Alavilla mailla hallanvaaraa...?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Noin monesti sääihmiset povaavat.
Eikös se enää olessillai, että kylmintä on mitä korkeammaksi mennään?

Kommentit (15)

Vierailija

Hege:
"Koska vesi on painavinta noin 4°C lämpöisenä."

Eihän se ole järkeen käypää. Eihän fysiikassa pitäisi olla mitään epäloogillista. Eihän?
Verrannollisesti, missähän lämpötilassa rauta on painavimmillaan?

syytinki
Seuraa 
Viestejä8910
Liittynyt18.8.2008

Kyllä se vain kylmä ilma valuu alaspäin. Tunturissa on lämpimämpää kuin kurussa. Tosin kurussa ei välttämättä tuule. Sama ilmiö metsässä. Jos tulet metsästä aukealle, on aukossa heti viileämpää/kylmempää.

Ja taitaa se kylmän raudan tilavuuspaino olla suurempi kuin lämpimän. Voipi olla sama syy vedessäkin. Selittäköön viisaammat.

Kylmällä vedellä on muitakin mielenkiintoisia ominaisuuksia. Se kutistaa miehiä paikallisesti.

Vierailija
markent
Hege:
"Koska vesi on painavinta noin 4°C lämpöisenä."

Eihän se ole järkeen käypää. Eihän fysiikassa pitäisi olla mitään epäloogillista. Eihän?
Verrannollisesti, missähän lämpötilassa rauta on painavimmillaan?




Kyllä se näin vain veden kanssa on. Oletko koskaan miettinyt, että miksi jää on aina veden pinnalla, eikä pohjalla?

Olisikohan rauta painavimmillaan 0K lämpötilassa.

Vierailija

Elokuvissa ja hölmöilla telttailijoilla teltta on rantaniityllä. Se on kylmin paikka mitä voi löytää, kun usva kietoo kaiken märkään ja kylmään syleilyynsä.
Metsäisessä mäenrinteessä on "lukuisia asteita" lämpöisempää, eikä tuulikaan tuiverra.

Vierailija

Halla on tilanne, jossa ilman lämpötila laskee kasvukauden aikana maanpinnan läheisyydessä pakkasen puolelle. Mikäli lämpötila laskee maanpinnan läheisyydessä alle -4 °C:n, on kysymyksessä ankara halla. Tällöin kasvillisuus ja marjasato kärsii pahoin.

Inversio on ilmakehässä tilanne, jossa lämpötila kasvaa ylemmäs mentäessä. Ilmakehän alaosassa eli troposfäärissä lämpötila yleisimmin laskee ylöspäin mentäessä – kuten helposti ymmärrämme lumihuippuisista vuorista tai lentokoneen matkustamossa näytetyistä yläilmojen säätiedotuksista. Inversio on siis normaaliin verrattuna päinvastainen tilanne. Inversiolla tarkoitetaan lähes aina lämpötilainversiota: yleisemmin inversio tarkoittaa jonkin suureen päinvastaista käyttäytymistä.

Inversioita syntyy kaikkiin troposfäärin osiin rintamien yhteydessä kylmän ilmamassan tunkeutuessa lämpimän alle tai lämpimän vyöryessä kylmän päälle. Maanpinnan lähelle syntyy pintainversio silloin, kun säteilyjäähtyminen jäähdyttää maanpintaa, joka puolestaan jäähdyttää alimpia ilmakerroksia. Näin käy Suomessa kesällä selkeinä öinä, ja talvella mihin vuorokaudenaikaan hyvänsä, jos taivas on selkeä ja tuuli heikkoa (kohtalainen tai kova tuuli sekoittaa troposfäärin alaosia niin tehokkaasti ettei inversiota synny).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Inversio_(meteorologia)

kairamo
Seuraa 
Viestejä1517
Liittynyt13.12.2006
markent
Käviväthän kosmonautit yöllä auringossakin.



Ne auringossa kävijät olivat ruotsalaisia astronautteja, jotka kävivät auringossa yöllä, koska aurinko on päivällä liian kuuma.

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur.
(Axel Oxenstierna)

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613
Liittynyt18.3.2005
markent
Hege
Koska vesi on painavinta noin 4°C lämpöisenä.



Eihän se ole järkeen käypää.



Veden lämpölaajeneminen on aika monimutkainen juttu mutta perustuu pohjimmiltaan veden molekyylirakenteen muutoksiin nestemäisestä kidemäiseen.

Yksinkertaisesti sanottuna, +4 astetta celsiusasteikolla on lämpötila jossa veden molekyylirakenne alkaa muuttua nestesidoksista kidemäisempään suuntaan. Kiderakenteet vievät enemmän tilaa kuin molekyylien nestesidokset, joten jäähtyessään lämpötiloihin +4 -> +0 astetta Celsiusta, vesi laajenee. Kun sitten otetaan vedeltä vielä jäätymisenergia pois, vesi kiteytyy täysin* kiinteään olomuotoon ja laajenee tässä vaiheessa noin kymmenen prosenttia. Kun jää on jäätynyt, sen lämpölaajeneminen toimii periaatteessa kuten muillakin kiinteillä aineilla, eli kylmentyessään jää kutistuu ja lämmetessään laajenee, mutta sulaessaan kutistuu.

*Jään olomuodoista voisi sitten keskustella vaikka kuinka; suuressa paineessa jää muuttuu plastiseksi ja toimii tietynlaisena voiteluaineena muun muassa jäätikköjen pohjalla, mahdollistaen jäävirran lipumisen eteenpäin. Samalla tavalla jos jäätymislaajeneminen estetään, saadaan korkeapaineista jäätä jonka rakenne on jonkin verran erilainen kuin vapaastilaajenevan jään rakenne. Sitten on vielä jään ilmapitoisuus, joka riippuu muun muassa jäätymisnopeudesta ja siitä kuinka paljon kaasuja on liuennut veteen...

Eihän fysiikassa pitäisi olla mitään epäloogillista. Eihän?



Riippuu siitä mitä logiikkaa käytetään...

Arkijärjen vastaisuuksia on jonkin verran.

Verrannollisesti, missähän lämpötilassa rauta on painavimmillaan?



Ei painavimmillaan vaan tiheimmillään... raudan tapauksessa tilanne on yksinkertaisempi, käsittääkseni raudan sulamis/kiteytymistapahtumaan ei sisälly niin monimutkaisia tiheysmuutoksia kuin veden (vesi on aika monimutkainen aine). Kysymys kuuluisi paremminkin "missä lämpötilassa sula rauta on tiheimmillään"; tähän kai joku metallurgian asiantuntija voisi vastata paremmin mutta minulla ainakin on sellainen mielikuva että rauta ei käyttäydy sulaessaan ja kiteytyessään veden tavoin. Metallisidos on ihan erilainen kuin vesijään sidokset...

Tiheimmillään rauta, kuten muutkin aineet, on periaatteessa absoluuttisessa nollapisteessä - tai tarkemmin, mitä kylmempää sen tiheämpää, lämpöliikettä ei koskaan saa täysin lakkaamaan joten tuo lienee tarkin vastaus.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Vierailija

markent kirjoitti:
"Käviväthän kosmonautit yöllä auringossakin."

kairamo:
"Ne auringossa kävijät olivat ruotsalaisia astronautteja, jotka kävivät auringossa yöllä, koska aurinko on päivällä liian kuuma."

Aimo! Tuosta kyllä Fenuksi suuttuu.

Vierailija
markent
markent kirjoitti:
"Käviväthän kosmonautit yöllä auringossakin."

kairamo:
"Ne auringossa kävijät olivat ruotsalaisia astronautteja, jotka kävivät auringossa yöllä, koska aurinko on päivällä liian kuuma."


Svedunautteja...?

Aimo! Tuosta kyllä Fenuksi suuttuu.

Kohta varmaan näemme sivutolkulla Neukkulan avaruusohjelman ylistystä ja todisteita siitä, kuinka ryssät ovat jo salaa käyneet Marsissakin. Se toisaalta selittäisi, miksi kyseinen planeetta on nykyään täysin elinkelvoton.

Uusimmat

Suosituimmat