tosin muistan kuulleeni puhuttavan siitä, että 0 K lämpötilassa elektronitkin pysähtyisivät... niin siis teoriassa. Saattaa tosin olla vanhentunuttakin tietoa, sillä pakkasennätyksiä on tehty sen jälkeenkin ja fyysikot ovat keksineet vaikka mitä kivaa.

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615
Liittynyt18.10.2007
Tetrafuran
Haa. Noniin. Ajattelinkin, että massan kasvu ei näy vaa'alla vaan kiihtyvyydessä. Nyt kun tarkemmin ajattelee, niin tuo lepomassan käsite on tuttu. Esimerkiksi elektronin lepomassa löytyy taulukoista. Ilmeisesti aika teoreettinen asia, kerta en ole koskaan kuullut elektronin pysähtyneen punnitusta varten. Joskus tosin muistan kuulleeni puhuttavan siitä, että 0 K lämpötilassa elektronitkin pysähtyisivät... niin siis teoriassa. Jäädään odottelemaan milloin joku oikeasti saavuttaisi tuon tilan ja julkaisisi siitä mittaustulokset.



Kyllähän elektroni on punnittu monenkin desimaalin tarkkuudella. Mihin ajattelet massaspektrometriä käytettävän?

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat